#väestöliitto

[beardedmrbean]

After an unsuccessful presidential bid, European Commissioner for International Partnerships Jutta Urpilainen will not run in the European Parliamentary elections in June. According to Helsingin Sanomat, she made the decision to stay out of that race before Finland's presidential campaign even started.

"I have been asked to run for office, but this time I will skip the elections," Urpilainen told the newspaper.

The mother of primary school-aged children told the paper that she wants to live daily life in the same country as her children. The family plans to move back to Finland after her term on the European Commission concludes at the end of this year.

She reflected on the recent campaign positively, saying that it was "a great experience in every way". However, she admits that trumping even second-place winner Pekka Haavisto would have meant achieving the near-impossible.

"Haavisto has practically been the number one candidate for centre-left or non-bourgeois Finland for 12 years," she said, adding that he has long been popular amongst SDP voters.

The 48-year-old says she hasn't ruled out a return to domestic politics, but that "right now it doesn't seem likely".

Sex education should start early

Meanwhile, in tabloid Iltalehti's domestic news, sex education is in the spotlight – in particular, the need to teach children about sexual diversity.

In the southern Finnish city of Hyvinkää, Grade 5 teacher Laura Lindholm points out that the 5th year textbooks educate children primarily on human reproduction and heterosexual sex.

She says it's a good introduction, but that children of that age need to learn that sexuality doesn't just exist between men and women. She says she goes to other sources, such as Yle Areena and materials from the NGO Väestöliitto (the Family Federation of Finland) to supplement the textbook.

According to Lindholm, children learn more through social media than their parents or teachers realise. Therefore, it is the teachers' job to correct misinformation. They have discretion to use outside sources, as long as they follow the curriculum.

However, sexual therapist Marja Kihlström says it's a problem when children's sex education is left up to the teacher's discretion, as there is no obligation to teach gender- or sexual diversity.

In Kihlström's view, it's good to develop a child's self-confidence and understanding by talking to them about how families and relationships are different, and how there are more than two genders. She points to recent homophobic discussions about presidential candidate Haavisto as being particularly hurtful to minorities.

"The realisation of sexual rights is linked to political will. It should be protected so that all children get the same information," Kihlström told the paper.

Bring on the (weather) chaos

Thursday will be relatively calm but Friday will bring meteorological chaos, just in time for the start of the ski holiday in southern Finland, according to rural newspaper Maaseudun Tulevaisuus.

A strong weather front will come in from the west, bringing up to 25 cm of snow to parts of the country and sleet and rain to other regions.

This is preceded by a cloudy Thursday for most of Finland, with Lapland getting some glimpses of sun. The forecast is for 1-10 degrees below zero Celsius in the west and 10-15 degrees below zero in eastern and northern Lapland.

The paper warns its readers to be particularly careful if travelling for the ski holiday. The weather is set to settle into rain and drizzle between Friday and Saturday, creating difficult conditions for those on the roads.

[emma00fin]

Week 48

Translating economics exercises

For my final week of ALMS, I decided to do something I did more at the start of the course: translation. I decided to translate this essay I wrote on one of my economics courses:

"For the fourth lecture, Risto Murto from Varma came to talk about Finland's sustainability gap. The lecture didn't feature any basic knowledge of the pension system, which might have thrown some viewers off with understanding the ideas discussed. On the other hand, this gave more time to talk about the sustainability gap and its more complex solutions. It was also interesting to hear rather biological terminology, like "pairing" and "fertility", on an economics specialist lecture.

I knew already that the Finnish pension system is based on the pension payments of the workers and the investment of some of those payments. A question about the system's equality was raised, as different age groups have to pay different amounts in respect to their incomes according to the sizes of the age groups. I started to wonder, have the so-called "baby boomers" paid relatively small amounts of pension when they were working? Wouldn't it have been smart to collect extra pensions in this situation, as it was acknowledged even back then that this age group of baby boomers is unusually large? By investing these extra payments, the situation that is unfolding nowadays could have been helped. This kind of system should be thought about for the future if the birth rate starts to increase again.

One of the concepts discussed in the lecture was that the Finnish birth rate is at an unreasonable decline. Murto offered one of many explanations for this: having children is nowadays delayed to the 30s when fertility has already started to decrease remarkably. This increases the chance of not being able to conceive due to infertility, which is a great cause of being childless nowadays in Finland. I researched that according to the Finnish Väestöliitto, some 85% of 20 to 24-year-olds, 83% of 25 to 29-year-olds, 71% of 30 to 34-year-olds, 70% of 35 to 39-year-olds and 63% of 40 to 44-year-olds of those who are childless want or have wanted a child. Linking these two concepts are important in my opinion, because it is very clear from this that access to infertility treatments should be increased. I also advocate for legalizing surrogacy in Finland, which would also help with this problem and increase the birth rate of Finland.

Immigration was also discussed as a solution for the sustainability gap. Murto talked about how immigration does not necessarily improve the birth rates, as immigrants rarely are 0-year-olds. In my opinion, the decreased birth rate is not the problem in itself, but rather one area of it. By solving the declining birth rate, you are fixing the problem in 20 years, not currently. That is why I feel like the problem currently is fixed by increasing employment-based immigration. The lecture featured a diagram that showed the permanence rates of different immigration groups in their destination countries. The diagram revealed that most of employment-based immigrants do not stay in the country for long, which was portrayed as a bad sign. However, in my opinion, there is actually no need for them to stay for the rest of their lives. Isn't it better for them to come work in Finland for a few decades and then for them to leave before they retire and start enjoying the Finnish pension system? This would make the sustainability gap more sustainable for the younger generations.

Watching Game of Thrones

I ended the course of a high note and watched Game of Thrones season seven.

