sinisida-blog

[sinisida-blog]

Digitaalisen liiketoiminnan ABC

Alustatalous. Liiketoimintamalli, jossa jokin taho esim. yritys, tarjoaa kaupallisessa tarkoituksessa teknisen alustan muiden käyttöön.

API-talous. Liiketoimintamalli, jossa ohjelmistorajapinnat ovat keskiössä. Ohjelmistorajapintojen kautta voi esim. avata dataansa tai liiketoimintaprosessejaan muiden käyttöön.

Beta. Verkkopalvelukehityksen vaihe, jossa palvelun toiminnot ovat lähes valmiit, mutta tarvitaan vielä käyttäjäkokemuksia. Beta-vaiheen tarkoitus on löytää ohjelmistovirheitä ja käytettävyyttä parantavia toimenpiteitä. Vaiheen jälkeen verkkopalvelu voidaan viimeistellä käyttäjäystävälliseksi.

CTA – Call to Action. Heräte, joka ohjaa verkkosivuilla kävijän huomiota ja ohjaa haluttuun toimenpiteeseen. Käytännössä se on usein kuva tai linkki.

Datatalous. Digitaalisessa muodossa olevan tiedon hyödyntämistä kaupallisena toimintana.

Digitaalinen alusta. Ohjelmistoratkaisu, joka yhdistää tietyn aihealueen toimijan yhdeksi arvoverkostoksi. Alusta keskeinen elementti on kattava API-rajapinta, jonka kautta dataa otetaan vastaan ja lähetetään. 

Disruptio. Ilmiö, jossa uuteen teknologiaan pohjautuva innovaatio haastaa alan perinteiset toimintatavat. Vakiintunut toimintamalli murretaan uudenlaisella.

Hosting. Verkkopalvelun palvelimen ylläpito.

Inbound marketing. Houkutusmarkkinointi, jossa lähestytään kohderyhmään kiinnostuksen kautta. Tyypillinen metodi digitaalisissa sisällöissä esim. blogit.

Jakamistalous. Liiketoimintamalli, jossa omistettu resurssi jaetaan muiden käyttöön korvausta vastaan. Kun resurssi jaetaan riittävän laajalle, yksikkökustannus laskee, mutta liiketoiminta pysyy kannattavana.

Konversio. Mitatun tavoitteen täyttyminen. Konversiota pyritään parantamaan konversio-optimoinnilla.

Käyttöliittymä. Palvelun käyttämiseen liittyvä näkymä ja käyttämiseen tarvittavat toiminnallisuudet.

Mobile First. Suunnittelutapa, jossa verkkopalvelu suunnitellaan ja toteutetaan ensisijaisesti mobiililaitteiden käyttäjän näkökulmasta.

Ohjelmistointegraatio. Kahden erillisen ohjelmiston liittäminen toisiinsa ohjelmallisin keinoin. 

Outbound marketing. Perinteinen tyrkytysmarkkinointi, jossa asiakkaita lähestytään esimerkiksi kylmäsoitoilla tai mainoslehtisillä. Inbound marketingin vastakohta.

Palvelumuotoilu. Palveluiden innovointia, kehittämistä ja suunnittelua muotoilun keinoin. Keskeisenä ajatuksena palveluiden käyttäjälähtöinen suunnittelu.

Pilvipalvelu. Yleisnimitys internetin kautta käytettävästä ohjelmistopalvelusta.

Responsiivinen suunnittelu. Mukautuvan verkkopalvelun suunnittelu. Palvelun ulkoasu suunnitellaan responsiivisesti; verkkopalvelu käyttää samaa ohjelmointitoteutusta käytetystä laitteesta riippumatta, mutta näyttää sisällön eri tavalla ruudun koon mukaan.

Retargeting. Digitaalisen markkinoinnin keino, jossa verkkosivuilla vierailleelle näytetään haluttuja mainoksia tämän vieraillessa muilla sivustoilla.

Tekoäly. Tietokoneohjelma, joka pystyy tekemään älykkäitä toimia itsenäisesti.

[sinisida-blog]

Analysointi – avain asiakasosaamiseen

Analysoinnilla voidaan selittää asioita ja ilmiöitä sekä löytää vastaus siihen, miksi jotain tapahtuu. Analysoinnilla pyritään myös ennakoimaan tulevaa ja olemaan siten ensimmäisten joukossa vastaamassa tulevaisuuden tarpeisiin. Analytiikasta on merkittävä apu asiakkaiden ymmärtämisessä ja yrityksen kannattavuuden muodostumisessa.

