sahinihal-blog

[sahinihal-blog]

Yrityksen somekanavat

K - Nyt näkökulmia kaupan arkeen

Aiheenani on valitsemani yrityksen käyttämiä some kanavia. Lyhyesti kuka Kesko on: ”Kesko on suomalainen kaupan alan pörssiyhtiö. Kesko toimii päivittäistavarakaupassa, rakentamisen ja talotekniikan kaupassa sekä autokaupassa. Sen toimialat ja ketjut toimivat tiiviissä yhteistyössä kauppiasyrittäjien sekä muiden kumppaneiden kanssa.” (kesko.fi)

Tekstin mukaan jo huomaamme, kuinka laajasti Kesko toimii ja millä aloilla se toimii. Näin isolla yrityksellä on tietenkin todella vahvasti some markkinointi ja some tiedustelu välineenä. Kesko käyttää lähes kaikkia sosiaalimedian tarjoamia palveluita markkinoidakseen yhtiönsä ja tiedustellakseen asiakkaitaan.

 Kuva: Kesko.fi

”Käymme aktiivista vuoropuhelua asiakkaidemme ja muiden sidosryhmiemme kanssa sosiaalisessa mediassa” (kesko.fi)

Vaikka Kesko markkinoi ja tiedustelee asiakkaitaan näin monella eri some kanavalla, niin Instagram, YouTube ja Facebook ovat kaikista suosituimpia some kanavia kuten yllä linkittämässäni kuvastakin huomataan. On ilmiselvää että Kesko on aktiivisempi Facebook, Intagram ja YouTubessa ja vähemmän aktiivisempi muissa some kanavissa. 

Olen monesti kohdannut itsekin varsinkin Instagram ja YouTuben kautta todella paljon Keskon mainoksiin. Suurin syy siihen on se, että YouTubessa, Facebookissa ja Instagramissa on kaikkein laaja asiakaskunta, johon Kesko haluaa kiinnitä huomiota ja saada näkyvyyttä. Itse en käytä Facebookkia, koska se ei enää houkuttele yhtä paljon kuin Instagram ja YouTube, niin en osaa sanoa kuinka järkevää on Keskon markkinoida enää Facebookissa niin usein. Mielestäni paras keino toimii YouTubessa, koska kun mainoksen alku alkaa kiinnitämään huomiota niin suurin osa joukosta katsoo sen loppuun mutta saman en voi sanoa Instagramista. 

Yhteenveto

Sosiaalimedia on todella vahva markkinointi ja tiedustelu kanava monelle yritykselle. Kesko on käyttänyt sosiaalimedian mahdollisuuksia erittäin hyvin ja laajasti, vaikka Kesko on suomen suurimmista yrityksistä, joka ei välttämättä edes tarvitse some mainontaa tai sometta lainkaan. Somen kautta Keske on ajantasainen, nykyaikainen ja aktiivinen yritys jonka kautta se saa joka päivä enemmän arvoa.

 K- Jotta kaupassa olisi kiva käydä. 

Kuva: Kesko.fi

Lähteet

https://www.kesko.fi

[sahinihal-blog]

Future of payment, video: youtube, 

Tulevaisuuden maksutavat

Nykymaailmassa kaikki ympärillämme kehittyy todella vauhdilla. Teknologia on helpottanut ja edistänyt kaikkea ympärillämme. Kehittyneimmistä ominaisuuksista, jotka helpottavat meitä ovat myös uudet kehittyneemmät maksutavat. Vanhan tapaset maksutavat muuttuu teknologisempaan suuntaan ja raha tuntuu jäävän teknologian varjoon vauhdilla. Nykyään on todella paljon eri maksu kanavia, että ei enää pystytä pysyä perässä. Tuntuu että joka päivä ilmaantuisi uudempi versio ja nykyään ihmiset ovat niin nopeita, että pysyvät paljon paremmin perässä kuin minä.

