#avoin data

[megapalmrothstuff-blog]

Avoin data

Suuret ja vähän vielä suuremmat tietomassat ovat nykypäivää. Nämä ovat avoin data sekä big data. Mitä ne ovat ja mihin niitä käytetään? Kuka kerää tietoa ja minne? Kuinka yritykset voivat hyödyntää jo olemassa olevaa dataa?

Big data

Erittäin suurta järjestelemätöntä tietomassaa kutsutaan big dataksi. Se lisääntyy jatkuvasti keräämällä tietomassoja. Big data on todella suuri, jopa massiivinen tietomäärä mitä ei yleisesti pystytä käsittelemään käytössä olevilla laitteistoilla tai ohjelmistoilla ilman, että siihen menisi tolkuttomasti aikaa. Big dataa saatetaan käyttää monessa eri paikassa yhtä aikaa. Yleensä big dataa tuottaa jokin laite automaattisesti ja sitä kerätään ilman suunnitelmaa sen käyttötarkoituksesta. Monimutkaista eikö vain?

Avoin data

Avoin data on puolestaan kaikkien saatavilla olevaa dataa, joka on avattu rakenteisessa muodossa. Se on myös ilmaista. Kuka tuottaa avointa dataa?  Sitä tuottaa organisaatiot, julkishallinto tai yritykset tai se voi myös olla niille kertynyttä tietoa. Esimerkiksi kaupungilla on paljon tietoa väestöennusteista, ilmanlaadusta tai liikenne melusta. Avoimen datan ansioista tietoa voi hyödyntää kuka tahansa sitä tarvitseva.

Sovellukset

Keltapyörä sovellus käyttää avointa dataa siihen, että se voi kertoa käyttäjälleen mistä saa lähimmän kaupunkipyörän noudettua. Sovellus myös kertoo pyörien lukumäärän kyseisellä pyöräasemalla. Sovellus on todella hyödyllinen kaupunkipyörien käyttäjille, koska välillä lähimmät asemat ovat tyhjän ja näin ollen käyttäjä osaa automaattisesti suuntaamaan asemalle mistä löytyy vapaita pyöriä.

Meriopas sovellus tarjoaa veneilijöille paljon hyödyllistä tietoa. Sovelluksesta voi katsoa mielenkiintoiset vierailukohteet veneilyreitin varrella. Sieltä voi myös katsoa lähimmät vierasvenesatamat. Sovellus tarjoaa myös säätä, sinileväesiintymät sekä mahdolliset rajoitukset.

Avoimen datan hyödyntäminen yrityksissä

Avoimesta datasta löytyy tietoa pääkaupunkiseudun tuottamasta yhdyskunta jätteen määrästä sekä laadusta. Esimerkiksi jäteyhtiöt pystyvät kehittämään toimintaansa määrien sekä laadun tiedon perusteella. He pystyvät tarjoamaan tarvittavia lajittelu vaihtoehtoja sekä keskittämään resurssit tarvittaviin kuljetusmäärin sekä kalustoon.

Yhteenveto

Lopuksi voi todeta, että varsinkin big data on vielä tulossa tulevaisuudessaan arvoonsa. Vielä ei kunnolla edes tiedetä mihin kaikkea olemassa olevaa tietomäärää voidaan käyttää. Tulevaisuuden tietokoneet mahdollistavat big datan analysoinnin nopeammin. Avoimesta datasta voi taas sanoa, että se on hyödyllistä dataa kaikille sitä tarvitseville. Yritykset sekä yksityishenkilöt pystyvät hyödyntämään julkishallinon ohella saatavilla olevia tieoja toimintansa kehittämiseen ja uusien ideoiden luomiseen. Vieläkin aika sekavaa, eikö vain?

 Lähteet:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/06/28/mita-sinun-pitaisi-tietaa-big-datasta-datanlouhinnasta-ja-datafuusiosta

https://www.talouselama.fi/kumppaniblogit/big-data-muuttaa-maailmaa/6e3988d0-e07e-35ea-b52c-dc3e31a91394

https://hri.fi/fi/ohjeet/mita-on-avoin-data/

https://hri.fi/fi/

Kuva: Pexels

[piaruokam-blog]

Data resurssina

Mitä on avoin data?

Avoindata.fi -sivuston mukaan avoin data on julkishallinnon, organisaatioiden tai yritysten tuottamaa tai niille kertynyttä julkista koneluettavaa tietoa, jota voivat kaikki vapaasti käyttää ja hyödyntää, kunhan mainitsee aineiston alkuperäisen lähteen. Avoin data sisältää tilastoja, taloustietoja, karttoja, kuvia, videotallenteita ja 3D - malleja. Avoindata.fi - verkkopalvelusta löytää ministeriöiden, virastojen, valtion laitosten, maakuntien, kuntien, yritysten, yhdistysten ja yksityishenkilöiden julkaisemia tietoaineistoja. Tietoaineistojen sisällöstä vastaa aineiston julkaisija. Avoin data eroaa julkisesta tiedosta siten, että julkinen tieto on kaikkien luettavissa, kun taas avoimen datan tietoja kansalaiset ja yritykset voivat käyttää omiin tarkoituksiinsa tasavertaisesti julkishallinnon kanssa. 

Mitä on Big Data?

Tietoyhteiskunnankehittämiskeskuksen eli TIEKE:n verkkosivuilta löytyy Big Data Forum Finland (BiFF)- sivusto. Sen mukaan Big Data koostuu tiedosta, jota kerätään lähes joka paikassa missä ihmisten tekemiset ja erilaiset, pääasiallisesti sähköiset, järjestelmät kohtaavat. Big Dataa kuvataan yleisesti kolmella V:llä: Volume, Velocity ja Variety. Termä Big Data käytetään kuvaamaan sekä kerättyä ja tallennettua tiedon määrää, että tiedon käsittelytapaa ja hyödyntämistä. Tietomassaa prosessoidaan, analysoidaan sekä visualisoidaan, jotta siitä saadaan hyödynnettävää informaatiota esimerkiksi johtamisen ja liiketoiminnan suunnittelun apuvälineeksi. 

Fyysiset älylaitteet keräävät tietoa ja aistivat ympäristöä sensorien avulla. Internetin avulla nämä älylaitteet yhdistetään kotiverkkoon tai yrityksen verkkoon. Verkkoon yhdistyneet laitteet muodostavat esineiden internetin eli IoT:n (Internet of Things). Näiden laitteiden avulla kerätyn tiedon määrä kasvaa koko ajan laitteiden määrän ja käytön lisääntyessä kiihtyvällä tahdilla. Alla iotfinland.net-sivustolta  kopioimani kuva, joka näyttää IOT-laitteiden määrän kasvuennusteen vuoteen 2020 mennessä. IOT on yksi monista lähteistä, joista Big Data syntyy. 

Kuva: iotfinland.net

Suomessa valtioneuvosto on julkaissut periaatepäätöksen datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa (19.5.2016) Valtioneuvoston Big Data strategian tavoitteena on auttaa yksilöitä, yrityksiä, hallintoelimiä ja tutkimuslaitoksia tiedostamaan datatalouden luomat mahdollisuudet. Valtioneuvosto uskoo, että datatalouden hyödyntäminen ja eri toimijoiden välinen yhteistyö luo kasvumahdollisuuksia suomalaiselle liiketoiminnalle ja elinkeinoelämälle. 

Myös EU:ssa tehdään toimia Big Datan hyödyntämisen mahdollistamiseksi. Data on listattu yhdeksi tämän päivän yritysten tärkeimmistä resursseista taloudellisten ja henkilöstöresurssien lisäksi.

Helsinki Region Infoshare –palvelu kokoaa pääkaupunkisudun avointa dataa. Sivustolla on listattuna sovelluksia, jotka hyödyntävät sitä. Alla esimerkkinä Adfore Technologies Oy:n 26.6.2018 julkaisema Tässä.fi – sovellus ja Markus Valon 11.10.2018 julkaisema Signe Branderin Helsinki - sovellus.  

Tässä.fi- sovelluksen kautta saa ajankohtaista tietoa mm. tapahtumista, tarjouksista, toimipisteistä, aukioloajoista, liikenteestä ja säästä. Latasin sovelluksen puhelimeeni sovelluskaupasta ja sovellus löytää hyvin kotini läheltä yllä mainittuja palveluita, reittihaku toimii. Mutta jostain syystä, vaikka valitsin lähimmät palvelut, sekaan tulee ilmoituksia Kokkolasta, Seinäjoelta ja Porvoosta. Pienistä bugeista huolimatta hyvä sovellus ja käytön myötä räätälöityy omia tarpeita vastaavaksi.

Kuva: hri.fi

Signe Branderin Helsinki -sovellus näyttää 50 Signe Branderin valokuvaa (n. 1900-1910) vuoden 1900 opaskartalle sijoitettuina. Erittäin mielenkiintoinen ja hyvin toteutettu. Kertoo paljon Helsingin historiasta, suosittelen tutustumaan. 

Kuva: hri.fi

Dataa voidaan hyödyntää liiketoiminnassa monin eri tavoin. Joulusesonki esimerkiksi aiheuttaa myyntipiikin monilla kaupan eri aloilla. Kauppa voi hyödyntää edellisen joulusesongin aikana kerättyä dataa. Analysoidaan oliko tavaraa liikaa vai loppuivatko tuotteet kesken. Analyysin perusteella voidaan muuttaa tulevan sesongin määriä suuntaan tai toiseen. Kun tieto jaetaan teollisuuden kanssa, voidaan kaikkien toimijoiden resurssit hyödyntää paremmin.

