piaruokam-blog

[piaruokam-blog]

Immersiivinen ostosympäristö

Suomisanakirjan mukaan immersiivinen tarkoittaa uppouttavaa. Tekninen järjestelmä tms., joka "uppouttaa" ihmisen kuvitteelliseen todellisuuteen, saa hänet kokemaan olevansa sisällä siinä. Käytännössä tällaisia ’’teknisiä järjestelmiä’’ ovat lisätty todellisuus ja virtuaalinen todellisuus. 

Lisätty todellisuus (augmented reality, AR) Realitytechonologies.com- sivuston mukaan tarkoittaa tietokoneavusteisesti tehostettuja kuvia todellisesta ympäristöstä ja sen sisältämistä esineistä. Kuviin lisätyt kuvatehosteet voivat olla animaatioita, grafiikkaa, ääntä, videota tai GPS-tietoja. Lisättyä todellisuutta tarkastellaan älypuhelinten, tablettien tai AR-lasien kautta. 

Yritys nimeltä Ditto tarjoaa sovelluksen, jossa on 3D-tekniikalla tehtyjä silmälasikehyksiä silmälasien sovitukseen. Sovellus antaa suosituksia asiakkaalle sopivista silmälasikehyksistä. Annetut suositukset perustuvat asiakkaan ostohistoriaan, toiveisiin ja analyysiin asiakkaan kasvoista. Sovelluksen kasvoanalyysi skannaa ja analysoi asiakkaan kasvojen muodon, piirteet, mitat sekä ihon, hiuksien ja silmien värin. 

Immersv tarjoaa puolestaan interaktiivisen 360° ja avaruudellisen alustan mainoksille. Youtube:ssa voi katsoa esimerkin mistä on kyse, Immersv Fox Sports VR 360 Trailer. Näytön vasemmassa yläkulmassa on painike kuvan liikuttamiseen. Tekniikalla saa vaikuttavia mainoksia aikaan. 

Lisättyä todellisuutta voisi hyödyntää kaupassa näyttämällä asiakkaalle tuotteesta tarkempia tietoja, käyttö- ja asennusohjeita. Esimerkiksi huonekalukaupassa asiakas voisi sijoittaa kaupassa myytäviä huonekaluja huoneesta otettuun valokuvaan tai videoon. Asiakas näkisi heti mahtuuko kyseinen huonekalu tilaan ja miltä se siellä näyttäisi. 

Virtuaalinen todellisuus tarkoittaa tietokoneavusteisesti tehtyä kuvia ja ääniä sisältävää ympäristöä, johon osallistuja / katsoja voi omilla toimillaan vaikuttaa. Virtuaalitodellisuuteen siirrytään käyttämällä esimerkiksi virtuaalilaseja tai -kypärää. Tekniikan kehittyessä ja yleistyessä kenties tulevaisuudessa älypuhelimen vakiovarusteisiin kuuluu setti, johon asennettuna älypuhelin toimiin virtuaalilasien tavoin. Lentäjien koulutuksessa käytettävä lentosimulaattori on esimerkki virtuaalisen todellisuuden sovelluksesta.

Virtuaalitodellisuutta voidaan hyvin hyödyntää myytäessä elämyksiä ja kokemuksia. Aurinkomatkat on jo vuonna 2016 käyttäneet virtuaalitodellisuutta matkojen markkinoinnissa, kerrotaan Kauppalehden artikkelissa Lomamatkojen kuumin markkinointitrendi: virtuaalitodellisuus (24.1.2016).  

Virtuaalitodellisuutta olisi järkevää hyödyntää asuntokaupassa. Asiakas voisi tutustua asuntoon ja sen ympäristöön virtuaalisesti. Asiakas voisi kotisohvalta käsin tutustua kiinnostavaan asuntoon. Samalla helpottuisi asuntoja myyvien henkiköiden työ. Asuntonäytöt vievät aikaa ja eri paikossa sijaitsevia asuntaoja ei voi esitellä samaan aikaan. Virtuaalisessa asuntonäytössä ei olisi näitä ongelmia.

Puutarhamyymälä voisi näyttää myytävänä olevia kasveja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina. Asiakkaille voisi muun muassa esitellä millaisia kasvit ovat kukinta-aikaan, minkä kokoisiksi ne kasvavat ja miltä ne tuoksuvat. Asiakkaat voisivat liikkua virtuaalisissa puutarhoissa ja pihoissa. 

Virtuaalista todellisuutta käsittelevissä kirjoituksissa mainitaan myös vaarasta jäädä koukkuun virtuaaliseen todellisuuteen. Se on helppo uskoa. Virtuaalisuus on hämmentävää ja kiehtovaa. 

22.11.2018

[piaruokam-blog]

Data resurssina

Mitä on avoin data?

Avoindata.fi -sivuston mukaan avoin data on julkishallinnon, organisaatioiden tai yritysten tuottamaa tai niille kertynyttä julkista koneluettavaa tietoa, jota voivat kaikki vapaasti käyttää ja hyödyntää, kunhan mainitsee aineiston alkuperäisen lähteen. Avoin data sisältää tilastoja, taloustietoja, karttoja, kuvia, videotallenteita ja 3D - malleja. Avoindata.fi - verkkopalvelusta löytää ministeriöiden, virastojen, valtion laitosten, maakuntien, kuntien, yritysten, yhdistysten ja yksityishenkilöiden julkaisemia tietoaineistoja. Tietoaineistojen sisällöstä vastaa aineiston julkaisija. Avoin data eroaa julkisesta tiedosta siten, että julkinen tieto on kaikkien luettavissa, kun taas avoimen datan tietoja kansalaiset ja yritykset voivat käyttää omiin tarkoituksiinsa tasavertaisesti julkishallinnon kanssa. 

Mitä on Big Data?

Tietoyhteiskunnankehittämiskeskuksen eli TIEKE:n verkkosivuilta löytyy Big Data Forum Finland (BiFF)- sivusto. Sen mukaan Big Data koostuu tiedosta, jota kerätään lähes joka paikassa missä ihmisten tekemiset ja erilaiset, pääasiallisesti sähköiset, järjestelmät kohtaavat. Big Dataa kuvataan yleisesti kolmella V:llä: Volume, Velocity ja Variety. Termä Big Data käytetään kuvaamaan sekä kerättyä ja tallennettua tiedon määrää, että tiedon käsittelytapaa ja hyödyntämistä. Tietomassaa prosessoidaan, analysoidaan sekä visualisoidaan, jotta siitä saadaan hyödynnettävää informaatiota esimerkiksi johtamisen ja liiketoiminnan suunnittelun apuvälineeksi. 

Fyysiset älylaitteet keräävät tietoa ja aistivat ympäristöä sensorien avulla. Internetin avulla nämä älylaitteet yhdistetään kotiverkkoon tai yrityksen verkkoon. Verkkoon yhdistyneet laitteet muodostavat esineiden internetin eli IoT:n (Internet of Things). Näiden laitteiden avulla kerätyn tiedon määrä kasvaa koko ajan laitteiden määrän ja käytön lisääntyessä kiihtyvällä tahdilla. Alla iotfinland.net-sivustolta  kopioimani kuva, joka näyttää IOT-laitteiden määrän kasvuennusteen vuoteen 2020 mennessä. IOT on yksi monista lähteistä, joista Big Data syntyy. 

Kuva: iotfinland.net

Suomessa valtioneuvosto on julkaissut periaatepäätöksen datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa (19.5.2016) Valtioneuvoston Big Data strategian tavoitteena on auttaa yksilöitä, yrityksiä, hallintoelimiä ja tutkimuslaitoksia tiedostamaan datatalouden luomat mahdollisuudet. Valtioneuvosto uskoo, että datatalouden hyödyntäminen ja eri toimijoiden välinen yhteistyö luo kasvumahdollisuuksia suomalaiselle liiketoiminnalle ja elinkeinoelämälle. 

Myös EU:ssa tehdään toimia Big Datan hyödyntämisen mahdollistamiseksi. Data on listattu yhdeksi tämän päivän yritysten tärkeimmistä resursseista taloudellisten ja henkilöstöresurssien lisäksi.

Helsinki Region Infoshare –palvelu kokoaa pääkaupunkisudun avointa dataa. Sivustolla on listattuna sovelluksia, jotka hyödyntävät sitä. Alla esimerkkinä Adfore Technologies Oy:n 26.6.2018 julkaisema Tässä.fi – sovellus ja Markus Valon 11.10.2018 julkaisema Signe Branderin Helsinki - sovellus.  

Tässä.fi- sovelluksen kautta saa ajankohtaista tietoa mm. tapahtumista, tarjouksista, toimipisteistä, aukioloajoista, liikenteestä ja säästä. Latasin sovelluksen puhelimeeni sovelluskaupasta ja sovellus löytää hyvin kotini läheltä yllä mainittuja palveluita, reittihaku toimii. Mutta jostain syystä, vaikka valitsin lähimmät palvelut, sekaan tulee ilmoituksia Kokkolasta, Seinäjoelta ja Porvoosta. Pienistä bugeista huolimatta hyvä sovellus ja käytön myötä räätälöityy omia tarpeita vastaavaksi.

