halljaak

[halljaak]

5.1 Suomalaisen palvelukokemus

DNA toteutti keväällä 2016 tutkimuksen, jonka aiheena oli suomalaisten digitaalinen asiointi ja palvelukokemus. Tutkimuksen kohderyhmänä oli 15-74-vuotiaat ja otoksen koko hieman yli 1000 ihmistä.

 Tutkimuksen tuloksesta tuli esiin muutamia pääkohtia. Suomalaisista 80 % on hoitanut pankkiasioitaan itsepalvelussa tai mobiilisovelluksella. Neljä viidestä vastanneesta oli asioinut nettihuutokaupoissa ja vastannut asiakaskokemuksen olleen hyvä.

 Vastauksista eniten itseäni yllätti, että kuinka pieni osa vastanneista oli ostanut vakuutuksia verkosta tai mobiilisovelluksesta. Vastaajista vain noin 30 % oli näin toiminut. Asia ihmetytti itseäni sen takia, koska vastaajista 80 % kuitenkin käytti digitaalisia pankkipalveluita. Suomen markkinoilla monet toimijat ovat ns. finanssitavarataloja eli rahoitus- ja vakuutuspalvelut löytyvät saman katon alta. Muutamina esimerkkeinä OP-Ryhmä, Nordea ja S-Pankki.

 Jos tutkimuksen pohjalta pitäisi tehdä yleistyksiä niin keskiverto asiakas on valmis tekemään pieniä ostoksia verkkopalveluissa ja hoitamaan pankki päivittäisen pankkiasioinnin verkossa, mutta ruokaostokset halutaan vielä hoitaa kivijalkamyymälöissä.

[halljaak]

4.5 Tavarat verkosta

Kaupanala on ollut viimeisten vuosien aikana melkoisessa murroksessa. Asiakkaiden ostokäyttäytyminen on muuttunut radikaalisti. Kivijalkaliikkeet ovat menettäneet huomattavasti markkinaosuuttaan verkkokaupoille ja moni perinteisistä toimijoista, kuten Stockmann on suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Mistä tämä sitten johtuu? Syitä on varmaan lukematon määrä, mutta muutamia mainitakseni monesti perusongelmana kivijalkaliikkeillä on valikoiman suppeus ja kallis hinta.

Verkkokaupoissa asioiminen on yleensä varsin helppoa ja suoraviivaista. Valikoima on yleensä laaja ja toimitusajat ovat nopeat. Ainakin kotimaisten verkkokauppojen osalta tuotteen saa muutamassa arkipäivässä halutessaan jopa kotiovelleen saakka. Vaikka verkkokaupoissa asioiminen on yleensä hyvin vaivatonta, niin ongelmakohtiakin löytyy. Vaatteiden hankinta verkkokaupoista on monesti hieman haastavaa, jos vaikka vaatemerkki ei ole tuttu ja vaatteiden koon sopivuus ei ole ihan selvillä. Tuotteilla on yleensä ilmainen palautus oikeus, mutta palautuksen vaivan joutuu kärsimään nahoissaan.

Omat kokemukset verkkokauppojen kanssa asioimisesta ovat pääosin olleet positiivisia. Pääsiassa on tullut ostettua harrastusvälineitä tai elektroniikkaa. Harrastan metsästystä ja yleensä välineet saa helpoiten ostettua verkkokaupoista. Suht toimivaa palvelua olen saanut esimerkiksi AV-Ase ja Erä Oy:ltä. Vaikka kyseisellä liikkeellä on myös kivijalkamyymälä niin, hintataso on ollut hyvin edullinen. Valikoima varsin laaja ja toimitusajat ovat nopea. Tuotteiden selaaminen on liikkeen nettisivuilla helppoa ja tuotteista löytyy yleensä aina kuvat, tuotekuvaus ja varastotilanne.

Amazon on toinen verkkokauppa mitä on tullut käytettyä viime aikoina. Löysin uuden kännykän tarjouksesta ja oli kotimaan hintatasoon verrattuna kolmanneksen halvempi. Ainoana miinuksena oli, että toimitusaika venyi luvatusta viidestä päivästä kymmeneen päivään.

[halljaak]

3.6 Avoin Data ja Big Data

Avoin data ja big data ovat nykypäivänä usein kuultuja käsitteitä. Mitä ne sitten ovat ja miten niitä voi hyödyntää? Siitä hieman seuraavassa.