Asiakasymmärrystä pyritään lisäämään datojen analysoinnilla eli asiakasanalytiikalla, jolla tutkitaan käyttökokemusten sujuvuutta ja pyritään löytämään digitaalisten kanavien pullonkaulat. Analytiikka tarjoaa välineitä ymmärtää asiakkaiden monimutkaista, epärationaalista ja impulsiivista käyttäytymistä. Analysoimalla tarpeeksi suuri otanta tästä monimutkaisesta kokonaisuudesta, voidaan vetää johtopäätöksiä yleisimmistä käyttäytymismalleista ja sitä kautta ohjata liiketoimintapanoksia oikeaan suuntaan.

Asiakasdataa kerätään ja hyödynnetään syvemmän asiakasymmärryksen lisäämiseksi ja sitä kautta asiakaskokemuksen parantamiseksi.

Asiakasdataa voidaan hyödyntää esimerkiksi mainontaan ja markkinointiin, sisältöjen kohdentamiseen ja palveluiden personointiin. Datan perusteella voidaan analysoida asiakkaiden käyttäytymistä verkkosivuilla. Prosesseja voidaan kehittää mikäli tuloksissa paljastuu, että jokin ostoprosessin vaihe saa asiakkaan tyypillisesti poistumaan sivuilta. Saatu data auttaa yritystä satsaamaan markkinoinnin toimenpiteet oikein. Vähentynyt arvailu tehostaa resursseja.  

Asiakasdatan lisäksi hyödyllistä voi olla kerätä dataa prosesseista. Toimintaa voidaan tehostaa analysoimalla tuotannon tehokkuutta, laitteiden toimivuutta ja kannattavuuden muodostumista. Kun dataa on helposti saatavilla, uusia palveluita voidaan kehittää tehokkaammin ja siten pienentää samalla kehittämiskustannuksia.

Analytiikka auttaa tunnistamaan kehityskohteita ja kilpailukeinoja. Sen avulla pyritään ratkaisemaan ongelmat, jotta päästään liiketoiminnan tavoitteisiin.

Ihanne olisi hyödyntää dataa jatkuvasti prosessien, järjestelmien ja palveluiden kehittämisessä. Kannattavuuden analysointi on erityisen tärkeää, sillä kannattavuus on yrityksen menestyksen tärkein mittari. Analysointi saattaa paljastaa, että kannattavassakin yrityksessä itseasiassa kaikki tuotteet tai asiakkaat eivät ole kannattavia, vaan heikentävät tulosta. Yrityksen kannalta datan hyödyntäminen, ja sitä kautta tarjotut voitokkaat asiakaskokemukset, ovat eräs menestyksen avaintekijöistä.

[sinisida-blog]

Tekoäly tukena elinikäisessä oppimisessa

Kyky oppia tulee tulevaisuudessa määrittelemään sen, keitä työnantajat haluavat palkata. Jotta elinikäinen oppiminen mahdollistuu, on käytössä oltava nykyaikaisia menetelmiä. Tekoälyä voidaan hyödyntää tehokkaana apuvälineenä oppimisen suunnittelussa. Nykyinen ”selvitä itse” -oppiminen jää historiaan, kun personoitu oppiminen yleistyy ja sen hyödyt tulevat yleiseen tietoisuuteen.

Personoitu oppiminen tarkoittaa mukautettua oppimista eli oppimismenetelmiä ja -tekniikoita, joilla oppimisprosessi mukautetaan yksilön persoonallisuuden, taustan, tarpeiden ja oppimistyylin perusteella. Oppimisen suunnittelussa tarvitaan edelleen ihmistyötä, mutta rinnalle astuu tekoäly.

Tekoäly tuo omat hyötynsä oppimisprosesseihin:

Nopeuttaa oppimistarpeiden tunnistamista. Tekoäly pystyy ennakoimaan oppimistarpeita oppijan aiemman toiminnan perusteella. Se kerää oppimisesta dataa, jonka perusteella se tarjoaa uutta oppimissisältöä oppijan kiinnostuksen kohteiden, työnkuvan ja kollegoiden opiskelemisen perusteella.

