suvituuulia-blog

[suvituuulia-blog]

Toimivuutta kehittämässä

Lähdin tehtävänannon mukaan tutkimaan Entrepreneurin sivuilta 50 vinkkiä pienyrityksen verkkopalvelun kehittämiseksi, mielessäni Väestöliiton verkkosivujen kehittämiskohdetta ja ideoin seuraavanlaisia:

Tagline

Mielestäni Väestöliitolle tulisi kehittää lyhyt, ytimekäs ja innostava iskulause. Väestöliitto on toki tunnettu brändi, mutta kuinka moni todellisuudessa tukeutuu siihen arjessaan? Ennen projektin toimeksiantoa olin kyllä suurin piirtein tietoinen Väestöliiton tekemisen meiningistä, mutta löydettyäni sivut syvemmin, olen viettänyt enemmän aikaa blogien, artikkeleiden ja tutkimusten parissa ja kokenut ne itselleni hyödylliseksi.

Bread crumb navigation

Yläbannerista on helppo klikata itsensä mieleisensä aihealueen syövereihin, mutta jään kaipaamaan helppoa navigointia alkuun päin, sillä yhtäkkiä koinkin olevani aivan toisilla verkkosivuilla. Etenkin ”nuoret”-sivustolla vallitsi äkillinen sekasorto.

Blogit

Linkki Väestöliiton blogit-sivulle tulisi saada samaan riviin yläbanneriin sosiaalisen median linkkien kanssa, jotta sinne pääsee nopeasti ja vaivattomasti.

Business hours

En löytänyt muutamankaan klikkauksen päästä esimerkiksi puhelinvaihteen aukioloaikoja. Oli ne sitten virastoajan mukaiset, tai ympäri vuorokauden auki olevat, se tieto tulisi saada asiakkaalle heti näkyviin samaan kohtaan missä itse numerokin sijaitsee. Samaten puhelun mahdolliset lisähinnat.

Online chat

Nykypäivänä on jo tottunut siihen, että mennessään yrityksen verkkosivuille alapalkkiin pomppaa chat-ikkuna auki. Väestöliiton sivuille sukeltaessa näin ei kuitenkaan ole ja se viestii väkisinkin vanhanaikaisuudesta. Oli chat sitten itsestään aukeava tai linkin kautta avautuva, sellainen on saatava.

Social Media share buttons

Väestöliiton blogipostauksilla halutaan varmasti vaikuttaa ihmisiin. Kun yksi ihminen lukee tekstin ja vaikuttuu, hän mahdollisesti haluaa jakaa sen kanssaihmisilleen sosiaalisessa mediassa. Blogipostausten lopusta kuitenkin puuttui suorat jako-linkit, jotka löytyivät kyllä artikkeleista.

Lähteet:

https://www.entrepreneur.com/article/273375

http://www.vaestoliitto.fi/

[suvituuulia-blog]

Painava ostoskori on kevyt kantaa verkossa

Kaveripiiriistäni valtaosa tekee ostoksena tänä päivänä verkossa. Heidän kokemustensa ja suositustensa kautta olen itsekin alkanut suosimaan ostosten tekemistä verkossa, vaikka pitkän aikaa kuluikin, että tykkäsin aina enemmän nähdä sen vaivan lähetä kivijalkamyymälään hakemaan aitoa asiakaspalvelua.

Ensimmäisen käyttämäni verkkokauppa oli muistaakseni www.hm.com. Kyseinen vaateliike on vielä tänäkin päivänä yksi eniten suosimistani, sekä webrooming- että showrooming-periaatteella. Monesti olen kivijalkamyymälässä hiplannut ja sovittanut jotain vaatetta, jonka olen sitten tilannut netistä ensin yön yli nukuttuani. Vastaavasti on käynyt niinkin päin, että olen verkkokaupassa nähnyt esimerkiksi uuden paidan, jonka olen päätynyt ostamaan nähdessäni sen uudestaan kivijalkamyymälässä.

H&M:n verkkokauppa on mielestäni selkeä ja helppokäyttöinen. Yläbannerista saa nopeasti klikattua tarvitsemaansa kategoriaan tai yhdellä painalluksella suoraa upotettua itsensä alennusten houkuttelevaan maailmaan. Myöskään etusivun jouluinen banneri otsikoinnilla ”Gifts of the week – up to 50% off” ei suoranaisesti torju houkutuksilta näin joululahjastressin hiipiessä.