Kuva: hri.fi

Signe Branderin Helsinki -sovellus näyttää 50 Signe Branderin valokuvaa (n. 1900-1910) vuoden 1900 opaskartalle sijoitettuina. Erittäin mielenkiintoinen ja hyvin toteutettu. Kertoo paljon Helsingin historiasta, suosittelen tutustumaan. 

Kuva: hri.fi

Dataa voidaan hyödyntää liiketoiminnassa monin eri tavoin. Joulusesonki esimerkiksi aiheuttaa myyntipiikin monilla kaupan eri aloilla. Kauppa voi hyödyntää edellisen joulusesongin aikana kerättyä dataa. Analysoidaan oliko tavaraa liikaa vai loppuivatko tuotteet kesken. Analyysin perusteella voidaan muuttaa tulevan sesongin määriä suuntaan tai toiseen. Kun tieto jaetaan teollisuuden kanssa, voidaan kaikkien toimijoiden resurssit hyödyntää paremmin.

Tuotteiden valmistajat hyötyvät siitä, jos asiakkaat rekisteröivät ostamansa laitteet valmistajan nettisivuille. Riippuen siitä kuinka tarkkaa tietoa valmistaja kerää tai kuinka moni kuluttaja tuotteensa rekisteröi, saa valmistaja käyttöönsä liiketoimintaansa hyödyntävää tietoa. Esimerkiksi markkinoinnissa hyödynnettäviä demograafisia ja maantieteellisiä tekijöitä. Säännöllinen ja systemaattinen rekisteröinti antaa valmistajalle tietoa myös asiakkaan käyttäytymisestä, merkkiuskollisuudesta, tuotteen haluttavuudesta, tuotteen kiertonopeudesta tai tuotteen huoltotarpeesta.

Älylaitteet muodostavat automaattisesti yhteyden valmistajaan, jakavat tietoa ja hakevat päivityksiä. Sosiaalisen median kanavat omissa ehdoissaan määrittelevät omistusoikeudet käyttäjien lataamaan tietoon. 

Dataa on ja se on merkittävä resurssi. 

17.11.2018

[piaruokam-blog]

Hakukoneoptimointi (SEO)

Olen tutustunut Googlen laatimaan hakukoneoppaaseen. Sen pohjalta olen luonut tähän blogiin 10 kohtaisen oppaan yrityksen sivujen näkyvyyden optimointiin.

1. Optimoi sisältö

Mieti kuka sivustoa käyttää ja mitä tarpeita käyttäjillä on. Mielenkiintoinen ja hyödyllinen sisältö yhdistettynä helppolukuiseen tekstiin ovat parhaita mainoksia sivustolle. Hyvä maine kerää sivustolle käyttäjiä ja suosittelijoita. Laadukas sisältö kannustaa käyttäjiä jakamaan sivustoa esimerkiksi blogipostausten, sosiaalisen median, sähköpostin, keskusteluryhmien tai puskaradion kautta. Sivuston näkyvyyttä voi parantaa sisältöä kirjoitettaessa ennakoimalla ja huomioon ottamalla erilaisten käyttäjien mahdollisesti käyttämiä hakusanoja ja avainsanailmauksia. Hakukoneiden tehtävänä on yhdistää käyttäjän kirjoittama hakutermi eri verkkosivustoilta löytyviin sisältöihin. Sivuston päätyminen hakutuloksiin tarkoittaa, että käytetyn hakutermin tulisi löytyä sivuston sisällöstä; sivuston pää- ja title-otsikoista, URL-osoitteesta sekä sivun leipätekstistä.

Päivitä sivuston sisältöä ja ylläpidä sivustoa, koska uusi tuore sisältö herättää kiinnostusta ja houkuttelee aiempia kävijöitä takaisin sivustolle.

2. Luo selkeä hierarkia ja yksinkertainen navigointirakenne

Järjestä sivuston aiheet selkeästi. Sisällön jakaminen loogisiin osiin helpottaa käyttäjiä löytämään haluamansa sisällön helposti. Kävijöillä tulee olla selkeä käsitys siitä, mistä yksi aihe loppuu ja toinen alkaa. Sivun eriaiheiset tekstit tulee erotella kappalejaoilla, alaotsikoilla ja asettelulla. Selkeä ja helppokäyttöinen sivusto kerää käyttäjiä.

Navigointisivu on yksinkertainen sivu verkkosivustolla, jossa näkyy sivuston rakenne ja joka yleensä sisältää sivujen hierarkian. Verkkosivuston navigointirakenne auttaa käyttäjiä löytämään etsimänsä sisällön nopeasti

3. Luo navigointisivu käyttäjille

Sivuston käytetyin sivu on etusivu tai "juurisivu", josta käyttäjät aloittavat sivuston selaamisen. Jos sivusto sisältää useamman sivun, kannattaa miettiä, kuinka kävijät siirtyvät ensimmäiseltä sivulta (juurisivulta) tarkempaa sisältöä sisältävälle sivulle.

Luo sivustolle navigointipolkuluettelo. Navigointipolku on sivun ylä- tai alareunassa oleva sisäisten linkkien rivi, jonka avulla kävijät voivat siirtyä nopeasti takaisin edelliseen osioon tai juurisivulle. Lisää navigointisivuja aina kun se on järkevää ja lisää ne sivuston sisäiseen linkkirakenteeseen. Varmista, että kaikille sivuston sivuille pääsee linkkien kautta ja että niiden löytämiseen ei tarvita sisäistä hakutoimintoa. Sivustolla siirtyminen tulee olla mahdollisimman helppoa käyttäjille.

Navigointisivun avulla voi ohjata myös hakukoneita ymmärtämään, mikä sisältö on sivun ylläpitäjän mielestä tärkeää ja mikä yksittäisen sivun rooli on koko sivuston kontekstissa

4.  Luo sivustokartta hakukoneille

Sivustokartta on tiedosto, jossa annetaan tietoja sivuston sivuista, sivustolla olevista eri tiedostoista ja niiden välisistä suhteista. Sivustokartan avulla hakukoneet voivat suorittaa verkkosivujen etsimisprosessin eli indeksoinnin älykkäämmin. Sivustokartta kertoo indeksointirobotille muun muassa mitkä tiedostot ovat tärkeitä sivustolle, milloin sivusto päivitettiin viimeksi, kuinka usein sivustoa muutetaan tai onko sivustosta olemassa muun kielisiä versioita. Lisää sivustokarttatiedostoon kaikki olennaiset URL-osoitteet sekä niiden ensisijaisen sisällön viimeisimmän muokkauksen päivämäärät.

5. Käytä yksinkertaisia URL-osoitteita

Hakukoneiden hakemistoissa sivuston hakemistomerkintä sisältää sivuston sisällön ja sijainnin (URL-osoitteen). Tällöin hakukoneet tarvitsevat yksilöllisen URL-osoitteen jokaiselle eri sisällön osalle, jotta ne voivat indeksoida ja lisätä sen hakemistoon sekä ohjata käyttäjiä siihen. Sisällön eri osilla, esimerkiksi kaupan eri tuotteilla on oltava erilliset URL-osoitteet, jotta ne voidaan näyttää haussa oikein. Hyvä URL-osoite sisältää sanoja ja välittää sisältötietoja. Sivuston sisältöön ja rakenteeseen liittyviä sanoja sisältävät URL-osoitteet helpottavat sivuston käyttöä.

Kuvaavien tiedostonimien luominen sivuston dokumenteille pitää sivuston paremmin organisoituna ja luo helpompia ja kätevämpiä URL-osoitteita niille, jotka haluavat linkittää sisältöä. Dokumentin URL-osoite näkyy esimerkiksi Googlen hakutuloksissa dokumentin nimen alla. 

6. Strukturoidun datan merkintöjen lisääminen

Strukturoitu data on koodia, jonka avulla kuvaillaan sivujen sisältöä. Sisällön kuvaileminen auttaa hakukoneita ymmärtämään sivuja paremmin ja näin edesauttaa niiden päätymistä hakutuloksiin.

Esimerkiksi kaupan tuotesivujen merkinnöillä voi kertoa hakukoneille mitä tuotteita kaupassa myydään, mitä tuotteet maksavat ja mitä mieltä muut asiakkaat tuotteista ovat. Hakukone voi näyttää edellä listatut tiedot hakutulosten katkelmassa. Muita yrityksen toimintaan liittyviä tietoja voi myös merkitä, jotta ne näytetään hakutuloksissa. Tällaisia tietoja ovat muun muassa yrityksen sijainti, aukioloajat, yrityksen logo ja niin edelleen.

 7. Sivuston mobiiliystävällisyys

Useimmat ihmiset käyttävät Google-hakua mobiililaitteella, joten mobiiliystävällinen sivusto on olennaisen tärkeä osa verkkonäkyvyyttä. 

Responsiivisuus tarkoittaa mukautuvuutta. Responsiivisesti toteutettu sivusto tunnistaa käytettävän laitteen ja mukauttaa sisällön, ulkoasun ja erilaiset toiminnallisuudet automaattisesti käytettävän laitteen mukaan. 