Avoin data on julkishallinnolle, organisaatioille, yrityksille tai yksityishenkilöille kertynyttä tietoa, joka on avattu organisaation ulkopuolisillekin vapaasti ja maksutta hyödynnettäväksi. Julkishallinnon datan avaamisessa on kyse siitä, että pyritään lisäämään esimerkiksi julkisen sektorin ja kansalaisten vuorovaikutusta yhteiskunnallisen hyvän lisäämiseksi. Tyypillisiä esimerkkejä avoimesta datasta ovat mm. erilaiset kartat, kuvat tai videotallenteet.

 Big data puolestaan tarkoittaa erittäin suurten, järjestelemättömien, jatkuvasti lisääntyvien tietomassojen keräämistä, säilyttämistä, jakamista, etsimistä, analysointia sekä esittämistä tilastotiedettä ja tietotekniikkaa hyödyntäen. Aika laaja kokonaisuus siis kyseessä, mutta hieman yksinkertaistettuna big datan voi sanoa tarkoittavan kaikenlaisia massiivisia datamääriä, joita ei voi käsitellä perinteisin datanhallintatavoin. Big datan lähteitä syntyy useilla eri aloilla, mutta esimerkkeinä voi antaa vaikkapa internetsivustojen lokitiedot tai sosiaalisen median sisällön Kyseessä on siis valtavat datamäärät.

Avointa dataa hyödyntäviä sovelluksia on koottu Helsinki Regional Infoshare-nettisivulle. Sivuilta löytyy todella laajalla skaalalla avointa dataa hyödyntäviä sovelluksia. Sovellukset hyödyntävät mm. kirjastojen lainausdataa, joukkoliikenteen käyttäjädataa. Väestöliitto voisi hyödyntää esimerkiksi PerheenKaupunki sovellusta. Kyseiseen sovellukseen on koottu lapsiperheille suunnattuja paikkoja, palveluja ja tapahtumia.

 Lähteet:

www.hri.fi

[halljaak]

2.2 Inbound- ja outbound - markkinointi

Koko media-ala elää tällä hetkellä murroksessa. Mainonta on muuttunut hurjasti viimeisen kymmenen vuoden aika. Aikaisemmin markkinointi oli varsin yksinkertaista toimintaa, jos yritys sattui toimimaan vaikka vähittäiskaupan piirissä. Riitti, että laittoi mainoksen paikalliseen sanomalehteen ja ovipumppu lauloi ja kassakone kilisi. Nykyään tilanne on varsin erilainen, ihmiset alkavat olla immuuneja perinteiselle markkinoinnille. Monille ei edes tule enää sanomalehtiä kotiin. Tutustutaan siis uusiin markkinoinnin työkaluihin ja tapoihin joista lyhyt kuvaus seuraavassa.

 Inbound-markkinointi on markkinointimalli, joka perustuu siihen, että asiakas saadaan aktivoitua ottamaan itse yhteyttä markkinoijaan. Inbound–markkinointia toteutetaan internetin avulla. Tyypillisiä välineitä ovat mm. blogit, netti-sivut, hakukoneoptimointi ja hakusanamainonta. Hyvä esimerkki inbound-markkinoinnista on bloggaajien hyödyntäminen tuotteen tai palvelun markkinoinnissa. Bloggaaja kertoo tuotteesta positiiviseen sävyyn ja herättää potentiaalisen asiakkaan kiinnostuksen.

 Inbound–markkinoinnin täysi vastakohta on outbound-markkinointi. Outbound-markkinointi on markkinoinnin perinteisempi toteutustapa. Tyypillisiä outbound-markkinoinnin välineitä ovat televisio-, radio- ja printtimainokset. Yleisellä tasolla inbound-markkinointi on ns.  massamarkkinointia, jolla tavoitellaan mahdollisimman näkyvyyttä.

 Inbound-markkinointi ja outbound-markkinnointi eivät ole mitenkään toisiaan poissulkevia markkinoinnin toteutustapoja. Molempia tarvitaan sopivassa suhteessa nykyaikaisessa markkinoinnissa.

  lähteet:

https://fiksusuora.fi/inbound-markkinointi-pahkinankuoressa/

https://www.powermarkkinointi.com/blogi/miten-inbound-markkinointi-eroaa-outbound-markkinoinnista

[halljaak]

Demokratian tulevaisuus

Luin Sitran artikkelin mikä käsitteli demokratian nykyistä alennustilaa. Artikkeli oli kohtalaisen mielenkiintoinen valaisi hyvin demokratiassa vallitsevia epäkohtia ja mahdollisuuksia. Itsessäni artikkeli herätti seuraavanlaisia ajatuksia.