Maksuttomia maksutapoja H&M:n verkkokaupassa on kortilla maksaminen ja lasku (14 päivän maksuajalla). Myöskin joustavien maksutapojen hinnat eivät päätä huimaa, joten verkko-ostoksen tekemisen kynnys on siinäkin suhteessa matalalla.

Toinen suosimani verkkokauppa on www.cocopanda.fi, josta tein ensimmäisen tilaukseni muutama viikko sitten ja suunnittelen jo seuraavaa. Tästä verkkokaupasta olin kuullut monilta ystäviltäni, mutta serkkuni sai viimein minut tekemään ensimmäisen tilauksen tästä ”kosmetiikkataivaasta”. Verkkokauppaan sukeltaessa toivottaa sen etusivu lämpimästi tervetulleeksi huutaen myös ”deals of the week” ja ”jopa 80% alennusta”-mainoksineen. Joululahjaideatkin on mietitty puolestani ja vieläpä jopa 60% alennuksella. Miten tältä sivulta voi poistua ilman kevyempää pankkitiliä?

Cocopandan etusivulla pidän pienistä faktatiedoista, jotka luovat heti bränditurvallisuutta: yläbannerin alla kerrotaan mm. verkkokaupan turvallisuudesta ja suuresta valikoimasta. Verkkokauppa on myös valittu vuoden verkkokaupaksi 2017 (hintaopas.fi). Kuten ensimmäiseksi mainitsemassani verkkokaupassa, myös Cocopandalla on helppo ja selkeä valikoimabanneri, joka houkuttelee ostamaan.

Kun outlet ja tuotekategoriat on selattu läpi, on ostoskori kätevä kantaa kassalle vain napin (raskaalla) painalluksella. ”Älä missaa näitä uskomattomia tarjouksia” huudahdus saa vielä jatkamaan ostoksia hetken verran, mutta raja se tulee vastaan opiskelijallakin jossain kohtaa. Kotiinkuljetus houkuttelee 9 euron hinnallaan, mutta valitsen kuitenkin 3 euron postipaketin. Myös Cocopandalla maksuvälineenä käyvät kortti ja lasku, mutta myös mobilepay – siitä tälle ”kosmetiikkataivaalle” suuri plussa.

[suvituuulia-blog]

Somen voimalla tukemaan

Ikääntyvien mielenterveyden ja psyykkisen hyvinvoinnin vahvistaminen. Rikosuhripäivystyksen toiminta. Kuntien liikuntatoiminta ja urheilutapahtumat. Kuntien nuorisotyö. Vähävaraisten lasten lomatoiminta. Kiusaamisen ja syrjinnän ehkäisytyöpajojen tuottaminen. Ystäväpiiritoiminta ikäihmisten yksinäisyyden lievittämiseksi ja toimintakyvyn edistämiseksi. Päihdeneuvonta. Kriisipuhelin- ja turvatalotoiminta. Omaishoitoperheiden jaksamisen tukeminen. Vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen edistäminen. Eikä lista loppunut tähän.

Tiesitkö sinä, mihin kaikkeen Veikkauksen pelien tuotto käytetään yksittäisten henkilöiden lisäksi? Veikkauksen somekanavien seuraajana, saatoit vastata kysymykseen myöntävästi. Facebookin, Twitterin, YouTuben ja Instagramin avulla Veikkaus jakaa aktiivisesti tietoa avustuskohteista ja muistuttaa pelaamisesta. Seuraavassa tutkitaan näiden kaikkien neljän somekanavan sisältöä ja tarkoitusta hieman tarkemmin.

FACEBOOK

Avatessani Veikkauksen Facebook-sivut silmäni osuvat ensimmäisenä keltaiseen banneriin, jossa muistutetaan ensi lauantain Loton 14,3 miljoonan euron ennätyspotista. Profiilikuvana toimii Veikkauksen uusin logo. Äkkiseltään postauksia selaillessani, totean sisällön olevan informatiivista ja viihdyttävääkin. Veikkaus muistuttaa etuasiakkaan arvonnoista ja tiedottaa mihin päin Suomen karttaa on mennyt isompia pelivoittoja. Loton potin noustessa viime lauantain arvonnan jälkeen ennätyslukemiin, on postattu lyhyt HIIT-jumppavideo hauskalla Loton Lauantaijumppa-nimellä. Hyvin paljon kerrotaan ja muistutetaan etuasiakkaan eduista. Viime kierroksen Eurojackpot-rivin oikeat numerot on helppo myös tarkistaa Facebookista.Veikkauksen Facebook-sivuja seuraa lähes 265 000 käyttäjää.