The seventh season was really a season of new beginnings. Daenerys and Jon Snow formed a so-called dream-team, yet it is found out that Jon's father isn't Ned Stark, but Daenerys' older brother Rhaegar. This gives the season another weird twist of forbidden relations. Another new beginning started when Arya returned to Winterfell, another emotional episode for me.

The expedition beyond the wall was a really intense storyline, and it really shows the Night King's power, as a dragon is taken down and turned to the side of the dead. This makes the Night King's position even more powerful, which makes Jon and Daenerys' mission to save Westeros and the rest of the world even more unlikely to succeed than it was before.

I am really keen on what happens in the final season of Game of Thrones, as the scene is perfectly set by the final episode of season 7, where the dead dragon brings down the (previously unpermeable) Wall.

HOURS

Listening: 69 h 27 min

Reading: 8 h 30 min

Spoken interaction: 3 h

Written and online interaction: 4 h (included the time it takes to write these posts, about 15 min each)

Spoken production: 3h

Written production: 10 h 30 min

Total 98 h 27 min

[organisationskoval]

415) Nouseva Suomi, Powstań Finlandio, Wschodząca Finlandia, Rising Finland - fińskie stowarzyszenie polityczne założone 5 października 1940 r. Miało ono na celu „pielęgnowanie ducha wojny zimowej”, promowanie idei zjednoczonego narodu, reorganizację pola partii burżuazyjnej oraz stworzenie silniejszego przywództwa i zwiększanie osobistego odpowiedzialność. Według organizacji jej celem było zgromadzenie obywateli wokół symboli narodowych, których wartość „dostrzegł cały nasz naród w wielkich próbach wojny o niepodległość 1939-1940”. Organizacja została założona przez Vilho Helanena, dyrektora ekstremistycznego nacjonalistycznego i skrajnie prawicowego Akademickiego Towarzystwa Karelii (AKS), który był także przewodniczącym zarządu. Helanen był również gorącym zwolennikiem narodowego socjalizmu i Adolfa Hitlera. Wielu było członkami AKS lub skrajnie prawicowego Patriotycznego Ruchu Ludowego (IKL). Wschodząca Finlandia miała wielu wpływowych członków na ważnych stanowiskach, w tym ministra spraw zagranicznych Eljasa Erkko. Wschodząca Finlandia i jej program zapożyczony od nazistów odbiły się szerokim echem w prasie. Wschodząca Finlandia wyróżniała się wśród wielu skrajnie prawicowych organizacji tym, że wspierała współpracę ponadpartyjną i współpracowała m.in. z Narodową Partią Postępu. Jednak wezwania Helanena do reorganizacji państwa wzbudziły podejrzenia niektórych tradycyjnych partii. Ponadto przewodniczący faszystowskiego IKL, Vilho Annala uważał Wschodzącą Finlandię za konkurenta dla własnej partii. Wschodząca Finlandia jest znana z tego, że utworzyła Väestöliitto, Federację Rodzinną Finlandii, wraz ze Stowarzyszeniem Fińskiej Kultury i Tożsamości w celu zwiększenia populacji i promowania dobrobytu rodzin, które działają do dziś. Organizacja pierwotnie mocno promowała eugenikę i przymusową sterylizację.

[jennanipala-blog]

2.6 Väestöliitto verkossa

Väestöliitto on sosiaali- ja terveysalalla toimiva asiantuntijajärjestö. Yritys on toiminut jo vuodesta 1941 saakka. Tällä hetkellä Väestöliitto haluaa digitalisoitua entistä enemmän verkkoon ja sillä on monia sisaryrityksiä.

Asiakkailla on erilaisia tarpeita ja he haluavat löytää apua omiin ongelmiinsa. Kun he menevät Väestöliiton kotisivuille he etsivät sieltä eri asioita. Niille asiakkaille, kenelle Väestöliito ei ole tuttu on tärkeää saada tietoa yrityksestä. Heitä kiinnostaa löytää kotisivuilta tietoa esimerkiksi yrityksen historiasta ja palveluista. Ne asiakkaat, jotka tuntevat Väestöliiton ja ovat käyttäneet heidän palveluja haluavat löytää palvelujen hinnat ja yhteystiedot, joilla voi tavoittaa sen henkilön, jolle hakeutua apuun. Kotisivuilta on hyvä löytyä toimipaikkojen osoitteet ja aukioloajat, yhteystiedot eri toimipaikkoihin ja työntekijöihin, palvelujen tiedot sekä hinnat ja muuta yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi yrityksen arvot ja tavoitteet.

Mainonnan avulla Väestöliitto haluaa saavuttaa tiettyjä asioita. He haluavat saada yrityksen suuremman yleisön tietoon, jolloin Väestöliiton tunnettavuus kasvaa. He pyrkivät saamaan paljon uusia asiakkaita ja kasvattaa tietoisuutta heidän moninaisesta palvelutarjonnastaan. Mainonnan avulla yritys myös pyrkii aktivoimaan nykyisiä asiakkaitaan. Mainonnan yksi tärkeimmistä tavoitteista on kasvattaa myyntiä, jota Väestöliitto kuitenkin tekee omien arvojen rajoissa. He haluavat myös lisää kävijöitä kotisivulle ja seuraajia sosiaaliseen mediaan esimerkiksi Facebookiin.

Asiakkaat voivat ottaa yhteyttä Väestöliittoon muun muassa soittamalla tai laittamalla sähköpostia. Mielestäni yhteydenottoa voitaisiin parantaa. Suunnittelemme tällä hetkellä Väestöliitolle uusia digitaalisia palveluita ja yhteydenottoa voisi parantaa esimerkiksi niin, että tiettyyn henkilöön vaikka terapeuttiin tai hoitajaan saisi yhteyden esimerkiksi ajanvarauksen kautta. Myös sosiaalisessa mediassa Väestöliiton tulisi olla aktiivinen ja linkittää muun muassa Facebookiin mainosten yhteydessä yhteystietoja.