Personoi oppimisprosessia. Oppiminen tehostuu, kun oppimisprosessi mukautetaan kullekin oppijalle aiempaa kokemusta, taustaa ja tavoitteita peilaten. Tekoäly auttaa tietojen analysoinnissa, jolloin voidaan vastata juuri kyseisen henkilön oppimistarpeisiin ja siten laajentaa tehokkaasti hänen osaamistaan.

Nopeuttaa tarvittavan sisällön luomista ja etsimistä. Tekoäly ymmärtää jo olemassa olevaa tietoa videoista ja asiakirjoista. Tekoäly auttaa järjestelemään oppimismateriaalia aihealueittain.

Motivoi oppijaa ja ehdottaa sopivaa sisältöä. Chatbot motivoi ja kannustaa oppijaa sekä vastaa yksinkertaisiin kysymyksiin. Tekoäly myös analysoi oppijaa kiinnostavia sisältöjä ja ehdottaa häntä mahdollisesti kiinnostavia oppimiskohteita.

Auttaa oppijan edistymisen arvioimisessa.

Toisin kuin kouluissa, työelämässä oppimistavoitteet ovat dynaamisia; työntekijän tulevaisuudessa tarvitsemat taidot muuttuvat jatkuvasti. Siksi oppimispolkua ei voida määritellä etukäteen, vaan siihen on pystyttävä vastaamaan tilannekohtaisesti. Tekoäly tarjoaa yrityksille mahdollisuuden kouluttaa henkilöstöään aiempaa nopeammin, laadukkaammin ja joskus jopa edullisemmin.

Tulevaisuudessa oppimisessa hyödynnettävä tekoäly tehostuu entisestään, kun tekoäly oppii lisää ihmisten käyttäytymisen ennustamisesta ja sopivien seuraavien opiskelukohteiden suosittelusta. Kyky oppia on tulevaisuuden työelämän tärkeimpiä menestystekijöitä ja korreloi liiketoiminnan tuloksellisuuden kanssa. Tekoälyn mahdollisuuksiin oppimisen tehostamisessa kannattaisi siis tarttua pikimmiten.

[sinisida-blog]

Robotti vie työni! – Vai viekö sittenkään?

Robotisaatio on viime vuosina ollut polttava puheenaihe. Lehtien otsikoit raflaavat kauhukuvillaan: ”Tutkimus: Robotit vievät noin 20 miljoonaa työpaikkaa seuraavan vuosikymmenen aikana”. Tarkkaavainen lukija huomaa kuitenkin pienemmällä präntillä artikkelista löytyvän toisen tutkimustuloksen – robotisaation myötä syntyy lähes yhtä paljon uusia työpaikkoja kuin vanhoja häviää.

Automatisaation historia juontaa juurensa jo vuosikymmenien päähän, joten ilmiönä se ei ole uusi. Kukaan ei ikävöi 1960-luvun ympäripyöreitä työpäiviä pelloilla ja tehtaissa. Automatisaation lisääntyminen oli tervetullut muutos silloin ja sitä se on jatkossakin.

Robotisaatio, automatisaatio ja tekoäly tulevat muuttamaan niin työn määrää, laatua kuin tuottavuuttakin. Robottien tuloa työelämään ei voi – eikä pidäkään – estää. Tulevaisuuden työt tulevat hoitumaan yhteistyössä ihmisten ja robottien kesken. Robotiikan vaikutus työtehtäviin vaihtelee aloittain, eikä työrooleja mitä tulevaisuudessa tullaan palkkaamaan, ole vielä edes keksitty.

Lyhyellä aikavälillä robotisaatiolla on riskinsä: tutkimuksen mukaan häviäviä työpaikkoja on tuplasti enemmän matalan kuin korkea osaamisen alueilla. Rutiinitöiden häviäminen luo uhkaa sosiaalisen epätasa-arvon kasvulle. Pidemmällä aikavälillä suunta on toivottava ja täynnä mahdollisuuksia.

Suomessa robotisaatio tulee olemaan apuna väestön ikääntymiseen liittyvässä rakenteellisessa ongelmassa, jossa työikäisten vähenee suhteessa muuhun väestöön. Kestävän kehityksen kannalta tuleva väestörakenne on kestämätön ja vaatii työssäkäyviltä yhä suurempaa tuottavuutta. Tuottavuus saadaan nousuun joko lisäämällä työmäärää tai tehostamalla työntekoa. Kun muistelee kuuden kiky-minuutin saamaa vastaanottoa, voidaan todeta, ettei työajan pidennyksiä olla ottamassa vastaan avosylein. Vaihtoehdoksi jää tehostaminen, jolloin robotiikka, automatisaatio ja tekoäly astuvat kehiin ja mahdollistavat hyvinvointiyhteiskunnan jatkumisen tässä kestämättömässä tilanteessa.