Varmista, että kaikkia toimintoja voi käyttää kaikilla laitteilla. Mobiilikäyttäjät olettavat, että mobiililaitteilla ja muilla tuetuilla laitteilla voi käyttää samoja toimintoja (esimerkiksi kommentoida ja maksaa) ja samaa sisältöä. Varmista, että tekstin lisäksi myös tärkeät kuvat ja videot ovat upotettuja ja käytettävissä mobiililaitteilla. Anna sivujen kaikista versioista hakukoneille kaikki strukturoitu data ja muut sisällönkuvaustiedot, esimerkiksi otsikot, kuvaukset, linkkielementit ja muut sisällönkuvauskentät.

8. Sivuston mainostaminen

Sivuston aiheiden mainostaminen auttaa aiheista kiinnostuneita käyttäjiä löytämään sivut. Sivustolla kävijät linkittävät käyttämiään sivuja ja siten sivustolle ohjaavat linkit lisääntyvät vähitellen. Sivuston päivittäminen ja uusien postauksien lisääminen näkyy esimerkiksi sivuston RSS-syötettä seuraavilla käyttäjillä.

Sivustoa voi mainostaa myös verkon ulkopuolella.  Sivuston URL-osoitetta voi jakaa esimerkiksi käyntikorteissa tai uutiskirjeissä. 

9. Sivuston hakutulossijoitusten ja käyttäjätoiminnan analysointi

Sivuston toiminnan ja käyttäjien analysointi auttaa tekemään oikeita toimenpiteitä sivuston hakutulossijoitusten parantamiseksi sekä kävijämäärän kasvattamiseksi. Sivujen toiminnan analysointiin on olemassa maksuttomia työkaluja. Työkalujen avulla voi selvittää esimerkiksi minkä sivuston osien indeksoinnissa hakuroboteilla on vaikeuksia, poistaa hakukoneiden aiemmin indeksoimia URL-osoitteita, löytää otsikoiden ja kuvausten sisällönkuvauskenttiin liittyviä ongelmia. Työkalujen avulla voi myös selvittää millä hauilla sivusto löydettiin useimmin, mitkä ovat sivuston suosituimmat sisällöt tai onko sivuston optimoinnilla ollut vaikutusta hakukoneiden tuomaan liikenteeseen. Käyttäjien toiminnan analysoinnilla voi selvittää muun muassa miten käyttäjät löytävät sivuston ja mitä he tekevät siellä.

10. Käytä ammattilaista

Mikäli omat kyvyt ja taidot eivät riitä hakukoneoptimointiin, kannattaa harkita asian osaavan ammattilaisen palkkaamista tai palvelun ostamista optimointiin erikoistuneelta yritykseltä.  

13.11.2018

[piaruokam-blog]

Digitaaliset kuluttajatrendit 2018

Ericsson ConsumerLab on yritys, joka tutkii kuluttajien suhtautumista ja käytöstä koskien ICT-tuoteisiin ja palveluihin.  Tässä blogissa käyn läpi Ericsson ConsumerLab:in listaamat 10 suosituinta digitaalista kuluttajatrendiä 2018, jotka ovat nousseet esille heidän tekemässään kyselyssä.

Trendi 1. Your body is the user interface – Kehosta käyttöliittymä

Trendikatsauksen mukaan ihmisen kehosta tulee teknisten laitteiden käyttöliittymä. Tekniikkaa ohjataan kaukosäätimien ja katkaisijoiden sijaan kehon liikkeillä, äänen painolla, kosketuksella ja eleillä. Tekniikka oppii tuntemaan käyttäjänsä, seuraa käyttäjänsä toimia ja kuuntelee puhetta. Amazonin Alexa, Applen Siri, Microsoftin Cortana ja Googlen assistentti ovat jo arkipäivää miljoonille käyttäjille ympäri maailmaa. Kyselyn mukaan 81% näiden käyttäjistä uskoo hiiren ja näppäimistön olevan historiaa seuraava viiden vuoden aikana.

Ääniohjatut laitteet reagoivat puheeseen, joten se tarkoittaa, että ne kuuntelevat koko ajan käyttäjänsä puhetta. Samalla laitteet keräävät käyttäjästä tietoa ja omatoimisesti tarjoava aikaisempien valintojen perusteella esimerkiksi verkkokaupasta uusia ostettavia tuotteita. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikki maailman vaihtoehdot avautuvat kuluttajalle tätä kautta. Tarjonta riippuu siitä minkä palvelua tarjoavien toimijoiden kanssa laitteet ovat yhteensopivia. Itse vierastan ajatusta laitteesta kotonani, joka seuraa 24/7 tekemisiäni.  VTT:n robottiauto Marilyn sen sijaan herättelee haaveitani siitä, että jonain päivänä voi pakata tavarani robottiautoon ja pyytää sitä kuljettamaan minut haluamaani päämäärään.

Trendi 2. Augmented hearing – Kuuloa tukevat laitteet

Älypuhelinten valmistajat suosivat langallisten kuulokkeiden sijaan langattomia kuulokkeita. Trendikatsauksen mukaan 81% vastaajista uskoo langattoman lataamisen olevan mahdollista lähitulevaisuudessa, jolloin kuulokkeita voisi käyttää ympäri vuorokauden. Vastaajat uskovat kuulokkeiden käyttötarkoitusten ja ominaisuuksien lisääntymiseen. Jo tänä päivänä kuulokkeita käytetään kuuntelemisen lisäksi rajaamaan pois ympäristön ei-toivottuja ääniä. Vastamelutoiminnon siirtäminen kaikkiin kuulokkeisiin antaisi mahdollisuuden häivyttää ympäristön ääniä, jolloin kuuntelija ei tarvitse parantaa kuuluvuutta volyymia nostamalla. Vastamelutoiminnon avulla kuulokkeiden volyymitasoista johtuva haitallinen vaikutus käyttäjien kuuloon voidaan näin estää. Käyttäjien toiveena raportissa mainitaan kuulokkeiden avulla suoritettava simultaanitulkkaus kaikille kielille. Huima visio, joka toteutuessaan veisi kuulokkeiden toiminnan uudelle tasolle. Omalla kohdalla kuulokkeiden hyödyntäminen esimerkiksi vieraiden kielien opiskelussa on ominaisuus, jonka toivoisin kehittyvän ja tuovan uusia tapoja opiskella. 

Trendi 3. Eternal newbies – Ikuinen vasta-alkaja

Teknologian kehitys ja jatkuva muutos aiheuttaa stressiä ja jatkuvasti kiihtyvää tarvetta pysyä ajan tasalla. Ericsson ConsumerLab:in kyselyssä 30% vastaajista kokee, ettei heidän osaaminen pysy mukana jatkuvassa kehityksessä. Jopa 55% vastaajista uskoo teknologian aiheuttaman oppimistarpeen kiihtyvän työelämässä. Vastaavasti 46% vastaajista ilmoittaa Internetin mahdollistavan nopean oppimisen. Internetistä etsitään tarvittava tieto sillä hetkellä, kun sitä tarvitaan. Erilaisten taitojen ylläpito ei kannata, koska kaikki toiminnot muuttuvat nopeassa tahdissa.

Itse hyödynnän Internetiä erilaisten asioiden opettelussa. Olen samaa mieltä kyselyyn vastanneiden kanssa, että teknologian käyttö työelämässä lisääntyy koko ajan ja oppimistarve kasvaa kiihtyvällä tahdilla. Jokainen laajempi sovelluspäivitys tuo käyttöjärjestelmiin uusia ominaisuuksia, jota ei aikaisemmin ole ollut.

Trendi 4. Social broadcasting – Sosiaalinen lähetyskanava

Sosiaalisen median alkuperäinen tarkoitus oli helpottaa ihmisten välistä kommunikointia ja viestintää. Tekoäly on ottanut sijaa kanavissa ja muuttanut ne yksisuuntaisiksi lähetyskanaviksi. Trendikatsauksen mukaan 55% vastaajista on sitä mieltä, että kanavia käytettään propagandan ja vaikuttamisen välineenä sen sijaan, että aidosti käytäisiin keskustelua ja oltaisiin kiinnostuneita vastapuolesta. Tämä näkyy erityisesti poliittisten päättäjien ja julkisuuden henkilöiden tavassa käyttää sosiaalista mediaa. Tärkeintä on saada mahdollisimman monta seuraajaa ja julistaa omaa sanomaansa, kuin saada aikaan vuorovaikutusta. Vastaajista 39% uskoo, että julkisuuden henkilöt ostavat kanavilleen seuraajia. Toisaalta puolet vastaajista näkee tekoälyn olevan hyödyllinen väline sosiaalisessa mediassa esitettyjen väitteiden oikeellisuuden tarkistuksessa sekä arvioitaessa poliitikkojen rehellisyyttä lausunnoissaan. Sosiaalisen median ongelma on viestien tarkoitusperien ymmärtäminen ja faktojen tarkistaminen. 

Käytän töissä työpaikan omaa Facebookia. Se on tehokas ja hyödyllinen viestintäväline, joka toimii paremmin kuin sähköposti viestittäessä yleisiä asioita. Vaikka viestintä tapahtuisi rajatuissa ryhmissä, on silti turvallisuussyistä rajattu aiheet, joista voi viestiä työpaikan sisäisessä sosiaalisessa mediassa. Eli Facebookin käyttöönotto työpaikalla ei ole poistanut tarvetta muilta viestintäkanavilta, joten seurattavien kanavien määrä kasvaa. 