[terhotammi-blog]

5.3. Miten Väestöliitto voisi parantaa nettisivujaan?

Entrepreneur.com -sivustolta löytyy 50 vinkkiä pienyrityksen verkkopalvelun kehittämiseksi. Päällisin puolin näyttää siltä, että Väestöliiton nettisivujen rakenne noudattaa melko hyvin näitä vinkkejä, mutta löytyy toki myös jotain, mitä voisi parantaa. Tässä muutama vinkki entrepreneur.com -sivuston vinkkejä mukaillen.

1. Linkkejä omiin videoihin

Väestöliitolta löytyy sivuiltaan paljon omaa materiaalia, sekä oma YouTube-kanava. Omat videot voisi myös linkata tai upottaa kotisivuille. Tällöin ainoa linkki Väestöliiton YouTube-kanavalle ei olisi vain pieni some-linkki sivun ylälaidassa (jota en ainakaan itse edes löydä, jos en sitä osaisi etsimällä etsiä).

2. EI kuitenkaan videoiden lataamista omalle palvelimelle

Videoita voi, ja ehkä kannattaakin upottaa omille sivuille, mutta niitä ei missään nimessä kannata ladata omalle palvelimelle. Ne vievät vain turhaan tilaa, joten YouTube, Vimeo tms. palvelu ajaa asian huomattavasti paremmin.

3. FAQ – Usein kysytyt kysymykset

Usein kysytyt kysymykset -palstaa en ainakaan pikaisella silmäyksellä Väestöliiton nettisivuilta löytänyt. Sellainen voisi kuitenkin olla kätevä, sillä ihmisillä on varmasti paljon samoja kysymyksiä Väestöliitosta, joihin vastaukset voisi helposti löytyä yhden linkin takaa.

4. Chat-toiminto

Online-chat -toiminto voisi mahdollisesti olla tapa lisätä ihmisten tietoutta Väestöliitosta. Kyseessä voisi olla joko fyysinen ihminen, tai miksei vaikka chatbot? Chatin avulla voisi olla mahdollista esimerkiksi kysellä asioita Väestöliittoon liittyen, tai sitten vain jutella. Chatia voisi siis periaatteessa käyttää myös terapiapalveluiden lisänä, tapana jolla yksinäinen henkilö saisi (virtuaali)kaverin, jolle jutella.

5. Blogiin jakamisnappula

Väestöliitolla on oma blogi, ja se on myös mielestäni hyvin linkattuna pääsivulle. Yksi nykypäivän some-maailmassa oleellinen asia kuitenkin puuttuu, nimittäin nappula, jolla blogitekstejä voisi jakaa kavereilleen somessa. Nykypäivänä tällaisia nappuloita löytyy melkein joka sivulta, joten nykypäivää olisi se, että myös Väestöliiton blogista sellainen löytyisi. Sitä en tiedä, kuinka paljon tekstejä jaettaisiin, mutta varmasti enemmän kuin nykyään, jos sellaista mahdollisuutta ei edes ole!

Lähde: www.entrepreneur.com

[magdalenagadd-blog]

Verkkosivut ajantasalle!

Väestöliiton verkkosivuilla on todella paljon erilaista tietoa ja materiaalia. Sen vuoksi on varmasti ollut hieman haastavaa saada selkeä järjestys ja helposti navigoitavat verkkosivut. Tällä hetkellä sieltä on välillä vähän vaikea löytää etsimäänsä tietoa. Mielestäni verkkosivuilta kuitenkin löytyy lähes kaikki tarvittava, mitä yrityksen verkkosivuilta vaaditaan. On kuitenkin muutama asia, jotka ovat listattuna Entrepeneur.com-sivustolla, jota hyödyntäisin myös Väestöliiton verkkosivuilla.

Chat palvelu on ominaisuus, mikä olisi hyvä olla myös Väestöliiton verkkosivuilla. Koska siellä on niin paljon kaikenlaista tietoa ja monelle varmasti myös uusia asioita, olisi hyvä, jos chatissa voisi kysyä neuvoa saman tien. Esimerkiksi kysymyksiä liittyen terapiaan, ajanvaraukseen, kotisisarpalveluun, hinnastoon ja moneen muuhun asiaan saisi chatin kautta avun ja vastauksen nopeasti

 Olisi hyvä, jos verkkosivuilla olisi heti näkyvillä Väestöliiton eri aukioloajat. Yleensä se on asia, mikä asiakkaita kiinnostaa. Tällä hetkellä etusivulla ei ole mitään mainintaa aukioloajoista.

 Jos yritys kerää asiakkaistaan tietoa, on ehdottoman tärkeää, että yksityisyyden turva käytännöt ovat kunnossa. Kun väestöliitolle varaa verkossa ajan esimerkiksi terapiaan, täytyy lomakkeeseen syöttää omat henkilö- ja yhteystiedot. Tässä vaiheessa pitäisi olla kohta verkkosivuilla, jossa mainitaan yksityisyyden turva käytännöistä kyseisellä verkkosivulla. En itse ainakaan löytänyt tällaista Väestöliiton verkkosivuilla, kun avasin lomakkeen, johon tiedot täytetään.

 Väestöliitolla on oma blogi sekä sivut monessa eri sosiaalisen median kanavassa, kuten Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa. Näihin pääsee helposti verkkosivujen kautta klikkaamalla ikoneja etusivun yläreunassa. Blogi on erikseen Väestöliiton omien verkkosivujen yhteydessä, mutta kun blogia menee lukemaan en löytänyt kohtaa mistä palata takaisin Väestöliiton verkkosivujen etusivulle. Siellä voisi olla kohta, jossa lukee ”takaisin etusivulle” ja sitä klikkaamalla pääsisi suoraan takaisin etusivulle.

