terhotammi-blog

[terhotammi-blog]

5.3. Miten Väestöliitto voisi parantaa nettisivujaan?

Entrepreneur.com -sivustolta löytyy 50 vinkkiä pienyrityksen verkkopalvelun kehittämiseksi. Päällisin puolin näyttää siltä, että Väestöliiton nettisivujen rakenne noudattaa melko hyvin näitä vinkkejä, mutta löytyy toki myös jotain, mitä voisi parantaa. Tässä muutama vinkki entrepreneur.com -sivuston vinkkejä mukaillen.

1. Linkkejä omiin videoihin

Väestöliitolta löytyy sivuiltaan paljon omaa materiaalia, sekä oma YouTube-kanava. Omat videot voisi myös linkata tai upottaa kotisivuille. Tällöin ainoa linkki Väestöliiton YouTube-kanavalle ei olisi vain pieni some-linkki sivun ylälaidassa (jota en ainakaan itse edes löydä, jos en sitä osaisi etsimällä etsiä).

2. EI kuitenkaan videoiden lataamista omalle palvelimelle

Videoita voi, ja ehkä kannattaakin upottaa omille sivuille, mutta niitä ei missään nimessä kannata ladata omalle palvelimelle. Ne vievät vain turhaan tilaa, joten YouTube, Vimeo tms. palvelu ajaa asian huomattavasti paremmin.

3. FAQ – Usein kysytyt kysymykset

Usein kysytyt kysymykset -palstaa en ainakaan pikaisella silmäyksellä Väestöliiton nettisivuilta löytänyt. Sellainen voisi kuitenkin olla kätevä, sillä ihmisillä on varmasti paljon samoja kysymyksiä Väestöliitosta, joihin vastaukset voisi helposti löytyä yhden linkin takaa.

4. Chat-toiminto

Online-chat -toiminto voisi mahdollisesti olla tapa lisätä ihmisten tietoutta Väestöliitosta. Kyseessä voisi olla joko fyysinen ihminen, tai miksei vaikka chatbot? Chatin avulla voisi olla mahdollista esimerkiksi kysellä asioita Väestöliittoon liittyen, tai sitten vain jutella. Chatia voisi siis periaatteessa käyttää myös terapiapalveluiden lisänä, tapana jolla yksinäinen henkilö saisi (virtuaali)kaverin, jolle jutella.

5. Blogiin jakamisnappula

Väestöliitolla on oma blogi, ja se on myös mielestäni hyvin linkattuna pääsivulle. Yksi nykypäivän some-maailmassa oleellinen asia kuitenkin puuttuu, nimittäin nappula, jolla blogitekstejä voisi jakaa kavereilleen somessa. Nykypäivänä tällaisia nappuloita löytyy melkein joka sivulta, joten nykypäivää olisi se, että myös Väestöliiton blogista sellainen löytyisi. Sitä en tiedä, kuinka paljon tekstejä jaettaisiin, mutta varmasti enemmän kuin nykyään, jos sellaista mahdollisuutta ei edes ole!

Lähde: www.entrepreneur.com

[terhotammi-blog]

4.5. Millainen on selkeä verkkokauppa?

Verkkokauppaostaminen on nostanut päätään voimakkaasti viime vuosien aikana. Suomessa ollaan ainakin vielä vähän esimerkiksi muiden Pohjoismaiden perässä, mutta meilläkin jo lähes puolet kansasta tekee ostoksia jossain verkkokaupoissa. Erityisesti nuorten osalta verkkokaupan kautta ostosten tekeminen saattaa olla jo yleisempää kuin kivijalkamyymälöistä ostaminen. Myös kaiken maailman Black Friday -tarjoukset ovat vuosi vuodelta suuremmassa roolissa, erityisesti verkkokaupan puolella.

Luonnollisesti asioin itsekin erilaisissa verkkokaupoissa aina silloin tällöin. Eniten olen itse käyttänyt erinäisiä elektroniikkatuotteisiin keskittyviä verkkokauppoja, kuten esimerkiksi Gigantin verkkokauppaa, verkkokauppa.comia tai Jimm’s -verkkokauppaa. Ulkomailta en pahemmin mitään ole ostellut, mutta eipä toisaalta ole tähän asti yleensä ollut siihen tarvettakaan.

Mitkä ominaisuudet ovat asiakkaan kannalta tärkeitä, kun puhutaan verkkokaupoista? Tässä muutama, jotka minulle ensimmäisenä tulevat mieleen.

1. Sivujen selkeys ja niiden asettelu

Ensimmäisenä minulle tulee mieleen selkeys ja se, että sivuilta löytää etsimänsä helposti. Esimerkiksi hakutoiminnon on hyvä löytyä joltain keskeiseltä paikalta, jotta siihen pääsee helposti käsiksi.