Trendi 5. Intelligent ads - Älykkäät mainokset

Virtuaalitodellisuuden ja tekoälyn käytön hyödyntämisen uskotaan lisääntyvän tulevaisuuden mainonnassa. Trendikatsauksen mukaan 40% kuluttajista mielellään hyödyntää mainonnan avulla saatavia ilmaisia etuja ja 60% haluaa hyödyntää tekoälyä hintavertailussa. Reilu kolmannes kyselyyn vastanneista ei pidä mainoksista ja kuusi kymmenestä kyselyyn vastanneista haluaisi käyttää tekoälyä blokkaamaan jatkuvaa mainosvirtaa. Vastaavasti 42% vastaajista uskoo, että kaupalliset toimijat sen sijaan haluavat tekoälyn avulla kohdentaa mainontaa enemmän yksilöllisempään suuntaan ja siten lisätä kohdennettua mainontaa. Virtuaalitodellisuus antaa kuluttajille mahdollisuuden testata myynnissä olevia tuotteita antamalla realistisen ja todentuntuisen kokemuksen. Toimiiko tämä tarkoitustaan vastaan, jos esimerkiksi virtuaalisen loman kokenut kuluttaja ei enää tunnekaan tarvetta ostaa varsinaista lomaa, raportissa kysytään.

Kaupallisten toimijoiden intresseissä tehdä rahaa tekoälyä tai virtuaalitodellisuutta hyödyntämällä ja kuluttajilla puolestaan on omat intressinsä digitaalisuuden hyödyntämiseen. Kumpikaan osapuoli ei voi sulkea toista pois, joten markkinoinnissa on löydettävä toimiva tasapaino.

Trendi 6. Uncanny communication – Epäilyttävä kommunikointi

Trendikatsauksen mukaan käyttäjät kokevat koneet ja laitteet, joilla on liikaa inhimillisiä piirteitä, epäilyttävinä. Kyselyyn vastanneista 50% koki pelottavana sen, ettei erottaisi robottia ihmisestä. Kuluttajat haluavat välttää robotteja ja samoin yrityksiä, jotka käyttävät robotteja asiakaspalvelussa.

Älypuhelinten lukitseminen koodien sijaan sormenjälkien, silmien tai kasvonpiirteiden avulla on jo todellisuutta. Itselläni on myös mahdollisuus käyttää sormenjälkeä tunnistautumiseen omassa puhelimessani. Aloitin jo kerran puhelimeni sormenjälkitunnistimen aktivointiprosessin, mutta jostain syystä koin sen epämukavaksi ja keskeytin sen. Nykyiset älypuhelimet suorittavat itsenäisesti päivitysprosesseja ja juuri tämä laitteiden itsenäisyys tuo epävarmuuden tunteen omien henkilökohtaisten asioiden paljastamisesta tai luovuttamisesta laitteiden käyttöön.

Trendi 7. Leisure society – Vapaa-aikayhteiskunta

Trendikatsaukseen haastatelluista henkilöistä 49% oli valmis antamaan työnsä robotin tehtäväksi, jos sillä ei olisi vaikutusta omiin tuloihin. Eli yhteiskunta huolehtisi tuloista ja robotit tekisivät työt. Ihmisillä ei olisi velvoitteita tulojen vastineeksi, vaan he voisivat käyttää aikansa parhaaksi katsomallaan tavalla.  

Kiireisen työviikon keskellä ajatus jatkuvasta vapaa-ajasta on houkuttava. Vaikka en ole kutsumusammatissa, tuo työ silti elämääni innostavia ja mielekkäitä asioita. Kokonaan en siis antaisi työtäni roboteille. Monta yksitoikkoista tehtävää olisin kyllä valmis luovuttamaan.

Trendi 8. Your photo is a room – Valokuvassa paluu hetkeen

Trendikatsauksen mukaan älypuhelimen kamera on ylivoimaisesti käytetyin väline ihmisten elämässä merkittävien hetkien tallentamiseen. Ei siksi, että se olisi paras väline siihen vaan koska se on aina mukana erilaisissa tilanteissa. Jos puhelimen kameraan saadaan yhdistettyä 3D-omiaisuus, antaisi se mahdollisuuden tallettaa hetket kolmiulotteisina. Tällöin kuvan katselun sijaan olisi mahdollista palata ja kokea sama hetki virtuaalitodellisuudessa sellaisena kuin se oli. Tämän toteutumiseen viiden vuoden sisällä uskoo kolme neljästä Ericsson ConsumerLab:in kyselyyn vastanneista. 

Omassa elämässäni en näe tällä hetkellä tarvetta tälle ominaisuudelle. Mutta tätä toimintoa voisi hyödyntää varmasti erilaisissa työtehtävissä, kuten esimerkiksi rikospaikkatutkinnassa.

Trendi 9. Streets in the air – Ilmakuljetukset

Kaupungistuminen lisääntyy, kaupungit kasvavat ja sen myötä ruuhkat teillä. Tulevaisuuden visioissa maakuljetukset siirtyvät ilmatilaan. Ihmisten ilmakuljetusta todellisempi vaihtoehto lähitulevaisuudessa on ostosten kotiinkuljetus drone-laitteilla. Trendikatsauksen mukaan 39% vastaajista on sitä mieltä, että ilmatilaan tarvitaan samanlaiset merkitty kulkuverkosto, kuin mitä maanpinnalla teillä on.

Asuessani Suomessa, harvaanasutussa maassa, en näe lähitulevaisuudessa ihmisten kuljetuksen siirtämistä ilmakuljetukseen. Toisaalta tuhansien järvien maassa liikkuminen saariin voitaisiin ratkaista tällä, etenkin rospuuttoaikaan. Lapissa poliisi hyödyntää drone-koptereita maastoetsinnöissä, mikä on mielestäni erinomaista hyötykäyttöä ko. laitteelle. 

Trendi 10. The charged future – Ladattu tulevaisuus

Sähköautojen kehitys edistää myös akkujen ja pattereiden käyttöominaisuuksia, näin uskoo 56% Ericsson ConsumerLab:in kyselyyn vastanneista. He uskovat, että akut ja patterit ovat tulevaisuuden energianlähteitä ja 71% vastanneista haluaa pitkäkestoisia akkuja, jotka latautuvat minuuteissa.

Sähköautot nähdään tulevaisuuden ajoneuvoina, mikä varmasti on totta. Ilmaston muutos pakottaa kehittämään ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja energiatalouteen.  

11.11.2018

[piaruokam-blog]

Ostospoluista ostosavaruuksiin osa 2 - Palvelustrategiat

Ostamiseen kannustavan mielikuvan luominen vaatii palvelukokonaisuuksia ja hyviä asiakaskokemuksia. Hyvät asiakaskokemukset ovat edellytys sille, että asiakkaat palaavat toistuvasti ostamaan yrityksen tuotteita ja palveluja.

Elisa Oyj:n johtaja Anssi Kokkonen on määritellyt esityksessään Digitalisoituva asiakaspolku asiakaspalvelun uudeksi markkinoinniksi. Miten asiakasta palvellaan ostosavaruudessa niin, että muodostuu hyvä asiakaskokemus? Elisa on ryhmitellyt omalla asiakaspolullaan palvelun itsepalveluun, avustettuun palveluun ja henkilökohtaiseen palveluun. Itsepalvelussa asiakas käyttää apunaan tietämyskantoja, foorumeita, blogeja ja virtuaalisia asiakaspalvelijoita. Avustettu palvelu toteutetaan chatin, virtuaalisten asiakaspalvelijoiden ja yhteisselauksen avulla. Yhteisselaus eli co-browsing on osa chat-palvelua. Siinä yrityksen asiakaspalvelija saa tarvittaessa yhteyden asiakkaan selaimeen ja pystyy näin ’kädestä pitäen’ neuvomaan asiakasta. Henkilökohtainen palvelu tarjotaan sähköpostilla, tekstiviesteillä ja fyysisellä asiakaspalvelupisteellä. Mikä edellä luetelluista palveluista toimii milloinkin ja miten yritys kohdistaa eri palvelunsa eri asiakasryhmille? Kokkosen mukaan digitaaliset asiakaspalvelutavat ovat kasvussa. Ongelmatilanteissa fyysinen asiakaspalvelu ja puhelinpalvelut ovat tärkeitä. Onnistuminen asiakaspalvelussa vaatii asiakasymmärrystä, asiakkaiden tutkimista ja myös asiakkaiden osallistamista. Kaikki palvelumuodot eivät sovi kaikille asiakkaille. Esimerkiksi asiakkaan järjestelmäosaaminen tai sen puuttuminen määrittelevät millaiset palvelumuodot asiakkaalle sopivat.