Tuotteiden valmistajat hyötyvät siitä, jos asiakkaat rekisteröivät ostamansa laitteet valmistajan nettisivuille. Riippuen siitä kuinka tarkkaa tietoa valmistaja kerää tai kuinka moni kuluttaja tuotteensa rekisteröi, saa valmistaja käyttöönsä liiketoimintaansa hyödyntävää tietoa. Esimerkiksi markkinoinnissa hyödynnettäviä demograafisia ja maantieteellisiä tekijöitä. Säännöllinen ja systemaattinen rekisteröinti antaa valmistajalle tietoa myös asiakkaan käyttäytymisestä, merkkiuskollisuudesta, tuotteen haluttavuudesta, tuotteen kiertonopeudesta tai tuotteen huoltotarpeesta.

Älylaitteet muodostavat automaattisesti yhteyden valmistajaan, jakavat tietoa ja hakevat päivityksiä. Sosiaalisen median kanavat omissa ehdoissaan määrittelevät omistusoikeudet käyttäjien lataamaan tietoon. 

Dataa on ja se on merkittävä resurssi. 

17.11.2018

[e-rommcgary-blog]

Anteeksi, mutta olisiko sinulla hetki aikaa puhua datasta?

Viikonlopun runtelemia aivosynapseja sytyttelee tällä kertaa avoin data ja Big Data (konsulttipiireissä nykyisin vain data). Tuttuun tapaan heti alkuun avaan teille äidin pikku simasuille kirjoituksessa käsiteltävät termit eli esittelen muiden mielipiteitä kylmän rauhallisesti ominani. Loppusilauksen kirjoitukselleni antaa avointa dataa taitavasti alustassaan hyödyntävä suomalainen kasvuyritys nimeltään Vainu. Turvavyöt kiinni!

Big datalla viitataan suuriin järjestelemättömiin, jatkuvasti lisääntyviin tietomassoihin, joita kerätään, säilytetään, jaetaan, analysoidaan ja etsitään. Big Datan konkreettinen määritteleminen on melko hankalaa, kuten edeltävästä lausehirviöstä voitte päätellä, eikä sillä ole vakiintunutta yksiselitteistä määritelmää. Big Dataa kuitenkin yhdistää kolme tunnusomaista piirrettä, jotka ovat:

Määrä (volume), suuren datamäärän johdosta se ei ole käytettävissä yleisesti käytössä olevilla laiteilla järkevässä ajassa

Nopeus (velocity), dataa kertyy eri muodossa monista eri lähteistä ja se kasaantuu sekä muuttuu nopeasti

Monimuotoisuus (variety), datalla ei ole välttämättä mitään selkeää rakennetta, minkä vuoksi sen analysointi sellaisena on erittäin vaikeaa

Avoimella datalla viitataan julkiseen vapaasti ja maksuttomasti hyödynnettävään tietoon, jota tuottavat muun muassa julkishallinto, organisaatiot ja yritykset. On kuitenkin hyvä erottaa julkinen tieto ja avoin julkinen tieto, eli avoin data. Avoin data eroaa julkisesta tiedosta siten, että avointa dataa voivat yritykset ja kansalaiset käyttää omiin tarkoituksiinsa tasavertaisesti julkishallinnon kanssa. Puolestaan kaikkea julkista tietoa ei saa käyttää vapaasti ja maksuttomasti omiin tarkoitusperiin. Esimerkiksi verkkojulkaisun maksullisia uutisia ei saa käyttää vapaasti, vaikka ne ovat julkista tietoa. Toisin sanoen kaikki avoin data on julkista tietoa, mutta kaikki julkinen tieto ei ole avointa dataa.

Avoimeen dataan liittyy 4 pääperiaatetta, jotka ovat:

Julkisuus; dataa käyttäessä kenenkään yksityisyydensuoja tai turvallisuus ei saa vaarantua. Datan on siis oltava julkista tietoa

Koneluottavuus; data on esitetty sellaisessa muodossa, että sitä on helppo käsitellä erilaisilla tietokoneohjelmistoilla

Uudelleenkäytön sallivat lisenssiehdot; käyttöehdoissa lukee selkeästi, että datan luoja sallii aineiston uudelleenkäytön

Maksuttomuus; dataa voidaan käyttää maksuttomasti, mikä vähentää datan käyttöön liittyviä kuluja ja mahdollistaa erilaiset datan hyödyntämiseen liittyvät kokeilut

Pitkän ja puuduttavan terminologian jälkeen pääsemmekin konkreettiseen esimerkkiin siitä (yleisön pyynnöstä, siis hieman lisää dataohjautuvaa myyntiterminologiaa), kuinka avointa dataa hyödyntämällä voit viedä yrityksesi Nordic Startup Awardseissa kahdessa eri kategoriassa ykköspalkintopallille. Näin on toiminut kasvuraketti nimeltään Vainu, jonka luoman cloud-pohjaisen alustan avulla yrityksien perinteinen myyntiliidien prospektointi on jäänyt historiaan. Vainun platformin idea on muuttaa epäjärjestelmällistä avointa dataa asiakasyrityksille myyntiliideiksi. Vainu hyödyntää yli 108 miljoonan yrityksen yritystietokantaa ja avoimen datan lähteistä kerättyä yritysdataa, joka koneoppimisalgoritmien avulla muodostetaan yrityksille ajantasaisiksi myyntiliideiksi. Vainu luo lisäarvoa yritykselle tästä syystä muun muassa ajansäästön, paremman hit raten ja lisämyynnin merkeissä, koska alusta tekee prospektoinnin asiakasyrityksen puolesta ja itse yritys voi keskittyä pelkästään myyntiin.

DISCLAIMER: Allekirjoittanut pelaa jalkapalloa samassa joukkueessa Vainun CEO:n, Client Managerin ja Head of Real-Time Salesin kanssa.

Lähteet:

https://www.sovelto.fi/ratkaisut/ict-ja-uudet-teknologiat/big-data/

https://hri.fi/fi/ohjeet/mita-on-avoin-data/

https://product.vainu.io/fi/

[sebastianaugust]

Big data ja avoin data

Tässä blogikirjoituksessa avaan käsitteit�� big data ja avoin data. Big data terminä ei ole täysin yksiselitteinen ja sille onkin paljon määritelmiä. Tietyt piirteet ja selitteet pyörivät kuitenkin termin ympärillä. Dataa on nykyisin kaikkialla ja sitä syntyy jatkuvasti lisää. Big dataa voisi kuvailla suureksi määräksi dataa, joka syntyy eri lähteistä ilman tarkkaa rakennetta ja muotoa. Tarkkaa selitettä big datalle ei siis vielä ole kehitetty vaan kyse on laajasti käsitteestä, jolla on tiettyjä tunnusomaisia piirteitä. Big dataa hyödynnetään kuitenkin laajasti digitaalisessa liiketoiminnassa. Sitä voidaan käyttää mm. markkinointiin, tuotekehittämiseen, tuotteiden parantamiseen, tuotantoprosessien hallinnassa ja sitä voidaan ostaa ja myydä.

Avoin data on eri organisaatioiden, esimerkiksi valtion, kuntien tai yritysten, tuottamaa avointa dataa. Avoimen datan periaatteisiin kuuluu, että se on kaikkien käytettävissä, koneellisesti käsiteltävässä muodossa ja ilmaista. Avointa dataa voivat olla kartat, tilastot, kuvat ja talousraportit. Avointa dataa on mahdollista hyödyntää liiketoimintaan ja sen käyttäminen on muutenkin helppoa ja kaiken lisäksi ilmaista.

http://www.hri.fi/ sivulta löytyy pääkaupunkiseudun kuntien tuottamaa avointa dataa. Data on käytettävissä kaikille sitä haluaville ja avoimen datan periaatteiden mukaan myös ilmaista. Tutustuin sivulta löytyviin sovelluksiin, jotka hyödyntävät avointa dataa. Suurin osa sovelluksista liittyy mm. liikenteeseen, rakentamiseen ja asumiseen. Kaupallisia sovelluksia ei juurikaan löytynyt. Esittelen seuraavaksi muutaman sovelluksen, jotka käyttävät avointa dataa. Valitsin Satokartan ja Parkmanin, koska olin kuullut molemmista ja halusin perehtyä paremmin, kuinka kyseiset sovellukset toimivat ja miten ne käyttävät avointa dataa.

Satokartta on sovellus, josta löytyy Helsingin julkiset ruokapuut ja –pensaat. Ideana on, että kaupunkilaiset voivat hyödyntää yhteisiä puita ja pensaita. Kuka tahansa pystyy lisäämään tietoja kartalle.

Parkman on pysäköintisovellus, joka näyttää käyttäjälle mistä lähimmät parkkipaikat löytyvät. Maksaminen hoituu myös kätevästi sovelluksessa. Sovellus vaati toimiakseen hyvin mahdollisimman paljon käyttäjiä, jotta se osaa tunnistaa missä on vapaata ja missä ei. Jos käyttäjiä ei ole tarpeeksi, ei sovellus ole täysin toimintakykyinen.

[terhotammi-blog]

3.6. Avoin data, big data - Miksi pitäisi kiinnostaa?

Avoin data, big data. Kaksi käsitettä, joista nykyään kuulee puhuttavan, mutta joiden merkitys on monelle meistä epäselvä. Mitä ne ovat ja miten niitä voi hyödyntää?

Lyhyesti sanoen voisi sanoa, että avoin data on ”julkishallinnolle, organisaatioille, yrityksille tai yksityishenkilöille kertynyttä tietoa, joka on avattu organisaation ulkopuolisillekin vapaasti ja maksutta hyödynnettäväksi.” Julkishallinnon datan avaamisessa on kyse siitä, että pyritään lisäämään esimerkiksi julkisen sektorin ja kansalaisten vuorovaikutusta yhteiskunnallisen hyvän lisäämiseksi. Esimerkkejä avoimesta datasta voivat olla mm. erilaiset kartat, kuvat tai videotallenteet.