2. Mobiilioptimointi

Nykypäivänä myös sivujen mobiilioptimointi on tärkeää (vaikka omalla kohdallani en kyllä muista kertaakaan, jolloin olisin mitään verkkokauppaostosta puhelimellani tehnyt). On kuitenkin paljon ihmisiä, jotka ostoksia puhelimillaan tekevät, joten sivujen optimointi mobiiliystävälliseksi on nykyään tärkeää.

3. Käyttäjien tuotearviot

Muiden käyttäjien tuotearviot ovat myös hyödyllisiä, sillä verkkokaupasta ostaessa ostaa tavallaan aina vähän tuntematonta, jos ei ennestään ole kyseistä tuotetta kokeillut. Tällöin muiden käyttäjien arviot voivat antaa ainakin jotain suuntaa siitä, kannattaako tuotteen hankinta.

Esimerkkejä selkeistä (ja vähän vähemmän selkeistä) verkkokaupoista

Gigantin verkkokauppa on ainakin minun mielestäni hyvä esimerkki onnistuneesta verkkokaupasta. Ensisilmäyksellä näkee jo, että sivusto on selkeä ja hyvin jäsennelty. Tuotteet löytyvät hyvin eri kategorioihin lajiteltuna sivun vasemmalta laidalta. Hakupalkki löytyy sivun ylälaidasta, keskeltä, hyvin saavutettavasta paikasta. Sivun alalaidasta puolestaan löytyvät kaikki tarpeelliset tiedot esimerkiksi asiakaspalvelusta, tuotteiden palautusoikeudesta, huollosta yms.

Toinen, verkkokauppana mielestäni onnistunut, mutta Gigantin sivua hieman sekavampi, on Jimm’s -verkkokauppa. Erityisesti etusivu on huomattavan sekava, sillä tuotteita on mahdutettu näkyviin aivan jumalaton määrä. Myös sivujen tumma ulkoasu lisää osaltaan ahdasta vaikutelmaa. Kategorioita Jimm’sin sivuilta löytyy kuitenkin hyvin, ja löytäähän hakupalkilla tietysti etsimänsä, ainakin jos tietää mitä etsiä. Sivujen hieman epäselvä ulkoasu juontanee juurensa aikaan, jolloin Jimm’sin tuotetarjonta oli tarkoitettu lähinnä tietokoneharrastajille. Tällöin sivujen ulkonäöllä ei ihan niin suurta merkitystä ole, sillä asiansa osaava kuluttaja osaa kyllä haluamansa tuotteet etsiä.

[terhotammi-blog]

3.6. Avoin data, big data - Miksi pitäisi kiinnostaa?

Avoin data, big data. Kaksi käsitettä, joista nykyään kuulee puhuttavan, mutta joiden merkitys on monelle meistä epäselvä. Mitä ne ovat ja miten niitä voi hyödyntää?

Lyhyesti sanoen voisi sanoa, että avoin data on ”julkishallinnolle, organisaatioille, yrityksille tai yksityishenkilöille kertynyttä tietoa, joka on avattu organisaation ulkopuolisillekin vapaasti ja maksutta hyödynnettäväksi.” Julkishallinnon datan avaamisessa on kyse siitä, että pyritään lisäämään esimerkiksi julkisen sektorin ja kansalaisten vuorovaikutusta yhteiskunnallisen hyvän lisäämiseksi. Esimerkkejä avoimesta datasta voivat olla mm. erilaiset kartat, kuvat tai videotallenteet.

Big data puolestaan tarkoittaa ”erittäin suurten, järjestelemättömien, jatkuvasti lisääntyvien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä, jakamista, etsimistä, analysointia sekä esittämistä tilastotiedettä ja tietotekniikkaa hyödyntäen.” Aikamoinen sanahirviö lauseeksi, mutta kaikessa yksinkertaisuudessaan big datan voi sanoa tarkoittavan kaikenlaisia massiivisia datamääriä, joita ei voi käsitellä perinteisin datanhallintatavoin. Big datan lähteitä syntyy useilla eri aloilla, mutta esimerkkeinä voi antaa vaikkapa internetsivustojen lokitiedot tai sosiaalisen median sisällön. Melkoiset datamäärät kyseessä siis.

Avoimen datan osuus big datasta (ja kaikesta muusta datasta)

Mistä avointa dataa löytyy – miten voimme käyttää sitä?

