#yrityksen myynti

[ajatuksiasarib]

Yhteisömanageri?

3. Mobiilisovellukset ja Some – Aihe 5. Yhteisömanageri

Mikä on Yhteisömanageri ja mitä tuo tehtävä pitää sisällään?

Tovin jouduin internetin ihmeellisessä maailmassa sivuja klikkailemaan ja skrollailemaan etsien tieto yhteisömanagerista. Google haku sai 36 200 osumaa, kun taas oikotien työpaikkahaku nolla.

Tulkintani mukaan kyseessä on suhteellisen tuore ja vieläpä melko harvinainen nimike. Tämän osaajan syntyä ja tarvetta ovat edesauttaneet sähköistyneet viestintäkanavat ja sosiaalinen media osana yritysten viestintää.

Kyse siis viestinnästä ja kommunikaatiosta yrityksen sen asiakkaiden välillä, missä sosiaalinen media näyttelee merkittävää roolia.

Toisaalta teksteissä, blogeissa ja kyselytutkimuksessa, joihin tutustuin, korostui myös rooli organisaation sisäisestä innostajasta ja tiedon levittäjän roolista ja sen mahdollistajasta. Tästä johtuen puheissa nousikin kahtiajako yhteisömanagerista ja some-managerista. Se kumpi oli kyseessä, riippui pitkälti siitä millainen painotus henkilöllä on yrityksen some kanavissa tapahtuvassa viestinnässä, päivityksissä ja vuorovaikutuksessa, suhteessa siihen yhteisöön, joka yritystä seuraa, ja joka sitä halutaan seuraavan.

Maalaisjärjellä ajateltuna, kyse todellakin viestinnästä, jota ovat muuttaneet siihen käytettävät välineet luoden näin myös uuden tehtävä nimikkeen.

Itseäni kiehtoo markkinointi ja sen oppiminen, sekä ajatus: mitä minä myynnin ammattilaisen voisin mahdollisesti tuoda siihen? Uskon, että kun sinulla on osaamista yrityksen asiakkaista, sen palveluista ja tuotteista, sekä tunnet yrityksen strategian ja sen suunnan, omaat näköalan, jota juuri yhteisömanageri tarvitsee työssään, eli työkalut sisällöllisen viestinnän tuottamiseen.

Tehokkuus on nykypäivän yritystoiminnassa avainsana, joka vääjäämättä voi ajaa tilanteeseen, jossa tuotanto, asiakaspalvelu, myynti ja palvelukehitys toteuttaa omien tavoitteiden mukaista agendaa ja viestintä yrittää pysyä siinä mukana. Mutta riittääkö se, ja onko viestinnän ja yrityksen muun toiminnan välinen kuilu liian suuri ja siksikö apuun tarvitaan yhteisömanageria? Henkilöä, joka on lähellä sitä mitä yrityksessä koko ajan tapahtuu pystyen sieltä ammentamaan merkityksellistä ja asiakkaita kiinnostavaa sanomaa.

Entä voiko viestinnän sisällön ostaa?

Varmaan näinkin, mutta mitä syvällisemmässä tieto- ja asiantuntija busineksessa yritys toimii, sitä haasteellisempaa on ostaa ulkopuoliselta osaajalta juuri sitä sisältöä, jossa juuri sinun yritys on alansa ammattilainen. Eli siksi yrityksissä tarvitaan uusia rooleja kuten yhteisömanageri. Tai ainakin näin minä usko, mitä mieltä sinä olet?

Lähteet:

https://grapevine.fi/millainen-hyva-yhteisomanageri-yhteisomanagerointi/

https://piilotettuaarre.fi/artikkelit/yhteisomanagerit/yhteisomanageritutkimus/

https://www.yrittajat.fi/uutiset/609377-yksinyrittaja-johanna-janhonen-tyokseen-yhteison-asialla#0b9c03ea

http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/57968be70a65344600b2e66c36a94672

https://medita.fi/tag/yhteisomanageri/

https://tyopaikat.oikotie.fi/haku?jq=yhteis%C3%B6manageri&sort_by=score&page=0

[keilapaa]

Mitä on digitaalinen liiketoiminta?

Digitaalinen liiketoiminta keskittyy nimensä mukaisesti digitaalisten työkalujen ja tiedon ympärille. Konkreettisesti digitaalinen liiketoiminta voi olla olemassa olevien liiketoimintaprosessien muokkaamista digitaaliseen muotoon, tai kokonaan fyysisten tuotteiden tai palveluiden digitalisointia. Malliesimerkkejä digitaalisesta liiketoiminnasta voi esittää useita. Yrityksiä, joiden koko liiketoimintamalli perustuu rahan tekemiseen bittejä hyödyntämällä, esimerkiksi Facebook, Spotify tai Google. Nämä yrityksen eivät perusta toimintaansa millekään fyysiselle tai ’analogiselle’, kuten ihmisen tekemällä manuaaliselle työlle liukuhihnalla vaan ne pohjautuvat tietoon, sen luomiseen, hyödyntämiseen ja ennen kaikkea myymiseen.

Facebook tarjoaa alustan, jolla jokainen voi julkaista tietoa, antaen samalla Facebookille oikeudet sisällön kaupalliseen hyödyntämiseen. Spotify puolestaan ostaa oikeuksia musiikkiteosten jakamiseen ja sen jälkeen striimaa sen sähköisesti suoraan loppukäyttäjälle. Google taasen tekee liiketoimintaa puhtaasti keräämällä ja myymällä käyttäjiensä tietoja. Se tarjoaa suosittua hakukonepalvelua veloituksetta kuluttajalle, keräten samalla tietoa kuluttajan laitteista, kiinnostuksen kohteista ja toiminnasta, myyden ne näitä tietoja hyödyntäville seuraaville digitaalisille toimijoille, kuten mainostajille.

Digitaalista liiketoimintaa voidaan myös pilkkoa pienempiin osiin, jopa niinkin vanhanaikaista ja fyysistä tuotetta tuottavat toimijat kuten autoteollisuus, käyttävät digitaalisia työkaluja suunnittelussa, tuotannossaan, markkinoinnissaan ja myynnissään. Autot suunnitellaan täysin sähköisesti tietokoneella, ne testataan ensin tietokoneella ja sitten vasta fyysisinä mallikappaleina oikeassa maailmassa. Markkinointi kohdennetaan digitaalisissa kanavissa oikealle kohdeyleisölle ja myynti pohjautuu sähköisiin ohjelmistoihin. Kaikki nämä digitaalisen liiketalouden työkalut ovat myös heillä käytössä, vaikka iso osa heidän prosesseistaan on pohjimmiltaan vanhanaikaisia liukuhihnametodeja, joissa ihmisen fyysistä työpanosta tarvitaan tuotteen valmistamiseksi.

Digitaalinen liiketoiminta voi tarkoittaa kokonaista liiketoimintamallia (Facebook, Google) tai digitaalisten työkalujen käyttöä osana jokapäiväistä liiketoimintaa, joka muuten ei ole täysin digitaalista. Digitaalisia työkaluja voidaan hyödyntää missä tahansa osassa liiketoimintaa, vaikka yrityksen rekrytoinnissa käytettävä sähköinen ohjelmisto hakemusten käsittelyyn, sähköiset osto- ja myyntityökalut tai pilvipalvelut tiedon säilyttämiseen ja jakamiseen, perinteisten paperidokumenttien sijasta.

[markusblogaileeopiskelee]

Slushin markkinointiopit

Katsoin Brian Halliganin keskustelun Slush 2018 tapahtumasta, jossa hän pohtii uusia kasvumalleja yrityksille. Hän on markkinointialan yrityksen, Hubspotin toimitusjohtaja ja yksi perustajista. Hän käy keskustelussa läpi yritysten vaikeuksia nykyaikana, jotka liittyvät digitalisaation mukana tulleisiin uusiin tuuliin myynti- ja markkinointiosastoilla.

Kuluttajien luottotaso yleisellä tasolla on romahtanut viime vuosina. Markkinoinnissa tämä luoton puute sosiaaliseen mediaan, instituutioihin, mediaan ja hallituksiin vaikuttaa Brian Halliganin mukaan erittäin vahvasti. Olen itsekin erittäin skeptinen kaikkeen mainontaan mitä kohtaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. En ole ikinä ostanut esimerkiksi Instagramin tai Facebookin virrassa olevien mainosten kautta, koska en luota niihin, tai uskon tuotteiden olevan jotakin muuta kuin mainoksessa luvataan.

Halligan nostaa esille start-uppien nykytilanteen. Start-upin perustaminen on nykyään helpompaa kuin ikinä ennen, mikä on johtanut niiden räjähdysmäiseen lisääntymiseen. Tämä räjähdys on tehnyt markkinoilla yrityksen skaalaamisen ja laajenemisen entistä hankalammaksi, koska jokaisella start-up alalla on massiivinen kilpailu. Kun Halligan perusti oman yrityksensä, Hubspotin, vastaavia markkinointisoftia oli markkinoilla 14. Ennen esitystä hän oli tarkistanut alan tarjonnan, ja nykyään kilpailevia yrityksiä on yli 6000.

Koska yrityksiä perustetaan nykyään niin paljon, perinteiset markkinointikikat ja pelikirjat eivät enää toimi, kun yritetään erottua markkinoilla. Enää ei kilpailla niinkään tuotteiden paremmuudella, vaan kehitystä haetaan paremmista bisnesmalleista sekä erityisesti yritetään kehittää ylivoimaista asiakaspalvelua. Nykyään myyjän ja ostajan suhde on kääntynyt selkeästi niin päin, että ostajalla pitää naruja käsissään. Sen takia yritysten on pakko muuttua.

Hyviä esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat luoneet erinomaisen palvelualustan ja asiakaspalvelun ovat start-upit kuten Uber ja Wolt. Uberilla on käytössään samanlaiset, ellei jopa huonommat autot kuin kilpailevilla taksiyrityksillä, mutta käytän Uberia mieluummin heidän käyttäjäystävällisen sovelluksen takia. Wolt on myöskin lähellä sydäntäni, koska saan sieltä kaikennäköistä ruokaa mitä en oikeasti tarvitse. Käytän sitä silti usein, koska se on niin helppokäyttöinen ja odottaessa ruokaani voin pelata hauskaa näpytyspeliä. :D

https://www.youtube.com/watch?v=JN_oxEqAvIM

[hukkablog-blog]

Mikä ihmeen inbound-markkinointi?

Inbound-markkinoinnissa lähtökohtana on luoda arvoa asiakkaalle, auttaa häntä tai ratkaista hänen ongelmansa. Tämä tapahtuu mielenkiintoa herättävien sisältöjen kautta, joihin kuuluu muun muassa. sosiaalisen median toiminta, videot, podcastit ja blogikirjoitukset. Tämä sisältöformaattien lista jatkuu loputtomiin ja jokaisen yrityksen tulisi löytää itselleen omat. Tärkeää on ajatella asiakkaan näkökulmasta, ja valita yrityksen kohderyhmille sopivat formaatit. 

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa

Inbound-markkinointi on siis varsinkin 2010-luvun trendi markkinoinnin maailmassa. Asiakkaan aikakaudelle siirryttäessä asiakkaan ongelman ratkaiseminen on kaikilla yrityksillä fokuksessa. Tämän ansiosta asiakas ikään kuin löytää yrityksen kiinnostavan ja houkuttelevan sisällön myötä, ja näin itsenäisesti ja oma-aloitteisesti alkaa tutustumaan yrityksen tuotteisiin tai palveluihin.

Olen henkilökohtaisesti huomannut inbound-markkinoinnin selkeän kasvun verkossa. Varsinkin viimeisien vuosien ajan olen törmännyt lukemattomiin hyvin onnistuneisiin yritysten inbound-sisältöihin. Jutun lopussa hyvä esimerkki onnistuneesta tapauksesta!

Myyntikeskeinen lähestymistapa

Outbound-markkinointi syntyi ennen asiakkaan aikakautta. Silloin markkinoinnin fokus oli enimmäkseen kampanjoihin sekä tuotteen tai palvelun ominaisuuksiin painottuva. Myyjän ja asiakkaan kohtaamisen polut kulkivat vastakkain kuin inboundissa, eli myyjät menivät aina asiakkaan luo.

Vaikka kylmältä se kuulostaakin, tähän aikakauteen kuuluivat vahvasti sähköpostilistojen ostaminen, kylmäsoitit, ovelta ovelle myynti ja jopa aggressiiviset markkinoinnin keinot. Näitä saattoi olla esimerkiksi asiakkaan painostaminen ja huijaaminen. Monet yritykset ovat siirtyneet inbound-markkinoinnin pariin, mutta tottakai outboundin keinot voivat toimia joillain yrityksillä vielä tänäkin päivänä.

Varsinkin kun inbound on tällä hetkellä kovassa hypessä, se luo mielestäni negatiivista kuvaa outboundin markkinoinnin käyttäjistä. Esimerkiksi saattaa tuntua hieman häirityltä, kun joku yritys soittelee jatkuvasti myyntipuheluita, kun toinen yritys jakaa omalla youtube-kanavallaan mielenkiintoista ja inspiroivaa sisältöä. Moni voi varmasti allekirjoittaa tämän tunteen.

Kuinka sitä oikeasti hyödynnetään?

Loistava esimerkki onnistuneesta inbound-markkinoinnista on Duunitori. He ovat noin. viimeisen vuoden aikana ottaneet heidän oman Youtube-kanavansa käsittelyyn ja sinne on julkaistu valtavasti asiakasta hyödyllistä ja mielenkiintoa herättävää materiaalia.