Big data puolestaan tarkoittaa ”erittäin suurten, järjestelemättömien, jatkuvasti lisääntyvien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä, jakamista, etsimistä, analysointia sekä esittämistä tilastotiedettä ja tietotekniikkaa hyödyntäen.” Aikamoinen sanahirviö lauseeksi, mutta kaikessa yksinkertaisuudessaan big datan voi sanoa tarkoittavan kaikenlaisia massiivisia datamääriä, joita ei voi käsitellä perinteisin datanhallintatavoin. Big datan lähteitä syntyy useilla eri aloilla, mutta esimerkkeinä voi antaa vaikkapa internetsivustojen lokitiedot tai sosiaalisen median sisällön. Melkoiset datamäärät kyseessä siis.

Avoimen datan osuus big datasta (ja kaikesta muusta datasta)

Mistä avointa dataa löytyy – miten voimme käyttää sitä?

Helsinki Region Infoshare -sivustolta löytyy meille pääkaupunkiseudun avointa dataa hyödynnettäväksi. Sivustolla on listattuna parisensataa sovellusta, jotka hyödyntävät avointa dataa. Sovellusten joukosta löytyy kaikennäköisiä viritelmiä. Osalla on hyvinkin yksinkertainen tarkoitus, kuten esimerkiksi WiFi Helsinki – sovellus, jolla voi hakea lähimmän avoimen ja ilmaisen langattoman verkon Helsingissä. Löytyy myös monia eri julkisen liikenteen reittioppaita, kuten TrafficSense. Osa sovelluksista on myös mahdollisesti hieman vähemmän hyödyllisiä, ainakin valtaosalle meistä. Hyvä esimerkki tällaisesta sovelluksesta on Oulunkylä 2030 -sovellus, joka näyttää 3D-mallien avulla, miltä Oulunkylän keskusta saattaisi näyttää reilun kymmenen vuoden päästä. Vaikka osa sovelluksista saattaakin tuntua turhilta, täytyy kuitenkin muistaa, että jokaiselle niistä löytyy kuitenkin käyttäjänsä, eikä yksikään HRI-sovelluksista varmasti turha ole.

Miten Väestöliitto voisi hyödyntää avointa dataa?

Avoimesta datasta on hyötyä paitsi meille tavallisille kansalaisille, myös yrityksille. Esimerkiksi asiakasyrityksellämme Väestöliitolla olisi varmasti käyttöä avoimen datan käytölle monessa suhteessa. Esimerkiksi Tuloerot pääkaupunkiseudulla alueittain -sovellusta voisi Väestöliitto käyttää hyväkseen palveluiden markkinoinnissa ja hinnoittelussa potentiaalisille asiakkaille eri puolilla pk-seutua. Väestöliitolta itseltään saattaisi myös löytyä sopivia tietokantoja avoimeen jakoon, jotta niistä voisi kehitellä avoimen datan sovelluksia sovelluskehittäjien, ja meidän ihan tavallisten kansalaisten iloksi.

[its-anna-laine-stuff]

Dataa tarjolla

Avoin data on tiedonjanoisen ystävä

Avoimella datalla tarkoitetaan avointa julkista tietoa, jota tarjotaan ilmaiseksi yleiseen ja yksityiseen käyttöön.

Valtio, kaupungit ja julkisyhteisöt keräävät ja tuottavat runsaasti tietoa. Helsinki region infoshare on jakanut jo vuodesta 2011 avoimena datana tietoa, joka ennen oli vain tarjolla sisäiseen käyttöön. Nyt hri jakaa noin 12 eri kategoriaan kertynyttä tietoa. Esim. kiinteistöihin, rakentamiseen, asumiseen, liikenteeseen, karttoihin ja paikkatietoihin liittyviä uusimpia tietoja voi hakea sivustolta.

Tällaista avointa dataa yritys voi käyttää hyväkseen kartoittaessaan esim.sijaintia uudelle myymälälleen. Datan kautta yritys saa selville, missä ihmiset liikkuvat tiettyihin vuorokauden aikoihin, tietoa pyöräilijämääristä, HSL:n joukkoliikenteen risteyssolmut jne.

Big data sisältää koko roskapussin sisällön

Bid datalla tarkoitetaan järjestelemättömiä, isoja tietomääriä, jota tulee monista eri lähteistä ilman, että kukaan suunnitellusti kerää tietoja. Big dataan liittyy myös ajatus, että tietomäärää on niin paljon, että se ei ole käsiteltävissä nykyisillä laitteilla tai ohjelmilla.

Big dataa kertyy esim. erilaisten ohjelmien tai laitteiden käytöstä tai sosiaalisesta mediasta. Kaikista yksityiskohdista jää jokin merkki, esim. sisäänkirjautumisista, avatuista sivuista, klikkauksista jne. Tätä voi kutsua myös turhaksi dataksi, mutta myös sellaiseksi dataksi, joka liittyy yksityisyyden piiriin.

Pääseekö yksityisiin tietoihin joku käsiksi?

Big data sisältää siis myös yksityisyyteen liittyvää dataa. Huolestuneimmat kansalaiset parhaillaan keskustelevat, pitäisikö yksityishenkilöillä olla oikeus pyytää itseensä liittyvä data pois palveluntarjoajan hallusta. Tätä kutsutaan termillä Right to Erasure, ja asiasta on vireillä EU-lakialoite.

Big dataa vai pelkkää dataa?

Big data on terminä kiistelty. Termi “big data” suotta mystifioi dataa sumeaksi massaksi, jota emme pysty hallitsemaan. Joidenkin mielestä pitäisi puhua vain ja ainoastaan datasta. Loppujen lopuksihan kyse on siitä, mitä tietoa datan joukosta halutaan käsitellä. Pitää osata poimia halutut aiheet massasta.

[digihalya-blog]

Digi 3.6 Avoin ja Big Data

Sovelton mukaan Big Datalle ei ole yksiselitteistä tai täysin vakiintunutta määritelmää. Digitalisaatio on mahdollistanut suurien tietomäärien keräämisen monia eri kanavia käyttäen ja erilaiset asiakasprosessit ovat tuottaneet yhtä lailla suuria määriä tietoa asiakkaista. Big Dataan kuitenkin liitetään kolme seuraavaa tunnusomaista piirrettä; määrä, nopeus ja monimuotoisuus. SAS muistuttaa, että aikaisemmin kyseistä määrä dataa olisi ollut mahdotonta tallettaa, mikä on kuitenkin nykyään täysin toteutettavissa. Datavirtaukset kulkevat ennennäkemättömillä nopeuksilla ja niitä pitää osata käsitellä sopivasti ajoittaen ja lähes reaaliaikaisesti. Kerätty data ilmenee hyvin erilaisissa muodoissa, mm. strukturoituna, numeerisena, sähköpostina, videona, äänitiedostona ja rahansiirtona.

Datan määrä ei itsessään vielä luo arvoa, vaan kyse on siitä, kuinka sitä käsittelee. Analysoidessa saatua dataa tehokkaasti, voidaan päästä asioiden ytimeen käsitellä seuraavia ydinaiheita, kuten kustannusten ja ajankäytön tehostaminen, uusien tuotteiden kehittäminen ja fiksut päätöksenteot. Matti Vakkurin muistuttaa, että Big Data-teknologian käyttöönotossa Eurooppa on noin 3 vuotta USA:a jäljellä. Big Data kuitenkin mahdollistaa yrityksiä täysin uudenlaiseen liiketoimintajohtamiseen.

Avoin data on nimensä mukaisesti sellaista dataa, jota kuka tahansa voi käyttää täysin ilmaiseksi ja mihin käyttötarkoitukseen tahansa. Avoin data on lisensoitu niin, että sitä voidaan käyttää uudelleen, johon toki liittyy erilaisia käyttöehtoja. Monet julkiset tahot, yritykset ja muut organisaatiot ovat avanneet datansa muiden käyttöön. Muutamia esimerkkejä Suomessa ovat Ilmatieteenlaitos, Tilastokeskus, Liikennevirasto ja Tukes. HRI muistuttaa, että vointa dataa ei kuitenkaan pidä sekoittaa julkiseen tietoon. Julkinen tieto on yhtä lailla ilmaista, mutta tätä pääsee ainoastaan lukemaan. Avointa dataa on mahdollista käyttää omiin tarkoituksiin tasavertaisesti julkisen hallinnon kanssa.

Muutamia mielenkiintoisia avointa dataa hyödyntäviä sovelluksia ovat Helsingin Kaupungin Tapahtumakalenteri ja Kaupunkifillarit. Tapahtumakalenteriin on koottu Helsingissä tapahtuvia erilaisia tilaisuuksia, mitkä ovat kaupungin omia tai matkailuun liittyviä. Toisena mielestäni hyödyllisenä on Kaupunkifillarit. Melko uutena ilmiönä ovat Helsingin ydinkeskustaan ilmestyneet polkupyörät, mitkä ovat olleet erittäin suosittuja ja pyörien saatavuudessa on ollut haasteita. Kaupunkifillarit-sivustosta saa kätevästi tietoa siitä, kuinka monta pyörää missäkin palautus/hakupisteessä on. Suosittelisin asiakasyritystämme huomioimaan avoimen datan mahdollisuudet ja mahdollisesti käyttämään niitä tukena liiketoimintallisissa päätöksissä.