 Jotta Väestöliiton verkkosivut olisivat mahdollisimman hyvät, kannattaisi näihin asioihin sekä selkeyteen kiinnittää huomiota, kun verkkosivut uudistetaan. Asiakkaan turhautuessa riittää yksi hiiren painallus ja hän poistuu verkkosivuilta. Sen vuoksi on tärkeää, että verkkosivut ovat selkeät ja helposti navigoitavat.

[olivialindfors]

Verkkosivut nykyaikaan, kiitos!

Verkkomarkkinointi on jatkuvasti kehittyvä ja muuttuva taiteenlaji minkä hyvin harva etenkin ”virallisempi” yritys hoitaa onnistuneesti. Väestöliitto ei tässä kohtaa ole poikkeus ja heidän verkkosivunsa ovatkin päivityksen tarpeessa.

Jotta yritys voi onnistuneesti markkinoida itseään myös internetissä ja palvella asiakkaan tarpeita myös nettisivuillaan onnistuneesti, pitää ensin yrityksellä olla tehtynä myös hyvin laaja taustatyö. Pitää tehdä tutkimusta mm. kilpailijoiden tarjonnasta, siitä mitä itse tarjotaan ja siitä, kuinka paljon ollaan itse oikeasti valmiita tekemään töitä sivujen suhteen.

Väestöliiton terapia- ja kotisisar palveluiden tulisi ehdottomasti kiinnittää huomiota nettisivujensa käyttömukavuuteen. Asiakkaan, eli tässä tilanteessa esimerkiksi minun, avatessa sivut nään vain valtavasti linkkejä, värejä ja tekstiä. Mikään ei oikeastaan vedä silmääni puoleensa. Tämä saa silmäni vain hämmentyneiksi.

Nettisivujen helppokäyttöisyyteen, navigointiin ja ulkonäköön tulisi siis ensisijaisesti kiinnittää huomiota, jotta asiakas voidaan oikeasti saada kiinnostumaan myös sivujen ns. asiatekstistä. Terapia puhe on uuvuttava luettavaa jo ilman uuvuttavia sivujakin.

Verkkosivuja suunnitellessa on myös hyvä pitää mielessä, että verkkosivut ovat myös loistava tapa markkinoida ja myydä palveluita. Kun tiedetään mitä asiakas haluaa, on huomattavasti helpompaa tuottaa suosittua sisältöä verkkosivuille. Esimerkiksi Väestöliiton sivuilta löytyy listaus ”suosituimmista sivuista” missä ensimmäisenä koreilee linkki testisivulle. Tämä kertoo siitä, että asiakkaat pitävät kotona tehtävistä testeistä. Tehkää siis lisää testejä ja tuokaa ne asiakkaan käsille heti etusivulle.

Kun sisältö saadaan asiakkaalle kiinnostavaksi, on myös tärkeää saada sivuille kävijöitä. Voisin jopa sanoa, että on Väestöliiton terapia- ja kotisisarpalveluiden toiminnan kannalta, on elintärkeää saada kehitettyä verkkomarkkinoinnista kiinnostavaa. Sosiaalisen median vaikutus jokapäiväiseen elämäämme jatkaa kasvamistaan ja Facebookissa istuu selaamassa koko ajan suurempi ikäluokka ihmisiä.

Ja vaikka suurin osa nyky ihmiskunnastamme käyttää viikoittain, jos ei jopa päivittäin somea, en ole nähnyt Väestöliitosta mainintaakaan yhdelläkään sosiaalisen median sivustolla mitä käytän. Ja minä käytän monia eri sivustoja. Todella monia. 

Kun siis katsotaan Väestöliiton sivuja ja mietitään sitä mitä asiakkaat oikeasti sivuilta haluavat on melko selvää, että pikkuhiljaa Väestöliiton verkkomarkkinoinnin on aika saada kunnon kasvojen kohotus. Palkkaisivat hommaan vaikka joku ammattilainen. Ihan oikeesti.

pic source

[noorahakkinen-blog]

5.3 Verkkosivuista paremmat

Verkkosivut ovat nykyään tärkeä ensivaikutelman luoja yrityksestä asiakkaalle. Yrityksille on usein vaikea erottua joukosta. Myös verkkosivun muotoilu voi olla vaikeaa suunnitella juuri brändin näköiseksi ja selkeäksi. Entrepreneur.com-sivustolla 50 vinkkiä verkkopalvelun kehittämiseksi. Vinkit auttavat yrittäjiä tekemään verkkosivuistaan paremmat.

Kuinka Väestöliitto voisi hyödyntää näitä vinkkejä?

Etusivulle mentäessä Väestöliiton logo on hyvin näkyvissä sivun ylälaidassa. Logon alla voisi kuitenkin lukea, mitä yritys tekee. Toinen hyvä vaihtoehto voisi olla laittaa siihen yrityksen slogan. Yläosaan on myös hyvin laitettu suurimmat kokonaisuudet, joista lukea lisää. Olisi kuitenkin hyvä, kun kokonaisuutta painaa, niin yläosaan jäisi himmeällä näkyviin polku, mitä kautta sinne on tultu. Näin verkkosivujen käyttäjän on helpompi nähdä missä menee. Kun käyttäjä haluaa palata takaisin, hänen ei tarvitse painaa edellinen-nappia montaa kertaa. 