Verkko ostokset, Mobile pay, Wlallet, Paypal, Aple watch, samsung pay, apple pay, pivo jne. jne. niitä on nykyään lukuisia mutta tässä luettelin ainakin niitä, joita käytetään yleensä arkielämässä kaikista eniten. Itse käytän vielä ei kehittyneempiä versioita eli kortti ja verkkomaksu ehkä kehittynein on Wallet jota olen alkanut käyttämään noin kk ajan kun muut siirtyvät jo parempiin versioihin kun minä taistelen vasta yhden kanssa.  Nykyään JOPA RUOKA OSTOKSET tehdään netin kautta ja maksut tehdään nykyteknologian tarjoamilla vaihtoehtoilla, mutta siihen astikkaan en ole vielä itse valitettavasti päässyt. 

Myös tutkimukset ovat osoittaneet, että suomalaiset tekevät ostoksiaan yhä enemmän verkossa. Eli jopa tämän tutkimuksen mukaan olen jälkeenjäänyt…

“Kaupan liiton selvityksen mukaan suomalaiset ostivat viime vuonna vähittäiskaupan tuotteita digitaalisesti 8 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kuluttajien koti- ja ulkomailta tekemien verkko-ostosten arvo oli jo 11 prosenttia verrattuna koko suomalaiseen vähittäiskauppaan ja 20 prosenttia verrattuna tavaratalo- ja erikoiskauppaan. Kaiken kaikkiaan suomalaiset tekivät digitaalisia tavaraostoksia lähes 4,9 miljardilla eurolla.” (kauppa.fi)

On hyvä, että on vaihtoehtoja, jotka helpottavat arkia, mutta pitäisikö sen kehittyä näin vauhdilla, kun on hitaita ihmisiä joitten oppimiseen menee aikaa kuten minä. 

Kuva: Tsparks

Yhteenveto

Aiheenani oli tutkia tulevaisuuden maksutapoja ja pohtia asiaa omasta näkökulmastani. Löysin todella paljon sisältöä, mutta löysin videoita, jotka selittivät asian helpommin ja näyttäen, ihan lukijan hyväksi koska itse tajusin todella hyvin katsoessani. Suosittelen katsomaan näitä videoita koska se avartaa mieltä ja näkökulmaa todella paljon. Toivon myös omasta puolestani että nämä muutokset tulisivat hitaammin.

https://www.youtube.com/watch?v=D5gX49Hv8Zw

https://www.youtube.com/watch?v=jd2iciT5Rzo

Lähteet

Youtube

https://eurocard.fi/ec/ec/digitaalinen-maksaminen/abc/

https://kauppa.fi/uutishuone/2017/02/20/mobiiliostamisen-merkitys-kasvaa-hurjaa-vauhtia/

https://kauppa.fi/uutishuone/2018/03/12/mobiiliostaminen-ja-ulkomainen-verkkokauppa-vahvistavat-otettaan/

[sahinihal-blog]

Sisältömarkkinointia joka puolella

Sisätömarkkinointi on yritykselle tärkeiden asioiden kertomista niin houkuttelevasti, että asiakkaat kiinnostuvat ja käyttävät aikansa siihen. Yleensä sisältömarkkinointi kohdistuu henkilön mukaan, esimerkiksi itselläni on tullut monta kertaa Instagramissa mainoksia juuri sellaisia, joista olisin kyllä kiinnostunut. He osaavat teknologian avulla seuraamaan ja kohdistamaan juuri meille niitä sisältöjä, joista olisimme tai olimme joskus olleet varmasti kiinnostuneita. Se voi välillä olla aika tylsää, koska itselläni on tullut vastaan monesti niin että kun katson yhden mainoksen sisältöä niin sen jälkeen suuri osa mainoksista, jotka kohdistuvat minuun ovat saman tapaisia., jonka takia markkinointi ei olekkaan niin houkutteleva minulle.