 Yleisesti pohjoismaat ovat tunnettuja demokratian mallimaita. Suomi varsinkin on toiminut demokratian malliedustaja. Suomessa esimerkiksi naiset saivat äänioikeuden ensimmäisenä Euroopassa ja kolmantena maailmassa. Vaikka Suomi on tunnettu demokratian mallioppilaana, niin lähihistoriassa on ollut myös synkkiäkin hetkiä. 1900 – luvun alkupuolella suomalainen yhteiskunta oli vahvasti eriarvoistunut. Kansa oli jakautunut kahtia taloudellisesti, sosiaalisesti ja poliittisesti. Käytännössä tämä tarkoitti työväenluokkaa ja yläluokkaa. Venäjän hajotessa 1917 vallankumouksissa myös Suomessa valtiovalta hajosi. Tämä puolestaan aiheutti Suomessa poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen kriisin ja lopulta suomalaisen yhteiskunnan hajoamiseen. Tästä seurauksena oli verinen sisällisota vuonna 1918. Sodan lopputuloksena kansa oli edelleen vahvasti kahtiajakautunut.

Nyky Suomessa tilanne on varsin mielenkiintoinen. Väestö ikääntyy kovaa vauhtia ja samalla kansalaisten äänestysaktiivisuus on jatkanut laskuaan 1960 – luvun huippuvuosista. Viimeisissä eduskuntavaaleissa eli vuonna 2015 äänestysprosentti oli 70,1 %. Kehitys on kohtalaisen huolestuttavaa, koska käytännössä vajaa kolmannes suomalaisista ei ole halunnut äänestää ja siten toteuttaa demokraattista vaikutusmahdollisuuttaan.

Mistä tämä sitten johtuu? Varmaan osasyynä on ihmisten heikko luottamus poliittisen järjestelmän toimivuuteen nykypäivänä. Poliitikkojen tekemät vaalilupaukset tuntuvat olevan lähinnä huulten liikettä ja vaalien jälkeen niillä ei ole mitään käytännön merkitystä. Luottamus politiikkoihin tuntuu siis olevan aika heikoilla. Tilannetta ei ainakaan paranna ns. YLE - gate eli poliitikkojen yritys rajoittaa lehdistön sananvapautta.

[halljaak]

1.6. Digitaalinen tulevaisuus

Tulevaisuutta on yritetty ennustaa kautta aikojen. On käytetty kristallipalloja ja ties mitä keinoja halutun lopputuloksen saamiseen. Sinänsä täysin ymmärrettävää, että tulevaisuus kiinnostaa, jopa Suomen edellinen hallitus on ollut kiinnostunut tulevaisuuden ennustamisesta tilaten kalliin ja paljon kritiikkiä herättäneen raportin professori Pekka Himasen työryhmältä.

 Katsoin kaksi tulevaisuutta käsittelevää videota. Molempien sanoma oli hyvin erilainen. Ensimmäinen video oli Microsoftin näkemys lähitulevaisuudesta. Videossa esiteltiin niin arkea, työtä kuin opiskelua helpottavia laitteita ja ratkaisuja.

 Toinen video oli japanilaisen elokuvaohjaaja Keiichi Matsudan näkemys tulevaisuudesta. Videon ideana oli todellisen maailman ja pelimaailman risteytys. Matsudan näkemys tulevaisuudesta on vähintäänkin mielenkiintoinen ellei pelottava.

 Molemmissa visiossa teknologian rooli oli varsin erilainen. Microsoftin näkemys asiaan oli, että teknologia tarkoitus on avustaa ihmistä. Matsudan näkemys oli, että teknologia hallitsee ihmistä tulevaisuudessa.

 Microsoftin visio tulevaisuudesta on positiivinen ja varmaan jossain määrin realistinen. Matsudan visio on taas sitä luokkaa, että sen haluaisi kokea korkeintaan VR-lasit päässä pelissä eli varsin negatiivinen. Matsudan ideana varmaan olikin esittää jonkinlainen kauhuskenaario digitaalisesta tulevaisuudesta.