Alaviite kaipaisi selkeämpää ulkoasua. On hyvä, että siinä lukee yrityksen osoite ja puhelinnumero. Kuitenkaan puhelinpalvelun tai konttorin aukioloaikoja ei lue missään. Ne olisi hyvä olla esillä. Alaviitteessä voisi olla otsikot tiedoille. Esimerkiksi yhteystiedot, tietoa yrityksestä ja seuraa meitä täällä. Seuraa meitä täällä otsikon alle olisi hyvä laittaa sosiaaliset mediat. Etusivulla ne näkyvät kahdessa kohtaa, mutta ei kovin selkeästi. Usein verkkosivuilla on alaviitteessä mainittu sosiaaliset mediat. Väestöliiton kannattaisi myös harkita online chat ominaisuutta verkkosivuilleen. Nykyään monilta verkkosivuilta se löytyy, ja vierailijan on näin helppo olla yhteydessä.

Väestöliiton verkkosivut ovat brändin näköiset. Kuitenkin sieltä löytyy pieniä asioita, joihin voisi tehdä muutoksen. Pääpiirteittäin Väestöliiton verkkosivut ovat toiminnallisuudeltaan hyvät. Kehitettävää kuitenkin löytyy ja sivua tulisikin päivittää välillä, jotta käyttökokemus pysyy mielekkäänä.

[reveal-the-news]

Uncertainty and lifestyle are reasons to postpone having children in Finland

Uncertainty and lifestyle are reasons to postpone having children in Finland

Credit: Pixabay/CC0 Public Domain According to a recently published survey Marriage and Family ReviewUncertain living conditions and lifestyle choices were the main reasons for postponing or abandoning childbearing. The study is based on representative survey data from the Finnish Family Barometer in 2015 and 2018 conducted by the Finnish Family Federation, Väestöliitto. Participants were men…

[tanjavalikainen-blog]

Ole trendikäs, tee näin!

Vuonna 2017 sosiaalista mediaa ovat pitäneet hallussaan kolme trendiä: Video, Facebook sekä tekoäly. Useimmat meistä kuuluvat edelleen Facebookiin, joka on yksi trendeistä. Facebookin lisäksi lähes kaikissa sosiaalisissa medioissa voit törmätä erilaisiin videoihin aiheesta kuin aiheesta. Lisäksi tekoäly on aihe, joka on ollut pinnalla viime aikoina todella paljon. Sosiaalinen media on täynnä uutisia, videoita ja artikkeleita tekoälystä. Olet saattanyt myös itse käyttää tekoälyä esimerkiksi chatbotin muodossa huomaamattasi.

Kuinka sitten yksittäiset yritykset, kuten Väestöliitto, voisivat hyödyntää näitä trendejä ja millaisia mahdollisuuksia ne tuovat yritykselle? Pohditaan asiaa aihe kerrallaan:

VIDEO

Videot ovat yhä suositumpi tapa ilmaista itseään mediassa. Julkaisualustat eivät rajoitu enää pelkkään youtubeen, vaan löydät videoita eri muodoissa lähes joka sivuilta. Omilla nettisivuillaan Väestöliiton tulisi julkaista useita erilaisia videoita. Esimerkiksi muutaman sekunnin mittaiset GIFit, jotka sopivat myös nopeasti vierailevan aikatauluun, ovat helppoja ja hauskoja käyttää. 

esimerkki GIFistä

Livelähetykset ovat myös yksi uusi kasvava videon muoto, jota kannattaa hyödyntää oman yrityksen markkinoinnissa. Live-videot keräävät katsojia ja monesti heillä on myös kyselymahdollisuus, joka kiinnostaa ihmisiä. Haittapuolena on esimerkiksi mahdolliset virheet, jotka näkyvät suorana lähetyksessä. Sisällön on myös oltava mielenkiintoista, jotta katsojat säilyvät ja palaavat katsomaan materiaalia. 

FACEBOOK

Facebook on ollut olemassa jo pidemmän aikaa, mutta jatkaa edelleen nousuaan tärkeänä alustana yrityksille. Facebookissa on mahdollista mainostaa ja saada näkyvyyttä omalle yritykselle monin eri keinoin. Väestöliiton tulisi luoda monipuoliset ja kauniit sivut Facebookiin, jotka houkuttelevat ihmisiä tykkäämään sivuista. Sisällön tulisi olla mielenkiintoista, informatiivista ja luoda yhteys asiakkaisiin. Tällaista sisältöä voisi olla esimerkiksi kilpailut, kyselyt ja tapahtumat. Sisältöä tulee tuottaa säännöllisesti, jotta tarjolla on koko ajan ajankohtaista asiaa. Ylläolevan videon tuottamisen voi sisällyttää myös Facebookiin nyt, kun facebookista löytyy mahdollisuus livelähetyksiin. Myös muiden tuottaman hyödyllisen sisällön jakaminen on hyvä tapa lisätä aktiivisuutta.

TEKOÄLY

Tekoälyn käyttö ei ole vielä niin tunnettua kuin esimerkiksi facebook, mutta on tulossa pian kaikkien käyttöön. Yritysten tulisi kokeilla ja ottaa riskejä tekoälyn suhteen jo hyvissä ajoin. Mahdollisuudet ovat tulevaisuudessa rajattomat ja palveuista saadaan sujuvia ja tehokkaita tekoälyn avulla.  Väestöliitto voisi hyödyntää tekoälyä alkuun esimerkiksi chatbotin muodossa. Tekoälyllä voi täydentää asiakaspalvelua eri tavoin. Yrityksen tulisi myös tutustua erilaisiin tekoälyä hyödyntäviin sovelluksiin ja yrittää integroida niitä omiin tarkoituksiinsa. 

lähteet

http://kurio.fi/kurio/wp-content/uploads/2016/12/Raportti-Somemarkkinoinnin-trendit-2017-Kurio.pdf

[lucianopavianiblog-blog]

Hienosäätöä

TNS Metrix -palvelu mittaa kävijämäärältään Suomen suosituimpia verkkopalveluita. Kymmenen kärkeä hallitsevat uutissivustot. Kansakunnan suosituin saitti on melko ylivoimaisestikin is.fi, Ilta-Sanomien verkkolehti. Kärkikymmenikköön mahtuu vain yksi sivusto, joka ei ole uutissivusto tai korkealla sijoituksella toimintatarkoituksensa, kuten myynti- ja vuokraussivut, takia. Se on vauva.fi, Vauva-aikakauslehden verkkosivusto, tunnettu maanlaajuisesti myös rönsyilevästä keskustelupalstastaan.