Yllä oleva video on mielestäni toteutettu hyvin nuorekkaasta ja työelämälähtöisestä perspektiivistä. Se on asiallinen ja informatiivinen, mutta toisaalta rento ja helposti lähestyttävä. Siinä on mietitty tarkasti, että kohderyhmänä ovat nuoret opiskelijat, tulevat alansa ammattilaiset.

Esimerkiksi joku valmistumisvaiheessa oleva kaupallisen alan opiskelija saattaa etsiä harjoittelupaikkaa. Hän kokee ehkä olevansa hieman hukassa työnhakuprosessissaan. Googlettamalla avoimet työpaikat, hän löytää Duunitorin Youtube-kanavan, joka on pullollaan ajankohtaisia yritysten yhteystyövideoita ja työnhakuvinkkejä. Lopulta hän hakee töitä Duunitorin palveluiden kautta ja työllistyy näiden vinkkien ansioista!

 Lähteet

Mitä on inbound markkinointi

Miten inbound markkinointi eroaa outbound markkinoinnista

Duunitorin artikkeli

[bgf693-blog]

Inbound-markkinointi. Mitä se on?

Inbound-markkinointi eroaa perinteisemmästä outbound-markkinoinnista lähes täysin - tavoite on kuitenkin sama: edistää myyntiä ja solmia merkityksellisiä asiakassuhteita. Itse vertaisin, hieman kärjistetysti toki, outbound-markkinointia vaikka haulikolla sorsaparveen ampumiseen: Suurilla resursseilla saadaan muutama satunnainen osuma, mutta pudonneiden sorsien määrä suhteessa haulejen määrään on melko vähäinen.

Jätetään kuitenkin vertauskuvat ne paremmin osaaville, ja mennään itse asiaan.

Kun perinteisen outbound-markkinoinnin kanavia ovat olleet painettu media, kylmäsoittelu, radio ja televisio, on toki tavoitettu valtavia määriä kuluttajia. Näistä potentiaalisten asiakkaiden määrä suhteessa kaikkiin tavoitettuihin asiakkaisiin on kuitenkin ollut melko pieni, samalla kun näissä kanavissa markkinointi on ollut todella kallista. Outbound-markkinoinnin voi moni myös kokea epämiellyttävänä: kukapa meistä haluaa ostaa puhelimessa bambusukkia, d-vitamiinia tai kalanmaksaöljyä? Kyllähän niitä joku aina ostaa, mutta valta osa ei. Kun sokeasti soitellaan valtaville määrille ihmisiä, käytetään resursseja kansantaloudellisin termein epätehokkaasti.

Kylmäsoittelun, eli tässä tapauksessa outbound-markkinoinnin voisikin yrittää kääntää inbound-markkinoinniksi. Kirjoitetaan vaikka asiallisen oloiselle internet-sivulle bambusukkien mukavuudesta, tai d-vitamiinin ja kalanmaksaöljyn tutkituista terveysvaikutuksista ja nostetaan sivuston näkyvyyttä hakukoneoptimoinnilla.

Outbound-markkinoinnilla pyritäänkin luomaan potentiaalisille asiakkaille merkityksellistä ja arvokasta sisältöä erilaisiin kanaviin. Markkinointi kohdistetaan ikään kuin suppilolla pienelle osalle ihmisiä, jotka edustavat demografialtaan yrityksen tavoiteasiakasta. Voidaankin kärjistäen sanoa, että inbound-markkinointi on asiakaskeskeistä, kun taas outbound-markkinointi on markkinoijakeskeistä.

Ylläolevaa kuvaa kutsutaankin inbound-markkinoinnin vauhtipyöräksi. Se voidaan jakaa kolmeen askeleeseen, jotka vapaasti suomennettuna on:

1. Viehätä 2. Sitouta 3. Ilahduta

Punainen pallo keskiössä? Tietenkin asiakas!

Kun yritys saa ylläolevan kuvitteellisen pyörän pyörimään optimaalisella tavalla, on asiakas sitoutettu ja tulee hyvin todennäköisesti asioimaan yrityksen kanssa uudestaankin.

Inbound-markkinointi pyrkiikin kartoittamaan potentiaalisia asiakkaita, ja luomaan suhteita ennen kuin myynti edes on tapahtunut. Tarkoituksena on luoda merkittäviä suhteita, jotka tulevat johtamaan itse myyntitapahtumaan.

[johannaamnelin]

Tervehdys arvoisa lukijani!

Olette varmaan kuulleet tai lukeneet, että Butik-O on myytävänä? Mainitsin asiasta vain Facebookin Naisyrittäjät -ryhmässä ja ostajaehdokkaita on ilmaantunut noin kolmisenkymmentä. Yhden ostajaehdokkaan kanssa tavattiinkin ja höpöteltiin useampi tunti kaupalla.

Ostajaehdokkaiden kanssa jutellessa ja meilejä lukiessa muutamakin asia varmistui mielessäni. En lähde myymään kenellekään sellaiselle joka ei ole valmis panostamaan sosiaaliseen mediaan sekä blogiin vähintäänkin samalla innolla kuin minä, se olisi asiakkaideni pettämistä, sillä niin monet kerrat olen saanut asiakkailtani viestejä joissa kerrotaan juuri blogin olevan se minkä vuoksi he minun kaupassani asioivat. Blogin tappaminen tappaisi samalla koko kaupan enkä halua nähdä Butik-O:n kuolevan seuraavan vuoden sisällä 😦

Monennäköisiä ehdotuksia ja ajatuksia on tullut tässä kuultua ja huomasin, että useimmilla ei ole käsitystäkään tämän verkkokauppakonseptin pyörittämisestä 🙂

Butik-O:n toiminnassa asiakkaat ja some ovat pääasiassa, somen retuperälle jättäminen tai blogin puolivillaisesti hoitaminen tulisi varmasti näkymään asiakaskatona eikä mulla suinkaan ole tarkoitusta pettää Facebookin parasta tykkääjäryhmää antamalla mun kauppaa jonkun sellaisen käsiin joka ei ymmärrä näiden arvoa ja voimaa!

Tässä myymistä pohtiessa ja mahdollisten ostajien ajatuksia kuullessa olen tajunnut itsekin aivan toisella tasolla miten mahtava porukka mulla on Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä. On paljon aktiivista keskustelua, vinkkejä asiakkailta minulle ja minulta asiakkaille, paljon paljon positiivista “vibaa”, sellaista mitä en ole monen muun yrityksen somessa nähnyt. Näin ainutlaatuista porukkaa ei saa antaa kenen käsiin tahansa! Onneksi minua tapaamassa käynyt ostajaehdokas on hyvin pitkälle samaa mieltä kanssani ja mikäli hän päätyy ostamaan Butik-O:n, tiedän, että “lapseni” pääsee hyvään kotiin.

Kaiken varalta kävi mun mestari-organisoija äitikin täällä kotona jo mittaamassa paikkoja ja suunnittelemassa minne Saaren Taika kosmetiikkatehdas tulee, minne saippuat mahtuu kypsymään ja minne mahtuu supistettu Butik-O:n valikoima mikäli sopivaa “äitiä” Butik-O:lle ei löydy. Äiti on mestari järjestelemään ja saamaan paljon tavaraa pieneen tilaan ja onneksi te ihanat olettekin jo ostaneet mun ylisuureksi paisunutta varastoani todella hyvin pienemmäksi vaikka onhan siellä vielä tavaraa jota saa ostaa -20% alennuksella.

Eniten mulla tulee ikävä mun asiakkaitani! He ovat supermahtavia ihmisiä! Lisäksi mun pitäis löytää itselleni uusi identiteetti, koska pelkkänä Saaren Taika tuotteiden valmistajana en voi enää olla Kauppiatar, enkä Puotimamma 😦 Suuresta luopumisestahan tässä on kyse jos kauppaan lopulta päädytään. Sellainen on aina iso asia, mutta mulle ehkä vielä isompi. Olen itsekin kasvanut ihmisenä tässä todella paljon. Oppinut paljon asioita. Vuorovaikutusta, itsehillintää 😀 ja paljon kaikkea muuta. Tämä on ollut todella ihanaa ja antoisaa aikaa. Harmi ettei yhdestä (masentuneesta) ihmisestä riitä kahteen kasvavaan juttuun samaan aikaan 😦

Mutta kävi miten kävi, niin lupaan asiakkailleni etten ikinä koskaan myy sellaiselle joka ei ymmärrä asiakkaideni arvoa, enkä sellaiselle joka ei lupaa olla yhtä aktiivinen somessa ja kirjoittaa blogia yhtä persoonallisella kosketuksella ja mikäli sopivaa ei löydy, niin jatketaan sitten hiukan pienemmällä volyymillä, ei sekään huono vaihtoehto ole 🙂

Auta siis Kauppiatarta mäessä ja käy shoppaamassa näitä ylimääräisiä tuotteita jotka ovat -20% alessa ja tänään vielä pari alekoodiakin kaupan päälle, eli Saaren Taika deot -15% alennuskoodilla DEOnYtv ja kaikki pyykkietikat -10% alekoodilla ETIKKA10

Aletuotteet >> www.butik-o.fi/collections/daily-deals

Kiitos, että luit 🙂 Tänään Kauppiattarella on muuten vapaapäivä ❤ Joten roadtrip kuvia luvassa ainakin Instaan, käyhän ottamassa seurantaan 😀

Butik-O:n tulevaisuus Tervehdys arvoisa lukijani! Olette varmaan kuulleet tai lukeneet, että Butik-O on myytävänä? Mainitsin asiasta vain Facebookin Naisyrittäjät -ryhmässä ja ostajaehdokkaita on ilmaantunut noin kolmisenkymmentä.

[kapitaali]

Miten kapitalististen toimitusketjujen signaaleja voidaan käyttää Keskinäisen Koordinaation Taloudessa

Artikkelin kirjoittanut Bob Haugen

Keskinäisen koordinaation talous on fraasi ja idea, joka on syntynyt P2P Foundationin ja heidän Mutual Coordination Economics Working Groupin työstä. Tämä essee tutkii sitä, miten nykyisten kapitalististen toimitusketjujen signaaleja voidaan käyttää sellaisen talouden synnyttämiseen.

Johdanto

Tarkastelen kaikkein kehittyneimpien kapitalististen toimitusketjujen koordinaatiosignaaleja, ja ehdotan sitä miten noita signaaleja voitaisiin käyttää varsin erilaiseen, epäkapitalistiseen sosioekonomiseen järjestelmään, joka perustuu ihmisten ja talouden tarpeisiin. Ja ehdotan joitain vieläkin kehittyneempiä koordinaatiosignaaleja, joita voidaan käyttää vieläkin kehittyneempään järjestelmään.

Tunnustan, että en ole sinut kaikkein kehittyneimpien kapitalististen toimitusketjujen kanssa. Kokemukseni ovat 1990-luvulta, jolloin nykyinen ymmärrys ja käytännöt kapitalistisista toimitusketjuista olivat käymässä läpi nopeaa muutosta ja kehitystä. Ne ovat jatkaneet kehittynmistään, ja 2000-luvun alun vuosien jälkeen tapahtuneiden muutosten ymmärtämiseksi olen riippuvainen muista julkaisuista, jotka ovat listattu tämän loppuun liitteiksi.

Jos haluat tietää paljon enemmän toimitusketjuista globaalin kaupan näkökulmasta, tsekkaa Logistical Worlds.

Näiden muistiinpanojen loppua kohden ehdotan miten voisimme alkaa toteuttamaan keskinäisen koordinaation taloutta olemassaolevilla organisaatioilla.

Michael Linton kommentoi, että kysyntäketjut ovat myös tärkeitä: toimitusketjut ovat ainoastaan osa kokonaistaloudellista ekosysteemiä, johon kapitalistiset yritykset ovat sotkeutuneet. Joten ennen kuin mietimme keskinäistä koordinaatiotaloutta, joudumme katselemaan noita ekosysteemejä ja sitä miten ne ampuvat itseään jalkaan kapitalismissa, joten mielestäni me voimme olla paljon parempia.

Tarpeellinen mutta ei riittävä

Ennen kuin me syvennymme teknologiaan, haluan painottaa että koordinaatiosignaalien teknologia talousverkostoissa on tarpeellinen keskinäisen koordinaation taloudelle, mutta se ei ole riittävä, eikä se ole edes päävaatimus. Päävaatimus on jalat maassa: elävät ihmiset organisoimassa yhdessä kaikkia hyödyttävää toimintaa ja jakeluverkostoja jotka huolehtivat heidän jokapäiväisestä elämästään ja ekosysteemeistään.

Toinen koordinaatiosignaalien riittämättömyys on, että ne olettavat jonkinlaista organisoitua toimintaa mitä koordinoida. Toinen tärkeä talouden aspekti on tuotantovälineiden kehitys ja järjestäminen sekä jakelu ja ihmiset jotka työskentelevät niissä. (Se osa joka tuntuu heikoimmalta tällä hetkellä olemassaolevissa organisaatioissa, joista olen tietoinen, joka olisi kandidaatti keskinäiselle koordinaatiotaloudelle. Ei voi olla taloutta ilman tuotteiden tuottamista. Kommentoithan tähän jos tiedät lisää tästä ongelmasta.)

Monilla tavoin koordinaatiosignaalit ovat vain yksi osa tarinaa.

Esimerkkejä kapitalistisista toimitusketjuista

Vaikka kaikkein yleisin kysyntäsignaali on mahdollisesti asiakkaan tilaus, ja kaikkein tarkin kysyntäsignaali on mahdollisesti kassalla tapahtuva myynti, keskityn ensin johonkin muuhun jota nykyään aletaan kutsua termillä ”kysynnän haistelu”.