Suomi on viime vaalikauden aikana linjannut haluavansa olla tulevaisuudessa tekoälyn johtavia maita. Kun automatisaatio ylläpitää kilpailukykyä ja talouden kasvua, ei tulevaisuudessa siinnä jokavuotisia uusia kuusiminuuttisia.

[sinisida-blog]

Mobiilisovellukset – 6 puolestapuhujaa ja 3 vastalausetta

Mobiilisovellukset ovat digitaalisen liiketoiminnan edelläkävijöitä. Monesti mobiilisovellukset täydentävät muissa kanavissa tapahtuvaa asiointia, mutta osalle yrityksistä mobiilisovellukset ovat koko liiketoiminnan ydin, tunnetuimpina esimerkkeinä Wolt ja Über. 

Mobiilisovellus on matkapuhelimeen sovelluskaupasta ladattava ohjelma, toiminto tai peli. Mobiilisovellusten avulla voidaan luoda henkilökohtainen, asiakkaan tilanteen ja tarpeet huomioiva kokemus. 

Mobiilisovellusten toteutus vaatii korkeaa osaamista. Se on arvokasta hommaa ja vaatii sitoutumista, jotta sovellukset pysyvät toimintakunnossa ja vastaavat käyttäjien toiveita. Kivannäköisen käyttöliittymän lisäksi olennaista on palvelukokonaisuuden toimivuus taustajärjestelmiin saakka. Asiakaskokemus on yhdistelmä tekniikan toimimista ja hyvää mieltä. Edellä mainittuja asioita onkin tärkeä pohtia sovellusta ideoitaessa – riittävätkö resurssit ja tuoko sovellus lisäarvoa vai onko riskinä, että se jää keskeneräiseksi tai käy käyttäjäkato?

Milloin mobiilisovellus kannattaa – 6 puolestapuhujaa

Sovellus tuo asiakkaalle lisäarvoa. Lisäarvoa voi tuoda esimerkiksi tilaamisen helpottuminen tai tunnistautumisen mahdollisuus. Kokemus lisäarvosta sitouttaa asiakkaita.

Ostokset ovat suuria ja toistuvia. Sovelluksessa on helppo tarjota asiakkaalle kohdennettuja lisäpalveluita. Mobiilisovelluksen muistaessa käyttäjätunnukset, ostamisen kynnys madaltuu.

Halutaan korostaa edelläkävijyyttä. Yritys haluaa korottaa imagoaan ja tavoittaa ”aikaisia omaksujia”, jotka vievät tietoa yrityksestä eteenpäin.

Älypuhelimen ominaisuuksia voidaan hyödyntää. Sovellus toimii perinteistä verkkosivustoa paremmin, mikäli sovelluksessa hyödynnetään älypuhelimen sisäisiä ominaisuuksia; kameraa, GPS-paikanninta tai notifikaatiojärjestelmää.

Asiakkaita halutaan sitouttaa. Kun asiakkaan toivotaan käyttävän palveluita aktiivisesti, pyritään varmistamaan uskollisuus. Korostuu tilanteissa, joissa liiketoiminta perustuu usein palaaviin ja paljon ostaviin kanta-asiakkaisiin.

Tarve estää häiriötekijät. Selaimella häiriötekijöitä tulee jatkuvasti, jolloin houkutus kurkata kilpailijankin sivustot on suuri. Häiriöttömyys parantaa asiakaskokemusta, mikä korreloi suoraana asiakasuskollisuuden kanssa.

Milloin mobiilisovellus ei kannata – 3 vastalausetta

Asiakaskunta on liian laaja. Mobiilisovellukset eivät tavoita kaikkia. Tasa-arvoiseen kohteluun pyrittäessä, laajan asiakaskunnan kohdalla, sovellus ei aina toimi.

Asiointikerrat ovat yksittäisiä. Mikäli yrityksessä asiointi tapahtuu tyypillisesti harvakseltaan, ei sovellusta tule todennäköisesti ladattua.

Resurssien rajallisuus. Sovellus vaatii jatkuvaa ylläpitoa. Mikäli ylläpitämiseen ei ole aikaa tai rahaa, voi hyvääkin ideaa lykätä parempaan ajankohtaan.