Mikä tekee näistä sivustoista niin suosittuja?

Hyvän sisällöntuotannon lisäksi verkkosivustojen käyttäjäystävällisyys on erittäin tärkeää. Siihen vaikuttavat toiminnallisuus ja käytettävyys. Niin is.fi kuin vauva.fi säilyttävät saman perustyylinsä, ulkoasunsa ja tärkeimmät sivuston navigointipainikkeensa kaikilla sivuston sivuilla. Väestöliiton sivustolla taas tyyli vaihtuu osa-alueittain, ja yläpalkista ei esimerkiksi blogeista pääse takaisin etusivulle.

Väestöliiton sivustossa on kuitenkin paljon hyvää ja samankaltaisuuksia kärkikymmenikön verrokkeihin löytyy. Kaikkien kolmen sivuston alustan design on melko minimalistinen ja ulkoasun luovat oikeastaan kuvakkeina toimivat sisällöt. Is.fi:ssä ulkoasu on iltapäivälehdelle tyypillinen, vauva.fi:ssä taas aikakauslehtimäinen. Väestöliiton sivuston ulkoasu yhdistelee kuvakkeita, bloginpätkien upotuksia ja palvelun käyttäjälle hyödyllisiä polkuja. Tällä Väestöliitto välttää virkamiesmäisen tylsyyden unohtamatta asialinjaa ja omasta mielestäni valinta on onnistunut.

Kaikkien kolmen tarkastelussa olleen sivuston käyttäjäkunta on demografisesti heterogeenistä. Siksi käyttäjäkokemuksen parantamisessa yksinkertainen on kaunista. Sivustojen sisällöt puhuttelevat kaikki omin tavoin käyttäjäkuntaansa, ja toiminnallisuus ei ole oleellinen seikka, vaan lähinnä tukitoiminto.

[suvituuulia-blog]

Toimivuutta kehittämässä

Lähdin tehtävänannon mukaan tutkimaan Entrepreneurin sivuilta 50 vinkkiä pienyrityksen verkkopalvelun kehittämiseksi, mielessäni Väestöliiton verkkosivujen kehittämiskohdetta ja ideoin seuraavanlaisia:

Tagline

Mielestäni Väestöliitolle tulisi kehittää lyhyt, ytimekäs ja innostava iskulause. Väestöliitto on toki tunnettu brändi, mutta kuinka moni todellisuudessa tukeutuu siihen arjessaan? Ennen projektin toimeksiantoa olin kyllä suurin piirtein tietoinen Väestöliiton tekemisen meiningistä, mutta löydettyäni sivut syvemmin, olen viettänyt enemmän aikaa blogien, artikkeleiden ja tutkimusten parissa ja kokenut ne itselleni hyödylliseksi.

Bread crumb navigation

Yläbannerista on helppo klikata itsensä mieleisensä aihealueen syövereihin, mutta jään kaipaamaan helppoa navigointia alkuun päin, sillä yhtäkkiä koinkin olevani aivan toisilla verkkosivuilla. Etenkin ”nuoret”-sivustolla vallitsi äkillinen sekasorto.

Blogit

Linkki Väestöliiton blogit-sivulle tulisi saada samaan riviin yläbanneriin sosiaalisen median linkkien kanssa, jotta sinne pääsee nopeasti ja vaivattomasti.

Business hours

En löytänyt muutamankaan klikkauksen päästä esimerkiksi puhelinvaihteen aukioloaikoja. Oli ne sitten virastoajan mukaiset, tai ympäri vuorokauden auki olevat, se tieto tulisi saada asiakkaalle heti näkyviin samaan kohtaan missä itse numerokin sijaitsee. Samaten puhelun mahdolliset lisähinnat.

Online chat

Nykypäivänä on jo tottunut siihen, että mennessään yrityksen verkkosivuille alapalkkiin pomppaa chat-ikkuna auki. Väestöliiton sivuille sukeltaessa näin ei kuitenkaan ole ja se viestii väkisinkin vanhanaikaisuudesta. Oli chat sitten itsestään aukeava tai linkin kautta avautuva, sellainen on saatava.

Social Media share buttons

Väestöliiton blogipostauksilla halutaan varmasti vaikuttaa ihmisiin. Kun yksi ihminen lukee tekstin ja vaikuttuu, hän mahdollisesti haluaa jakaa sen kanssaihmisilleen sosiaalisessa mediassa. Blogipostausten lopusta kuitenkin puuttui suorat jako-linkit, jotka löytyivät kyllä artikkeleista.

Lähteet:

https://www.entrepreneur.com/article/273375

http://www.vaestoliitto.fi/

[halljaak]

3.6 Avoin Data ja Big Data

Avoin data ja big data ovat nykypäivänä usein kuultuja käsitteitä. Mitä ne sitten ovat ja miten niitä voi hyödyntää? Siitä hieman seuraavassa.

Avoin data on julkishallinnolle, organisaatioille, yrityksille tai yksityishenkilöille kertynyttä tietoa, joka on avattu organisaation ulkopuolisillekin vapaasti ja maksutta hyödynnettäväksi. Julkishallinnon datan avaamisessa on kyse siitä, että pyritään lisäämään esimerkiksi julkisen sektorin ja kansalaisten vuorovaikutusta yhteiskunnallisen hyvän lisäämiseksi. Tyypillisiä esimerkkejä avoimesta datasta ovat mm. erilaiset kartat, kuvat tai videotallenteet.