Kysynnän haistelu

Niinkutsutun “big datan” puskiessa — näistä huomattavimpina reaaliaikaisen datan esiintulo — joka on nyt saatavilla kysynnän ennustamiseen, uusia työkaluja tarvitaan kehittyneeseen varastonhallintaan. Sellaisia työkaluja on saatavilla: ne syntetisoivat massiivisia määriä dataa — iso osa reaaliajassa — kuten usean asiakkaan kassamyyntidatavirrat (POS), muuttujia jotka liittyvät sääolosuhteisiin, talousindikaattoreita, kilpailevien tuotteiden myyntimääriä, sosiaalisen median hypeä, ja kasa muita indikaattoreita. The Journal of Business Forecasting huomauttaa, että kysynnän haistelu järjestelee datavirrat rakenteelliseksi tavaksi tunnistaa monimutkaisia kuvioita ja erotella käyttökelpoiset kysyntäsignaalit kohinan merestä.

Kysynnänhaisteluteknologia on jo otettu käyttöön yrityksissä, jotka ovat tunnustettu edistyksellisimmiksi toimitusketjujen hallinnoijiksi. Todellakin, investoinnit kysynnän haistelun sovellutuksiin kasvavat yhä vain nopeammin kuin toimitusketjuinvestoinnit yleensä.

IDC Marketscapen arvion mukaan haistelun ja suunnittelun toimittajat syyskuussa 2013 kysynnän haistelu oli 8.5% kaikista toimitusketjukuluista vuonna 2013, ja sen ennustettiin kasvavan 8.7 prosenttiin vuonna 2015.

(lähde: www.supplychain247.com/article/new_perspectives_on_the_value_of_demand_sensing)

Tämän takia Facebook ja Google haluavat kaiken datasi…..

Kassamyyntitapahtumat

Näitä ovat viivakoodilukijan merkkaama tapahtuma kassalla, tai ostoskoria maksettaessa verkkokaupassa.

POS-tapahtuma tarkoittaa, että joku osti jotain, eikä sitä ole enää varastossa. Jos tuote on usein ostettu, myyjä saattaa haluta korvata sen. Valmistaja saattaa haluta valmistaa lisää, ja hankkia kaikki tarvittavat komponentit ja muut resurssit, että se voi niin tehdä.

POS-tapahtuma matkustaa ylävirtaan toimitusketjua kunnes se osuu johonkin kohtaan, josta se ei pääse eteenpäin. Tämä voi olla informaation irtautumispiste toimitusketjussa. (Lisää irtautumispisteistä myöhemmin.)

Tarjontasignaalit

Tarjontasignaali voi tarkoittaa, että jotain on mennyt pieleen odotetulla syötteellä virrassa ylöspäin mentäessä. Näitä ei käytetä usein kaikissa kaupallisissa toimitusketjuissa, mahdollisesti koska se vaatisi toimittajalta sen myöntämistä että heillä on ongelma. Tarjontapuolen ongelmat vaativat mahdollisesti reaktiivista uudelleensuunnittelua.

Reaktiivisen uudelleensuunnittelun toteutti NASA avaruussukkulaansa varten, ja siitä tehtiin myös kaupallinen tuote nimeltään Red Pepper, jonka tuotti myöhemmin Oracleen fuusioitunut Peoplesoft. Se oli loistava mutta kallis ja vaikea toteuttaa. He kirjoittivat kirjan siitä. Sen jälkeen on tullut useita muita kaupallisia tuotteita. Reaktiivinen uudelleensuunnittelu on käytössä peliteollisuudessa: wikipedia-artikkelin mukaan Creatures on reaktiivisen uudelleensuunnittelun toteutus. Tämän parhaiten toteuttaa hyvää arviointikykyä käyttävä ihminen, tai ainakin softa joka pitää ihmiset mukana. Signaali on hyödyllinen myös heille.

Miten kapitalistiset toimitusketjusignaalit välittyvät (EDI)

//xkcd.com/927/

Wikipedian Electronic Data Interchange-artikkelista [EDI]:

EDI-standardeja:

YK:n suosittelema UN/EDIFACT on ainoa kansainvälinen standardi ja se on eniten käytössä Pohjois-Amerikan ulkopuolella

USA:n standardi ANSI ASC X12 (X12) on eniten käytössä Pohjois-Amerikassa

GS1 EDI standardeista kehitettiin GS1 joka on käytössä globaalisti toimitusketjuissa

TRADACOMS-standardin on kehittänyt ANA (Article Number Association, nykyään GS1 UK) ja se on eniten käytössä UK:n vähittäiskaupassa

ODETTE-standardia käytetään Euroopan autoteollisuudessa

VDA-standardia käytetään Euroopan autoteollisuudessa lähinnä Saksassa

HL7 on semanttinen yhteensitova standardi terveydenhuollon datalle

1990-luvulla globaalin kaupan kasvaessa ja amerikkalaisten yritysten vaihtaessa elektronisia dokumentteja muun maailman kanssa, joitain projekteja alettiin kehittää, mutta kuten sarjakuvassa lukee, tuli ”yksi universaali standardi joka kattaa kaikkien muiden käyttötapaukset”.

Esimerkiksi,

RosettaNet

ebXML

Nämä kaksi liittyivät mukaan muihin kilpaileviin standardeihin, koska yritykset jatkoivat kaikkien yllämainittujen käyttöä, sekä omien standardiensa käyttöä suurissa toimitusketjuissa kuten Walmart.

VAN:t

Yksittäisen yrityksen joutuessa ottamaan käyttöön useita kilpailevia standardeja syntyi Arvonlisäverkostot niiden välille tulkiksi. Joten vaikka EDI aloitti P2P:n, se muuttui yhä enemmän keskitetyksi, vaikka olikin useita VAN-tarjoajia yksittäisen keskuksen sijaan.

Nämä kaikki ovat kehittyneet palveluyrityksiksi jotka ottavat liiketoimintaintegraation ongelmat haltuun monissa yrityksissä. GXS väittää olevansa ”globaali johtaja” sellaisissa palveluissa. Tottakai kaikilla kilpailijoilla on samanlainen titteli….

Kysyntäriippuvuudet

Kysyntää signaloi asiakkaan tilaukset ja lopputuotteiden kassamyyntitapahtumat jotka voivat syntyä useasta eri komponenttien ja toimittajien tasosta (nimeltään toimittajien ”portaat”, tiers), josta nimi ”toimitusketju” on peräisin.

Signaalit lopputuotteille tulee kulkea kaikkien riippuvien komponenttien (ja tuottavien organisaatioiden) läpi, kunnes ne saavuttavat jotain joka on käsillä ja saatavilla. Tämä kulku tapahtuu materiaalilaskujen ja työnerittelyrakenteiden kautta.

Usein materiaalilaskut jaetaan pitkin ketjua niin, että komponenttien tekijät voivat arvioida kysyntäriippuvuuksia lopputuotteen tuotantoaikatauluille. Näin tämän tapahtuvan kun General Motorsin Saturn-divisioona, jakaessaan materiaalilaskuja toimittajilleen, lähetti heille autojen tuotantoaikataulun, ja odotti toimittajien keksivän ja toimittavan sen mikä heiltä odotettiin. Minkä toimittaja suurimmaksi osaksi tekivätkin. (Tämä sopii myös seuraavaan osioon…)

Lopputuotteen kysynnän suora propagoituminen (niinkutsuttu “kysyntäriippuvuuden räjädys”) saattaa loppua kun se saavuttaa komponentin, joka on käsillä ja saatavilla. Tämä tunnetaan Materiaalin Irtoamispisteenä. Toimitusketju usein suunnitellaan ja organisoidaan niin, että tämä irtoamispiste tapahtuu siellä missä vaaditulla komponentilla on joko pitkä läpimenoaika, tai suuret pääomavaatimukset niin, että skaalatalous pätee. Toinen irtoamispiste voi tapahtua syvemmällä toimitusketjussa, nimeltään Informaation Irtoamispiste, koska vaikka kysyntäsignaali ei vaadi välitöntä toimintaa toimittajalta, informaatio saattaa olla hyödyllistä suunnittelussa. Katso P2PF:n artikkeli hajautetusta autonvalmistuksesta ja kestävyydestä.

Vaikea siirtymä toimitusketjuista ekosysteemeihin: Arvonluonnin/arvonsieppauksen dilemma

www.academia.edu/10252910/The_uneasy_transition_from_supply_chains_to_ecosystems_The_value-creation_value-capture_dilemma

Tai, miten kapitalistiset toimitusketjut syövät itse itsensä.

Kapitalistiset toimitusketjut ja taloudelliset ekosysteemit tuottavat lisäarvoa ylijäämänä (eli: liikevoittoa!). Kilpailu syntyy näiden verkostojen osallistujien kaapatessa enemmän ylijäänyttä lisäarvoa itselleen. Tämä kilpailu usein romuttaa toimitusketjun tai ekosysteemin toiminnan kokonaisuutena.

Kun työskentelin kaupallisten toimitusketjujen parissa 1990-luvulla, me sanoimme silloin ”paras toimitusketju voittaa, ei paras yhtiö”. Toinen asia minkä tajusimme oli, että yksittäiset yritykset usein ajautuvat kapuloiksi parhaan toimitusketjun toiminnan rattaisiin.

Toimitusketjusignaalit ovat itse asiassa P2P-koordinaatioviestejä yhdessä noodissa toimivan toimitusketjun ihmisten ja viereisten noodien ketjujen ihmisten välillä. Usein ihmisten välillä, jotka ovat vastuussa materiaalinhallinnasta tuotannossa, joskus komponentteja tekevien linjatyöntekijöiden välillä.

Esimerkiksi Boschin auton osien tehtaassa, jossa työskentelin, ihmiset bensalinjastolla olivat läheisessä tekemisessä auton osien kasauslinjaston ihmisten kanssa, jotka asensivat bensan suihkuttimia moottoreihin. Toiset linjat auton osien tehtaalla olivat läheisessä tekemisessä niiden ihmisten kanssa, jotka käyttivät heidän osiaan. Nämä olivat usein lähempiä työsuhteita kuin mitä ihmisillä on samlla tehtaalla muitten tuotantolinjojen välillä.

Tehtaassa ihmiset tekivät hommia kanbaneiden avulla, joka on mahdollisesti se alkuperäinen P2P-koordinaatiosignaali. Joskus kanbaneita käytettiin kahden eri tehtaan välillä, merkittyjen vetolaatikoiden muodossa jotka lähetettiin tyhjinä kuluttavasta laitoksesta tuottavaan, joka täytti laatikot ja palautti ne.

Hyvä esimerkki toimitusketjun vahingosta itselleen: Dell-tietokoneet, jotka ennen tunnettiin siitä että niiden toimitusketju on hyvä, puski heidän varasto-ongelmiaan ylävirtaan seuraavaan toimittajaportaaseen. Tämän johdosta Dell menetti mukautumiskykynsä, koska ensimmäisen portaan toimittajat ketjussa eivät mukautuneet, koska he olivat kuormittaneet itsensä Dellin varasto-ongelmilla.

Tämä on lainaus vuoden 2000 tutkimuksesta, joka ylenpalttisesti ylistää Dellin tuonaikaista liiketoimintamallia:

Dellin tuotantojärjestelmä soveltaa lean-valmistuksen ja just-in-timen (JIT) periaatteita, jotka ensimmäisenä olivat japanilaisten valmistajien kuten Toyotan käytössä, ja niitä on sovellettu sen jälkeen laajalti USA:n PC-teollisuudessa. Nämä periaatteet pyrkivät maksimoimaan varaosien varastot vaatimalla toimittajia lähettämään varastoon osia ainoastaan silloin kun niitä tarvitaan, ja pitämään osat itsellään niin kauan kunnes niitä käytetään. PC-yritys puskee ylävirtaan varasto-ongelmiaan yhdelle toimittajalle, käytäntö joka on mahdollista vain suuremmille valmistajille esittää tällaisia vaatimuksia.

www.pcic.merage.uci.edu/papers/2000/dell-feb00.pdf

Soumaya Ben Letaifa kirjoittaa tutkimuksessa joka antaa tälle osiolle sen otsikon,

Arvon yhteisluonti ei enää rajoitu dyadiin, sillä siihen liittyy interaktio ainakin kahden sosioekonomisen verkoston välillä, johon toimittaja ja asiakas molemmat kuuluvat (Cova and Salle, 2008; Mele and Polese, 2011). Tämä evoluutio siirtää arvonluonnin lineaarisesta ekonomisesta prosessista, joka tapahtuu tietyssä tuotantoketjussa, enemmän verkostomaiseen, avoimeen ja emergenttiin prosessiin, johon kuuluu useita eri toimijoita, mm. asiakkaita ja kilpailijoita. (Normann and Ramirez, 1993). Tämä verkostoperspektiivi haastaa teollisen taloustieteen allaolevat oletukset (että kustannukset ja kysyntä ovat kaikkien yritysten tiedossa, teknologia ja innovaatiot ovat eksogeenisia yrityksille, jne.) (Pitelis, 2009). Vanhassa tuotedominantissa logiikassa (Vargo and Lusch, 2008), arvo, arvonluonti ja arvonsieppaus ovat asymmetrisesti määritelty toimittajien kesken joilla on IO-fokus. Siinä missä arvonluonti usein on synonyymi vaihtoarvolle tai hinnalle jonka asiakas on valmis maksamaan (Peteraf and Barney, 2003; Porter, 1985), arvonsieppaus määrittyy firman tuloista, joka on syntynyt arvosta jonka se on luonut ja hinnasta joka on asiakkaille hyväksyttävä (Pitelis, 2009). Jopa viimeaikaisissa verkosto- ja teollisuudenalan mittaisissa tutkimuksissa fokus on pysynyt yrityksen tai toimittajan tasolla ja transaktiokustannusviitekehystä on käytetty arvioimaan sitä miten yritykset sieppaavat arvoa (Adner and Kapoor, 2010; Chatain and Zemsky, 2011). Kuitenkin uudet verkostomuodot, nimeltään ekosysteemit, eivät ole yritys- eikä markkinakeskeisiä, ja ne vaativat uudenlaisen monitasoisen arvonluonnin ja arvonsieppauksen analyysin. Ekosysteemit määritellään organisaatioteorian kolmantena pilarina, ja niitä tulee käsitellä eri tavalla kuin markkinoita ja hierarkioita (Moore, 2006). Monet tutkijat ehdottavat uudenlaisia ekosysteemimenetelmiä ja -metriikoita, joilla arvioida ekosysteemin terveyttä (toimintaa) (Kanter, 2012; Wieland et al., 2012). Uudet metriikat tekevät mahdolliseksi mennä perinteisen taloustieteen yrityskeskeisyyden ja lyhytnäköisen vision yli ja käsitellä yhteiskunnallista ja yhteisöperustaista arvoa. […] Tulokset selvästi näyttävät, että siirtymä toimitusketjulogiikasta (yritysten arvonluonnista) ekosysteemilogiikkaan (ekosysteemin arvon yhteisluonti) voi olla vaikeaa ja haastavaa. Tarkemmin sanottuna suorat kilpailijat harvemmin käyttäytyvät kumppaneina tai komplementteina, erityisesti kun ei ole ekosysteemijohtajaa ja -koordinaattoria joka nostaisi ekosysteemin kyvykkyyksiä.