Veikkauksen pelimyyjille on omat, suljetut Facebook-sivut, jossa muistutetaan poteista ja kampanjoista sekä jaetaan inspiraatioita mainoksiin. Se on myös nopea väylä myyjille saada ratkaisu ongelmiin postaamalla kysymys muille myyjille ja sivustoa ylläpitävälle Veikkauksen henkilökunnalle.

TWITTER

Twitter-tilillään Veikkaus jatkaa samantyylistä linjaa Facebookin kanssa, mutta aktiivisesti on myös uudelleen twiitannut artikkeleita ja uutisia aihealueista ja järjestöiltä, joita Veikkaus tukee. Twitter-tilillä vinkataan myös Veikkauksen avoimista työpaikoista. Veikkauksen omat twiittaukset jatkavat informatiivista linjaa. Artikkelit ja uutiset luokittelen myös sivistäviksi. Twitter-tilin löydät 47,6 tuhannen tavoin @Veikkaus_fi.

YOUTUBE

Veikkauksen YouTube-kanavalle sukeltaessani hujahti pieni (jos toinenkin) tovi aikaa ja muutama äänekäs naurunpyrskähdys. Arvosanaksi annan viihdyttävä, mutta myös inspiroiva. Videoita löytyy laidasta laitaan ja kestoa yhdellä videolla keskimäärin vajaa minuutti. Veikkauksen kanavalla julkaistaan arkiston kätköihin kadonneita mainosfilmejä, juhlistetaan veikkausvaroin tuettuja kohteita sekä esitellään uusimmat pelit ja tapahtumat. Kanavalta löytyy tänä päivänä reilu 3600 tilaajaa. Linkitän alle kolme erilaista videota, jotka houkuttelevat pelaamaan. Mikä videoista tepsii sinuun parhaiten?

INSTAGRAM

Instagram-tilin tarjonnasta Veikkaukselta löytyy ripaus niin inspiraatiota, informatiivisuutta kuin viihdykettäkin 10,4 tuhannelle seuraajalleen. Kuvia ja tekstejä selaillessa ensimmäisenä huomaan, että Veikkauksen pelaamoiden esittely on viime aikoina ollut keskiössä. Instagramissa muistutetaan erilaisin kuvin myös Loton pelaamisesta ja poteista. Instagram-tilin löydät @veikkaus_fi.

 Lähteet:

https://www.veikkaus.fi/fi/yritys

https://www.youtube.com/user/VeikkausMainokset

[suvituuulia-blog]

IN vai OUT?

”Inbound-markkinoinnissa keskeistä on asiakkaan suostumus vastaanottaa markkinointiviestejä”, kertoo Wikipedia. ”Inbound-markkinointi on jopa kymmenen kertaa tehokkaampaa kuin perinteinen outbound-markkinointi”, hehkuttaa Advance. ”Inbound-markkinointi on puhtaasti verkossa toimiva markkinointimalli, jossa potentiaalinen asiakas ottaa itse yhteyttä tuotteita tai palveluitasi koskien.”, informoi Spotmore.

Selatessani inbound-markkinointi-käsitteen verkkolähteitä, huomaan, että kaikilla sivuilla käsitteestä puhutaan todella positiiviseen sävyyn. Eikä suotta. Inbound-markkinoin ei ärsytä eikä häiritse kuluttajaa, sillä se on kuluttajien innostamista ja kiinnostuksen herättämistä. Se on tuotteiden ja palveluiden esittelyä tavalla, joka saa kuluttajan innostumaan lähtemään ostoksille. Mielenkiintoisen, ajankohtaisen ja innostavan sisällön avulla tavoitetaan kuluttajia, jotka lähtevät itse ottamaan selvää ja hankkimaan lisää tietoa tuotteesta tai palvelusta.