 Big data puolestaan tarkoittaa erittäin suurten, järjestelemättömien, jatkuvasti lisääntyvien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä, jakamista, etsimistä, analysointia sekä esittämistä tilastotiedettä ja tietotekniikkaa hyödyntäen. Aika laaja kokonaisuus siis kyseessä, mutta hieman yksinkertaistettuna big datan voi sanoa tarkoittavan kaikenlaisia massiivisia datamääriä, joita ei voi käsitellä perinteisin datanhallintatavoin. Big datan lähteitä syntyy useilla eri aloilla, mutta esimerkkeinä voi antaa vaikkapa internetsivustojen lokitiedot tai sosiaalisen median sisällön Kyseessä on siis valtavat datamäärät.

Avointa dataa hyödyntäviä sovelluksia on koottu Helsinki Regional Infoshare-nettisivulle. Sivuilta löytyy todella laajalla skaalalla avointa dataa hyödyntäviä sovelluksia. Sovellukset hyödyntävät mm. kirjastojen lainausdataa, joukkoliikenteen käyttäjädataa. Väestöliitto voisi hyödyntää esimerkiksi PerheenKaupunki sovellusta. Kyseiseen sovellukseen on koottu lapsiperheille suunnattuja paikkoja, palveluja ja tapahtumia.

 Lähteet:

www.hri.fi

[jennanipala-blog]

1.4 Yritykset digitalisaation armoilla

Palvelualalla tapahtuu uudistumista ja vahvistumista digitalisaation kautta. Yritysten pitää yhä enemmän hyödyntää teknologiaa, koska sillä on suuri vaikutus asiakkaisiin ja heidän ostokäyttäytymiseen. Digitalisaation aiheuttama murros on nopeaa ja siihen vaikuttaa muun muassa kilpailun intensiteetti ja liiketoimintaan liittyvien palveluiden määrä. 

Yritysten pitää laajentaa palveluntarjontaansa esimerkiksi verkkoon. Muun muassa Väestöliitto on halukas uudistumaan ja haluaa parantaa palveluidensa laatua verkossa sekä kehittää verkkoon uusia palveluita. Yritysten on löydettävä uusia kasvupolkuja ja niitä voi löytyä kun syntyy uusia liike- ja ansaintamalleja. Digitalisaatio on vaikuttanut asiakkaiden käytökseen. eidän on helpompi etsiä tietoa ja löytää uusia vaihtoehtoja, joten yritysten on vaikeampi pitää asiakkaita asiakasuskollisina. Yritysten pitää toimia monien digitaalisten kanavien kautta ja tarjota asiakkaille erilaisia etuuksia esimerkiksi lähettää sähköpostilla tarjouksia. Yritysten on myös pysyttävä mukana asiakkaiden käytösten muutoksissa.

Digitalisaatio vaikuttaa asiakkaiden tarpeisiin ja kokemuksiin sekä yrityksen tarjontaan ja liiketoimintamalliin. Liitetoimintamallin toimivuuteen vaikuttaa tiedon saatavuus. Digitalisaation kautta tietoa tulee lisää sekä sen hallinta monimutkaistuu ja menee yhä vaikeammaksi. Kun tieto lisääntyy yritysten sekä asiakkaiden keskuudessa niin myös tuotteiden ja palveluiden hinnoittelumallit muuttuvat. Yritysten pitää ottaa monia asioita hinnoitellessaan palveluitaan. Digitalisaation kautta kilpailu yritysten välillä muuttuu yhä kansainvälisemmäksi ja yritys ei ole enää sidoksissa aikaan tai kivijalkamyymälään, koska osan toiminnasta esimerkiksi tilaukset voi hoitaa verkossa.

Palveluyritysten pitää tiedostaa digitalisaation läsnäolo ennen kun he voivat hyödyntää sitä. Tämä tarkoittaa sitä, että digitalisaatio pitää lisätä yrityksen strategisiin tavoitteisiin. Kun yritys tunnistaa mahdollisuudet ja on ottanut käyttöön digitaalisia palveluita ja arvioinut niiden tehokkuuden se voi lähteä tuottavuus nousuun. Yritys on omaksunut digitaalisaation kun se on osana yrityksen strategiaa ja yritys hyödyntää digitalisaation kautta monikanavista asiakaspalvelua. Myös työntekijöiden pitää sisäistää digitaalisaatio osaksi arkipäivää. Yritykset, jotka onnistuvat hyödyntämään digitalisaatiota pysyvät markkinoilla.

[terhotammi-blog]

3.6. Avoin data, big data - Miksi pitäisi kiinnostaa?

Avoin data, big data. Kaksi käsitettä, joista nykyään kuulee puhuttavan, mutta joiden merkitys on monelle meistä epäselvä. Mitä ne ovat ja miten niitä voi hyödyntää?

Lyhyesti sanoen voisi sanoa, että avoin data on ”julkishallinnolle, organisaatioille, yrityksille tai yksityishenkilöille kertynyttä tietoa, joka on avattu organisaation ulkopuolisillekin vapaasti ja maksutta hyödynnettäväksi.” Julkishallinnon datan avaamisessa on kyse siitä, että pyritään lisäämään esimerkiksi julkisen sektorin ja kansalaisten vuorovaikutusta yhteiskunnallisen hyvän lisäämiseksi. Esimerkkejä avoimesta datasta voivat olla mm. erilaiset kartat, kuvat tai videotallenteet.