Todellakin, tapaustutkimus alleviivaa kolmea kyvykkyyttä jotka mahdollistavat ekosysteemin arvon yhteisluonnin:

ekosysteemiajattelun käyttönotto;

ekosysteemin hallinta; ja

kestävän sosiaalisen yhteisön rakentaminen.

Tässä tapaustutkimuksessa ekosysteemin luominen perustui korkean teknologian laboratorioiden rakentamiseen, mutta ilman että tuotiin yhteiskunnallista strategiaa jolla edistettäisiin arvon yhteisluontia. Vaikea siirtymä toimitusketjusta ekosysteemiin epäonnistui tuottamaan odotettua ekosysteemiarvoa.

Mutta tämä tarkasteli ainoastaan yrityksiä, jotka osallistuvat liiketoimintaekosysteemiin. Entäpä työntekijät? Legendaarinen just-in-time -varastojärjestelmä ja yhä enemmän prekaarit ja umpimähkäiset työajat, joita vaaditaan optimaalisiin yritysvoittoihin, piiskaavat yksittäisiä työntekijöitä ja erityisesti perhe-elämää. Lue tarinoita esimerkiksi Amazonin varastotyöntekijöistä.

(Ymmärrän, että Toyotan tuotantosysteemi, P2P-koordinaatiosignaalien alkuperäinen käyttöönottaja toimitusketjuissa (sikäli kun tiedän), ei ollut niin ankara työntekijöilleen. Jos tuotanto meni matalaksi hetkeksi, työntekijöitä ei lähetetty kotiin tai kilometritehtaalle, he työskentelivät prosessia parantavissa projekteissa. Joka on nerokasta….. mutta ainoastaan palkkatyön ympäristössä. Keskinäisen koordinaation talouden tulisi kyetä pääsemään yli palkkatyöstä. Yksinkertaisin tapa on taata perustulo kaikille.)

Tässä ei puhuta koko ekosysteemistä, ilmasta, vedestä, maaperästä, kasveista liiketoimintaekosysteemissä. Elämmekö me kaikki siellä, ja elävätkö ne kaikki täällä, vai onko raha ainoa asia joka ratkaisee?

Signaalit keskinäisen koordinaation taloudessa

Esittäkäämme, että kysyntäsignaaleja keskinäisen koordinaation talouksissa ajaa ihmisten ja ympäristön tarpeet, jotka perustuvat käyttöarvoon, eikä tarpeeseen tuottaa liikevoittoa, joka perustuu vaihtoarvoon.

Miten nuo signaalit kantautuvat tietoomme? Varmastikin käyttöpisteessä esiintyviä signaaleja voidaan kaapata jollain tavalla, niinkuin nytkin. Ne signaloivat, että joku on tehnyt jotain, ja jos se on toistuvasti käytettävä esine, se tulisi korvata. Käyttötapahtumien summa ajan yli on hyvä perusta pitkäaikaiselle suunnittelulle (esimerkiksi, maanviljelijä suunnittelee mitä kylvää perustuen siihen mitä ihmiset söivät aiempana vuonna).

Mutta jos mietitään kysynnän haistelun vastapuolta ihmisten ja luonnon tarpeiden kautta.

Tarpeiden haistelu

Populaatiotiheys yksin signaloi suuren määrän ihmistarpeita ja mahdollisesti ekologisia vaaroja.

Uusia syntymiä, kuolemia, ihmisten liikkeitä, kaikki muuttuvat signaaleiksi ihmisten ja ympäristön vaikutuksista.

Facebook, Google ja Amazon nyt louhivat ihmisten hakulausekkeista signaaleja kysynnälle, pyrkien myydä sinulle jotain. Mutta nuo samanlaiset signaalit voitaisiin ottaa käyttöön ennustamaan inhimillisiä tarpeita yhteisen hyvän nimissä.

Ja kaikki demokraattiset suunnitteluprosessit keksivät tarpeita joista voi tulla signaaleja. (Olen eri mieltä toistuvasta kritiikistä Pareconin demokraattista suunnitteluprosessia kohtaan. Ne ovat kelvottomia vain jos odottaa demokraattisen suunnitteluprosessin suunnittelevan kaiken pikkutarkasti, ja jos tarkastellaan vain yhtä syötettä. Mutta sellainen prosessi voi olla arvokas tarvesignaalien lähde. Ja sen ei tarvitse tapahtua suurissa kokouksissa. Sitä varten meillä on sosiaaliset verkostot.)

Ekologiset tarpeet voivat tulla bioregionaalisten alueiden ihmisedustajilta bioregionaalisessa suunnittelujärjestelmässä, tai edistyneemmän bioregionaalisen systeemin tapauksessa ne voivat tulla Elinkaarienergian Kirjanpidosta.

Toisin sanoen keskinäinen koordinaatiotalous voi toimia paljon rikkaamman tarvesignaalijoukon ja tarpeiden haistelun parissa kuin kapitalistinen talous kykenee käsittelemään, koska kapitalistiset kysyntäsignaalit täytyy aina kytkeä rahaan. Ja koordinaatiotalouden signaalit eivät tarvi rahaa.

Jokainen näistä signaaleista tulee linkittää tarpeisiin joista se riippuu (mitä vaaditaan tyydyttämään signaloitu tarve), joka sitten muuttuu tarvesignaaleiksi mille tahansa muulle prosessille, joka tyydyttää siitä riippuvat tarpeet. Jos sellaista prosessia ei ole, silloin siitä tulee itsessään signaali tarpeelle olla sellainen prosessi. Materiaalilaskut tai työnerittelyrakenteet voivat sitten päättää nuo tarpeet, aivan kuten kapitalistisissa toimitusketjuissa, mutta se voi vaatia paljon enemmän yhteiskunta-analyysia.

Esimerkiksi Nova Scotiassa, haluammeko me etuoikeutettuja troolareita (ihan oikeasti, ovatko he nyt etuoikeutettuja) jotka tuhoavat kalaparvet, vai haluammeko me pienempiä kalastusaluksia jotka eivät tuhoa kalaparvia, mutta eivät saa myöskään niin paljoa saalista? Vai onko parempi saada vähemmän kalaa niin että kalapopulaatiot voivat pysyä hengissä? (Katso myös seuraava osio.)

Minulla on omat erittäin vahvat mielipiteeni, mutta mahdollisen valitettavasti mielestäni nuo tulee päättää demokraattisesti. (Toivottavasti ei nykyisessä osta-ja-maksa -demokratiassa, kuitenkaan. Vaikka me olemme pääsemässä pois rahasta tässä ajatuskokeessa, minkä luulisi auttavan.)

Sosiaalisen analyysin tulisi keksiä joitain implikaatioita päätöksillemme (kysyntäriippuvuus). Esimerkiksi, jos me haluamme enemmän pieniä kala-aluksia, miten me saamme ne? Suurin osa pienten alusten rakentajista on jo mennyt konkurssiin. Mitä vaaditaan uuden aluksen rakentajalta? Ja uuden aluksen rakentamiseen? Ja missä ovat kaikki kestävän kala-aluksen miehistön jäsenet? He ovat eläköityneet ja heidän lapsensa haluavat jotain muuta. Mitä vaaditaan rekrytoinnilta ja koulutukselta?

Bioregionaalinen analyysi

Tarina Nova Scotian kalastamoista aiemmassa kappaleessa on tosi. Se tulee tästä suunnitelmasta joka johti tähän organisaatioon.

Suunnitelma ja organisaatio ovat esimerkkejä bioalueajattelusta, ja ymmärryksestä että ihmistalous on osa bioalueellista ekologiaa.

Suunnittelu ja organisaatio ovat esimerkkejä bioregionaalisesta ajattelusta, ja sen ymmärtämisestä että ihmistalous on osa bioregionaalista ekologiaa.

Tässä on toinen esimerkki ryhmästä joka työskentelee sen parissa, mitä he nimittävät Sosio-Ekologisiksi yrityksiksi.

Monet olemassaolevat organisaatiot tekevät bioregionaalisia analyyseja, yleensä keskittyen luonnon ekosysteemiin, ja monesti jättäen huomiotta ihmistalouden. Esimerkiksi Conservation Biology Institute (CBI), kolmannen sektorin organisaatio. CBI:n työkalut ovat myös open sourcea. Monet näistä organisaatioista, kuten CBI, tekevät mieluusti yhteistyötä.

Mielestäni suurin osa ekologisista tarpeista tulee parhaiten analysoiduksi bioregionaalisesti, ei globaalisti, vaikka ilmastonmuutos onkin eräs ilmiselvä poikkeus. Keskinäisen Koordinaation Talouden tarvitsee ottaa ekologiset tarpeet erittäin vakavasti, muutoin sen idea keskinäisyydestä on liian rajoittunut.

Epäkytkös liiketoiminnan ja luonnon ekosysteemien välillä on kapitalismin ominaisuus. Liikevoiton tekeminen yleensä vaatii sitä, että “ulkoisvaikutukset” jätetään huomiotta aina kun siitä vain on mahdollista olla jäämättä kiinni, ja luonnollisten ekosysteemien analyysi siirretään akatemialle sekä voittoa tuottamattomille järjestöille, jotka pysyvät heille osoitetuilla harmittomilla paikoilla.

P2P Foundation (ja muut) ehdottavat Bioregionaalista Valtiota, joka tuntuu olevan oikea idea.

Aikeen suuntaaminen

Aie on jotain jota aiot tarjota (tarjous), vastaanottaa (pyyntö), tai tehdä yhteistyössä (esitys). Aikeen suuntaaminen (Intent-casting) on termi jonka Doc Searls Vendor Relationship Management (VRM) -yhteisöstä on popularisoinut. Hän kuvaa sitä “aikomuksen suuntaamisena maailmalle”.

Idea syntyy kapitalistisista suhteista, mutta myös siitä että yhteisöt yrittävät siirtyä pois kapitalistisista suhteista: esimerkkinä vaikka Mutual Aid Networks. Ja VRM on itsessään kapitalististen toimitusketjujen muuttuvien suhteiden oire.

Aikeen suuntaaminen voi tapahtua ainoastaan WWW:n tyylisessä paikassa, ja webin sosiaaliset verkostot mahdollistavat sen.

Me työskentelemme aikeen suuntaamisen protokollien ja käsitteiden parissa Value Flows -projektissa joka on viimeisen osion aihe.

Aikeet saattavat löytää parin: tarjous löytää pyynnön, esitys löytää yhteistyökumppanit. Jos niin, osallistujat voivat aloittaa keskustelun toimeenpanosta, joka on protokolla, joka syntyi Cybersyn-projektista. Tämä voi olla eräs parhaista tavoista itseorganisoitua tiettyihin projekteihin, jotka meidän mielestä tulisi olla verkostoituneita kehittääkseen yhteistyön talouden järjestelmää.

Rahan kierto

“Money-go-round” on Michael Lintonin lentävä lause, ja iso osa tämän osion aihepiiristä on lainattu tästä hänen esseestään.

Henkilökohtaisesti haluaisin päästä kokonaan pois rahasta, mutta me olemme tässä transaktionaalisessa vaiheessa, jossa meidän tulee käsitellä sitä kaikkien mukanaolijoiden takia. Money-go-roundit (rahan ja muiden resurssien kierto yhteisössä yhä uudelleen ja uudelleen) tekevät yhteisöstä paljon kestävämmän. Jopa senkin jälkeen kun me pääsemme eroon rahasta.

Vertaistuotannon ja yhteisvauraustalouden kymmenen käskyä sanoo,

“Se mikä on kevyttä on globaalia, ja se mikä on raskasta on lokaalia”: tämä on se uusi periaate, joka pyörittää yhteisvaurausperustaista vertaistuotantoa, jossa tieto jaetaan globaalisti, mutta tuotanto voi tapahtua kysynnän ja todellisten tarpeiden mukaan, hajautetun työtilojen ja mikrotehtaiden verkoston avulla. Eräät tutkimukset ovat osoittaneet, että jopa kaksi kolmasosaa materiasta ja energiasta ei mene tuotantoon, vaan logistiikkaan, joka on selvästikin kestämätöntä. Paluu uudelleenlokalisoituun tuotantoon on sine qua non siirtymälle kohti kestävää tuotantoa.