Helsinki Region Infoshare -sivustolta löytyy meille pääkaupunkiseudun avointa dataa hyödynnettäväksi. Sivustolla on listattuna parisensataa sovellusta, jotka hyödyntävät avointa dataa. Sovellusten joukosta löytyy kaikennäköisiä viritelmiä. Osalla on hyvinkin yksinkertainen tarkoitus, kuten esimerkiksi WiFi Helsinki – sovellus, jolla voi hakea lähimmän avoimen ja ilmaisen langattoman verkon Helsingissä. Löytyy myös monia eri julkisen liikenteen reittioppaita, kuten TrafficSense. Osa sovelluksista on myös mahdollisesti hieman vähemmän hyödyllisiä, ainakin valtaosalle meistä. Hyvä esimerkki tällaisesta sovelluksesta on Oulunkylä 2030 -sovellus, joka näyttää 3D-mallien avulla, miltä Oulunkylän keskusta saattaisi näyttää reilun kymmenen vuoden päästä. Vaikka osa sovelluksista saattaakin tuntua turhilta, täytyy kuitenkin muistaa, että jokaiselle niistä löytyy kuitenkin käyttäjänsä, eikä yksikään HRI-sovelluksista varmasti turha ole.

Miten Väestöliitto voisi hyödyntää avointa dataa?

Avoimesta datasta on hyötyä paitsi meille tavallisille kansalaisille, myös yrityksille. Esimerkiksi asiakasyrityksellämme Väestöliitolla olisi varmasti käyttöä avoimen datan käytölle monessa suhteessa. Esimerkiksi Tuloerot pääkaupunkiseudulla alueittain -sovellusta voisi Väestöliitto käyttää hyväkseen palveluiden markkinoinnissa ja hinnoittelussa potentiaalisille asiakkaille eri puolilla pk-seutua. Väestöliitolta itseltään saattaisi myös löytyä sopivia tietokantoja avoimeen jakoon, jotta niistä voisi kehitellä avoimen datan sovelluksia sovelluskehittäjien, ja meidän ihan tavallisten kansalaisten iloksi.

[terhotammi-blog]

2.4. Sisältömarkkinointi – Mitä se on ja miksi se kannattaa?

Nykyään kuulee puhuttavan yhä enemmän sisältömarkkinoinnista. Mutta mitä se oikeastaan on?

Hyvän sisältömarkkinoinnin tarkoituksena on tuottaa sisältöä, jota kuluttaja seuraisi mahdollisesti muutenkin. Tällöin potentiaaliset asiakkaat myös tavoitetaan suoraan ilman välikäsiä, kuten vaikkapa mediaa. Nykyään luultavasti jokainen meistä on kohdannut sisältömarkkinointia jossain muodossa, huomaamattaankin. Itse asiassa, jos sisältömarkkinointia ei ole edes huomannut, on se silloin luultavasti ollut hyvinkin onnistunutta...

Sisältömarkkinoinnissa onnistuminen on kuitenkin kaikkea muuta kuin helppoa, vaikka äkkiseltään siltä saattaisikin vaikuttaa. Ensinnäkin, onnistunut sisältömarkkinointi vaatii täydellistä asiakasymmärrystä. Kuten aiemmin mainittu, omaa brändiä tai omia tuotteita ei saa tuputtaa asiakkaalle, vaan mainostuksen pitää olla hienovaraista. Asiakas on tarinan keskiössä. On myös tärkeää muistaa, että sisältömarkkinointi ei ole sama asia kuin piilomainonta tai tuotesijoittelu.

Esimerkkejä onnistuneesta...

Sisältömarkkinoinnissa onnistuminen ei ole itsestäänselvyys. Onnistuneena sisältömainontana voitaneen pitää esimerkiksi Finnairin Match Made in HEL -kampanjaa. Kampanjan avulla tuotiin esiin sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman merkitystä Euroopan ja Aasian välisen liikenteen solmukohtana, että toisaalta muodin kansainvälisyyttä. Kampanja nosti Helsinki-Vantaan lentoaseman mainetta ja tunnettavuutta kansainvälisesti, joten tavoitteisiin päästiin.

Toinen, varsinkin ennakko-odotuksiin nähden erittäin onnistunut esimerkki löytyy Youtuben puolelta. Microsoft ja Gigantti halusivat tavoittaa 13-25-vuotiaat, erityisesti peleistä kiinnostuneet nuoret sekä heidän vanhempansa uskottavalla kampanjalla. Ratkaisuna oli 7-osainen Faija Haluu Pelaa Boksii -niminen Youtube -pelisarja, jonka toteuttivat Suomen suosituin pelitubettaja Eric ”Lakko” Savolainen ja Jaakko Saariluoma. Sarjassa miehet pelasivat ja kommentoivat uusimpia ja suosituimpia Xbox-pelejä. Videon loppuun oli sijoitettu ohjaus Gigantin verkkokaupan viikoittaisiin tarjouksiin. Sisältöjä katsottiin lopulta kolmessa kuukaudessa yli kaksi miljoonaa kertaa ja ne keräsivät yli 10 000 kommenttia, 70 000 tykkäystä ja noin 1000 jakoa. Noin 35 000 katsojaa tutustui lisäksi tarjouksiin Gigantin verkkosivuilla.