[sinisida-blog]

Digimarkkinoinnin mielettömät mahdollisuudet

Markkinoinnilla pyritään tavoittamaan asiakkaita, uusia ja jo olemassa olevia. Ilman asiakkaita ei ole myyntiä, joten markkinoinnin voitaisiin ajatella olevan resurssien siirtämistä myynniksi. Markkinointi on viestintää asiakkaita ja sidosryhmiä kohtaan, brändäystä ja myyntiä. Markkinoinnin tehtävä on tunnistaa missä kanavissa asiakkaita tulisi palvella.

Jotta asiakkaat tavoitettaisiin, on oltava asiakkaan kannalta merkittävissä kanavissa. Nykypäivänä nämä kanavat ovat pitkälti digitaalisia.

Digitaalinen markkinointi on yrityksille kuin taivaan lahja. Tyypillisesti yrityksissä on rajoitetusti rahaa ja aikaa käytettävissä markkinointiin. Digitaalinen markkinointi on markkinoinnin tehokkain muoto saada tulosta aikaan pienellä budjetilla. Kun kohderyhmä on rajattu, se on helppo tavoittaa digitaalisissa kanavissa. Perinteisessä markkinoinnissa resurssit ovat perinteisesti suuremmat, kuten myös tavoitettava kohderyhmä. Digitaalisessa markkinoinnissa kohderyhmän rajaaminen korostuu, jolloin asiakassegmentointi on ensiarvoisen tärkeää.

Digitaaliseen markkinointiin ei siis tule suin päin ryhtyä, vaan se on ensin suunniteltava huolella. On kyettävä löytämään kohderyhmä ja osattava perustella, miksi yrityksen asiakkaaksi kannattaisi ryhtyä. On pystyttävä erottumaan kilpailijoista ja valittava mitä kanavia halutaan käyttää. Digitaalinen markkinointi on monimuotoista; verkkosivut, hakukoneet, sosiaalinen media, sisältömarkkinointi, vaikuttajamarkkinointi, mobiilimarkkinointi, verkkokaupat, sähköposti ja verkkomainokset kuuluvat kaikki digitaalisen markkinoinnin piiriin.

Tutkimuksissa on todettu, että mainonta on tehokkaita, kun perinteiset ja digitaaliset kanavat tukevat toisiaan. Asiakkaat ovat alttiimpia klikkaamaan verkkomainosta, kun ovat jo aiemmin kuulleet aiheesta.

Yrityksen tulee markkinointia suunnitellessaan huomioida asiakkaan ostoprosessi. Yrityksen brändäys on tärkeää, sillä asiakkaan alkaessa unelmoida tuotteesta tai palvelusta, on olennaista mikä yritys asiakkaalla tulee ensimmäisenä mieleen. Aktiivinen läsnäolo sosiaalisessa mediassa on omiaan herättämään asiakkaan kiinnostuksen ja luomaan unelmia. Sosiaalisessa mediassa yritykset saavat myös itsestään riippumatonta markkinointia ihmisten jakaessa kokemuksiaan, hyvässä ja pahassa.

Vahva läsnäolo sosiaalisessa mediassa, kiinnostusta herättävät verkkosivut ja tarkasti suunniteltu hakukoneoptimointi varmistavat, että asiakas törmää yrityksen tuotteita vertaillessaan. Ne myös vahvistavat asiakkaan luottamusta yritystä kohtaan. Digiympäristössä voidaan helpottaa asiakkaan valintaa ja ostamista; kun tuotetiedot ovat helposti saatavilla, yritys tarjoaa ideoita tuotteen käyttämiseen ja ostaminen on tehty helpoksi, vahvistuu asiakkaan ostopäätös.

Kauppojen jälkeen asiakkaita voidaan aktivoida ja houkutella uusien tuotteiden pariin esimerkiksi sähköpostin avulla. Tätä vaihetta ei tule unohtaa, sillä asiakassuhteiden pysyvyys on tärkeää ja tulee huomattavasti uusien asiakkaiden hankkimista edullisemmaksi. Digitaalinen markkinointi tarjoaa siis monipuoliset työkalut ostoprosessin eri vaiheisiin.