Siinä missä outbound-markkinointia symboloidaan megafonina, toimii inbound-markkinoinnin symbolina puoleensa vetävä magneetti. Outbound-viestintäkanavia ovat televisio- ja radiomainonta, sanomalehti- ja aikakausimainonta, ulkomainonta, massasähköpostit, bannerimainonta verkossa ja puhelinmarkkinointi. Tämä kaikki ärsyttää. Inbound viestintäkeinoja ovat puolestaan verkkosivut ja blogit, ländärit (=liidien hankintaan käytettävät sivut), hakukoneoptimointi, hakusanamainonta, sosiaalinen media ja Youtube-videot. Asiakkaalle ei siis tyrkytetä, vaan asiakas etsii kiinnostuessaan itse.

Outbound-markkinoinnin voisin tulkita siis asiakkaiden informoimisena, jolloin potentiaalisten asiakkaiden ostoheräämien jää monesti vain hetkellisen ajatuksen tasolle. Inbound-markkinoinnissa ydin on sisältömarkkinoinnissa: sisältöä voi tarjota blogeilla, kuvilla, graafikoilla, videoilla ja podcasteilla, jne.

Olen juuri tänään viimeksi kironnut ystävälleni, miten sähköpostini on täyttynyt kaiken maailman mainosviesteistä, joita parin kuukauden välein sadoittain heitän roskakoriin. Välillä siellä on hyödyllisiäkin tarjouksia, joihin tartun, mutta paljon useammin innostun ostamisesta kun esimerkiksi blogeissa ja vlogeissa kerrotaan uusista tuotteista tai palveluista.

Lähteet:

https://www.advanceb2b.com/fi/palvelut/inbound-markkinointi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Inbound-markkinointi

http://someco.fi/blogi/mita-on-inbound-markkinointi/

http://www.spotmore.fi/inbound-markkinointi/

[suvituuulia-blog]

Virtuaalimaailma ja kollegani robotti - tulevaisuuden työnäkymät

Taannoin istuin koulussa digitaalinen osaaja-kurssin tunnilla ja tuijotin taululla näkyviä sanoja, joista osasta olin kuullut, mutta joukkoon mahtui lukuisia uusia ja tuntemattomia asioita; cyryptocurrencies, neurobusiness, SmartDust, volumetric displays… Taululla loisti Gartnerin näkemyksiä teknologian kehityksestä ja mielessäni alkoi heti raksuttamaan, että miten paljon uutta teknologiaa minun työurani aikana on tulossakaan.

Ehkä juuri tämän tunnilla kokemani hämmennyksen vuoksi Sitran vuoden 2017 megatrendeistä puhutteli eniten Työn ja toimeentulon arvoitus. On jännittävää, mutta myös omalla tavallaan hausaa leikkiä ajatuksella, että millainen työpäiväni tulee olemaan vuonna 2040. Teenkö töitä kotoa käsin virtuaalimaailmassa vai ohjeistanko robottia? Kommunikoinko työkaverini kanssa ollenkaan kasvotusten vai jaanko työpäivän kokemukset keinoälyiselle kollegalleni?

Ammattien harjoittaminen on tieteen ja teknologian myötä muuttunut valtavasti 1900-luvulla, kuten Sitran artikkeli sivuaa. Tulevaisuudessa on erittäin mielenkiintoista nähdä, miten paljon työpaikkoja katoaa uusien ammattien tieltä. Tittelit muokkautuvat globaaleimmiksi ja suurimmat rahat käärivät digitaalisten alustojen ylläpitäjät.

Teknologian hallinnasta tulee keskeinen oppimistaito. Uskon, että kun ”generation C” valtaa työmarkkinat, useat tänä päivänä käyttämämme palvelualat viimeistään kokevat viimeisenkin digitalisaation murroksen ja vielä enemmän kasvava palveluala pyörii verkossa. Vanhemman sukupolven haihtuessa katukuvastamme, joille digitaaliset alustat ovat paljolti jääneet tuntemattomiksi eivät vielä mahdollista tätä suurinta murrosta, sillä heille tulee olla vielä perinteisiä, ihmisen konkreettisesti tarjoamia, palveluja.