Tuon periaatteen mukaan lokaali (tai bioregionaalinen) resurssien kierto tulee olemaan yhä tärkeämpää keskinäisen koordinaation taloudessa.

Michael Linton sanoo,

Sanotaan vaikka, että yhteisössä on ainakin 50 tuhatta ihmistä, ja palkka per capita vuodessa on yli $20 tuhatta, joten ihmiset kuluttavat ainakin $1 miljardin vuodessa. Pyöreitä lukuja.

Jotta virta sisäänpäin — ruoka, energia, tuotteet, palvelut, viihde, jne. jne. — voisi jatkua, rahaa pitää liikkua ulospäin.

Mietitään kuljetuskuluja prosentteina kaasussa, ruokatarvikkeissa, muissa hyödykkeissä, rahoituspalveluissa (joskus VISA on 3% tai 4% itsessään), mieti verkkokauppaa, mieti lomia, mieti veroja. Sori jos tuo sattuu.

On helppoa nähdä miten $700 miljoonaa miljardista liikkuu pois kaupungista heti kerralla. Paikallisten asukkaiden miljardin vuosittaisesta kulutuksesta ehkä noin $300 miljoonaa palaa takaisin palkkoina ja vuokrina. Loput menee pois, jonnekin muualle.

Joten meidän oman elämän elämiseen tarvitaan jo tuloja jostain. Kirjaimellisesti täytyy myydä, muodossa tai toisessa, että saadaan raavittua kasaan $700 miljoonaa vuodessa.

Jokaista paikallisesti vaihdettua dollaria kohden tarvitaan kaksi dollaria sisään ja ulos, tuonti ja vienti.

Se on se that miten paljon raha luo ja pitkittää kestämättömyyttä.

[…]

Kestävyyteen tarvitaan kysyntäsyklejä, yhteysketjuja jotka kulkevat ympäriinsä ja pysyvät. Se on se mitä money-go-round tekee.

Ken Meter ja Megan Phillips Goldenberg selittää saman asian heidän teoksessaan Critical Analysis of Economic Impact Methodologies. In Exploring Economic and Health Impacts of Local Food Procurement.

Vaikutuslaskelmia esitetään usein taloudellisena “kerroinvaikutuksena.” Kerroinvaikutus on mitta siitä miten monta kertaa tienattu dollari tietyllä geografisella alueella kiertää tuon alueen ennen kuin se poistuu.

[…]

Kertoimen pitää vähintäänkin olla 1.0. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen tienattu dollari poistuu yhteisöstä heti. Heimoreservaateissa on usein kertoimia lähellä yhtä, sillä asukkailla ei tyypillisesti ole paljoakaan valinnanvaraa ostaa paikallisesti tuotettuja tuotteita ja palveluja. Jos kerroin olisi 2.0, tämä tarkoittaisi että jokaista tienattua dollaria kohtaan kulutetaan yksi dollari lisää paikallisiin yrityksiin — yhteensä kaksi dollaria.

[…]

Pienten yritysten ja maatilojen alueella, jossa ostetaan paljon tuotteita ja palveluja toisilta ja ollaan sosiaalisesti lähellä toisiaan, kerroin voi olla niinkin korkea kuin 2.6. Jotkut maaseudun puolestapuhujat väittävät, että jokaista maatilan tienaamaa dollaria kohtaan tila kierrättää sitä niinkin paljon kuin 7 kertaa kokonaistaloudessa. Tämä on voinut olla joskus totta (tarkat tutkimukset puuttuvat), mutta jos se olisi totta, ja se ei ole ollut totta sitten vuoden 1950, kun koneellistuminen ja ostettujen panosten kasvanut määrä loi riippuvuuden ulkoisista toimittajista, mikä pienensi paikalliskertoimen suuruutta.

Erittäin todellisella tavalla kerroinvaikutus on tapa mitata paikallistalouden kontekstin ja sen yhdistyneisyyden tason mittari, enemmänkin kuin mittari itse tulotasosta. Mitä enemmän paikallisyritykset ja asukkaat ovat yhteydessä toisiinsa, vaihtaen hyödykkeitä ja palveluja keskenään, sitä pidempään dollari todennäköisesti säilyy kierrossa, ja sitä korkeampi on kerroinvaikutus.

Kaikki nämä kierrot olisi parasta perustaa bioalueeseen.

Miten voimme toteuttaa olemassaoleviin organisaatioihin perustuvan Keskinäisen Koordination Talouden

Value Flows -projekti

Ylläoleva diagrammi on Value Flows -projektista. Sen johdannossa lukee:

Value Flows on joukko yhteisiä käsitteitä, joilla kuvata taloudellisten resurssien liikkeitä hajautetuissa talouden ekosysteemeissä.

Tarkoitus: mahdollistaa monien eri softaprojektien välinen verkostoituminen resurssiensuunnittelua ja kirjanpitoa varten ihmisten ja ryhmien muodostamilla fraktaaliryhmillä.

Tai, jos tuo on liian paljon muotisanoja, “autetaan monia vaihtoehtoisia softaprojekteja, jotka ratkaisevat saman palapelin eri osia työskentelemään yhdessä”.

Ylläolevan XKCD-sarjakuvan suhteen, kyllä, se tarkoittaa että jos se onnistuu, tulee nyt olemaan 16 standardia. Erot ovat siinä, että:

Arvovirtojen standardi on suunniteltu P2P:n perspektiivistä,

se edistää ei-kapitalistisia arvoja,

ja se voi liittyä Keskinäisen Koordinaation Talouteen.

Lisäksi, sen sanasto tulee olemaan Word Wide Webin äidinkieli, mikä ei ole totta millekään kilpailevalle EDI-standardille.

Value Flows -projekti on yksi esimerkki askeleesta, joka voidaan ottaa nyt (ja jota ollaan ottamassa nyt) luotaessa Keskinäisen Koordinaation Talous olemassaolevien P2P-talousprojektien pohjalta. Sen seuraaja voi olla jokin toinen projekti, jolla on samanlainen tavoite: projekteja tulee ja menee. Mutta vaikea työ on saada eri P2P-talousprojektit ottamaan se käyttöön, tai jotain samanlaista, ja oikeasti koordinoida itseään kohti globaalia P2P-taloutta.

Meillä on proof of concept -malli ja -logiikka jonka parissa Value Flows -projekti työskentelee, kuten Sensorican Verkkoresurssiensuunnittelu ja arvokirjanpitojärjestelmä. Tämä systeemi toimii demona, mutta se on väärä arkkitehtuuri P2P-talousjärjestelmälle (se on monoliittinen alusta, kun P2P-talousjärjestelmä tarvitsee protokollan, ei alustaa). Sensoricanilaiset kokeilevat Ethereumia eri arkkitehtuurina jolla pyörittää lohkoketjua. Olen skeptinen lohkoketjujen suhteen, syistä joista voit lukea Daniel Harrisin artikkelista Reasons why I dislike some aspects of The Blockchain – tell me I’m wrong please. Ethereum, kuten Bitcoin, on alusta. Kaikki joutuvat ottamaan sen käyttöön ja ajamaan Ethereumia, jotta he voisivat toimia keskenään. Me kokeilemme toisenlaista arkkitehtuuria nimeltään Patchwork, joka on rakennettu protokollan päälle eikä alustaksi, mistä voit lukea lisää tästä dokumentaatiosta. Mutta jos tuokin osoittautuu liian rajoittuneeksi, me ajamme avointa Webiä: Value Flowsin sanasto määritellään käyttäen semanttisen webin tekniikoita. Se ei tarvitse mitään muuta Webin lisäksi pyöriäkseen. IndieWebin tekniikat voivat jatkaa tuosta eteenpäin.

Miten aloittaa

Olettaen että halutaan aloittaa heti: nyt on aika kokeilla. Valveutunut lukija ymmärtää, että allaoleva lista on ajatuskoe. En tiedä miten paljon siitä toimii oikeasti. Mutta se on työn alla edelleen.

Identifioi todennäköiset kandidaatit: jalat-maassa -tuotanto ja/tai -jakeluorganisaatiot, jotka ovat omistautuneet talouden transformaatiolle. TransforMap voi auttaa.

Pyydä että jokainen heistä nimittää sanansaattajan, joka on muiden kandidaattiorganisaatioiden kanssa yhteyksissä. Tutustukaa, sekoittukaa.

Etsi todennäköiset olemassaolevat kokeet tekniselle infralle jotka voivat toimia koordinaatiosignaaleita: esimerkiksi Ethereum (tiedän että sitä dissattiin yllä, mutta voin olla väärässäkin, ja tiedän joitain jotka kokeilevat sillä) sekä Patchwork, jolla minä kokeilen. Ja Indie Web ja semanttisen webin tekniikat. Ja keskinäinen luottolaitos FairCoopin FairCoin ja FairMarket sopivat tähän myös. Ja niin tekee myös Matthew Slaterin luottoyhteisvaurausehdotus.

Ethereum, FairCoin, ja muut yksittäiset lohkoketjut ovat kuten VANeja: ne väittävät olevansa hajautettuja, mutta sinä ja partnerisi ovat kaikki riippuvaisia heidän lohkoketjuinfrastaan.

Tutkailen myös D-CENTiä, toista lohkoketjuviitekehystä joka tuntuu kattavammalta, ja saa suosituksia ihmisiltä joihin luotan. Mutta en tiedä paljoakaan siitä itse.

Patchwork on enemmänkin kuin liittovaltio, mutta se silti vähän rajoittaa niitä valintoja ohjelmistolle millä kytkeytyä verkkoon.

Ceptr on yksi mahdollisuus, mutta se on (kuten Patchwork) vielä epäkypsä.

Pyydä että sanansaattajat ovat yhteydessä kaikkiin yhteistyötä tekeviin kandidaatti-infratoimittajiin.

He voivat aloittaa aikeista ja sitten kierrättää ne kaikkien kandidaattien kesken, ja sovittaa aikeensa kentällä toimivien organisaatioiden kesken. Ja kehittyä siitä eteenpäin oikeaksi resurssienvaihdannaksi.

Arvovirtojen sanaston käyttäminen kommunikaatioon minkä tahansa systeemien välillä missä tahansa organisaatiossa, joita ne sisäisesti käyttävät. Value Flows -porukka voi auttaa.

Tee yhteistyötä, ja ota muiden työ mukaan, olemassaolevien bioregionaalisten ekosysteemiorganisaatioiden kanssa.

Olkoon paras infra voittaja! Mutta pointti ei ole se infra, vaan pointti on organisaatioiden verkostoituminen.

Idea tässä on pitää resurssit liikkeessä toisiinsa kytkeytyneissä yhteisöissä, tarvesignaalien liipaisemina, jotta saadaan herätettyä eloon keskinäisen koordinaation talous.

Mitä seuraavaksi

Michel Bauwens sanoo,

Se mitä puuttuu, on stigmerginen interaktio tuottajayhteisöjen ja yrittäjäkoalitioiden välillä, demokraattisen suunnittelun tasolla ..

Tässä miten itse sen näen:

Demokraattiset neuvostot asettavat rajat ja prioriteetit sekä investointiehdot.

Eettinen markkinasektori ja tuottajayhteisöt voivat saada tätä rahoitusta linjassa oleviin projekteihin.

He koordinoivat keskenään aktiviteetit avoimien toimitusketjujen ja avoimen kirjanpidon avulla, ja heillä on harkintamekanismit joilla kasvattaa keskinäistä koordinaatiota.

Metatason väliintulo strukturaalisten epätasapainojen tapauksessa, joita tämä ruohonjuuritason koordinointi ei voi ratkaista, joka on myös takaisinsyöttö seuraavalle demokraattisen suunnittelun iteraatiolle.

Lisää Commons Transitionissa.