[sinisida-blog]

Ostamisen monet kanavat – kivijalasta verkkokauppaan ja monikanavaisuuteen

Ensimmäisiä sanan digitaalinen liiketoiminta herättämiä mielleyhtymiä on usein verkkokauppa. Verkkokauppa onkin eräs keskeinen kanava asiakkaiden tavoittamiseen. Kyse on kuitenkin laajemmasta ilmiöstä – monikanavaisuudesta.

Verkon uudet foorumit tarjoavat mahdollisuuden tavoittaa entistä helpommin nykyisiä ja uusia asiakkaita. Yrityksille se merkitsee usein kanavien ja viestintävälineiden määrän kasvua – monikanavaisuutta. Kaikkien kanavien yhteinen tarkoitus on parantaa asiakkaan palvelukokemusta.

Olennaista on asiakasymmärrys; mitä hyvä palvelukokemus tarkoittaa juuri kyseiselle asiakassegmenttille ja missä kanavissa asiakkaat asioivat?

Monikanavaisessa liiketoiminnassa on kyse siitä, että kaikki palvelukanavat, niin fyysiset kuin digitaaliset, toimivat saumattomana palvelukokonaisuutena. Verkkokauppaa perustettaessa tulisi pohtia sen roolia suhteessa muihin yrityksen myyntikanaviin. Verkkokaupan ei tule asettua kilpailijaksi muille kanaville, vaan erilaiset kanavat tukevat toisiaan.

Onnistuneessa verkkokauppahankkeessa lähdetään liikkeelle liiketoiminnan määrittelyllä. Ennen tositoimia, tulee määritellä hankkeen tavoitteet ja esittää seuraavat kysymykset: mitä, miksi ja kenelle? Suunnitteluvaiheessa tulee kuvata käyttöliittymät, määritellä verkkokaupan toiminto ja varmistaa verkkokaupan kommunikointi muiden järjestelmien kanssa. Myöskään teknisiä ratkaisuja ei tule unohtaa. Taustaprosessit ovat keskeisellä roolissa; tarvitaan tietoa varastosaldoista, kappalemääristä, tarvikelistoista ja tuotannon työvaiheista. Toisin sanoen kaikki yrityksen ydinprosessit on huomioitava parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi.

Olennaista suunnittelussa on asiakaslähtöisyys; käyttäjäryhmät on tunnistettava ja suunnittelu toteutettava vastaamaan heidän motiivejaan, tarpeitaan ja toiveitaan. Jotta prosessi olisi asiakkaan näkökulmasta sujuva, pelkkä tuotteen ostamisen mahdollisuus ei enää riitä. Prosessi sisältää verkosta löytyvät tuotetiedot, markkinoinnin, sosiaalisen median, jakelukanavat, maksamisen, asiakaspalvelun ja asiakassuhteiden ylläpidon.

Uudet kanavat yleensä kannattavat, mutta niitä pohdittaessa huomio tulisi myös suunnata resursseihin; riittävätkö resurssit ja kuka loppukädessä vastaa ylläpidosta? Olennaista on hahmottaa, että työn vaiheet eivät pääty esimerkiksi onnistuneesti perustettuun verkkokauppaan, vaan ajan hermoilla pysyminen vaatii jatkuvaa kehittämistyötä.

[sinisida-blog]

SEO – mikä SE On?

SEO eli tuttavallisemmin hakukoneoptimointi tarkoittaa toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan verkkosivun sijoitusta hakukoneiden hakutuloksissa. Paremman sijoituksen perimmäisenä tarkoituksena on saada verkkosivuille lisää kävijöitä. Kulutuskäyttäytyminen on muuttunut siten, että ihmiset eivät enää ensimmäisenä ota yhteyttä tuotteen myyjään, vaan kääntyvät Googlen puoleen. Tilanteessa voittajat ja häviäjät määräytyvät sen mukaan, kuka osuu kuluttajan hakutulokseen.

Tutkimusten mukaan jopa 88% ihmisistä, jotka kuulevat uudesta tuotteesta, googlaavat tuotteen. 

Tutkimustuloksesta voidaankin vetää johtopäätös, että hakukoneoptimointi on tehokkain tapa saada verkkosivuille lisää kävijöitä. Olennaista ei kuitenkaan ole saada verkkosivuille mitä tahansa kävijöitä, vaan juuri kyseisestä tuotteesta tai palvelusta kiinnostuneita potentiaalisia ostajia. Tästä syystä on tehtävä hakusanatutkimus, jolla selvitetään millaisilla hakusanoilla ja -lauseilla ihmiset etsivät kyseisiä tuotteita tai palveluita, ja siten onnistua ohjaamaan halutut henkilöt sivustolle.