“Hyvä sisältömarkkinointi on periaatteessa hyvin yksinkertaista, ja juuri sen vuoksi pahuksen vaikeaa. Hyvä sisältömarkkinointi on oman asiakkaan aivoilla ajattelemista. Hyvä sisältömarkkinointi on empaattisena asiakkaan saappaisiin astumista. Ei niin helppoa! “sanoo Matti Lintulahti  

Sisältömarkkinoinnin avulla asiakas tavoitetaan suoraan, eli yritys keskittyy asiakkaaseen ja niihin asioihin  

jotka ovat asiakkaalle tärkeitä, 

joihin asiakas tarvitsee ongelmanratkaisua, 

joista asiakas kaipaa tietoa, 

joista asiakas on kiinnostunut ja 

jotka saavat asiakkaan intohimoisesti innostumaan. 

Näin on ainakin lueteltu/väitetty netissä lukemieni artikkelien mukaan. Itse uskon siihen, että se keskittyy pääpointissaan, joista asiakas on kiinnostunut. En omastapuolestani usko että sisältömarkkinointi voisi olla asiakkaalle tärkeätä ongelmaratkaisua, noh ehkä silloin kun näkee jotain mainosta ja ajattelee tarvitsevansa kysiestä tuotetta ja myöhemmin huomaan “enmä oiskaa tarvinnut ehkä tätä”. Hyvin tehty sisältömarkkinointi jopo saa ihmisen uskomaan tarvitsevansa sitä tuotetta vaikka ei tarvitsis...

Miten niitä kannattaisi sitten suunitella?

Hyvä sisältö 

Arvokasta ja relevanttia 

Tarkkaa, oikeaa ja täsmällistä 

Tiivistä ja nopeasti sisäistettävää 

Helposti ymmärrettävää, yksinkertaista, selkeää 

Muotoiltu kiinnostavasti ja koukuttavasti 

Laadukasta ja viimeisteltyä, visuaalisesti esteettistä 

Läpinäkyvää, lunastaa lupaukset 

Toimii kaikilla laitteilla, latautuu nopeasti 

Personointi sopivissa määrin 

Tuore ja ajankohtainen sisältö 

Huono sisältö 

Liian kaupallista, ei relevanttia 

Mutu-sisältö 

Liian pitkä sisältö 

Liian korkealentoista, liikaa asiantuntijatermejä 

Asia on heikosti ilmaistu tai kokonaisuus on muotoiltu huonosti 

Heikko kirjoitusasu, huonolaatuiset kuvat ja videot tai niitä ei ole lainkaan 

Ei vastaa lupauksia 

Sisältö ei toistu hyvin kaikilla laitteilla, interaktiiviset toiminnot eivät toimi kaikilla laitteilla, latausaika on liian pitkä 

Liika personointi, joka ”menee yli” 

Sisältö on vanhaa 

Itse olen yleensä kohdannut huonoihin sisältöihin rehellisesti puhuttuna. On monesti tullut hetkiä, joilloin teki mieli mainosten takia heittä puhelin seinään, koska ne toistuvat ja toistuvat ja kaikki on sen jälkeen liian saman näköstä ja lopputulos on puhelimen / koneen sulkeminen.  Mutta toivon ja uskon että nyky markkinointi miehet keksivät siihenkin parannuksia.

Yhteenveto

Olisin halunnut vertailla alussa muutaman linkin kautta avautuvan yhtiön sisältömarkkinointia, mutta en valitettavasti saanut niitä auki. Päätin sitten kirjoittamaan ja avaamaan sisältömarkkinoinnin ansoja jotka ovat kohdistuneet meille ja ajattelin että edes perusasioita on hyvä tietää kun kysytään mitä on sisältömarkkinointi.

Lähteet 

 https://www.kubo.fi/mita-hyva-sisaltomarkkinointi/  

http://esseepankki.proakatemia.fi/millainen-sisaltomarkkinointi-tehoaa-tutkitusti/  

[sahinihal-blog]

Kuva: The Muse

Digitalisoitumisen kammottavia puolia

Huomaan, että osa ihmisistä pitää digitalisoitumisesta ja robotiikasta ja osa ei. Olen miettinyt digitalisoitumisen hyviä puolia, mutta onko siinä pelkkää hyvää? Mitä jos se ei olekaan hyvä asia? En tiedä onko kukaan pohtinut tätä asiaa, mutta nyt minä olen. Kattelin uutisia asia koskien digitalouden huonoja puolia ja tulokset eivät olleet aina positiivisia.