Lähteet

https://www.sovelto.fi/ratkaisut/teknologiat/big-data

https://www.sas.com/en_us/insights/big-data/what-is-big-data.html#

http://www.talouselama.fi/kumppaniblogit/tieto/big-data-muuttaa-maailmaa-3440603

https://www.hel.fi/helsinki/fi/tapahtumakalenteri

https://www.databusiness.fi/fi/avoindata/

http://www.hri.fi/fi/sovellukset/kaupunkifillarit/

[uudenkehittaja-blog]

Big Data

Wikipedian mukaan avoin data (big data) on erittäin suurten, järjestelemättömien, jatkuvasti lisääntyvien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä, jakamista, etsimistä, analysointia sekä esittämistä tilastotiedettä ja tietotekniikkaa hyödyntäen. Avointa dataa syntyy mm. internetin lokitiedoista, asiakaspalautteista, navigointipalvelujen aika- ja paikkatiedoista, teksteistä, sosiaalisen median sisällöstä, älykkäistä sähköverkoista, RFID-merkeistä ja telemetriasta. Avoimen datan käyttöönoton haaste on sen suuruuden lisäksi vaikeus erottaa sieltä hyödyllinen tieto. Tieto voi olla sellaisessa muodossa, että halutun tiedon löytäminen vaatii mittavaa etsimistä ja aineiston muokkausta. Tallennettuna on myös paljon dataa, josta ei ole hyötyä. Avoimen datan keräämisestä on myös noussut huoli siitä, kuka ja miten näitä tietoja käyttää (Wikipedia). Juuri voimaan tullut EU:n tietosuoja-asetus vastaa tähän huoleen (OpiTietosuojaa.fi).

Liikenne ja viestintäministeriön vuonna 2014 julkaiseman raportin mukaan erilaisten laitteiden, palvelujen ja anturijärjestelmien yleistymisen ja käytön lisääntymisen myötä digitaalinen avaruus kasvaa vuosittain 40%:lla, eli kymmenkertaiseksi vuoteen 2020 mennessä. Tietoa kertyy verkkoon kytketyistä laitteista, niiden lähettämästä datasta, erilaisista anturijärjestelmistä, sosiaalisesta mediasta, erilaisista verkon yli tehtävistä transaktioista, perinteisestä mediasta, tietojärjestelmistä, yritysten liiketoimintaan liittyvistä ohjaus- ja raportointijärjestelmistä, erilaisista digitaalisista arkistoista ja rekistereistä. Termin big data määrittelyssä käytetään yleensä termejä volume (syntyvauhti), velocity (monimuotoisuus) sekä variety (strukturoimattomuus).

Liikenne ja viestintäministeriön raportin mukaan avointa dataa voitaisiin Suomessa hyödyntää esim. terveydenhuollossa itsemittausteknologian ja palvelujen kohdentamisen muodossa. Datavirran perusteella voitaisiin ennustaa terveysriskejä ja jokainen voisi myös itse ehkäistä sairauksia terveysteknologian avulla. Lääketieteellisessä tutkimuksessa puolestaan voidaan yhdistää dataa eri lähteistä ja käyttää koneellista mallintamista parhaan lääkkeen löytämiseen eri genomirakenteille ja sairaustyypeille.

Muita avointa dataa hyödyntäviä aloja on raportin mukaan mm. älykäs sähköverkko, joka voi tasata kulutuspiikkejä kytkemällä pois sähkön niistä osista, joita ei sillä hetkellä käytetä. Liikenteen suunnittelussa käytetään myös avointa dataa seuraamalla ja mittaamalla ihmisten liikkumista. Tutkijoille avoin data tarjoaa usein kyselytutkimuksia paremman lähteen ihmisten käyttäytymisen selvittämiseen.

Raportissa mainitaan viisi avoimen datan käytön läpi leikkaavaa teemaa, jotka ovat omadata, itsensä mittaaminen, joukkoistaminen, tiedon etsintä ja paikkatieto.

Omadata tarkoittaa sitä, että organisaatio palauttaa keräämäänsä yksilökohtaista tietoa ihmiselle itselleen. Hän voi sitten hyödyntää saamaansa tietoa suoraan tai jakaa haluamallaan tavalla.

Itsensä mittaaminen tarkoittaa esimerkiksi yksilöllisen mittaustiedon hyötykäyttöä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Myös pankkialalla tarjotaan itsensä mittaamiseen väline: Pivo-mobiilipalvelu, jonka avulla käyttäjä voi seurata omaa kulutustaan ja kanta-asiakkuuksiaan.

Joukkoistamisella tarkoitetaan osallistamista, jota voisi hyödyntää demokraattiseen osallistamiseen ja kansalaisen äänen kuulemiseen paremmin päätöksenteossa.

Tiedon etsintään tarvitaan tietotulvaa helpottavia työkaluja ja menetelmiä, joiden avulla voitaisiin saada säästöjä tulevaisuudessa.

Paikkatieto tarkoittaa tietoa, jolle voidaan osoittaa sijainti. Näitä tietoja on tähän asti hyödynnetty luonnonvarojen kartoituksessa, maankäytön suunnittelussa ja ympäristön suojelussa. Palveluyritys voisi paikkatietojen avulla esimerkiksi määritellä optimaalisen sijainnin yritykselleen, jonka toimintasäteellä asuisi optimaalinen määrä kohderyhmään kuuluvia ihmisiä.

Tutustuin myös Helsinki region infoshareen, josta löytyy pääkaupunkiseudun avoin data. En ollut aiemmin kuullutkaan paikasta ja yllätyin siitä, että avoin data on myös minun käytössäni. Hienolta sovellukselta vaikutti mm. energia- ja ilmastoatlas-sovellus, josta pääsi Helsingin kolmiulotteiseen karttaan. Sen avulla saa rakennusta klikkaamalla rakennuksen tiedot. Tiedoissa näkyy mm. suoritetut linjasaneeraukset, lämmitys, sähkönkulutus ja rakennusmateriaalit. Ainakin asunnonostajalle sovellus on erinomainen tietolähde.

Tutustuin myös pyöräilijämääriä analysoivaan sovellukseen, jossa oli yhdistetty ilmatieteen laitoksen ja kaupunkiympäristön toimialan dataa. Sovelluksessa esitettiin pyöräilijämäärät kuukausittain, viikonpäivittäin ja tunneittain. Siinä havainnollistettiin sateen ja lämpötilan vaikutus pyöräilijämääriin. Pyöräilijä voi yrittää sovelluksen avulla välttää ruuhkahuippuja pyöräteillä.

Luultavasti lataan jossain vaiheessa sivuilta löytyneen Dösä Trackerin, joka ilmoittaa sijaintini perusteella lähimmät pysäkit, niiden kautta kulkevat joukkoliikenteen linjat, aikataulut ja reitit kartalla.  

Tuntuu, että kaikki sovellukset on jo keksitty, mutta sellaista en löytänyt, jossa sovellus kertoisi, onko kahvilassa tilaa. Usein käy niin, että etenkin viikonloppuisin kaikki Helsingin keskustan kahvilat ovat täynnä ja silloin olisi kiva olla sovellus, joka ilmoittaisi, missä olisi tilaa ja minne kannattaisi suunnistaa istuskelemaan cappuccino-kupposen äärelle.

 Lähde:

Wikipedia. Big data. Luettavissa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Big_data (luettu 27.10.2018)

OpiTietosuojaa.fi. EU:n tietosuoja-asetus. Luettavissa: https://opitietosuojaa.fi/index.php/fi/56-lainsaeaedaentoe/lait/eun-tietosuoja-asetus/23-tuleva-eu-n-tietosuoja-asetus (luettu 27.10.2018)

Liikenne ja viestintäministeriö. Big datan hyödyntäminen. Luettavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/77879/Julkaisuja_20-2014.pdf?sequence=1&isAllowed=y (luettu 27.10.2018)

Helsinki region infoshare. Luettavissa: https://hri.fi/fi/ (luettu 27.10.2018)

[tipaton-blog]

Datat haltuun

Tässä kirjoituksessa käsittelen kahta tärkeätä digiajan tiedonkeruun termiä: Big data ja avoin data. Molemmat termit ovat tärkeitä moderneille digitaalisille yrityksille ja molempien rooli on myös jatkuvasti vahvistumaan päin.

 Big data on uusi, digiajan termi, jolle ei ole ainakaan toistaiseksi löydetty tarkkaa määritelmää. Käsitteellä on kuitenkin joitakin määrittäviä ja tunnusomaisia piirteitä, joilla sitä voi luonnehtia.

1.       Määrä. Big data on tietoa, jota on valtava määrä, ja jota ei tästä syystä voi perinteisillä tiedonkäsittelykeinoilla analysoida.

2.       Nopeus. Dataa kertyy jatkuvasti useista eri lähteistä useassa eri muodossa, yleensä automaattisesti kerättynä ja se kasaantuu nopeasti.

3.       Dataa muodostuu useissa eri muodossa, eikä sillä välttämättä ole muotoa ollenkaan, tai se voi olla löyhästi määritellyssä muodossa, mikä tekee myös tiedon käsittelystä ja analysoinnista hankalaa.

Big dataa kertyy valtava määrä erilaisista digitaalisista kanavista sekä tuotanto- ja toimitusprosessien tuottaessa monenlaista tietoa jatkuvasti prosessien eri vaiheissa.

 Avoimella datalla puolestaan tarkoitetaan julkishallinnon, yritysten tai organisaatioiden tuottamaa tai niille kertynyttä dataa, joka on avattu kaikkien analysoitavaksi ja hyödynnettäväksi. Avoimen datan täytyy olla myös ohjelmallisesti luettavissa, eli se ei voi olla esimerkiksi pdf -muodossa. Avoin data ei voi sisältää esimerkiksi henkilötietoja tai yrityssalaisuuksia, sillä kenenkään yksityisyydensuoja tai yleinen turva ei saa vaarantua sen johdosta. Avoimen datan on oltava myös maksutonta.