Asiakkaiden siirtyessä asioimaan verkkoon suoraa kohtaamista asiakkaan kanssa ei enää ole. Asiakassuhde, joka ennen luotiin asiakaspalvelussa toimineiden työntekijöiden ja asiakkaan välillä, jää nyt puuttumaan. Hyvän ja kestävän asiakassuhteen olemassaolo on tästä huolimatta edelleen kannattavan yritystoiminnan peruspilareita. Palvelualoilla työskenteleviä työntekijöitä on koulutettu kohtaamaan asiakas ja luomaan hyvä suhde, jolloin ajan myötä satunnainen asiakas muuttuu kanta-asiakkaaksi. Yrityksen on nyt tunnistettava asiakkaan kohtaamispisteet digitaalisessa ympäristössä ja mietittävä mitkä ovat ne tekijät, joista asiakkaalle muodostuu hyvä asiakaskokemus. Asiakasdatan kerääminen verkosta ja sen analysointi ovat nykypäivän yritykselle oleellisia toimintoja. Asiakkaan tunnistaminen ja seuraaminen verkossa paljastaa asiakkaasta määrällisesti enemmän ja yksityiskohtaisempaa tietoa, kuin fyysinen kohtaaminen keskustelun kera. Yrityksellä voi olla paljon tietoa asiakkaasta, jota se voi hyödyntää. Suurempi haaste voi olla dialogin aikaansaaminen asiakkaan kanssa ja luoda asiakassuhde, joka ei ole helposti korvattavissa. Verkkoasioinnissa yritys voi jäädä asiakkaalle etäiseksi, jolloin asiakkaan on helppo vaihtaa yrityksestä toiseen. Puhelinoperaattoreilla hintakilpailu on erittäin kovaa ja juuri heillä asiakasuskollisuuden useimmiten määrittelee euro.

7.11.2018

[piaruokam-blog]

Ostospoluista ostosavaruuksiin osa 1- Ostoskäyttäytyminen

Ostopäätösprosessissa asiakkaalle syntyy tarve, sitä seuraa informaation etsintä, vaihtoehtojen vertailu, ostopäätös ja lopuksi ostopäätösprosessissa huomioidaan asiakkaan oston jälkeinen käyttäytyminen. Tämä on kuvaus perinteisestä ostospolusta. Issuu.com  sivuston  mukaan ostosavaruuteen liittyvät edellä kuvattujen perinteisen ostospolun piirteiden lisäksi epälineaarisuus ja kokemuskeskeisyys. 

Miten asiakkaiden ostoskäyttäytymisen muutos vaikuttaa yrityksen toimintaan? Digitaalisuus, Internet ja erityisesti sosiaalinen media tarjoavat sekä kuluttajille että yrityksille kanavia keskinäiseen vuorovaikutukseen ja kokemusten vaihtoon. Ostopäätöksiä tehtäessä kuluttajien välisen vuorovaikutuksen rooli kasvaa ja sillä on merkitystä. Yhdellä henkilöllä sosiaalisen median kautta voi olla huomattavakin rooli yrityksen tuotteiden saamalle huomiolle ja sitä kautta myynnille. Hyvänä esimerkkinä tästä on kokki Henri Alénin twiittaama tomaattikastikkeen ohje tammikuussa 2014, joka tyhjensi kauppojen hyllyt Mutti-tomaattimurskasta. 

Tällaisten äkillisten myyntipiikkien hyöty menetetään, ellei kaupalla ole suhteet tavarantoimittajiin kunnossa ja logistiikkaketju pysty toimittamaan nopeaa täydennystä. Millään yrityksellä ei kaupan alalla eikä teollisuudessa ole kannattavaa pitää ylisuuria varastoja. Digitalisaatio avustaa tälläkin puolella laskemalla ja ennustamalla menekkejä. Tällaiset tomaattimurskan myyntipiikit eivät ole ennustettavissa vaan päinvastoin seuraavan vuoden ennusteissa vastaavana ajankohtana tulee huomioida kyseisen twiiitin satunnaisuus.

Miten yritys tunnistaa Internetissä omat tai potentiaaliset asiakkaansa? Analytiikkaa tarvitaan myös verkkoasiakkaiden tunnistamiseen, segmentointiin ja viestinnän kohdentamiseen. Verkkoasiakkaiden käyttäytymistä mitataan ja analysoidaan jatkuvasti erilaisilla jakaumilla, erojen havaitsemisella, riippuvuuksien tunnistamisella, kehityssuunnilla ja poikkeuksien löytämisellä. Saatua tietoa käytetään viestinnän ja markkinoinnin kohdentamiseen ja personointiin. Olen huomannut, että jos käy verkkokaupoissa tutkimassa tuotteita, ilmestyy sen jälkeen kohdennettua mainontaa muille verkkosivuille, joilla vierailen. Tai jos verkkokaupassa jätän ostokset ostoskoriin harkitakseni ostopäätöstä, tulee sähköpostiin muistutus keskeytyneestä ostostapahtumasta. 

Omassa ostoskäyttäytymisessäni on tapahtunut muutos digitalisaation myötä. Hyödynnän ostopäätöksenteossani digitalisaation tarjoamia keinoja sekä tietysti ystävien ja tuttavien kokemuksia. Tässä kohtaa yritysten omien ja yhteistyökumppaneiden kanavien määrällä, laadulla ja sisällöllä on oma tärkeä roolinsa ostopäätökseni tekemisessä. Ensimmäiset vertailut ja tiedonhankinta tapahtuu Internetin kautta. Erityisesti niissä tilanteissa, jossa olen hankkimassa kallista tuotetta tai tuotetta, jonka teknisillä ominaisuuksilla ja laadulla on minulle merkitystä, olen se aktiivinen kuluttaja.  

Varmistaakseni oikean valinnan tutkin netin hakukoneiden kautta mitä millaista tietoa tuotteesta löytyy. Käyn läpi keskustelupalstoja, tutkin eri nettikauppoja, mahdollisia vertailuja ja testejä. Sen jälkeen, kun vaihtoehdot rajautuvat kahteen tai kolmeen tuotteeseen, siirryn tutkimaan vaihtoehtoja omasta mielestäni kaikkein luotettavimmista lähteistä. Vierailen aina yrityksen omilla sivuilla ja sen lisäksi etsin asiakkaiden kokemuksia ja tuotearvosteluja kyseisitä tuotteista. Vasta tämän jälkeen, mikäli en osta tuotetta netin kautta, menen myymälään ostamaan tuotteen ja odotan, että minua palvelee asiansa tunteva myyjä. Kun taas tomaattimurskaa ostaessani minulle riittävät miellyttävä ostosympäristö, hyvä hinta-laatusuhde, selkeä hintamerkintä ja palveleva myymälähenkilökunta.

7.11.2018

[piaruokam-blog]

Validia VadApp – Lean Canvas

Tämä on Uuden Kehittäjä-moduulin tiimi 3:n yhteinen blogipostaus, jossa käsittelemme ideoimaamme Validia VadApp-mobiilisovellusta Lean Canvas-työkalun avulla.

 Lean Canvas 

Lean Canvas on Ash Mauryan kehittämä työkalu liiketoiminnan suunnittelemista varten. Toisin kuin Business Model Canvas, joka on suunnattu lähinnä markkinoilla jo vaikuttaville yrityksille, Lean Canvas sopii nimenomaan uusille liiketoiminnoille ja on yrittäjälähtöisempi. Se keskittyy liikeidean ongelmiin, niiden ratkaisemiseen, avainmetriikoihin sekä kilpailuetuihin. Lean Canvas tiivistää kaikki liiketoiminnalle oleelliset asiat yhdelle sivulle, josta niiden lukeminen sekä päivittämien on helppoa ja nopeaa.

 Lean Canvas, Problems and Solutions

Ideointivaiheessa meille alkoi kirkastua se, että Validia todella tarvitsee toimivan mobiilisovelluksen. Ongelmana on tavoitettavuus sekä palveluiden hankkimisen vaikeus. Kun tähän saakka asiakas on joutunut itse hakemaan tietoa monesta paikasta, ehkä jopa menemään paikan päälle, tulevaisuudessa mobiilisovelluksen, VadAppin, myötä hän pystyy räätälöimään itse omat palvelunsa omalta kotisohvaltaan, virtuaalisesti, 24/7. VadApp tarjoaa myös maksullisia palveluita, kuten chat- ja videoyhteyden käyttömahdollisuuden. 

Lean Canvas, Key Metrics 

Mobiilisovellus tarjoaa hyvät mahdollisuudet mittaamiseen niin latauskertojen kuin myös sovelluksen kautta tehtyjen tilausten kautta. Latauskerrat kertovat meille, kuinka hyvin asiakkaat ovat löytäneet sovelluksen. Sovelluksen kautta ostettujen palvelujen määrät ja eurot kertovat puolestaan, kuinka suosittu sovellus on. Asiakastyytyväisyyden mittaaminen selvittää, kuinka hyvin sovellus lunastaa arvolupauksen. Koska innovaation on tarkoitus olla taloudellisesti kannattava, valitsimme yhdeksi mittariksi sovelluksen kautta ostettujen palvelujen katteen. Avainmittareitamme ovat siis latauskerrat, sovelluksen kautta ostettujen palvelujen määrät ja eurot, asiakastyytyväisyys ja sovelluksen kautta ostettujen palvelujen kate.

 Lean Canvas, Customer Segments 

Ryhmittelimme Validian asiakkaat viiteen eri ryhmään; itsenäistyvä etsijä, arjen tasapainoilija, jatkuva hoidon tarve, mielekkyyteen tähtääjä ja yksin en pärjää. Itsenäistyvät etsijät ovat nuoria aikuisia, joille erilaisten mobiiliapplikaatioiden käyttö on arkipäivää ja luonnollinen osa elämää. Arjen tasapainoilijoilla haaste on saada arki rullaamaan ongelmitta ja heille tärkeintä on saavuttaa arkea helpottavat palvelut paikasta riippumatta. Tämä ongelma ratkeaa applikaation kulkiessa mukana puhelimessa. Nämä kaksi ryhmää olemme määritelleet applikaation nopeimmin omaksumiksi ryhmiksi.