Yritys määrittää liiketoimintansa kannalta merkittävät hakusanat. Hakukone tarjoaa yrityksen verkkosivuja yrityksen valitsemia hakusanoja käyttäneelle henkilölle. Huomioitavaa on, että verkkosivujen tulee sisältää samaa sisältöä kuin hakulauseessa, jotta verkkosivu nousee haussa ylemmäs. Verkkosivujen sisällön on oltava sellaista, mitä Google ymmärtää. Tässä vaiheessa teknologista kehitystä Google ei vielä tulkitse kuvia, jolloin huomiota tulee erityisesti kiinnittää tekstin sisältöön.

Hakukoneoptimointi on ennen kaikkea muiden markkinointitoimenpiteiden tukipilari. Se huolehtii yrityksen näkyvyydestä hakukoneissa ensimmäisten joukossa ja siten ohjaa asiakkaita kohti haluttua osoitetta – kampanjoita, somea ja ennen kaikkea kauppaa. Kilpailijoiden jalkoihin on helppo jäädä, mikäli hukkuu hakukoneissa muun tarjonnan alle.

[sinisida-blog]

Digitalisaation hyödyt kolmesta näkökulmasta

Digitaalisuus on tuonut yrityksille ennen näkemättömät kasvumahdollisuudet. Kansainvälistyminen ei enää tarkoita yrityksen elinkaaren suurinta riskiä, jossa toiselle puolelle maapalloa perustettavaa konttoria sysätään pystyyn kymmenien työntekijöiden voimalla. Digitalisaatio on tuonut maailman niin lähelle, että se on saavutettavissa vaikka kotisohvalta.

Asiakaskäyttäytyminen on viime vuosina muuttunut ratkaisevasti, minkä takia yhdenkään menestykseen tähtäävän yrityksen ei kannata paeta digitalisaatiota. Asiakkaat ovat siirtyneet monilta osin verkkoon, jossa he etsivät tietoa ja tekevät hankintoja. Tarjolla olevien vaihtoehtojen määrä on kasvanut ja vaihtoehdot ovat vain yhden klikkauksen päässä. Kaikki ne käden ulottuvilla olevat mahdollisuudet ovat johtaneet siihen, että myös asiakkaiden odotukset ovat aiempaa korkeampia. Asiakaskokemuksen merkitys korostuu, sillä syystä tai toisesta huonoksi koetun kokemuksen jälkeen, asiakkaalle ei ole vaiva eikä mikään siirtyä seuraavalle välilehdelle kilpailijan luokse. Kasvaneet odotukset vaativat yrityksiltä reagointia, sillä ennen kaikkea liiketoiminnassa on kyse asiakkaiden tarpeisiin vastaamisesta, tai parhaassa tapauksessa tarpeiden luomisesta.

Digitalisaation hyötyjä voidaan tarkastella monesta näkökulmasta. Oikeastaan voidaan ajatella, että kaikki osapuolet hyötyvät digitalisaatiosta.

Asiakkaat. Digitalisaation tarkoituksena on parantaa käyttäjäystävällisyyttä – tehdä asiakkaan arjesta helpompaa ja mukavampaa.

Työntekijät. Työn välineet vaikuttavat työn sujuvuuteen, tehokkuuteen ja työntekijäkokemukseen. Digitaaliset työskentelytavat tehostavat työtä, jolloin työntekijä voi keskittää resurssinsa mielekkäämpään kuin puuduttaviin rutiinitöihin.

Yrittäjät. Parantunut käyttäjäystävällisyys tuo lisää asiakkaita ja automatisaatio lisää tehokkuutta. Molemmat edellä mainitut kohentaa yrityksen kannattavuutta.

Toisin sanoen digitaalisaation top-3 hyödyt voidaan määritellä olevan: myynnin kasvu, asiakastyytyväisyys ja kustannustehokkuus. Digitaalisuus auttaa yrityksiä tavoittamaan uusia asiakkaita ja pitämään nykyiset lähellä. Uudet kanavat tekevät ostamisesta helpompaa ja myös lisämyynti tehostuu. Kaiken pohjana on asiakasymmärrys; kun palveluja kehitetään asiakkaiden toiveiden mukaan, syntyy tyytyväisiä asiakkaita, jotka käyttävät tuotteita ilolla ja ostavat lisää. Kustannustehokkuuden näkökulmasta digitaalisen työvälineet edesauttavat automatisaatiota ja muunlaista prosessien tehostamista. Digitalisaation hyödyt kasaantuvat siis monista pienistä puroista.