... ja vähän vähemmän onnistuneesta sisältömainonnasta

Sen sijaan Vaasan Iltahetki -kampanjaa ei mielestäni voi pitää ainakaan ihan yhtä onnistuneena sisältömarkkinointina. Kampanjan sivuilta löytyy artikkelien muodossa erilaisia tarinoita suomalaisista perheistä ja heidän iltapalareseptejään, joissa pääosaa näyttelee yleensä Vaasan ruisleipä. Tuloksellisena sisältömainontana kampanjaa ei mielestäni varsinaisesti voi pitää, sillä kyseessä on ennemminkin tuotesijoittelua, ja kuten aiemmin mainitsin, sisältömarkkinointi on eri asia.

Sisältömarkkinointi on tullut jäädäkseen, halusimme me sitä tai emme. Ja onhan se nyt mukavampaa seurata mainoksia joita ei edes tajua mainoksiksi, sen sijaan että ärsyyntyisi jatkuvasta mainostulvasta, joka verkkokalvoillemme syöksyy joka kerta nettiselaimen avatessamme.

[terhotammi-blog]

1.2. Maailman digitaalisin?

Onko Suomella maailman parhaat edellytykset hyötyä digitalisoitumisesta? Ainakin Digibarometri 2016 -julkaisun mukaan on. Barometrin vertailussa on mukana 22 maata, ja näiden maiden joukossa Suomi nousi ensimmäistä kertaa kärkeen vuonna 2016. Muut Pohjoismaat ovat myös vahvoilla vertailussa, sillä Suomen jälkeen tulevat Norja, Tanska ja Ruotsi. Maat on digibarometrin vertailussa laitettu siis järjestykseen 36 eri muuttujan perusteella. Koulutustaso tai muut yleiset tekijät eivät vaikuta maiden sijoituksiin.

Vuoden 2016 digibarometrista löytyy eräs huomattavan merkityksellinen ja mielestäni oleellinen seikka. Vaikka Suomi on kokonaisvertailun kärjessä, olemme me tarkemmin tarkasteltuna kärjessä vain kahdessa julkaisun alaindekseistä. Suomen menestys perustuu siis erityisesti tasaisuuteen verrattuna muihin maihin. Vertailtavien osa-alueiden joukkoon mahtuu totta kai myös muutama pieni notkahdus keskikastin puolelle. Vastaavia notkahduksia löytyy kuitenkin jokaisen muunkin maan tuloksista, joten tässä ei ole mitään ihmeellistä. Lisäksi on vain hyvä, ettemme voi 2000-luvun alun Nokian tyyliin tuudittautua siihen, että missään ei olisi parannettavaa.

Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomi on pärjännyt erityisen hyvin yritysten vertailussa, ollen selvä ykkönen. Tanska on yhtä selvä kakkonen, mutta sen jälkeen on tasaisempaa. Tässä suhteessa Suomen ylivoima ei tule varmaan kenellekään yllätyksenä: Nokian, Supercellin tai Rovion kaltaiset teknologiayritykset ovat usein olleet vahvimpia kotimaisia yrityksiä kansainvälisesti. Lisäksi esimerkiksi Rovion ja Supercellin koko liiketoiminta keskittyy käytännössä digitalisuuteen. Teknologiayritysten lisäksi myös esimerkiksi Konecranes on viime aikoina keskittänyt resurssejaan vahvasti digitalisaation suuntaan erilaisten järjestelmien kanssa.

Esimerkiksi kansalaisten vertailussa Suomi on kuitenkin neljäntenä, selvästi kaikkia muita Pohjoismaita jäljessä. Tätä selittänee osittain esimerkiksi se, että suomalaiset tekevät nettikauppaostoksia muita Pohjoismaita vähemmän. Suomessa ylipäätään tunnutaan usein tulevan hieman jälkijunassa kaiken uuden suhteen, ja ehkä siksi myös Postilla on viime aikoina ollut vaikeuksia kaukomaista, esimerkiksi Kiinasta tulevien nettikauppaostospakettien käsittelyn ja toimituksen suhteen. Tässä on ainakin yksi asia, josta voi heti löytää parannettavaa tulevaisuuden suhteen.

Julkaisun lopusta löytyy myös asiantuntijoiden puheenvuoroja. Näissä todetaan muun muassa, että naisten tai nuorten johtamat yritykset ovat digitaalisempia tai että digialustojen hyödyntäminen on toistaiseksi vielä vähäistä. Tämäntyyppiset asiantuntijapuheenvuorot ovat tärkeitä työkaluja, kun yritetään kehittyä missä tahansa aiheessa ja erityisesti tämäntyyppisen aiheen kohdalla. Pitää vain toivoa, että kirjoitukset eivät mene kuuroille korville (tai sokeille silmille).