Lean Canvas, Channels

Käyttäjät saavat tietoa uudesta mobiiliapplikaatiosta Validian omilta www-sivuilta, vertaiskäyttäjien suosittelujen, kuntien sosiaalityön ja vammaispalvelujen, Invalidiliiton ja yhteistyökumppaneiden omien markkinointikanavien kautta. Lisäksi tietoa on saatavana Validian toteuttaman verkko- ja somemarkkinoinnin kautta.

 Lean Canvas, Revenue Stream

Luomamme applikaatio on ensimmäinen lajiaan Suomessa, jonka osaksi menestystarinaa sponsorit, yhteistyökumppanit ja mainostajat haluavat. Vaikka itse sovelluksen lataus on ilmaista, applikaatioon myytävä mobiilimainostila tuo yritykselle mainostuloja. Sovelluksen kautta paitsi asiakkaat itse, myös lähiomaiset voivat hankkia haluttuja maksullisia lisäpalveluita (kuten siivous, hieronta, kampaamo, kulttuurielämys) tai valmiiksi koottuja palvelukokonaisuuksia vain muutamalla klikkauksella. Jo pelkästään sovelluksen tarjoama palvelukavalkadi ja tavoitettavuus paikasta riippumatta mobiilisti houkuttelee lisää käyttäjiä. Lisäksi applikaation ryhmäpalvelut luovat yhteisöllisyyden tunnetta ja pitkässä juoksussa asiakkaat sitoutuvat yritykseen toimien suosittelijoina. Kokonaisuudessaan ostaminen on tehty niin helpoksi, että kynnys palveluiden ostoille on hyvin matala ja myös maksu onnistuu vaivattomasti suoraan sovelluksesta. On siis selvää, että mobiilisovelluksemme takaa merkittävän tulovirran yritykselle.

Lean Canvas, Cost Structure

Mobiiliapplikaatiosta aiheutuvia euromääräisiä kustannuksia on käytännössä mahdotonta ennustaa tarkasti. Lähtökohtaisesti kuitenkin aika on rahaa ja yleisellä tasolla suurimmat kustannukset aiheutuvat henkilöstön perehdyttämisestä, sekä palveluiden kuten chat ja videoyhteys ominaisuuksien ylläpidosta, jotka osaltaan vaativat työvoimaa. Myös käytännön asiat kuten sovelluksen koodauskustannukset sekä sisällön tuottaminen aiheuttavat yritykselle jonkin verran kuluja.

 Lean Canvas, Unfair Advantage

Ideointimme lähtökohtana oli juuri se, ettei Validian toimialalla hyödynnetä juuri lainkaan mobiilipalveluiden mahdollisuuksia. Kuten jo aiemmin todettua, on luomamme applikaatio ainutlaatuinen Suomessa tällä toimialalla ja siksi sen mahdollisuudet kehittää ja parantaa palvelukokemusta – ja jopa palvelumuotoja – ovat todella merkittävät. Vertaistukea tarjoavan chat-palvelun avulla mobiilikäyttäjät pääsevät osaksi yhteisöllisyyttä, jota ei ole tarjolla millään muulla palveluntarjoajalla. 

Lean Canvas, Unique Value Proposition

Mobiiliapplikaatiomme arvopohjana on tarjota kotimaista, laadukasta ja yksilöllistä palvelua mobiilissa Validian asiakkaille niin asumisen kuin kuntoutuksen puolella. VadAppin avulla voi räätälöidä palvelunsa omien tarpeiden mukaisesti, olipa kyse sitten asumiseen tai kuntoutukseen liittyvät tarpeet. Mobiiliapplikaatio tuo siis merkittävän lisän Validian palvelumalliin ja lisää täten mahdollisuutta palveluiden personointiin, helpottaa osaltaan palveluiden ostamista ja tuo myös palvelut lähemmäs myös mobiilikäyttäjille. Uskommekin, että mobiilisovelluksen avulla Validia saa merkittävän kilpailuvaltin toimialallaan ja pystyy kehittämään palveluitaan nykyaikaisemmiksi aivan uudenlaisesta näkökulmasta. Koska Validian liiketoiminta koostuu sekä asumisen että kuntoutuksen palveluista, on ideoinnissa otettu huomioon asiakkaiden hyvin erilaiset palvelutarpeet. Sovelluksen avulla myös esim. lähiomaiset pääsevät hyödyntämään Validian palveluita helpommin ja ilahduttamaan läheistään hyödyntämällä yhteistyökumppaneiden palveluita. Sovellus siis laajentaa Validian arvolupausta pelkästä palveluntarjoajasta yhteisöllisempään ja henkilökohtaisempaan suuntaan. 

28.10.2018

[piaruokam-blog]

Mobiilisovellusten moninaisuus

Mobiilisovellusten maailma on moninainen. Sovelluskauppaa selatessa herää kysymys, kuinka moni siellä tarjolla olevista sovelluksista on tarpeellinen? Mitä sovelluksia itse käytän? Käyttöni rajautuu selkeästi hyödyllisiin ja elämääni helpottaviin sovelluksiin.

IoT on tullut elämääni. Käytän Beurer LightUp-sovellusta ohjatessani sarastusvaloa / herätyskelloa. Sovellus on huomattavasti helpompi käyttää, kuin itse laitteessa olevat painikkeet. IoT- Internet of Things eli esineiden internet lisääntyy koko ajan. 20.9.2018 julkaistun Talouselämän artikkelin - ”Esineiden internet kuihtuu nyhertämiseksi” mukaan tutkimusyhtiö Gartner ennustaa, että vuonna 2020 jopa 95 prosenttia kaikesta valmistetusta elektroniikasta kytkeytyy verkkoon. Samassa artikkelissa Esa Kinnunen patistaa yrityksiä tässä asiassa rohkeuteen, koska hänen mukaansa IoT-teknologialla on aidosti potentiaalia romuttaa yritysten nykyisiä liiketoimintamalleja. 

Viestisovellus WhatsApp Messengerin lisäksi toinen usein käyttämästäni mobiiliapplikaatioista on S-ryhmän tarjoama sovellus S-mobiili. Sen avulla S-ryhmän tarjoamat asiakaskasedut, S-pankin palvelut sekä vakuutusyhtiö LähiTapiolan palvelut ovat kätevästi saatavilla. Sovelluksessa näkyvät S-asiakasomistajana kerryttämäni bonukset, saamani henkilökohtaiset edut, sähköiset kassa- ja takuukuitit tekemistäni ostoksista sekä tiedot kaikista S-ketjun lähimmistä toimipaikoista. Jos omistaisin auton, voisin hoitaa myös mobiilitankkauksen sovelluksen avulla. Sovelluksen Siirto-palvelu mahdollistaa rahan lähettämisen ja vastaanottamisen pelkällä puhelinnumerolla. Minulle erittäin hyödyllinen sovellus ja iso plussa sähköisistä kuiteista.

Vuosittain järjestetään suomalaisen digitaalisen suunnittelun ja markkinoinnin alalla Grand One –kilpailu. Vuonna 2018 kilpailuun osallistui 253 työtä. Mukana oli Bitfactor, joka suunnitteli ja toteutti linja-autoyhtiö Savonlinjalle digipalvelukokonaisuuden, jossa keskityttiin käyttökokemukseen ja monipuoliseen data-analytiikkaan.

Matkustajien käyttöön kehitettiin Linjalla-sovellus, jossa pystyy muun muassa ostamaan lippuja, luomaan henkilökohtaisen asiakastilin ja hakemaan pysäkkitietoja. Kuljettajille tehty sovellus ja ajomestareiden verkkotyökalu korvasivat käsin ylläpidettäviä järjestelmiä. Tämä säästää aikaa, pitää kuljettajat ja ajomestarit ajan tasalla sekä helpottaa reittien suunnittelua. Ajomestarit voivat seurata verkkotyökalun avulla esimerkiksi polttoaineen kulutusta ja ajokilometrejä. Kuljettajan sovellus, verkkokaupasta saatava data ja ajomestarin järjestelmä ovat vuorovaikutuksessa ja helpottavat näin työtä. Verkkotyökalun avulla yrityksen johto voi tarkastella päivittäisiä toimintoja koskevaa dataa reaaliajassa tehostaen liiketoimintaan liittyvää päätöksentekoa.

Mobiilisovellus sai kilpailussa kunniamaininnan. Päätöksessä todettiin seuraavaa: ”Palvelu huomioi useita erilaisia käyttäjäryhmiä, joista osa työskentelee yleensä pelkän mobiililaitteen varassa. Se yhdistää asiakkaita ja palvelua tuottavia työntekijöitä, mahdollistaa paremman asiakaskokemuksen ja tukee liiketoimintaa. Toimialallaan mallikelpoinen ja muitakin inspiroiva sekä rohkaiseva suoritus.” 