 Osoitteesta https://hri.fi/data/fi/showcase löytyy pääkaupunkiseudun julkisen hallinnon julkaisema avoin data. Sieltä löytyy myös useita sovelluksia, joilla tätä dataa voi hyödyntää. Sovelluksien joukosta löytyy muun muassa sovellus, joka ennustaa liikennemääriä pääkaupunkiseudulla, sekä eräs toinen sovellus, josta näkee kaikki pääkaupunkiseudun liikennevalot.

 Avoin data voisi olla monelle yritykselle tärkeä resurssi. Esimerkiksi asunnonvälittäjät voisivat hyötyä julkisen hallinnon tarjoamasta avoimesta datasta hyvinkin paljon. Asuntoja voisi kohdistaa hakijoille esimerkiksi liikenneyhteyksiä ja erilaisia palveluja lähellä olevia asuntoja erilaisille kohderyhmille.

 Myös muunlaista avointa dataa voi käyttää yritystoiminnassa hyödykseen. Muun muassa erilaisten kyselyiden tulokset auttavat kartoittamaan, mihin kaupunginosaan kannattaa perustaa minkälainen yritys.

 Avoimesta datasta niin kuin big datastakin on siis paljon hyötyä yritysmaailmassa, ja jos juuri sinä olet juuri sinä olet hiljattain perustanut tai perustamassa yrityksen, kannattaa aiheeseen tutustua tähän blogiin merkatuilla lähdesivuilla tarkemmin.

Lähteet:

https://www.sovelto.fi/ratkaisut/ict-ja-uudet-teknologiat/big-data/’

https://www.tieto.fi/konseptit-tieto/big-data

https://hri.fi/fi/ohjeet/mita-on-avoin-data/

https://hri.fi/data/fi/showcase

[coachedbysanna]

Viimeinen postaus

Oma kokemus oppimisesta, asiantuntijablogin kirjoittamisesta ja moduulista.

Digitaalinen liiketoimintakurssi on opettanut minulla paljon paitsi digitalisaatiosta, mutta myös itsestäni. Olen tiedostanut täysin uudella tavalla mm. digitaalisen markkinoinnin, some-mainonnan ja retargetoinnin. Olen havainnollistanut näitä eri lailla omassa arjessani, sillä olen tullut entistä tietoisemmaksi yritysten tavoista lähestyä minua. Olen poistunut monien yritysten postituslistoilta ja olen tehnyt erilaisia estoja omaan someeni liittyen mainontaan. Olen pysähtynyt some-mainosten kohdalle ja pohtinut miksi juuri minä kuulun kohderyhmään. Olenko googlannut asian tai käynyt heidän nettisivuillaan? Olenko puhunut jonkun kanssa aiheesta? Olenko vain sopivan ikäinen nainen, joten kuulun kohderyhmään? Olenko joskus ollut yrityksen asiakkaana? Miksi mainos tulee minulle, vaikka se ei ole mitenkään relevantti minulle?

Asiantuntijablogin kirjoittaminen on lisännyt myös tietouttani aiheesta ja toisaalta myös auttanut minua tutkimuksissani miksi kuulun kohderyhmään ja miksi mainonta on tullut minulle. Toisaalta se on auttanut myös tiedon lisäämisessä myös ihan muissa aiheissa, joiden osaaminen tai ymmärrys on ollut vielä lasten kengissä (ja on edelleen, mutta ehkä isomman lapsen). Erityisen kiinnostavia aiheita on ollut robotisaation, tekoälyn ja automatisaation lisääntyminen työelämässä. Toisaalta taas mielenkiintoista on myös tietää, kuinka yritykset hyödyntävät dataa (big data ja avoin data), jota jokaisella yrityksellä on. Mitä isompi yritys tai organisaatio on kyseessä, sitä enemmän myös dataa on käytettävissä, mutta miten sitä hyödynnetään? Aiheet ovat olleet pääsääntöisesti mielenkiintoisia ja vaihtelevia, aihevaihtoehtoja on ollut paljon ja hyvin erilaisia, joka on antanut liikkumavaraa tutustua aiheeseen, josta tietää vähiten tai kiinnostaa eniten.

Kurssi on ollut yhtenäinen, johdonmukainen, ajankohtainen ja Jenni opettajana on ollut erittäin innostava. Jenniltä on löytynyt paljon oman osaamisen ja koulutuksen kautta esimerkkejä työelämästä, kuinka digitalisaatio näkyy, joita voisi lähiopetustunneilla tuoda vielä enemmänkin esille. Erilaiset konkreettiset esimerkit auttavat ymmärtämään mitä asiat tarkoittavat käytännössä esim. Reiman algoritmit Facebookissa ym. Tunnit ovat olleet osallistavia ja keskustelevia, joka on ollut erittäin positiivista ja ylläpitänyt oppimista (ja keskittymistä). Toisinaan tunnilla tehdyt ryhmätyöt ja esitykset ovat vieneet paljon aikaa, jolloin aikaa ei ole jäänyt itse opetukselle. Opetusta on todella vähän, joten tehokkuus läpiopetustunneilla on kultaa. Mutta aihe on selvästi ollut myös muidenkin mielestä kiinnostavaa, sillä tunneilla on syntynyt paljon mielenkiintoista keskustelua. Jenni on ollut aktiivinen myös tämän suhteen ja omalla toiminnallaan ja innokkuudellaan saanut myös muut kiinnostumaan aiheesta entistä enemmän – niin kuin minutkin.

Tämä on viimeinen blogipostaukseni ja sen myötä esannanmatkassa tutkimukset ja ajatukset siirtyvät blogista käytäntöön. Kurssi on ollut antoisa ja mielenkiintoinen, kiitos siitä @hellojennib​!

Kuva. 

[supertompeter]

4. Verkkopalvelut ja SEO

Dataa, dataa ja dataa

Tietoa tuotetaan ja kerätään erittäin paljon päivittäin. Kerättyä dataa kaivamalla löydetään paljon tietoa ja suuri kysymys onkin, miten tietoa voidaan hyödyntää ja mitä sillä tiedolla voidaan rakentaa. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori ja tietoteknisen tutkimuskeskus HIIT:n johtaja Petri Myllymäen mukaan big datan idea on se, että kun dataa kertyy itsekseen, niin jälkeenpäin voidaan miettiä mihin muuhun tätä kerättyä dataa voitaisiin hyödyntää. Datalouhinnalla tarkoitetaan tyypillisesti tietokonealgoritmeillä tapahtuvaa datan kaivamista. Useamman datamassan yhdistämisellä ja sen avulla luotua uutta tietoa kutsutaan datafuusioksi. Big datan voidaan sanoa olevan erittäin suurten ja järjestämättömien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä ja analysointia tietoteknisten ratkaisujen avulla.

Mitä sitten on avoin data? Avoin data ei ole sama asia kuin julkinen tieto. Kaikilla on pääsy julkiseen tietoon, kun taas avointa dataa kansalaiset ja yritykset voivat käyttää omiin tarkoituksiinsa tasavertaisesti julkisen hallinnon kanssa. Avoimella datalla tarkoitetaan yritysten ja organisaatioiden tai julkishallinnon tuottamaan tai niille kerättyä julkista tietoa. Tätä dataa kutsutaan digitaaliseksi raaka-aineeksi, joita ovat taloustiedot, tilastot, kartat, kuvat ja videotallenteet. Tieto täyttää avoimen datan kriteerit, jos se on julkista, koneluettavaa, maksutonta ja uudelleen käytettävää, myös kaupallisesti. Eli yritykset voivat hyödyntää avointa dataa.

Minulla tuli avoimen datan hyödyntämisesti heti mieleen tällä hetkellä paljon keskustelua aiheuttavat sähköpotkulaudat. Voisi kuvitella, että näitä palveluita tarjoavat yritykset ovat tutkineet julkisen liikenteen ja kaupunkipyörien käytöstä löytyvää dataa. Sen tiedon avulla on voitu kehittää vaihtoehtoinen liikkumistapa kaupunkeihin.

Avointa dataa voi käyttää myös väärin, niin kuin Netflixille kävi. He järjestivät vuonna 2006 avoimen kilpailun, jossa joukkueiden tehtävänä oli rakentaa kone, joka ymmärtää käyttäjän elokuvamaun. Netflix laittoi noin puolen miljoonan käyttäjän tekemät arviot jakoon nimettöminä ja oletti ettei käyttäjiä voida tunnistaa. Teksasin yliopiston tutkijat vertasivat Netflixin julkaisemaa datapakettia Internet Movien Database sivuston käyttäjien julkisiin tietoihin ja löysivät yhteksiä, joiden takia osa Netflix -käyttäjistä olisi voitu paljastaa. Ongelma oli siis se, että vaikka ihmiset arvioivat IMDb:ssä julkisesti, Netflixin keräämät tiedot olivat yksityisiä. Ehkä käyttäjä haluaa arvioida julkisesti IMDb:ssä, mutta katsella ja arvostella salaa Netflixissä. Eli jos dataa yhdistellään taitavasti algoritmeillä, arkaluontoisetkin tiedot voivat paljastua.

Yritysten on siis oltava tarkkoja, miten big dataa ja avointa dataa käytetään. Niistä on varmasti suuri hyöty monen palvelun kehittämiseen, esimerkiksi liikkumiseen, kohdennettuun markkinointiin tai erilaisiin arvosteluihin liittyen. Tarkkuutta vaatii erityisesti yksityisyyden suojan säilyttäminen.