Digitalisaation tuomia mahdollisuuksia siis tuskin kannattaa jättää hyödyntämättä. Kilpailijat tarttuvat niihin takuuvarmasti, mikä mahdollistaa heidän toimintansa paremman tuottavuuden ja tehokkuuden. Mikäli haluaa pysyä menossa mukana, ei kehittämistä kannata siirtää tulevaisuuteen.

[sinisida-blog]

Digitaalinen liiketoiminta – mitä se oikeastaan on?

Digitaalinen liiketoiminta on aikamme viljelty termi, joka voidaan laajuutensa vuoksi ymmärtää monella tavalla. Liiketoiminta on yhä vahvemmin matkalla digitaalisuuteen ja siltä on mahdotonta välttyä, mikäli pyrkii kohti menestystä. Suurelle osalle yrityksistä digitaalisuus onkin jo tuttua ja sitä kehitetään jatkuvasti. Osa yrityksistä ottaa vielä ensimmäisiä hataria askeliaan digitalisaation parissa. Mitä digitaalinen liiketoiminta lopulta oikeastaan on?

Digitalisaation avulla voidaan luoda kokonaan uudenlaista liiketoimintaa tai kehittää jo olemassa olevaa. Suurelle osalle yrityksistä digitaalinen liiketoiminta tarkoittaa olemassa olevan liiketoiminnan tueksi tai rinnalle kehitettäviä digitaalisia palveluita ja kanavia. Digitaalinen liiketoiminta on operaatioiden automatisoimista, itsepalvelukanavia, asiakaskokemuksen rakentamista ja datan hyödyntämistä. Toisin sanoen tehokkaammin tuotetun, paremman palvelun tarjoamista.

Digitalisointi voi toteutua asiakkaille näkyvässä tai näkymättömässä muodossa:

Näkymätön muoto: tehokkuuden lisääminen automatisoinnin avulla.

Näkyvä muoto: uuden digitaalisen tuotteen/palvelun tarjoaminen tai olemassa olevan muuttaminen digitaalisen muotoon, esimerkiksi painetusta lehdestä digiversioksi.

Ollakseen nimenomaan digitaalista liiketoimintaa, tarvitaan rahan liikettä. Teknologia itsessään ei siis ole digitaalista liiketoimintaa, vaan siihen tulee aina kytkeytyä jonkinlainen ansaintalogiikka.

Ennen kaikkea kyse on liiketoiminnan harjoittamisesta it-ratkaisuihin tukeutuen. Asiaa voisi ajatella myös siten, ettei ole erillistä digitaalista liiketoimintaa, vaan kaikki liiketoiminta on nykypäivänä yhä enemmän digitaalista. Digitaalinen liiketoiminta ei siis ole irrallaan yrityksen muusta liiketoiminnasta. Näin ollen sitä ei ole järkevää kehittää irrallisena osana, vaan liiketoimintaa tulisi aina kehittää kokonaisuutena. 

Yhteen lauseeseen tiivistettynä voitaisiin ilmaista seuraavasti: digitaalinen liiketoiminta on it-ratkaisujen soveltamista yrityksen liiketoimintaa hyödyttävällä tavalla.

Digitaalisen liiketoiminnan kulmakivenä on liiketoimintaa edistävien tavoitteiden määrittely, joten suunnittelu on kaiken perusta. Uudenlainen liiketoiminta on sovitettava harkitusti osaksi olemassa olevaa. Tarkoituksena ei ole, että uudet myynti- ja asiakaspalvelukanavat asettuvat aiempien kilpailijoiksi ja siten kannibalisoivat omaa liiketoimintaa. Toiminnan digitalisoinnin pääasiallisena tarkoituksena on aina ydinliiketoimintaan saatu hyöty.

Termin määrittely on siis monimutkaista ja riippuu näkökulmasta. Hyvässä digitaalisen liiketoiminnan kehittämisessä huomioidaan teknologia, liiketoimintatarpeet ja asiakkaat. Loppupeleissä digitaalisissa kanavissa on kyse pitkälti samoista prosesseista kuin muussakin liiketoiminnassa.