21.10.2018

[piaruokam-blog]

Yhteisömanageri

Ihmisillä on halu ja tarve jakaa mielipiteitä, ajatuksia, kokemuksia jne. Ennen internetin tai sosiaalisen median tarjoamia kanavia hyvien tai huonojen kokemusten jakaminen tapahtui useimmiten pienessä piirissä. Palaute oli kahdessa muodossa; puhuttuna tai kirjoitettuna. Sähköisten medioiden ja kanavaien kautta jakaminen on laajentunut kattamaan koko maailman. Jakaminen sosiaalisissa yhteisöissä on uusi normaali tapa kommunikoida. Sähköposti, pikaviestisovellukset, keskusteluforumit, videokanavat, sosiaaliset verkostot, kuvien jakopalvelut, mikroblogipalvelut jne. levittävät viestiä nopeasti, helposti ja jatkuvasti. Viestiminen tapahtuu puheen ja kirjoituksen lisäksi kuvina ja videoina. Asiakkaat valittavat, kehuvat, levittävät ja etsivät tietoa 24/7. Tämä tapahtuu huolimatta siitä huomioiko yritys sen vai ei.

Webiä on mahdoton kontrolloida aukottomasti. Yritykset eivät pysty millään seuraamaan tai kontrollimaan omien tuotteiden, palvelujen tai brändin ympärillä tapahtuvan keskustelun koko kirjoa. Siitä huolimatta yrityksillä pitää tänä päivänä olla pyrkimys ja halu ohjata omia sisäisiä ja julkisia yhteisöjään omien tavoitteidensa mukaisesti. Tämä tehtävä yrityksessä kuuluu yhteisömanagerille. 

Tutkin Haaga-Helian Krea Community – Opi yhteisömanageriksi opintojakson kuvauksista mitä yhteisömanageri tekee ja mitä häneltä vaaditaan.

Yhteisömanageri hankkii tietoa asiakkaista monista eri lähteistä ja kehittää asiakasymmärryksen pohjalta yrityksen brändiviestinnän strategiaa yhdessä yrityksen markkinointi- ja PR-osaston kanssa. Ymmärtämällä asiakkaita yritys pystyy suuntaamaan resurssinsa toimiin, jotka tuottavat kilpailuetua ja sitä kautta tuloja.  

Markkinointi on muuttunut. Printti- ja televisiomainonnan sijaan tai lisäksi markkinointi on visuaalisen ja tarinallisen sisällön tuottamista erilaisiin digitaalisiin kanaviin huomioiden kunkin kanavan ominaispiirteet. Yhteisömanageri suunnittelee sisältöstrategian ja sisältösuunnitelman sellaiseksi, että sen pohjalta yritys onnistuu toimillaan ja luomillaan sisällöillä saavuttamaan tavoitteensa. 

Markkinointikanavien suuri määrä asettaa haasteita hallita ja ymmärtää mikä on oikea kanava ja millä tavalla markkinointi kannattaa toteuttaa. Esimerkiksi hakukoneoptimointiin perustuvassa markkinoinnissa yritys etsii potentiaalisia asiakkaita Internetistä heidän kiinnostustensa ja tarpeittensa perusteella. Sisältöön perustuva kohdentaminen, tarkoittaa markkinointia, jossa markkinointi toteutetaan liittämällä markkinointisisältö Internetissä olevaan sisältöön. Mahdollinen asiakas altistuu markkinoinnille, jos hän lukee kyseistä sisältöä. Yhteisömanagerin tehtävänä on ymmärtää digitaalisen markkinoinnin koko kenttä ja löytää sieltä yritykselle parhaat markkinointitavat ja kanavat. 

13.10.2018

[piaruokam-blog]

Sisältömarkkinointi

KUBO Creative Agencyn mukaan hyvässä sisältömarkkinoinnissa yritys keskittyy asioihin, jotka ovat asiakkaalle tärkeitä jättäen oman brändin ja omien tuotteiden korostamisen vähemmälle. Sisältömarkkinoinnin johtavat teemat ovat asiakaan ongelmat, tiedon tarve ja kiinnostuksen kohteet. Hyvä sisältömarkkinointi palvelee asiakasta ja keskustelee asiakkaan kanssa käsittelemällä asiakkaalle merkityksellisiä sisältöjä. Digitalisaatio tarjoaa yrityksille mahdollisuuden luoda omia sisältöjä helposti ja edullisesti. 

Vaasan Oy linkittää nettisivuillaan ajankohtaisia teemoja omiin tuotteisiinsa. Elokuussa ajankohtaisena aiheena on käsitelty lasten ja koululaisten välipaloja, mikä varmaankin on koululaisten vanhemmilla kiinnostuksen kohde ja kenties ongelmakin koulujen alkaessa. Tähän teemaan yritys on innovoinut tuotteen, jonka markkinointi on tehty lapsia ja nuoria suosivalla tyylillä. Eettisyyttä ja vastuullisuutta käsitellään hävikkiteeman kautta. Asian esille nostaminen kertoo mielestäni yrityksen arvoista kannustaen toivottavasti myös kotitalouksia pohtimaan omia arvojaan ja kulutustottumuksiaan. Ruokahävikkiä ja sen vähentämistä pohtiville kuluttajille Vaasan Oy neuvoo keinoja ongelman ratkaisemiseen. Edellä kuvatuissa esimerkeissä keskiöön on nostettu yrityksen asiakkaita ja heistä on tehty arjen sankareita. Markkinoinnin avulla Vaasan Oy mielestäni ohjaa asiakasta ostavaksi asiakkaaksi herättelemällä tarpeita ja tarjoamalla vaihtoehtoja.

Raymond oli alkujaan Raha-automaattiyhdistyksen perustama neljä kertaa vuodessa ilmestyvä asiakaslehti, joka oli erikoistunut pitkiin artikkeleihin. Raymond.fi-sivusto on lehden jatkumo verkkojulkaisuna ja jonka julkaisusta vastaa Veikkaus Oy:n, RAY:n ja Fintoton yhdistymisen myötä Veikkaus Oy. Verkkojulkaisu jatkaa printtilehden perintöä pitkien artikkeleiden julkaisijana. Sivustolla on taidolla tehtyjä, mielenkiintoisia ja viihdyttäviä tarinoita hyvin laajasta aihepiiristä. Verkkojulkaisussa on paljon huumoria ja hauskoja tarinoita muun muassa rahapelien historiasta. 

Veikkaus Oy:n toimialana on rahapeli- ja vedonlyöntipalvelut. Tuotteet ja palvelut, joita he myyvät, ovat helppokäyttöisiä ja asiakkaat eivät samalla tavalla tarvitse ohjeita ja neuvoja niiden käyttämiseen kuin esimerkiksi neulontaa harrastavat lankakaupan asiakkaat. Neuleohjeita esittelevä lehti synnyttää selkeän tarpeen ostamiselle, mikäli lukija inspiroituu malleista. Itse käsityöihmisenä innostun hyvin herkästi erilaisista käsityöohjeista. Inspiroidun ja suuntaan ostoksille. 

Raymond.fi-sivustolla on tuotesijoittelua eli eri pelejä löytyy artikkeleiden vierustalta ja väleistä, mikä voi houkutella lukijoita heräteostoksille. Julkaisulla on oma selkeä tyyli ja kenties oma vakituinen lukijakuntansa. Jos yritys on pystynyt luomaan oman median, jolle muodostuu oma yleisö, ovat he onnistuneet sisältömarkkinoinnissa KUBO Creative Agencyn mukaan. He tavoittavat näin olemassa olevat asiakkaansa ja potentiaaliset asiakkaansa suoraan ilman ulkopuolisen välittäjän apua.

3.10.2018

[piaruokam-blog]

Inbound-markkinointi

Outbound-markkinoinnissa pyritään erilaisin keinoin kiinnittämään huomio yritykseen ja tuotteisiin. Henkilöllä tai yrityksellä ei välttämättä ennen yhteydenottoa ole ollut tarvetta eikä kiinnostusta yritystä tai sen tuotteita kohtaan. Perinteinen sanomalehtimainonta tai digitaalisessa mainonnassa bannerimainonta edustavat outbound-markkinointia. 

Teknologian kehitys on muuttanut ihmisten ostokäyttäytymistä. Asiakkaat etsivät internetistä ratkaisuja omiin ongelmiinsa tai tarpeisiinsa aktiivisesti. Ottavat itse yhteyttä yritykseen kysyäkseen lisätietoja tai tarjousta tuotteesta tai palvelusta oman kiinnostuksen mukaan. Inbound-markkinoinnin tavoitteena on löytää nämä ihmiset ja saada heidät kiinnostumaan yrityksen tarjonnasta kiinnostavien sisältöjen kautta. Näin todetaan B2B markkinointiin erikoistuneen  PowerMarkkinointi Oy:n sivuilla. 

Inbound-markkinoinnin perusta ovat hyvin rakennetut ja toimivat verkkosivut. Esimerkiksi hakukoneoptimoidut asiantuntijablogit, ladattavat materiaalit, referenssit ja suositukset sekä automatisoidut sähköpostit ovat inbound-markkinoinnissa hyödynnettäviä sisältöjä. Hyvin suunniteltu ja toteutettu sisältö tuo sivuille kävijöitä, liikenne sivuille lisääntyy ja sen myötä sivuston arvo kasvaa hakukoneiden silmissä. Toimivalla sisällöllä voi netissä saavuttaa laajan yleisön nopeasti eikä se vaadi suurta markkinointibudjettia. 