Viitteet

p2pfoundation.net/How_the_Demand_Signals_Used_by_Current_Supply_Chains_Can_Serve_Broader_Mutual_Coordination

en.wikipedia.org/wiki/Kanban

p2pfoundation.net/Economic_Calculation_Problem

p2pfoundation.net/Mutual_Coordination_of_Physical_Production_through_Peer_Production

p2pfoundation.net/Stigmergy

p2pfoundation.net/Distributed_Car_Manufacturing_and_Sustainability

www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0959652615002103

en.wiki.floksociety.org/w/Research_Methdolology

ec.europa.eu/clima/policies/transport/index_en.htm

www.springer.com/cda/content/document/cda_downloaddocument/9783790827460-c1.pdf?SGWID=0-0-45-1269241-p174127782

www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/21693277.2015.1067845

www.slideshare.net/nixianshi/supply-chain-migration-from-lean-and-functional-to-agile-and-customised

books.google.com/books?id=ya8YYSN406kC&pg=SA6-PA14&lpg=SA6-PA14&dq=airline+%22trip+repair%22&source=bl&ots=zwLDvnu8nB&sig=el-Cmqab36KcTE5IwvTPzHMxIyc&hl=en&sa=X&ved=0ahUKEwjr7bfCl6rKAhXJqR4KHYVuCj8Q6AEIJjAC#v=onepage&q=airline%20%22trip%20repair%22&f=false

www.prnewswire.com/news-releases/dont-get-stuck-at-the-airport—get-notiflyertm-82468087.html

www.pmizgala.com/docs/Magellan.pdf

supplychainminded.com/point-sale-data-its-demand/

www.scmr.com/article/unlocking_the_power_of_pos

en.wikipedia.org/wiki/Bullwhip_effect

www.pcic.merage.uci.edu/papers/2000/dell-feb00.pdf

drive.google.com/file/d/0Bz8cVS8LoO7Odzg1dVdmdXZmVzg/view

books.google.com/books?id=7ffUAAAAQBAJ&pg=PT55&lpg=PT55&dq=pushing+inventory+problem+upstream&source=bl&ots=JaDWDrUECT&sig=1DzNEEx3j6Zrxwa1gAcibRpE4Qo&hl=en&sa=X&ved=0ahUKEwiC1P-DpqrKAhXJth4KHRq6BF0Q6AEIKjAC#v=onepage&q=pushing%20inventory%20problem%20upstream&f=false

books.google.com/books?id=MVAi8MpPUOAC&pg=PA254&lpg=PA254&dq=pushing+inventory+problem+upstream&source=bl&ots=9q2X7WiGKA&sig=I1cjezRftyAvS9g8A9pwLWhIhb8&hl=en&sa=X&ved=0ahUKEwiC1P-DpqrKAhXJth4KHRq6BF0Q6AEIITAA#v=onepage&q=pushing%20inventory%20problem%20upstream&f=false

github.com/valueflows/valueflows/issues/82

en.wikipedia.org/wiki/Electronic_data_interchange

www.edibasics.com/what-is-edi/

www.gxs.com/

www.gxs.com/assets/uploads/pdfs/caseStudies/CS_Fifth_Pacific_GXS.pdf?3a7653&_ga=1.22766457.334164471.1453285913

www.google.com/webhp?sourceid=chrome-instant&ion=1&espv=2&ie=UTF-8#q=supply+chain+demand+planning+point+of+sale&start=10

books.google.com/books?id=eue8KAZ4mn4C&pg=PA76&lpg=PA76&dq=supply+chain+point+of+sale+events&source=bl&ots=7Ld3gwLW0F&sig=bqEmxrgunY81n55W1pikFZy5ZwA&hl=en&sa=X&ved=0ahUKEwiQvP6spKrKAhWLOD4KHf6EBq04ChDoAQgbMAA#v=onepage&q=supply%20chain%20point%20of%20sale%20events&f=false

www.retailsolutions.com/company/news-events/press-releases/walgreens-goes-live-data-sharing-program-suppliers-using-demand#.VpgYKHUrJNA

www.oracle.com/us/products/applications/ebusiness/scm/062128.pdf

www.gs1us.org/industries/apparel-general-merchandise/workgroups/point-of-sale-data-sharing

ieondemand.com/divisions/supply-chain/events/9/presentations/is-your-supply-chain-ready-to-serve-at-the-point-of-sale

gbr.pepperdine.edu/2010/08/the-last-100-feet-of-the-supply-chain/

www.imanet.org/docs/default-source/thought_leadership/operations-process-management-innovation/tools_and_techniques_for_implementing_integrated_supply_chain_management.pdf?sfvrsn=2

www.bearingpoint.com/en-us/adaptive-thinking/digital/supply-chain-navigator/

www.opsrules.com/supply-chain-optimization-blog/bid/313709/How-to-Use-POS-Data-to-Improve-Supply-Chain-Performance

www.supplychainshaman.com/supply-chain-2/supply-chain-excellence/seven-sins-of-demand-planning/

demandplanning.net/POS.htm

www.europeanbusinessreview.com/?p=605

blog.toolsgroup.com/en/sensing-demand-at-point-of-sale-part-2-demand-signal-repositories

www.supplychain247.com/article/new_perspectives_on_the_value_of_demand_sensing

www.supplychain247.com/article/5_lessons_for_supply_chains_from_the_financial_crisis/one_network_enterprises

www.jda.com/realresultsmagazine/view-article.cfm?did=705

supplychainminded.com/point-sale-data-its-demand/

www.scmr.com/article/unlocking_the_power_of_pos

andrewg-crabtreeanalytics.blogspot.com/2012/06/point-of-sale-data-supply-chain.html

www.gxs.com/assets/uploads/pdfs/caseStudies/CS_Daniels_GXS.pdf?3a7653&_ga=1.35826658.334164471.1453285913

docs.google.com/document/d/1q6hEpH75Q0VkkCIFUAJhXejrBZqD_j6-gFhkmKNROMQ/edit

www.academia.edu/10252910/The_uneasy_transition_from_supply_chains_to_ecosystems_The_value-creation_value-capture_dilemma

from WordPress https://ift.tt/36T00tu via IFTTT

[sahinihal-blog]

Digitaalisaatio, nykypäivän “elinehto”

Digitalisaation tarkoitus

Mitä tarkoittaa digitaalinen liiketoiminta ja mihin sitä käytetään? Nämä kysymykset ovat myös minulle tuntemattomia, sillä olen vielä puoliksi manuaalisen työskentelyn kannattaja. Mutta lähdetään hieman selvittämään asiaa.

Eli mitä digitalisaatio ylipäätään tarkoittaa ja mihin sitä käytetään?

Selittelyissä otin ammattilaisten mielipiteitä esiin, koska he osaavat minua paremmin kuvailla kokemuksensa perusteella.

“Digitaalinen liiketoiminta tarkoittaa uusia mahdollisuuksia yrityksille kasvaa. Kun asioita automatisoidaan, tulee koneoppimista ja tekoälyä ja toimintaa digitalisoidaan, se vie yrityksen mahdollisuudet ihan eri ulottuvuuteen. Yksi oleellisimmista asioista digitalisaatioon liittyen on tehdä ihmisten arjesta helpompaa - puhuttiinpa yrityksen työntekijöistä tai asiakkaista. Hyödyt, joita digitalisaatiolla saadaan aikaan arjessa, näkyvät liiketoiminnan menestyksenä.” Sanoo Ari Rikkilä, johtaja, myynti ja markkinointi  

Eli digitalisaation avulla työnteko helpottuu, aikaa jää normaalia enemmän, työtä voi tehdä etänä ja se voi ihan helposti myös korvata ihmisten älyä, joka on sinänsä huono asia, koska näin ihmiset saavat itselleen pakosti kilpailijan. Ihmisten tarvitsee sitten kouluttautua enemmän ja monipuolisemmin. Se on hyvää hyvä keino mielestäni nopeuttaa työtä, mutta onko se kuitenkaan hyvä asia kokonaisuudessaan. Uskon itse kuitenkin vahvasti sitä, että mitä kehittyneempi digitalisaatio sitä tyhmempiä ihmisiä tulevaisuudessa, koska kenenkään ei tarvitse itse kauheasti miettiä, kun kone tekee kaiken heidän puolestaan. Jopa matemaatikot alkoivat käyttämään koneita laskujen ratkaisuun.

“Konkreettisesti ajateltuna digitaalinen liiketoiminta on olemassa olevien liiketoimintaprosessien muuttamista digitaaliseen muotoon tai fyysisen tuotteen tai palvelun muuttamista digitaaliseksi palveluksi. Esimerkiksi pankin asiakaspalvelu tai painettu lehti. Mutta pohjimmiltaan uudistumisessa ei ole kyse siitä, että joku prosessi muutetaan sellaisenaan digitaaliseksi. Digitalisaatio muuttaa tapaa elää ja olla. Lisää tekemisen tehokkuutta. Parantaa viihtyvyyttä. Tekee arjesta helpompaa.” Pia Huhdanmäki, henkilöstöjohtaja

Tässä jätän linkin ihan kokeiltavaksi Finn Chatin, jossa on käytetty digitalisaatiota hyväksi, jossa robotti palvelee ihmisiä.

https://finnchat.com/landingbot/?gclid=CjwKCAjwk93rBRBLEiwAcMapUdP8-fOuVh2GvXkj_aGiSuo3xXLolhsD-CSD7CfalVOg-5R5VXMqTRoCx54QAvD_BwE

Eli selvitin ainakin nyt tässä sitä mitä digitalisaatio tarkoittaa, mutta se jää vielä pohdiskeltavaksi kaikille, että onko se oikeasti hyvä vai huono asia. Ehkä vähän digitalisoituminen voisi olla hyvä asia, mutta ei kuitenkaan liikaa.. 

Digitalisaation mind map, Osaalueet suppeasti

 Lähteet:

https://resources.digia.com/digitaalinen-liiketoiminta  

https://fi.wikipedia.org/wiki/Digitalisaatio  

[adelvassiljeva]

Asiakaspalvelua chatbotilta

Olette varmaan huomanneet chatbottien yleistymistä verkkopalveluissa, niitä käytetään paljon esimerkiksi pankkipalveluissa, teleoperaattorien sivuilla, energiayhtiöiden sivuilla, apteekkien verkkopalveluissa yms.  

Mikä on Chatbot? 

Chatbot on tekoälyllä varustettu asiakaspalvelija, chatbotteilla pyritään pienentää yrityksen henkilöresursseja ja kasvattaa myyntiä. Se on hyvä tapa nopeuttaa myynti-ja ostosprosessia.

Alla on esimerkkejä chatbottien käytöstä erilaisissa verkkopalveuissa, kaikki chatbotit  tarvittaessa yhdistävät asiakaspalvelijan kanssa.  

Telian chatbot, Fortumin chatbot, Nordean chatbot Nova, Yliopiston apteekki chatbot (chatissa myös farmaseutti)

Asiakaspalvelijan ja chatbotin hyviä ja huonoja puolia  

Chatbotilta on paljon hyötyä yrityksille, jotka käyttävät verkkopalveluita. Yritykset voivat integroida chatbotin sosiaalisen median kanaviin, joista chatbotit voivat ohjata asiakkaat yrityksen sivuille.  

Asiakkaat haluavat nopea ja vaivatonta asiointia ja chatbot voi erittäin nopeasti suorittaa pieniä myynnin ja asiakaspalvelun tehtäviä, esimerkiksi se osaa vastata asiakkaiden yksinkertaisiin kysymyksiin ja tarvittaessa kuljettaa keskustelua kohti oikeaa asiakaspalvelijaa. Chatbotin kanssa asiakaspalvelu sujuu paremmin. Chatbot ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia lauseita ja voi palvella asiakkaita kellonajasta riippumatta, mikä on taas hyvä asia.

Chatbot voi myös helposti  ohjaa kävijöitä kohti etsimäänsä informaatiota. Chatbotit tehostavat asiakaspalvelun prosesseja ja vapauttavat asiakaspalvelijoiden aikaa. Chatbotin etuna on myös sen kyky oppia ja muistaa eli koneoppiminen.  

Vaikka tekoäly kehittyy kovaa vauhtia chatbotit ovat vielä kaukana oikeasta asiakaspalvelijasta. Mikäli asiakas puhuu slangia tai tekee kirjoitusvirheen chatbot ei ymmärrä mitä tietoa sen tulisi etsiä.

Asiointi chat-asiakaspalvelijan kanssa sujuu nopeampi ja helpompi, kuin chatbotin kanssa. Asiakaspalvelija voi heti antaa enemmän hyödyllistä tietoa, mutta aika usein asiakas joutuu odottamaan  asiakaspalvelijaa pidempään. Jossain palveluissa odotusaika on jopa 30 minuttia, koska asiakaspalvelijat ovat varattuja muiden asiakkaiden kanssa.  

[digieeva-blog]

Opas digisanastoon

AI = tekoäly (engl. Artificial Intelligence), tekniikka, tietokone tai tietokoneohjelma joka kykenee selviämään tehtävistään itsenäisesti päättelemällä.

Alusta = tietokonelaitteisto tai käyttöjärjestelmä, jossa ohjelmisto toimii.

Alustatalous = taloudellista, sosiaalista ja yhteiskunnallista liiketoimintaa, jossa olennaisessa asemassa ovat internet ja sen päälle rakennetut palvelut. Vakiintunut liiketoiminnan organisointimalli. 

API-talous = (engl. API economy) liiketoimintamalli, jossa ohjelmointirajapintojen käytöllä on keskeinen merkitys. Ohjelmointirajapintojen kautta yritys voi avata esimerkiksi liiketoimintaprosessejaan tai dataansa muiden käyttöön

Big Data = massadata kerää, säilyttää, jakaa, etsii ja analysoi erittäin suuria, järjestelemättömiä ja nopeasti lisääntyviä tietomassa. Analysoi ja yhdistää tietoja siten, että tiedosta saadaan helpommin hyödynnettävää täysin uudenlaisissa palveluissa.

B2B = yritykseltä yritykselle markkinointi (engl. business to business), eli tuotteiden tai palveluiden markkinointi tai .myynti toiselle yritykselle.

B2C = yritykseltä kuluttajalle eli yksityisille kotitalouksille ja henkilöille suunnattu markkinointi tai myynti (engl. business to consumer).

Digimarkkinointi = mediassa tai digitaalisessa muodossa tehtyä markkinointia. Digimarkkinointi voi olla web-, mobiili- ja sähköpostimarkkinointia. 

Hakukoneoptimointi = (engl. Search Engine Optimization, SEO)  toimenpide, jolla parannetaan yrityksen verkkosivun sijoitusta internetin hakukoneiden (yleensä Google) hakutulosten luettelossa tiettyjä hakusanoja käytettäessä. Hakukoneoptimoinnilla pyritään saamaan haluttu verkkosivu hakutulosten kärkeen ja näin käyttäjän välitsemaan juuri kyseisen verkkosivun. 

Internetmarkkinointi = kaikki internetissä tapahtuva markkinointi, käytännösää synonyymi digitaaliselle markkinoinnille.

Jakamistalous = (engl. sharing economy) liiketoimintamalli, jossa yritys, muu organisaatio tai yksityinen ihminen jakaa omistamaansa resurssia muiden käyttöön korvausta vastaan. Esimerkiksi Airbnb.

Julkaisujärjestelmä = eli sisällönhallintajärjestelmä toimii lähes aina verkkosivuston pohjana. Julkaisujärjestelmä on tuote, jonka avulla verkkosivuston tuottaminen onnistuu keskittymällä sisältöön ja sivunavigaatioon ohjelmoinnin sijasta. Suosituin sisällönhallintajärjestelmä on WordPress.