Ajatus teknologian lisääntymisestä työmarkkinoilla on mielestäni tervetullutta, vaikka jännittää, ehdinkö oppimaan sen kokonaisvaltaisen hyödyn? Tuleeko työparikseni todella keinoälyllinen robotti? Teknologian kasvun myötä uskon myös, että muutaman vuosikymmenen kuluttua hyvinvointi lisääntyy suhtautuessamme vastaanottavasti ja positiivisesti digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin. Kaikissa ammateissa tullaan jonain päivänä – tavalla tai toisella – hyödyntämään automaatiota, robotteja sekä tekoälyä, joka vapauttaa meidän aikaamme keskittymään omaan hyvinvointiimme. 

Lähde:

https://www.sitra.fi/artikkelit/trendi-tyon-ja-toimeentulon-arvoitus/

[suvituuulia-blog]

1.4. Digitalisaatio palvelualoilla - tasapuolinen kaikille ikäluokille?

Tänä päivänä suurin osa palvelualoista pyörii vahvasti digitalisaation hurrikaanin mukana. Ne yritykset, jotka hurrikaanin kyytiin eivät päässeet katoavat hiljalleen pois. Näin digitalisaation hurrikaani muistuttaa aivan tavallista luonnonilmiötä: sen pyörteeseen mukaan tempautuneet yritykset voimistuvat ja kasvavat, kun taas mukaan ehtimättömät yritykset se tuhoaa.

PALTA ry:n raportti suomalaisen palvelualan digitalisaatiosta esittelee, miten paljon kasvumahdollisuuksia se on yrityksille tuonut ja miten digitalisaatio mahdollistaa liiketoiminnan tekemisen täysin uudella tavalla mm. robotteja, tekoälyä, pilvipalveluja, verkkoteknologiaa ja sensoreita hyödyntämällä. Digitalisaation vaikutuksesta liiketoiminta muuttuu reaaliaikaisemmaksi ja läpinäkyvämmäksi sekä pystytään vahvemmin tuottamaan palveluita asiakkaiden todelliseen tarpeeseen.

Palveluyritysten digitalisaation vaikutus näkyy asiakkaille konkreettisimmin siinä, että palveluita on siirretty tarjolle digitaalisiin kanaviin ja itseasiointipalveluiden tarjonta on kasvanut. Tänä päivänä kaupassa ostokset maksetaan helposti ja nopeasti itsepalvelukassalla, pankkiasiat hoidetaan kätevästi netissä, lentokentällä tehdään lähtöselvitys automaatilla, terveyskeskuksissa ilmoittaudut vaivattomasti itsepalveluautomaatilla, kirjastossa lainaat kirjat huomaamattomasti automaatilla, ravintolasta tilaat ruoan kotiovelle näppärästi puhelimen sovelluksella ja listaahan voisi jatkaa.

Nuoremmalle sukupolvelle digitalisaation murros on kovin huomaamaton, sillä erilaiset älylaitteet tulevat osaksi elämää jo hyvin varhaisessakin vaiheessa. Hyvin usein näkee kaupoissa, miten vanhemmat saavat rattaissa kiukuttelevan lapsen hiljentymään lyömällä älypuhelimesta katseltavaksi mieluista piirrettyä tai varttuneemmalle laitetaan pyörimään jokin peli. Pari vuotta sitten hämmästelin, miten 4 vuotias kummipoikani osasi käyttää edistyneemmin tablettia kuin minä. Vaikka itsekin kuulun tähän sukupolveen, jolle älylaitteet ja digitalisaatio ovat nykypäivää, aiheuttaa mielelleni silti huolta myös sen tuomat varjopuolet; esimerkiksi palvelualoilla ihmisten kohtaamisen väheneminen.

Vanhempi sukupolvi puolestaan on jäänyt paljolti digitaalisen murroksen jalkoihin ja yhä useampi vanhus joutuu valtuuttamaan luotettavan henkilön – yleensä mahdollisuuksien mukaan lähiomaisen – joka puolestaan hoitaa esimerkiksi pankkiasiat verkossa. Digitalisaatiota ymmärtämätön vanhus voi äärimmillään kokea jäävänsä yhteiskunnan ulkopuolelle, sillä asioita kehotetaan yhä enenevissä määrin hoitamaan verkossa. Monet vanhukset karttavat kaupoissa itsepalvelukassoja, sillä he arvostavat ja kaipaavat aitoa ihmiskontaktia asiakaspalvelussa. Asiakaspalvelutyössä itselleni päivän paras hetki on se, jolloin hymylläni saan vanhuksenkin hymyilemään.