Ihmiset  etsivät netistä tietoa käyttämällä hakusanoja tai -lauseita. Yritykset puolestaan käyttävät omassa sisällössään tai mainonnassa niitä sanoja ja lauseita, joilla he haluavat asiakkaiden heidät löytävän. Hakukoneet tekevät työn tiedon etsijän ja tiedon tarjoajan välillä. Hakusanojen merkitys on äärimmäisen tärkeä. Etsin tietoa inbound-markkinoinnista Googlesta aiheeseen liittyvillä hakusanoilla. PowerMarkkinointi Oy oli hakutuloksissa ensimmäisten joukossa ja tämä blogikirjoitus perustuu heidän jakamaansa tietoon aiheesta.

Yrityksen täytyy tarkkaan miettiä omat tavoitteensa, ketkä heidän asiakkaansa ovat tai ketä he haluavat asiakkaiksi, mikä liiketoiminnalle on olennaista ja mitkä termit tai sanat sitä kuvaavat. Googlesta tietoa etsiessäsi kumman toimen teet, mikäli ensimmäinen tulos ei vastaa hakemaasi, siirrytkö tulossivustolla toiselle tai kolmannelle sivulle vai vaihdatko hakusanan?  

Dynaamisella sisällöllä yritys tarjoaa ajankohtaista ja hyödyllistä sisältöä kullekin profiloimalleen ryhmälle. Myyjiksi profiloidut kontaktit saavat erilaisen tarjonnan kuin markkinoijiksi profiloidut kontaktit. Oikean päätöksenteon tueksi yritys tarvitsee analytiikkaa mittaamaan mikä toimii ja mikä ei. Jos esimerkiksi automatisoidun sähköpostin sisältö ei muutu asiakassuhteen kehittymisen myötä, häviää asiakkaan haluama hyöty. Posti muuttuu spämmiksi ja sen myötä voi loppua asiakkaan kiinnostus yritykseen tai sen tuotteita kohtaan. 

23.9.2018

[piaruokam-blog]

Innovoinnin merkitys liiketoiminnassa

Liiketoiminnan päätarkoitus on tuottaa rahaa. Kilpailu on liiketoimintaa eteenpäin työntävä voima. Pärjätäkseen kilpailussa ja saadakseen tuottoa yrityksen tulee tehdä asiat paremmin tai eri tavalla kuin kilpailijat. Tämä pakottaa yrityksiä tuottamaan uusia tuotteita, palveluita tai toimintatapoja. Tässä kohtaa mukaan astuu innovointi ja innovaatio.  

Mitä tarkoittaa innovaatio? Innovaatio tarkoittaa olemassa olevien tuotteiden, palvelujen tai prosessien parantamista tavalla, joka kasvattaa niiden arvoa tai pidentää käyttöikää. Innovaatio voi tarkoittaa myös yrityksen tai tuotteen uudelleenasemointia markkinoilla. Innovaatio ei ole kopio olemassa olevasta, vaan paranneltu, muunneltu versio siitä. Onko innovoinnin tuottama versio aina paras? Useimmiten ehkä ei ja se on riski, joka innovoinnissa on otettava. Lopputuloksen ei tarvitse olla täydellinen, mutta siinä pitää olla merkityksellinen muutos vanhaan verrattuna. Innovoijan on myös huomioitava se, ettei innovaatioita tehdä itselle, vaan käyttäjälle.  

Pelkkä tieto, tiedon analysointi, tiedon järjestäminen tai luokittelu ei tuota innovaatioita. Innovointi edellyttää tiedon lisäksi havainnointia ja ymmärrystä siitä, että olemassa olevan tiedon ulkopuolella on jotain. Innovoinnissa tietoa ei järjestellä vanhaan tapaan, vaan etsitään uusia tapoja. Ymmärtäminen on innovoinnin edellytys. Ymmärrys syntyy itse tekemällä tai käyttämällä tai vuorovaikutuksessa tekijöiden ja käyttäjien kanssa. Tätä asiaa selittää saksalainen aivotutkija ja tietokirjailija Henning Beck Helsingin Sanomien toimittajan Antti Tiaisen tekemässä jutussa: ”Tämä yksinkertainen esimerkki näyttää, miksi tekoäly ei tule päihittämään ihmisaivoja ajattelussa, väittää aivotutkija”. Juttu on julkaistu Helsingin Sanomissa 14.9.2018. Beckin mukaan tekoäly voi tunnistaa tuolin näyttämällä sille valtavan määrän kuiva tuoleista. Ihminen sen sijaan voi innovoida uusia, erilaisia tuoleja, koska hän ymmärtää, että tuolina voi käyttää mitä tahansa paikkaa, johon voi istua. 

Yhdysvaltalainen riskisijoittaja Guy Kawasaki listaa TEDxBerkley:ssä pitämässään puheessa ”The art of innovation” kymmenen pääasiaa, jotka tulee huomioida innovoinnissa. Yksi myös hänen esiin nostamansa asia on innovaation merkitys käyttäjän kannalta. Kawasakin mielestä rahan ja tuoton tekeminen ei voi olla tärkein tai ohjaava ajatus innovoinnissa. Tärkeintä on miettiä, oivaltaa ja luoda merkitys, jolla on arvoa käyttäjille. Kun merkitys on luotu ja se osataan markkinoida loppukäyttäjille, syntyy tuotto; raha.

15.9.2018 

[piaruokam-blog]

Digitaalinen liiketoiminta

Liiketoiminnan ydinajatus on tuottaa asiakkaalle tuotteita tai palveluja, joita hän tarvitsee. Tämä perusajatus ei muutu digitalisaation myötä. Digitalisaatio mahdollistaa tehokkaamman toiminnan, paremman palvelun tai uudenlaisen liiketoiminnan.

Digitalisaation tarjoamia uusia mahdollisuuksia sekä digitalisaation myötä tapahtuvia liiketoimintamallien muutosvaatimuksia ovat käsitelleet Teknologian tutkimuskeskuksen, VTT Oy:n Anna Viljakainen ja Jukka Hemilä 9.6.2016 julkaistussa blogissaan: Teemana digitalisaatio: Miten liiketoimintamallit muuttuvat digitalisaation myötä?  

Itselläni oli erittäin positiivinen kokemus digitalisaation vaikutuksesta pankkiasioiden hoidossa tältä kesältä. Pankistani otettiin yhteyttä ja haluttiin kartoittaa tilanteeni. Ensinnäkin, en ole koskaan siirtänyt tiliäni pois pankista, johon se on lapsuudessani avattu. Välimatkaa minulla ja pankillani on noin 700 km. Pienen maalaispitäjän pankista olen aina saanut tutun henkilön nopeasti kiinni ongelmatilanteissa ja päivittäiset raha-asiani olen hoitanut sähköisiä palveluja käyttäen. Olen siis ollut tyytyväinen. Nyt oli sovittu puhelintapaaminen ja odotin pitkäveteistä asioiden läpikäyntiä ja myyntipuheita. Mutta, digitalisaatio teki tapaamisesta innostavan ja hyödyllisen. Meillä oli puhelinyhteys ja samalla sekä pankin edustaja että minä olimme molemmat minun verkkopankissani. Sähköisen kyselykaavakkeen täyttäminen sujui hyvin hänen samalla selittäessä minulla eteen tulleita epäselviä asioita. Samalla kävimme läpi pankin sivuston tarjoamia palveluja ja toimintoja. Keskityimme täysin minun henkilökohtaisiin tarpeisiini, mikä oli minun kannalta oleellista. Pankin edustaja pystyi puolestaan kysymään pankin kannalta relevantteja asioita peilaten niitä minun tietoihin. Avasin hänen avullaan muun muassa rahastotilin, jonne talletin rahaa. Sain ’kädestä pitäen’ neuvot kuinka voin pankin nettisivuja hyväksikäyttäen seurata miten rahani on sijoitettu, miten seuraan rahastojen kehitystä ja missä kohtaa kannattaa toimia ja miten. Minä opin ja koin saaneeni hyötyä. Pankki sai myytyä lisäpalveluja ja kasvatti asiakkaan sitoutumisastetta. Tapaaminen oli tehokas ja hyödyllinen molemmille osapuolille. 

Suomen Pankin yhteydessä toimiva Finanssivalvonta on käsitellyt artikkelissaan, Digitalisaatio lisää kilpailua pankkitoimialla (julkaistu 28.3.2017), digitalisaation merkitystä pankkitoimialalla. Digitalisaatio on pankeille tällä hetkellä merkittävä investointikohde. Jo tehtyjen toimien lisäksi esimerkiksi tekoälyllä, mobiileilla päätelaitteilla, sosiaalisella medialla, pilvipalveluilla ja data-analyyseilla voi tulevaisuudessa olla merkittävä rooli pankkipalvelujen uudistumisessa.

 Pankkiesimerkkini on myös esimerkki rahatalouteen liittyvästä digitalisaation ja globalisaation yhteydestä. Voin omalla kotisohvallani perustaa rahastotilin, jota hoitavat asiaan perehtyneet alan ammattilaiset hyödyntäen kansainvälisiä rahastoja ja instrumentteja. 

2.9.2018