Big data puolestaan tarkoittaa ”erittäin suurten, järjestelemättömien, jatkuvasti lisääntyvien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä, jakamista, etsimistä, analysointia sekä esittämistä tilastotiedettä ja tietotekniikkaa hyödyntäen.” Aikamoinen sanahirviö lauseeksi, mutta kaikessa yksinkertaisuudessaan big datan voi sanoa tarkoittavan kaikenlaisia massiivisia datamääriä, joita ei voi käsitellä perinteisin datanhallintatavoin. Big datan lähteitä syntyy useilla eri aloilla, mutta esimerkkeinä voi antaa vaikkapa internetsivustojen lokitiedot tai sosiaalisen median sisällön. Melkoiset datamäärät kyseessä siis.

Avoimen datan osuus big datasta (ja kaikesta muusta datasta)

Mistä avointa dataa löytyy – miten voimme käyttää sitä?

Helsinki Region Infoshare -sivustolta löytyy meille pääkaupunkiseudun avointa dataa hyödynnettäväksi. Sivustolla on listattuna parisensataa sovellusta, jotka hyödyntävät avointa dataa. Sovellusten joukosta löytyy kaikennäköisiä viritelmiä. Osalla on hyvinkin yksinkertainen tarkoitus, kuten esimerkiksi WiFi Helsinki – sovellus, jolla voi hakea lähimmän avoimen ja ilmaisen langattoman verkon Helsingissä. Löytyy myös monia eri julkisen liikenteen reittioppaita, kuten TrafficSense. Osa sovelluksista on myös mahdollisesti hieman vähemmän hyödyllisiä, ainakin valtaosalle meistä. Hyvä esimerkki tällaisesta sovelluksesta on Oulunkylä 2030 -sovellus, joka näyttää 3D-mallien avulla, miltä Oulunkylän keskusta saattaisi näyttää reilun kymmenen vuoden päästä. Vaikka osa sovelluksista saattaakin tuntua turhilta, täytyy kuitenkin muistaa, että jokaiselle niistä löytyy kuitenkin käyttäjänsä, eikä yksikään HRI-sovelluksista varmasti turha ole.

Miten Väestöliitto voisi hyödyntää avointa dataa?

Avoimesta datasta on hyötyä paitsi meille tavallisille kansalaisille, myös yrityksille. Esimerkiksi asiakasyrityksellämme Väestöliitolla olisi varmasti käyttöä avoimen datan käytölle monessa suhteessa. Esimerkiksi Tuloerot pääkaupunkiseudulla alueittain -sovellusta voisi Väestöliitto käyttää hyväkseen palveluiden markkinoinnissa ja hinnoittelussa potentiaalisille asiakkaille eri puolilla pk-seutua. Väestöliitolta itseltään saattaisi myös löytyä sopivia tietokantoja avoimeen jakoon, jotta niistä voisi kehitellä avoimen datan sovelluksia sovelluskehittäjien, ja meidän ihan tavallisten kansalaisten iloksi.

[katarinamariaa-blog1]

Nettisivut uusiksi

Väestöliiton nettisivuilla on paljon parannettavan varaa. Nykyaikana teknologia ja sen kehitys menee kovaa vauhtia eteenpäin ja sen mukana saattaa olla välillä hankala pysyä. Poimin Entrepreneur.com- sivulta viisi kohtaa, joihin Väestöliitto voisi kiinnittää huomiota nettisivuillaan.

LOGO

Mielestäni väestöliiton logo on tylsä, eikä se jää kuunnolla mieleen. Väestöliitto on myös sekoittanut logonsa värejä. Terapiapalveluiden sivuilla logo löytyy vihreänä kun taas kotisisaren puolella logo on oranssi. Tämä aiheuttaa hämmennystä asiakkaissa todella helposti, eikä palveluita osaa välttämättä yhdistää toisiinsa. Mielestäni olisi hyvä, että terapia- ja kotipalvelut oy tekisi kokonaan oman logon joka olisi yhtenäinen.

TÄRKEIMMÄT TIEDOT

Väestöliiton etusivuilla on pitkähkö esittely teksti heidän palveluistaan, joka on mielestäni puuduttava ja todennäköisesti suurin osa sivulla kävijöistä ei lue sitä. Sen sijaan väestöliitto voisi painottaa heidän strategiaansa ja laittaa sen heidän etusivuilleen, joka herättäisi sivulla kävijöissä tunteita.

”Toiminnallaan Väestöliitto pyrkii strategiansa mukaan edistämään toivoa, onnellisuutta ja ihmisoikeuksia.”

YHTEYSTIEDOT

Kun mahdollinen asiakas päätyy yrityksen nettisivuille, haluaa hän että yhteystiedot löytyvät helposti ja vaivattomasti. Tällä hetkellä väestöliiton sivuilla näin ei kuitenkaan ole. Yhteystiedot ovat hankalasti löydettävissä monien eri linkkien takana.

AUKIOLOAJAT

Yrityksen aukioloajat olisi myös hyvä sijoittaa alapalkkiin, jotta ne on helposti luettavissa. Tällä hetkellä yrityksen nettisivut ovat sekavat, eikä sieltä löydä kunnolla etsimäänsä. Olisi hyvä kun kaikki tärkeä tieto, jota ihmiset haluavat saada selville löytyisi samasta paikasta kuin suurimmalla osalla muista nettisivuista.

SOSIAALINEN MEDIA

Nykypäivänä ihmiset käyttävät paljon sosiaalista mediaa ja se onkin osana suurimman osan arkea. Myös tämän kaltaisilla palveluilla olisi tärkeää olla näkyvästi esillä sosiaalisen median palvelimet, joita yrityksellä on käytössä. Tavallisesti ne sijoitetaan alapalkkiin, josta on helppoa siirtyä muille nettisivuille.

LÄHTEET:

https://www.entrepreneur.com/article/273375