Lähteet: https://www.talouselama.fi/kumppaniblogit/big-data-muuttaa-maailmaa/6e3988d0-e07e-35ea-b52c-dc3e31a91394 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/06/28/mita-sinun-pitaisi-tietaa-big-datasta-datanlouhinnasta-ja-datafuusiosta https://hri.fi/fi/ohjeet/mita-on-avoin-data/ https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/06/28/mita-sinun-pitaisi-tietaa-big-datasta-datanlouhinnasta-ja-datafuusiosta

[mikorajala-blog]

Big data ja avoin data. Mitä ne ovat ja kuinka niitä voi hyödyntää.

Yhteiskunta on viime vuosikymmenten aikana digitalisoitunut radikaalisti. Tämä on synnyttänyt lieveilmiönä massiivisen määrän dataa. Viime vuosina tietokoneiden laskentateho on kehittynyt ja tätä valtavaa datamassaa on mahdollista hyödyntää nykypäivän teknologian avulla.

Hyvät, pahat ja big data.

Big Datalle löytyy useampi eri määritelmä, riippuen määrittelijästä. Yleisesti ottaen massiivisesta ja prosessoimasta datamassasta käytetään termiä big data. Dataa syntyy lukemattomista eri lähteistä. Esimerkiksi Facebook vastaanottaa päivittäin 500 teratavua dataa. Tämä datamäärä korkealaatuisina JPEG valokuvina olisi noin 66,56miljoonaa valokuvaa. Yksi lento Boeing 747 lentokoneella puolestaan synnyttää 250 teratavua lentodataa.  Asiantuntijoiden mukaan Big Datalla on valtava taloudellinen merkitys sekä julkisella, että yksityisellä sektorilla. Itse olen asiantuntijoiden kanssa täysin samaa mieltä. Se, miten eettisesti tätä dataa käytetään on puolestaan jokaisen käyttäjän vastuulla.

Entä mikä ihmeen Avoin Data?

Avoin data on puolestaan sellaista dataa johon kellä tahansa on käyttöoikeus. Avoin data on siis lisensoitu niin, että sen hyödyntäminen jopa kaupallisiin tarkoituksiin on sallittu. Dataa avaavat enimmäkseen julkiset tahot kuten kunnat ja kaupungit mutta myös yksityiset tekijät ovat innostuneet trendistä. Tämä data on ikäänkuin digitaalista raaka-ainetta. Yritykset, yhteisöt ja yksityishenkilöt voivat hyödyntää sitä esimerkiksi erilaisien digitaalisten ratkaisujen muodossa.

Datankäytön sovelluksia.

Mahdollisuus avoimen datan käytölle on avautunut ja  sen seurauksena yhä useampi on hyödyntänyt sitä. Ihmiset ovat luoneet kaikenlaisia sovelluksia ja projekteja avoimen datan pohjalta. Näitä voi etsiä esimerkiksi Helsinki Region Infosharen sivuilta (HRI.fi), jonne on koottu erilaisia avoimen datan applikaatioita.

Mielestäni hauska esimerkki on Helsinki Traffic Forecast, jonka avulla on mahdollista ennustaa ja analysoida liikennettä helsingin alueella. Tämä sovellus käyttää pohjana Helsinki Info Sharen ja maanmittauslaitoksen julkaisemaa avointa dataa.

Tätä applikaatiota voisi hyödyntää esimerkiksi taksiyrittäjät tutkiakseen mitä alueita kannattaa välttää mihinkin kellonaikaan tai vaikkapa tavan kansalainen suunnitellessaan reittiä mahdollisimman ripeään kotimatkaan. Avoimen datan ja Big Datan käyttömahdollisuudet ovat monipuoliset. Mielikuvitusta käyttäessä voi datan pohjalta löytää rajattomasti ratkaisuja liiketoiminnan eri ongelmiin tai sen tehostamiseen. Mitä avoimen datan käyttökohteita sinä keksit? Kommentoi alle.

[learningdigitality]

Avoin data

Hei taas! Nyt käsitellään termiä Avoin data ja selvitetään kuinka sitä voitaisiin hyödyntää yrityksissä toimintaansa kehittäen. Ensiksi käydään lyhyesti läpi, mitä tarkoittaa Big Data.

Mitä tarkoittaa Big Data?

Big Datan määritelmä ei ole täysin yksiselitteinen tai vakiintunut, mutta on olemassa tiettyjä tunnusomaisia piirteitä, joita big dataan tyypillisesti liitetään. Usein big dataan liitetään kolme määrettä: määrä (volume), nopeus (velocity) ja monimuotoisuus (variety). Käytännössä tämä tarkoittaa seuraavia:

Määrä: Datamäärän johdosta se ei ole käytettävissä yleisesti käytössä olevilla laitteilla ja ohjelmistoilla järkevässä ajassa.

Nopeus: Dataa kertyy monista lähteistä eri muodoissa, usein automaattisesti kerättynä, ja se kasaantuu ja/tai muuttuu nopeasti.

Monimuotoisuus: Datalla ei välttämättä ole lainkaan rakennetta tai se on vain löyhästi määritelty, minkä johdosta sen analysointi sellaisenaan on hankalaa.

Big Dataa on oikeastaan kaikki, mitä verkosta löytyy ja mitä sinne on ladattu. Jokaikinen lähetetty sähköposti, nettiin ladattu kuva, kaikki nettisivut yms. 

Mitä tarkoittaa avoin data?

Avoin data on dataa, jota voi käyttää kuka tahansa ilmaiseksi missä tahansa  - myös kaupallisiin tarkoituksiin. Avoin data ja julkinen data eivät ole sama asia. 

Hri.fi kertoo sivuillaan avoimen datan periaatteisiin kuuluvan, että se on julkista, koneluettavassa muodossa ja maksutta uudelleen käytettävissä.   

1. Julkista

Datan täytyy olla julkista tietoa, jotta se voitaisiin avata. Kenenkään yksityisyydensuoja tai yleinen turvallisuus ei saa vaarantua dataa avattaessa. Data saa sisältää esimerkiksi henkilötietoja tai liikesalaisuuksia.

2. Koneluettavassa muodossa

Datan täytyy olla avattu sellaisessa muodossa, että sitä on helppo käsitellä tietokoneohjelmistoilla. Helppoa on lukea esim. PDF-dokumenteissa tai HTML-sivuilla olevaa tietoa, mutta ohjelmallisesti sitä on vaikeaa lukea. Datan koneelliseen tarkasteluun sekä hyödyntämiseen sopivat esim. CSV-, XML- tai XLS-muodot.

3. Lisensioitu

Datan luoja on sallinut aineiston uudelleenkäytön ja kertoo sen selkeästi käyttöehdoissa, jotka löytyvät datan yhteydestä. Käyttöoikeuksien selvittäminen voi olla useasti niin työlästä, että datan hyödyntämisestä luovutaan.

4. Maksutonta

Dataa saa käyttää maksutta. Maksuttomuus helpottaa erityisesti ensikosketuksen saamista dataan. Se antaa mahdollisuuden datan hyödyntämiseen liittyvät kokeilut ilman budjettibyrokratiaa.

Kuinka yritykset voisivat hyödyntää avointa dataa toimintansa kehittämiseen?

Yritykset voisivat hyödyntää avointa dataa mm. tilastokeskuksesta löytyvillä aineistoilla. Heiltä saattaa löytyä arvokkaita ajankohtaisia tutkimuksia yrityksen menestykseen liittyen yms. Kun hyödynnetään avointa dataa, säästetään aikaa ja vaivaa ja samalla rahaa (avoimen datan käyttäminen ja etsiminen kun on ilmaista!). 

Tutustuin www.hri.fi sivustoon (sivusto kokoaa yhteen pääkaupunkiseudun avoimen datan) ja tutkin heidän sovelluksiaan. Avointa dataa sovelluksissa hyödynnetään ja käytetään paljon liikenteeseen liittyen. Löytyy mm. pysäköintimäärät Helsingissä, Helsinki Traffic Forecast, Pääkaupunkiseudun liikennevalot sekä Cycling in Helsinki ja Pyöräilijämäärät Helsingissä. 

Pysäköintifirmat voisivat käyttää sivuston sovellusten avointa dataa mm. suunnittelemalla lisää parkkipaikkoja. Uskon myös, että esim. Alepa vuokrapyörien suunnittelemisvaiheessa on käytetty samankaltaista avointa dataa ellei juuri kyseisen sivuston dataa, kun ollaan mietitty minne kaikkialle näitä pyöräpisteitä sijoitettaisiin. 

Lähteet:

https://www.sovelto.fi/ratkaisut/ict-ja-uudet-teknologiat/big-data/

https://hri.fi/fi/ohjeet/mita-on-avoin-data/

https://www.databusiness.fi/fi/avoindata/

https://www.stat.fi/org/avoindata/index.html

[digihelinaa-blog]

#Tiimipostaus: Datasta on moneksi

Dataa on siellä, täällä – kaikkialla.  Se on saumattomasti linkittynyt osaksi arkeamme määrittäen jokapäiväistä käyttäytymistämme. Puhutaan, että me suorastaan elämme siitä. Dataa kertyykin kaikesta verkkoasioinnistamme koneiden keskinäisen vuorovaikutuksen ohella ihmisjärjelle käsittämättömän paljon: Tällä hetkellä sitä on noin 20 tsettatavun verran, mistä 90 % on IBM:n (International Business Machines Corporation) mukaan karttunut kahden viimeisimmän vuoden aikana 2,5 triljoonan tavun päivävauhtia. Luvut saavat lukijan hyvin helposti hämilleen, ja tahti sen kuin jatkuu. IDC:n (International Data Corporation) tuoreimpien ennusteiden perusteella tietouniversumi tulee kasvamaan 163 tsettatavuun vuoteen 2025 mennessä. 21 nollan määrää on asiaan perehtymättömälle erittäin vaikea suhteuttaa, mutta raportti tarjoaa havainnollistavammaksi mittakaavaksi koko Netflixin katalogin katsomisen 489 miljoonaa kertaa. Ajatus jää vieläkin sangen etäiseksi, mutta auttaa ymmärtämään, millaisessa todellisuudessa big dataa luonnehtiessa liikutaan.