Käyttäjäkokemus = (engl. User Experience, UX) tuotteen tai palvelun käyttämiseen tai kuluttamiseen liittyvä kokonaisvaltainen kokemus. 

Käyttöliittymä = Palvelun käyttämiseen liittyvä näkymä ja käyttämiseen tarvittavat toiminnallisuudet.

Mobile First = suunnittelutapa, jossa verkkopalvelu suunnitellaan ja toteutetaan ensisijaisesti mobiililaitteiden käyttäjien ja toissijaisesti työpöytäkäyttäjien näkökulmasta.

Ohjelmistovuokraus = asiakkaalle annetaan oikeus ohjelmiston käyttöön internet-verkon kautta. Ohjelmistoa käytetään tyypillisesti internet-selaimen avulla.

Outbond-markkinointi = tyrkyttävä markkinointi, jossa käytetään esimerkiksi kylmäsoittoja tai mainosten jakamista.

Palvelumuotoilu = palvelujen innovointia, kehittämistä ja suunnittelua muotoilun menetelmin. Tavoitteena on, että palvelu vastaa sekä käyttäjien tarpeita, että palvelun tarjoajan liiketoiminnallisia tavoitteita.

Pilvipalvelu = internetin kautta käytettävissä oleva ohjelmistopalvelu.

Sosiaalinen media = yhteisölliset verkkopalvelut, perustuvat ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Suosittuja palveluita ovat mm. Facebook, Instagram ja Twitter.

Web-analytiikka = internetsivujen kävijöiden liikkeiden ja käyttäytymisen tulkintaa. Analytiikkaa hyödynnetään internet-sivujen kehitytämisessä.

[merituulista]

Kannattavaa kierrätystä -vaihtodiili

Opiskeluihimme kuuluu projekti, jossa teemme eräänlaisen innovaation valitulle yritykselle, meidän tapauksessamme mResell-nimiselle käytettyjen Apple-tuotteiden myyjälle ja ostajalle. Tässä postauksessa ryhmämme käsittelee lyhyesti Lean Canvas –mallin mukaisesti yrityksen ja innovaatiomme ominaisuuksia.

Yrityksen kehityskohteet

Käytettyjen puhelimien myyntihinta on liian korkea. Esimerkiksi uuden Iphone 8:n ja vastaavanlaisen käytetyn puhelimen hintaero on vain 39.90€, eikä mResell:n pakettiin kuulu kuulokkeita. Tämän lisäksi yrityksen tunnettavuuteen tulisi panostaa, sillä moni kyselyyn vastanneista eivät olleet kuulleet yrityksestä aiemmin ollenkaan. Yritys ei erotu muista kilpailijoista tarpeeksi hyvin.

Vaihtoehtoisesti kohderyhmän on helppoa käyttää paremmin tunnettujen yritysten palveluita. Ero uuden ja käytetyn puhelimen välillä ollessa pieni, asiakkaat saattavat päättyä ostamaan uuden puhelimen. Jos asiakkaat eivät saa hyvää hintaa myymistään puhelimista, he saattavat jättää vanhan puhelimen myymättä.  

Ratkaisu

Vaihtodiili – yhdessä muodossaan: ostaessasi uuden puhelimen mResell:lle saat paremman tarjouksen vanhasta puhelimestasi, ja toisessa muodossa: myydessäsi vanhan puhelimesi mResell:lle saat enemmän hyvitystä uuteen puhelimeen. Tällä voidaan yrittää sitouttamaan asiakkaita lähettämään puhelimensa mResell:lle. Vaihtodiilissä olisi myös hyvää se, että kilpailijoilla ei ole tällä hetkellä vastaavaa diiliä tarjolla.

Avainmittarit

Vaihtodiilin myötä olisi tärkeää mitata vaihtodiilin käyttöastetta. Koska vaihtodiili laskee katteita olisi hyvä olla perillä sen käyttöasteesta, jotta tiedetään lisääkö diilin kauppojen määrää. Lisäksi diilin myötä olisi hyvä seurata asiakaspalautteita ja kommentteja diiliin liittyen – asiakkaiden kommentit diilistä saattavat osoittaa parannuksen kohteita.

Arvolupaukset

Kannattavaa kierrätystä. Mielestämme tämä kiteyttää hyvin yhtiön arvolupauksen. Yhtiön asiakaskunta koostuu ekologisuutta arvostavista asiakkaista, jonka takia ekologisuus tulisi mielestämme tuoda entistä vahvemmin esille sekä yhtiön markkinoinnissa, että verkkosivuilla.  

Oleellista on myös tehdä asiakkaalle selväksi, että kyseessä on myös ekologisuuden lisäksi laadusta tinkimätön yritys. Asiakas voi asettaa odotuksensa niin korkealle, että laite vastaa samaa, kuin ostaisi täysin uuden laitteen kaupasta.

Etulyöntiasema

Tällä hetkellä kilpailijat eivät tarjoa samanlaista etua puhelimen myynnin ja oston välille. Täten mResell olisi ensimmäinen, joka tarjoaa tämänkaltaista etua asiakkailleen. Tämä on ehdottomasti kilpailuetu. Odotamme, että edun myötä asiakasmäärä kasvaa ja tämän myötä myös yrityksen tunnettuus paranee.  

Kanavat

Vaihtodiilin onnistumisen edellytyksenä ovat toimivat myynti- ja markkinointikanavat. Yrityksen kotisivut, sekä some-tilit tulisi tarkistaa ja päivittää. Esim. Instagram-tili olisi hyvä tehdä. Myös parannukset hakukoneoptimointiin ja -mainontaan edesauttaisivat vaihtodiilin menestymistä.

Asiakassegmentit

Innovaatiomme tärkeimpiin asiakasryhmiin kuuluvat 18-25 vuotiaat kaupungissa asuvat nuoret, sekä pienet yritykset. Nämä ovat nyt jo yrityksen suurempia asiakasryhmiä.

Ihanteelliset käyttäjäryhmät yrityksellemme ovat digitaalisuudesta ja ekologisuudesta kiinnostuneet henkilöt ja yritykset, jotka ovat myymässä vanhan puhelimensa pois ja tarvitsevat uuden tilalle.

Kulurakenne

Vaihtodiilin myötä puhelimien, niin myytävien kuin sisäänostettavien, hintoja pitää diilikohtaisesti muuttaa ja näin ollen katteet myös laskea uusiksi. Tähän liittyen yrityksen verkkokaupan nettisivuille voisi olla hyvä saada esiin hintavertailu täysin uusien ja mResellin myymien puhelimien välille, tai jonkinlainen suuntaa antava hintalaskuri vaihtodiiliin tarjouksille. Verkkokaupan päivittäminen tietenkin vaatii aikaa ja työvoimaa, tai ulkoistettuna vielä enemmän pääomaa.

Kassavirta

Tarkoituksenamme on innovaation kautta houkutella lisää asiakkaita, joka loogisesti lisäisi yrityksen myyntiä. Koska yrityksellä ei ole kivijalkakauppaa, tulot tulevat verkkokaupan kautta.

Tätä blogia työstivät muutkin ryhmämme jäsenet Blogdayrasmus Tare7blog Eemiblog Lööviblogi Kiranblogi ! Rakkaat lukijat, jos haluatte lisää mielenkiintoista luettavaa, pistäkääpä nämä blogit pikimmiten seurantaan.

[pyrypouttu]

Digitalisaatio palvelualoilla

 Digitalisaatio on tullut vauhdilla vaikuttamaan maailmaan, varsinkin yritysmaailmaan. Digitalisaatio muuttaa työtä, työtehtäviä ja liiketoimintamalleja. Lisäksi digitalisaatio muokkaa yhä useampia työtehtäviä monipuolisemmaksi, se myös vaatii työntekijältä enemmän, esimerkiksi oma-aloitteellisuutta ja kulttuurillista ymmärrystä. Palveluliiketoiminnan digitalisoituminen vaatii suomalaisia palveluyrityksiä uudistamaan omia liiketoimintamalleja. Suomi on siirtymässä teollisuustaloudesta palvelutalouteen, vuonna 2015 Suomen BKT:tä 41% oli palvelualoista. Suomen kasvuyrityksistä 60% on palvelualoilla ja kansainvälinen palvelumarkkina kasvaa vuosittain 10%. Suomi on pyrittävä nostaa digikehityksen paalupaikalle. Yhteiskunnan, julkisen sektorin avulla on luotava toimintaympäristö yrityksille, joka edistää digikehitystä ja tukee kilpailukykyisiä työmarkkinoita.

 Asiakaskäyttäytyminen on muuttunut myös digitalisaation myötä, asiakkaat haluavat enemmän kanavia, joissa asioida sekä digitalisaatio lisää itseasiointi palveluita. Palveluiden on oltava luotettava, helposti hankittava ja saatavilla, looginen, turvallinen kohtuullisesti hinnoiteltu ja läpinäkyvä myös asiakkaan suuntaan. Esimerkiksi sähköyhtiöillä on verkkosivuillaan palveluita, jossa itse voit seurata sähkösi kulutusta sekä maksaa laskuja. Sähkösopimuksien tekeminenkin onnistuu helposti verkkosivujen kautta, asiakkuuden koko elinkaari on digitalisoitunut. Inboud-myynti on lisääntynyt asiakaspalveluissa. Perinteinen suoramyynti on heikentynyt tiedon määrän kasvaessa, koska asiakkaat pyrkivät etsimään tietoa ongelmiinsa itsenäisesti ja välttämään sosiaalista kanssakäymistä. Muutosta tarvitaan yritysten myyntitoimintoihin, esimerkiksi työssäni nostetaan tärkeäksi myyntimahdollisuudeksi asiakasyhteydenottoihin perustuvan inbound-myynti.

 Digitalisaatio näkyy kaikkialla, esimerkkeinä tiedon saatavuudessa, markkinoinnissa, yritysten läpinäkyvyydessä, kulttuurissa ja taloudessa. Digitalisaatio tuo monimuotoisuutta kaikille elämänaloille. Arvot ja käyttäytymismallit muuttuvat teknologian kehittyessä, ihmisistä tulee yleisesti tietoisempia maailmalla tapahtuvista asioista, esimerkkinä Amazonin metsäpalot. Teknologian ja digitalisaation avulla pystymme vaikuttamaan asioihin helpommin ja kynnys on pienempi.

 Digitalisaation vaikutuksina syntyy uusia mahdollisuuksia kehittää nykyisiä palveluliiketoimintaa sekä synnyttää uusia liiketoimintamalleja. Tiedon määrä on kasvanut huomattavasti ja sen keräämisestä on tullut helpompaa teknologian myötä, toisaalta suuren datan määrä vaikeuttaa sen hallintaa ja tekee siitä monimutkaisempaa. Yritysten liiketoimintamallit tulevat reaaliaikaisemmiksi ja läpinäkyvämmiksi, tämä on varsinkin tietoisimpien asiakkaiden mieleen. Suurilla tietomäärillä pystytään tuottamaan palveluita ja kohdentamaan ne oikeille asiakasryhmille, jotka täyttävät kyseisten asiakkaiden todelliset tarpeet. Liiketoiminnan paikka- ja aikasidonnaisuus vähenee ja kilpailu muuttuu koko ajan entistä kansainvälisemmäksi, jossa yrityksen kumppanien ja verkostojen merkitys kasvaa huomattavasti. Tässä voi ottaa huomioon Metcalfen lain, joka kuvaa arvonmuodostusta verkottuneessa maailmassa, eli verkoston kunkin käyttäjän tuoma lisäarvo on sitä suurempi, mitä enemmän verkostossa on käyttäjiä. Digitalisaation myötä toimialarajat häilyvät ja palvelutarjoamat laajenevat uusiin ydin- ja lisäpalveluihin. Asiointikanavien lisääntyminen on asiakkaiden mieleen, asiakkaat haluavat mahdollisimman monta vaihtoehtoa, sekä palvelua vaivattomasti ajasta ja paikasta riippumatta. Toisaalta asiakashallinta monimutkaistuu ja vaikeutuu huomattavasti kanavien ja asiakastietojen määrän kasvusta. Asiakaspalveluiden keskeisimmäksi asiaksi on noussut hyvän asiakaskokemuksen ja -tyytyväisyyden ylläpito, josta yrityksen palkitsevat. Nykyään enemmän ja enemmän kuluttajat vertailevat ja jättävät arvioita internetiin, josta tietoisuus yrityksistä kasvaa ja muuttaa kyseessä olevan yrityksen imagoa.

Digitalisaation kautta syntyneiden mahdollisuuksien hyödyntäminen näkyy vahvasti kasvavien palveluyritysten strategioissa, mutta suomalaisten palveluyritysten keskuudessa on vielä suuri joukko yrityksiä, jotka eivät ole lähteneet digitaaliseen kehitykseen mukaan ja he eivät pidä digitalisaatiota oman liiketoimintansa kannalta merkittävänä asiana. 58 prosenttia suomalaisista palveluyrityksistä ajattelee edelleen, että digitalisaatiokehitys ei ole oman yrityksen kannalta merkittävä asia. Näistä yrityksistä vain 15 prosenttia on kasvavia.

Tässä huomataan yritysten digitalisaation tärkeys.

[positiivisuudenrusetti-blog]

Yhteisömanageri

Onko yhteisömanageri tittelinä tuttu? Ei ollut minullekaan ennen kuin osallistuin pelkästään yhteisömanagerointia käsittelevälle luova toimisto Krean kurssille ammattikorkeakoulu Haaga-Heliassa. Mitä yhteisömanageri siis oikein tekee ja mikä on hänen merkityksensä yritykselle?

Kurssillani oli valittavana useamman toimeksiantajan tarjoamia töitä. Päädyin ryhmään, joka suunnittelee Maailmannäyttely 2020 pientä osaa Suomen osaston sosiaalisen median viestintäsuunnitelmasta. Muina toimeksiantoina oli graafisen ohjeiston kehittämistä, verkkosivujen kehittämistä sekä promootiovideon tekoa erinäisille toimeksiantajille. Miltä yhteisömanagerin toimenkuva siis kuulostaa? En itse alkuun käsittänyt yhteisömanageroinnilla tarkoitettavan yritysten sisäisien ja ulkoisien yhteisöjen managerointia digitaalisien alustojen kautta. Yhdistin manageroinnin enemmänkin HR ja esimiestyöhön.

Yhteisömanagerin toimenkuva

Kuten kurssimme toimeksiantojen valikoimasta voi päätellä, tulee yhteisömanagerin olla melkoinen moniosaaja. Grapevine Media Oy on listannut blogissaan kuusi yhteisömanagerin tärkeintä piirrettä:

1.     Kyky kuunnella ja ymmärtää yhteisön jäseniä ja keskustella heidän kielellään.

2.     Taito luoda kiinnostavaa sisältöä kanavasta riippumatta.

3.     Keinot innostaa ja aktivoida yhteisöä.

4.     Kanavien, käytäntöjen ja trendien seuraaminen.

5.     Nopeat hoksottimet ja laaja ymmärrys maailmasta ja sen ilmiöistä.

6.     Ennen kaikkea: uskallus!

Siis sen lisäksi että osaa johdonmukaisesti päivittää yrityksen sosiaalisen median kanavia, sekä sisäisiä, että ulkoisia, on pysyttävä trendien aallon harjalla. Yhteisömanagerin tehtävä on ajaa yrityksen kanavien yhteisöjen etuja. Hän pitää niin sanotusti pöhinää yllä varmistamalla, että yhteisön jäsenille tarjotaan kiinnostavaa, laadukasta ja ajankohtaista sisältöä, johon lukijat reagoisivat tykkäämällä ja keskustelemalla keskenään. Palauttettakin on osattava ottaa vastaan ja tiedettävä kuinka käsitellä sitä.

Pähkinänkuoressa

Yhteisömanageritutkimus 2016:ssa oli lainaus Teemu Luukkosen, Community Manager, Visma Solutions Oy facebook kommentista, jossa hän sanoi yhteisömanagerin pääasiallisen tavoitteen olevan yhteisönsä kasvattamisessa, kehittämisessä ja huolenpidossa. Kaikkien yhteisömanagerin toimien tulisi tukea edellä mainittuja tavoitteita. Yhteisömanagerin tavoite ei siis ole esimerkiksi yritysmaailmassa myynnin edistäminen, markkinointi, asiakaspalvelu tms. Nämä kaikki tulevat sivuhyötynä toimivasta yhteisöstä, johon markkinointi, asiakaspalvelu ja myynti sekä muut tahot voivat osallistua. Hän sanoo yhteisömanagerin välittävän vain yhteisönsä jäsenistä ja heille kohdistuvasta arvotuotosta ja viihtyvyydestä.

Yhteisömanageri eroaa siis sosiaalisen median managerista puhuessaan yhteisönsä puolesta, kun sosiaalisen median manageri puhuu organisaation puolesta, summaa Teemu Luukkonen. Toisin sanoen SMM ”vain” välittää viestiä somen kautta, kun CM (Community Manager = yhteisömanageri) pyrkii rakentamaan ja kasvattamaan yhteisöään kuin yritystä konsanaan.

 Aikamoinen homma siis. Miltä sinusta kuulostaisi ura yhteisömanagerina?

[sinisida-blog]

Digitaalinen liiketoiminta – mitä se oikeastaan on?

Digitaalinen liiketoiminta on aikamme viljelty termi, joka voidaan laajuutensa vuoksi ymmärtää monella tavalla. Liiketoiminta on yhä vahvemmin matkalla digitaalisuuteen ja siltä on mahdotonta välttyä, mikäli pyrkii kohti menestystä. Suurelle osalle yrityksistä digitaalisuus onkin jo tuttua ja sitä kehitetään jatkuvasti. Osa yrityksistä ottaa vielä ensimmäisiä hataria askeliaan digitalisaation parissa. Mitä digitaalinen liiketoiminta lopulta oikeastaan on?

Digitalisaation avulla voidaan luoda kokonaan uudenlaista liiketoimintaa tai kehittää jo olemassa olevaa. Suurelle osalle yrityksistä digitaalinen liiketoiminta tarkoittaa olemassa olevan liiketoiminnan tueksi tai rinnalle kehitettäviä digitaalisia palveluita ja kanavia. Digitaalinen liiketoiminta on operaatioiden automatisoimista, itsepalvelukanavia, asiakaskokemuksen rakentamista ja datan hyödyntämistä. Toisin sanoen tehokkaammin tuotetun, paremman palvelun tarjoamista.

Digitalisointi voi toteutua asiakkaille näkyvässä tai näkymättömässä muodossa:

Näkymätön muoto: tehokkuuden lisääminen automatisoinnin avulla.

Näkyvä muoto: uuden digitaalisen tuotteen/palvelun tarjoaminen tai olemassa olevan muuttaminen digitaalisen muotoon, esimerkiksi painetusta lehdestä digiversioksi.

Ollakseen nimenomaan digitaalista liiketoimintaa, tarvitaan rahan liikettä. Teknologia itsessään ei siis ole digitaalista liiketoimintaa, vaan siihen tulee aina kytkeytyä jonkinlainen ansaintalogiikka.

Ennen kaikkea kyse on liiketoiminnan harjoittamisesta it-ratkaisuihin tukeutuen. Asiaa voisi ajatella myös siten, ettei ole erillistä digitaalista liiketoimintaa, vaan kaikki liiketoiminta on nykypäivänä yhä enemmän digitaalista. Digitaalinen liiketoiminta ei siis ole irrallaan yrityksen muusta liiketoiminnasta. Näin ollen sitä ei ole järkevää kehittää irrallisena osana, vaan liiketoimintaa tulisi aina kehittää kokonaisuutena. 

Yhteen lauseeseen tiivistettynä voitaisiin ilmaista seuraavasti: digitaalinen liiketoiminta on it-ratkaisujen soveltamista yrityksen liiketoimintaa hyödyttävällä tavalla.

Digitaalisen liiketoiminnan kulmakivenä on liiketoimintaa edistävien tavoitteiden määrittely, joten suunnittelu on kaiken perusta. Uudenlainen liiketoiminta on sovitettava harkitusti osaksi olemassa olevaa. Tarkoituksena ei ole, että uudet myynti- ja asiakaspalvelukanavat asettuvat aiempien kilpailijoiksi ja siten kannibalisoivat omaa liiketoimintaa. Toiminnan digitalisoinnin pääasiallisena tarkoituksena on aina ydinliiketoimintaan saatu hyöty.

Termin määrittely on siis monimutkaista ja riippuu näkökulmasta. Hyvässä digitaalisen liiketoiminnan kehittämisessä huomioidaan teknologia, liiketoimintatarpeet ja asiakkaat. Loppupeleissä digitaalisissa kanavissa on kyse pitkälti samoista prosesseista kuin muussakin liiketoiminnassa.

[sannaruuhola-blog]

Hakusanat ja avainsanat

Mitä eroa hakusanalla ja avainsanalla on?

Hakusanat ovat sanoja, joilla ihmiset etsivät tietoa ja joita käytetään hakukoneiden hakukentässä. Eli sanoja, jotka sinä laitat googleen, kun etsit jotakin.

Avainsanat ovat yrityksen valitsemia sanoja, jotka kuvaavat yrityksen tuotteita tai palveluja. Yrityksen valitsemat avainsanat määrittävät missä, milloin ja kenelle yrityksen mainokset näytetään. Kun joku tekee haun googlessa, näytetään mainokset, jos kyseisen henkilön käyttämät hakusanat ja yrityksen valitsemat avainsanat vastaavat toisiaan.

Miten nämä vaikuttavat yrityksen verkkonäkyvyyteen?

Verkkonäkyvyydellä tarkoitetaan sitä, miten yritys näkyy verkossa. Mitä parempi yrityksen verkkonäkyvyys on, sitä paremmin yrityksen tuotteista tai palveluista kiinnostuneet ihmiset löytävät yrityksen verkosta. 

Hakukoneiden hakutuloksissa näkyminen vaikuttaa siihen, löytääkö potentiaalinen asiakas yrityksen sisältöä ja sen tarjoamia tuotteita tai palveluja. Jos potentiaaliset asiakkaat eivät löydä yritystä eivätkä ole tietoisia siitä, myynti kärsii. Tästä johtuen yrityksen on tärkeää tietää mitä hakusanoja ihmiset käyttävät etsiessään tietoa yrityksen alaan liittyen tai tuotteita ja palveluja, joita yritys tarjoaa. Kun yritys on tietoinen ihmisten käyttämistä hakusanoista, voi se valita avainsanansa vastaamaan niitä ja näin näkyvyys paranee.

Työkaluja suosituimpien haku- ja avainsanojen selvittämiseen

Google trends

Google Trends on helppokäyttöinen Googlen ilmainen työkalu, joka sopii hyvin kahden hakusanan vertailuun ja niiden suosion ja pitkän aikavälin kehityksen selvittämiseen. Parhaiten se sopii nousevien hakujen ja trendien tunnistamiseen. Google Trends ei näytä tarkkoja hakumääriä.

Avainsanojen suunnittelija

Googlen avainsanojen suunnittelija on ilmainen työkalu, jonka avulla voi selvittää kuinka monta hakua tietyllä hakusanalla tehdään kuukaudessa ja etsiä uusia hakusanoja. Avainsanojen suunnittelija antaa tarkat tiedot hakumääristä vain, jos mainostaa tarpeeksi suurella budjetilla. Se kuitenkin näyttää kaikille hakumäärien suuruusluokan.

Keywordtool.io

Keywordtool.io on työkalu, jonka avulla voi etsiä hakusanojen yhdistelmiä tai hakusanalausekkeita. Työkalusta on ilmainen ja maksullinen versio. Kun työkaluun syöttää hakusanan, se näyttää listan hakusanaan liittyvistä sanayhdistelmistä.

Lähde Lähde Lähde

[elina-mari-blog]

Verkkomarkkinoinnin harjoitteet

Tässä blogimerkinnässä paneudun siihen, millä tavoin markkinointi on viime vuosien aikana muuttunut. Tätä postausta varten tutustuin Fonectan ”Markkinointi nyt” -oppaaseen, joka käsitteli yritysten verkkomarkkinointia. Nykyään lähes kaikki markkinointi on siirtynyt perinteisestä markkinoinnista verkkoon, jossa tapahtuu niin tuotetietojen haku, myynti kuin myös tuotteiden suositteleminenkin.

Nykypäivänä ei ole edes välttämättä itsestään selvää, että mahdollinen uusi asiakas löytäisi tiensä kivijalkaliikkeeseen ilman, että yritys markkinoi liikettään jollain tapaa myös verkossa. Esimerkiksi Facebook onkin tähän mitä mainioin keino tavoittaa niin nykyiset kuin uudet potentiaaliset asiakkaat.

Onnistuneeseen markkinointisuunnitelmaan kuuluu olennaisena osana sosiaalisen median hyödyntäminen. Suomalaiset käyttävät sosiaalista mediaa hyvin ahkerasti iästä riippumatta. Fonectan mukaan suomalaisia sosiaalisen median käyttäjiä ikävälillä 15-55 on jo 92%. Edellä mainittu prosenttiluku on mielestäni ihan huikean suuri! Hyvistä lukemista huolimatta kuitenkin vain 28% yrityksistä on ilmoittanut ottavansa sosiaalisen median huomioon markkinoinnissaan.

   Fonectan vinkit onnistuneeseen digimarkkinointiin

Kuten edellä mainittua, tuotteen tai palvelun osto tapahtuu nykyään hyvin keskitetysti verkossa. Sen vuoksi yritykselle on elintärkeää, että se löytyy verkosta. Ellei yritys ole verkossa, potentiaalinen asiakas ei voi tietää yrityksen olemassaolosta.

Yritysten tulee myös tiedostaa, että tyypillisen asiakkaan rooli on ehkä hieman muuttunut siitä, mitä se joskus menneessä maailmassa on ollut. Aikaisemminhan ajateltiin, että oli olemassa tietty määrä tuotteen tai palvelun x myyjiä, ja asiakkaat, jotka ostivat tämän tuotteen tai palvelun paikasta mistä he olivat tottuneet sen aiemmillakin kerroilla ostamaan.

Tänä päivänä asiakas kuitenkin on aktiivinen toimija, joka etsii, tutkii ja vertailee ennen ostopäätöksen tekemistä. Yritysten on siis tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että hakukoneoptimointi on tehty huolellisesti, niin että asiakkaan on helppo löytää yritys vain muutamalla klikkauksella.

Toinen tarpeellinen asia on päättää ne sosiaalisen median kanavat, jotka ovat yritykselle kannattavimmat. Lisäksi on erittäin tärkeää reagoida ja kommunikoida näissä kanavissa asiakasta parhaalla tavalla hyödyttäen. Sisällön tulee olla monipuolista ja sen laatuun ja ajantasaisuuteen tulee kiinnittää huomiota. On myös hyvä miettiä, mitä asioita yritys voisi markkinoinnissaan tehdä itse ja mitkä asiat ovat fiksua ulkoistaa.

Lähde: Fonectan Markkinointi nyt - opas verkkomarkkinoinnista (löytyy moodlesta)