Määrästä laatuun

Big data on yksi digitalisaation trendisanoista puhuttaessa tiedon hallinnasta ja sen merkityksestä. Sille ei ole kuitenkaan olemassa yhtä vakiintunutta määritelmää, vaan se jää hieman abstraktiksikin konseptiksi. Sillä tarkoitetaan käytännössä suurten tietomassojen keräämistä, varastointia ja analysoimista nykyaikaisen tietotekniikan avulla. Esimerkiksi Euroopan komissio kuvaa termiä suurena määränä nopeasti ja erinäisistä lähteistä tuotettua, vaihtelevaa tietoa. Määrittelyssä käytetään myös usein Gartnerin lanseeraamaa niin kutsuttua kolmen V:n mallia, jossa ulottuvuuksina ovat ylläkin esiintyneet volyymi, vauhti ja vaihtelu. Malliin on myöhemmin tuotu täydentävinä näkökulmina esimerkiksi tiedosta jalostamalla johdettavaa luontaista arvoa (Value, esim. SAS ja Oracle), sen luotettavuuteen liittyvää  kelpoisuutta (Validity) ja poikkeamien tuomaa epävarmuutta (Veracity, esim. IBM), sekä sen aikaan liittyvää häilyväisyyttä tai epävakautta (Volatility). Elder Reasearch on koostanut jopa 42 V:n listan sananikkarien big datan olemukseen liittämistä ominaisuuksista.  

Käsitteen määrittelyissä esiintyy myös näkemys datan massiivisuuden aiheuttamasta hallittavuuden haasteesta sen käsittelijän kannalta. Määrien kasvaessa tiedon varastointi syö entistä enemmän resursseja ja lisäksi sen asianmukaisesta käsittelystä tulee kuormittavampaa. Koska data ei ole varsinaisesti sellaisenaan arvokasta, vaan pikemminkin verrattavissa digitaaliseen raaka- tai polttoaineeseen, sen hyödyntäminen edellyttää jalostusta laadultaan ja käytettävyydeltään kovin erilaisista, niin pitkälle jäsennellystä kuin täysin jäsentymättömästäkin aineksesta käyttökelpoiseksi informaatioksi. Siksi big dataan liitetään usein kokonaisvaltaisempi strategia-ajattelu, jossa termi käsittää lisäksi tiedon tehokkaan ja innovatiivisen prosessoinnin sekä syvempään ymmärrykseen pohjautuvan päätöksenteon ja siitä johdettavan hyödyn. 

Niin kuin IDC:n raportista ilmenee, organisaatioiden valmiudet hyödyntää heidän keräämäänsä tietoa ovat nykyisellään kuitenkin varsin puutteellisia. Digitalisaation edetessä, analysoitavan tiedon määrän ja siihen kehitettyjen työkalujen lisääntyessä tilanne tulee varmasti muuttumaan. Onpahan katseita suunnattu jo tekoälyn sekä edistyneemmän tiedon formatoinnin ja analytiikan myötä niin kutsuttuun smart dataan eli tietoon, jota voidaan paremman suodatuksen ja käsiteltävyyden turvin hyödyntää välittömästi ja tehokkaammin ilman raskaita jalostustoimenpiteitä. Tämä voi näyttäytyä vaikka reaaliaikaisena sisällön personointina. Käyttökelpoisesta, laadukkaasta tiedosta tulee näin ollen entistä arvokkaampaa ja sen ympärille rakennetuista palveluista GAFA:n (Google, Apple, Facebook & Amazon) johdolla todellisia rahantekokoneita. Ei lienekään mikään ihme, että datatalous kerää tuulta siipiensä alle ja siinä menestymisen edellytykset ovat keskeisessä osassa niin yritysten kuin valtioidenkin agendalla.

Joukkoälyllä nopeammin ja pidemmälle

Parhaimmillaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti käsittely tieto hienostuu liiketoiminnallisesti arvokkaaksi kilpailueduksi asiakaskokemuksen, prosessien ja ansainnan kehittämisen kautta. Tällainen tieto on luonteeltaan ymmärrettävästi usein salaista, vain yrityksen sisäiseen käyttöön tarkoitettua. Toisaalta nämä tarkoin rajatut käyttömahdollisuudet voidaan myös nähdä yleistä kehitystä hidastavana voimana: Kun vain valitut yksilöt pääsevät dataan käsiksi, jää yhteiskunnassa piilevä suuri ideoiden ja osaamisen potentiaali täysin kartoittamatta. Siksi vastaliikkeenä monet julkishallinnon organisaatiot, yleishyödylliset yhdistykset sekä kansalaisyhteisöt ovat alkaneet avaamaan pääsyä heidän tuottamaansa dataan. Ilmiö istuu hyvin läpinäkyvyyttä, verkostoitumista ja innovatiivisuuden merkitystä korostavaan vallitsevaan ilmapiiriin.

Avoimella datalla tarkoitetaan tietoa, joka on maksutta kaikkien saatavilla sekä vapaasti käytettävissä ja jaettavissa – myös kaupallisesti. Jotta avoimuuden edellytykset toteutuvat, on datan oltava muodoltaan yleisessä, helposti käsiteltävässä ja koneellisesti luettavassa formaatissa sekä luonteeltaan julkista, julkaisukelpoista tietoa yksityisyydensuojaa, yleistä turvallisuutta ja liikesalaisuuksia vaarantamatta. Datan yhteydessä on esitettävä käyttöoikeudet, jotka sallivat tiedon rajoittamattoman hyödyntämisen, ja hyvä tavan mukaisesti oheen liitetään lisäksi kuvaus eli metadata sen rakenteesta ja merkityksestä. Datan aidon saatavuuden toteutumiseksi sen olemassaolon ja sijainnin tulee myös olla yleisesti tiedossa.

Datan avoimuuden lisäämisen taustalla on holistinen ajatusmalli, jossa yhteisöllinen, vuorovaikutukseen perustuva toimintatapa mahdollistaa yksittäisiä osia rikkaamman ja merkityksellisemmän toimeliaisuuden. Kun data on vapaasti jatkokäytettävissä, älykkyys pääsee kumuloitumaan ja puitteet innovatiiviselle ongelmanratkaisulle ovat hedelmällisimmillään. Seurauksena kansalaisaktiivisuus ja läpinäkyvyys lisääntyvät, uusia palvelu- ja liiketoimintamalleja syntyy sekä hallinto tehostuu, jolloin hyötyjinä ovat niin yksilöt, yritykset kuin yhteiskunta. Muun muassa Euroopan dataportaali listaa sivuillaan lukuisia ansioita uusista työpaikoista, kustannussäästöihin ja pelastettuihin ihmishenkiin. Säästöjä tulee esimerkiksi päällekkäisen työn ja sopimusteknisten kustannusten vähentymisestä.

Datasta käytäntöön

Suomessa avointa dataa on saatavilla jo melko hyvin, mikä ilmenee valtioneuvoston kanslian tuoreesta selvityksestä. Toisaalta tuoreena esimerkkinä päinvastaisesta menettelystä on eduskunnan päivittäin tuhoamat julkiset vierailijatiedot, joita ei tuomioistuimen linjauksesta huolimatta ole luovutettu niistä kiinnostuneille toimittajille. 

Käytössä on kansallinen avoindata.fi-verkkopalvelu, jonka lisäksi useilla kaupungeilla on omia projekteja ja digitaalisia kanavia avoimen datan levittämiseen. Yksi näistä on pääkaupunkiseudun kaupunkien ylläpitämä Helsinki Region Infoshare. Sen verkkosivustolla on esitteillä lukuisia avoimesta datasta johdettuja sovelluksia, jotka hyödyntävät runsaasti muun muassa liikenne-, tapahtuma- ja palvelutietoja. Sovelluksien tarjoama hyöty perustuu etenkin datan visualisointiin ja yhdistelyyn erilaisiksi käytännöllisiksi kokonaisuuksiksi. Hyviä esimerkkejä ovat eri liikennemuotojen käyttöä helpottavat sovellukset, kuten Cityfillarit, Whim ja Perille, ja seudun ajanviettomahdollisuuksia kokoavat palvelut, niin kuin PerheenKaupunki, Eventz.today ja Ulkoiluliikuntakartta. Myös yhteistilojen varaamiseen, langattomien verkkoyhteyksien paikantamiseen sekä väestö- ja geografian tarkasteluun löytyy avointa dataa hyödyntäviä digitaalisia ratkaisuja.

Koska avoin data toimii parhaimmillaan kustannustehokkaana työkaluna arvon luonnissa, kannattaa myös Suomen Rahapajan harkita sen käyttöä ja selvittää mahdollisia sovelluksia digitaalisen liiketoimintansa pönkittämiseksi. Paitsi että avoimella datalla voidaan rikastaa, kehittää ja erilaistaa olemassa olevaa tarjoomaa, se on niin ikään väylä lisätä yrityksen vetovoimaa ja luoda yhteisöllisyyttä vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa. Rahapajan tapauksessa tämä voisi toteutua juhlarahojen suunnittelun joukkoistamisella, jossa yritys vapauttaisi dataa ja digitaalisia työkaluja juhlarahojen valmistukseen liittyen julkiseen käyttöön. Kun tuotoksilla olisi aito mahdollisuus päästä tuotantoon esimerkiksi kilpailun päätteeksi, ratkaisu voisi aktivoida olemassa olevaa sekä potentiaalista asiakaskuntaa aivan uudella tavalla. 

Toinen vaihtoehto voisi olla avata Rahapajan tuotetiedot ja verkkokaupan rajapintaa yleiseen käyttöön, jolloin ulkopuoliset toimijat olisivat kykeneviä tuottamaan näyttävämpiä visualisointeja ja liitämään niihin ulkopuolista rahojen teemoihin liittyvää lisäinformaatiota. Lisäksi ostamista olisi mahdollista helpottaa ja virtaviivaistaa ulkopuolisten verkkopalvelujen kautta.

Tämä teksti on laadittu tiimikeskustelujen pohjalta. Ajatukset on koonnut yhteen Antti V.

Lähteet:

https://www-01.ibm.com/common/ssi/cgi-bin/ssialias?htmlfid=WRL12345USEN (Luettu: 8.10.17)

http://www.seagate.com/www-content/our-story/trends/files/Seagate-WP-DataAge2025-March-2017.pdf (Luettu: 8.10.17)

https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/big-data (Luettu: 8.10.17)

https://www.forbes.com/sites/gartnergroup/2013/03/27/gartners-big-data-definition-consists-of-three-parts-not-to-be-confused-with-three-vs/#2462352f42f6  (Luettu: 8.10.17)

https://www.sas.com/content/dam/SAS/en_us/doc/whitepaper1/big-data-meets-big-data-analytics-105777.pdf  (Luettu: 8.10.17)

https://www.oracle.com/big-data/index.html  (Luettu: 8.10.17)

http://www.ibmbigdatahub.com/infographic/four-vs-big-data  (Luettu: 8.10.17)

https://www.elderresearch.com/company/blog/42-v-of-big-data  (Luettu: 8.10.17)

http://www.gartner.com/it-glossary/big-data  (Luettu: 8.10.17)

http://whatis.techtarget.com/definition/smart-data  (Luettu: 8.10.17)

https://www.economist.com/news/briefing/21721634-how-it-shaping-up-data-giving-rise-new-economy  (Luettu: 8.10.17)

https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/policies/building-european-data-economy  (Luettu: 8.10.17)

http://www.hri.fi/fi/  (Luettu: 8.10.17)

https://www.europeandataportal.eu/en/using-data/benefits-of-open-data  (Luettu: 8.10.17)

https://www.etla.fi/wp-content/uploads/VNK_2017_40.pdf  (Luettu: 8.10.17)

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005363066.html  (Luettu: 8.10.17)

https://theodi.org/how-uk-companies-are-using-open-data-to-innovate  (Luettu: 8.10.17)

Kuva 1: [X]

Kuva 2: [X]

Kuva 3: [X]

Kuva 4: [X]

[adelvassiljeva]

Avoin data

Avoin data ja Big data

Data on digitaalista raaka-ainetta, esimerkiksi tilastoja,  taloustietoja, karttoja, kuvia  ja 3D-malleja. Avoin data tarkoittaa julkishallinnon, organisaatioiden tai yritysten tuottamaa tai niille kertynyttä julkista tietoa, joka on saatavilla vapaasti ja on maksuton kaikkien hyödynnettäväksi. Avoin data pitää olla koneluettavassa muodossa ja lisensoitu. Avoimessa datassa ei saa olla henkilötietoja eikä muita liiketoiminnan salaisuuksia.

Big data  eli massadata on erittäin suuri tietomassa,  joka tulee eri lähteistä, eri muodoissa ja muuttuu nopeasti. Big Datan tunnusmerkkejä ovat ”volume”, ”variety” ja ”velocity” jotka voidaan kääntää kuten “määrä”, “monimuotoisuus” ja “nopeus”. Big data tarjoaa ihmisten toiminnan ennustamista, kaupankäynnin seuranta, liiketoiminnan arviointia ja suunnittelua. Big data tuo paljon mahdollisuuksia, mutta sitä on erittäin vaikea analysoida.

On erilaisia palveluita, jotka tarjoavat avointa data, esimerkiksi  www.hri.fi. Sivulta löytyy myös avointa dataa hyödyntäviä sovelluksia.  

Sovellukset, jotka ovat mielestäni hyödyllisiä :

Whim on sovellus, joka käyttää HSL:n joukkoliikenteen avointa data. Sen avulla voi hankkia julkisen liikenteen, taksien ja autovuokraamojen palveluihin perustuvan liikennepalvelun. Sovelluksessa on eri liikennepalvelujen aikataulut, matkojen reititys, varaaminen ja maksaminen.

WeChat sovellus on Helsingin sovellus, joka tuo infon lähes miljardin käyttäjän saataville. Sovellus sisältää tietoa nähtävyyksistä, palveluista, tapahtumista ja liikkumisesta kaupungissa. Sovelluksessa on myös  360-panoraamakuvia ja käännöspalvelu.

GoHelsinki helsinkiläisille ja turisteille suunnattu Helsinki-opas. Sovelluksen avulla voi etsiä nopeasti erilaisia paikkoja. Sovelluksen muistin käyttö on mahdollisimman pieni, jotta se toimisi paremmin mobiililaitteissa.

Wifi Helsinki sovelluksesta löytyy avoimet ja ilmaiset  langattomat verkot Helsingissä.

Kuinka yritykset voisivat hyödyntää avointa dataa?

Avointa data hyödyntämällä voi lisätä innovaatiota ja kasvua. Datan käyttö ja sen hyödyntäminen liiketoiminnassa vaihtelevat toimialan mukaan. Avointa data voisi hyvin käyttää asiakaspalvelun kehittämisessä esimerkiksi keräämällä asiakas data. Voisi kehittää myös uusia tuotteita ja palveluita, joita ihmiset tarvitsevat. Data voisi auttaa ymmärtämään asiakkaita paremmin. Avointa data voisi hyödyntää myös markkinoinnissa ja digitaalisissa palveluissa.

[shpetim96-blog]

Verkkopalvelut ja SEO - Avoin data

Tänä päivänä suurin osa ihmisistä ymmärtää datan tarkoituksen, mutta monelle tämä kyseinen termi saattaa olla jotain aivan uutta. Uusia termejä kehitetään nykypäivänä jatkuvasti, ja tämän seurauksena myös termi Big Data on syntynyt. Big Datalla tarkoitetaan siis valtavien, järjestelemättömien ja jatkuvasti lisääntyvien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä, etsimistä, jakamista, analysointia sekä esittämistä joko tilastotiedettä tai tietotekniikkaa hyväksikäyttäen (Wiki, 2019). Tästä huolimatta, Big Datan määritelmä ei ole täysin selkeä tai vakiintunut, mutta olemassa on kuitenkin erityisiä piirteitä, joita siihen usein liitetään. Useimmiten Big Dataan liitetään kolme määrettä, joita voitaisiin luokitella tärkeimmiksi. Ensimmäinen on määrä (volume), joka tarkoittaa luodun datan määrää ja varastoidun datan määrää. Toinen on nopeus (velocity), joka taas tarkoittaa sitä, että dataa tulee pystyä tuottamaan sekä käsittelemään nopeasti. Viimeiseksi on monimuotoisuus (variety), joka tarkoittaa sitä, että datalla ei välttämättä ole lainkaan ns. rakennetta tai se on vain löysästi määritelty, minkä johdosta myös sen analysointi voi tuottaa hankaluuksia (Sovelto, 2019).

 Avoimella datalla taas puolestaan tarkoitetaan julkishallinnon, organisaatioiden tai yritysten tuottamaa tai niille kertynyttä julkista tietoa, jota kuka tahansa voi käyttää ilmaiseksi. Se on siis ns. digitaalista raaka-ainetta, johon kuuluu tilastoja, taloustietoja, karttoja, kuvia, videotallenteita ja 3D-malleja (Hri.fi, 2019). Lisäksi kansalaiset ja yritykset voivat käyttää avoimen datan tietoja omiin tarkoituksiinsa julkisen hallinnon kanssa.

 Selailtuani Sovellukset-sivun alta avointa dataa hyödyntäviä sovelluksia, löysin Helsingin Seudun Ympäristöpalvelujen tuottaman palvelun nimeltään Kattohukka sekä Helsingin kaupungin asukaspalautteita. Kattohukan avulla voidaan tarkastella helsinkiläisten rakennusten katon kautta poistuvaa hukkalämpöä ja asukaspalautteilla taas kuntalaiset voivat antaa Helsingin kaupungille erilaisia palautteita, kuten kiitoksia ja moitteita, ehdottaa parannuksia ja ilmoittaa havaitsevista epäkohdista ja korjaustarpeista.

 Yritykset voisivat hyödyntää avointa dataa uusien sovellusten ja palvelujen kehittämiseen, olemassa olevien sovellusten ja palvelujen laajentamiseen, uusiin markkina-avauksiin tai jopa oman datansa parantamiseen (6aika, 2019).

Wiki, I. (2019). Big data | Digitalisoinnin opas. [online] Itewiki.fi. Luettavissa: https://www.itewiki.fi/opas/big-data/ [Luettu 26 huhtikuu 2019].

Sovelto. (2019). Big Data – Sovelto. [online] Luettavissa: https://www.sovelto.fi/ratkaisut/ict-ja-uudet-teknologiat/big-data/ [Luettu 26 huhtikuu 2019].

Hri.fi. (2019). Avoimen datan palvelu – Pääkaupunkiseudun julkinen tieto hyötykäyttöön. [online] Luettavissa: https://hri.fi/fi/ [Luettu 26 huhtikuu 2019].

6aika. (2019). Yrityksille - 6aika. [online] Luettavissa: https://6aika.fi/yrityksille/ [Luettu 26 huhtikuu 2019].