Teknologian kehittyessä entistä enemmän työtä pystyään korvaamaan teknologialla, oli se sitten automaation tai robotiikkaan. Puhutaan jopa uudesta työnjaosta ihmisen ja koneen välillä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että teknologian kehitys voi tulevaisuudessa korvata jopa 36 % suomen työllisyydestä, joka on aika isomäärä.

Suurin osa tästä työstä, joka voidaan korvata teknologialla lähitulevaisuudessa, on matalapalkkaisia ja vähemmän koulutusta vaativia töitä, jotka ovat esimerkiksi myynnin, palvelun, logistiikan ja toimistotyön parissa olevat. Ne työt, joiden korvaus tietokoneella on vähemmän todennäköistä lähitulevaisuudessa, ovat taas sellaisia, joissa koulutusvaatimukset ja palkkataso ovat korkeampia. Tällaisia ovat esimerkiksi ammatit liiketoiminnan, insinööritieteiden ja tietotekniikan, koulutuksen, taiteen, median ja hoitoalan parissa. Eikö olekin aika surullista? Vuonna 2060, mitä tulee tapahtumaan matalapalkkaisille työntekijöille, jotka tarvitsevat myös töitä, elättääkseen itsensä tai perhettään. Tätä asiaa on uutisoitu monesti ja yritetty selvittämään mitä voitaisiin tehdä estääkseen digitalisoitumisen aiheuttamaa työttömyyttä. 

Päivä päivältä ihmiset alkavat tämän eteen kouluttautumaan, jotta pääsevät työllistymään tulevaisuudessakin. Vaikka ihmiset kouluttautuisivatkin, niin millä todennäköisyydellä kaikki koulutetut tulevat saamaan kokoaikaista työtä, sillä yksi laite korvaa montaa henkilöä.  Olen myös selvitellyt että, digitalisaation myötä uusia työmahdollisuuksia ja uusia aloja tulee lisää, mutta kuinka järkevää se on vanhoille sukupolville, jotka ovat kouluttautuneet nykymaailman tapoihin. Toivon että tiedemiehet miettivät asiaa laajemmin miettien nykysukupolvea tulevan sukupolven sijaan. Elämme kuitenkin nykymaailmaa vielä…

[sahinihal-blog]

Digitaalisaatio, nykypäivän “elinehto”

Digitalisaation tarkoitus

Mitä tarkoittaa digitaalinen liiketoiminta ja mihin sitä käytetään? Nämä kysymykset ovat myös minulle tuntemattomia, sillä olen vielä puoliksi manuaalisen työskentelyn kannattaja. Mutta lähdetään hieman selvittämään asiaa.

Eli mitä digitalisaatio ylipäätään tarkoittaa ja mihin sitä käytetään?

Selittelyissä otin ammattilaisten mielipiteitä esiin, koska he osaavat minua paremmin kuvailla kokemuksensa perusteella.

“Digitaalinen liiketoiminta tarkoittaa uusia mahdollisuuksia yrityksille kasvaa. Kun asioita automatisoidaan, tulee koneoppimista ja tekoälyä ja toimintaa digitalisoidaan, se vie yrityksen mahdollisuudet ihan eri ulottuvuuteen. Yksi oleellisimmista asioista digitalisaatioon liittyen on tehdä ihmisten arjesta helpompaa - puhuttiinpa yrityksen työntekijöistä tai asiakkaista. Hyödyt, joita digitalisaatiolla saadaan aikaan arjessa, näkyvät liiketoiminnan menestyksenä.” Sanoo Ari Rikkilä, johtaja, myynti ja markkinointi  

Eli digitalisaation avulla työnteko helpottuu, aikaa jää normaalia enemmän, työtä voi tehdä etänä ja se voi ihan helposti myös korvata ihmisten älyä, joka on sinänsä huono asia, koska näin ihmiset saavat itselleen pakosti kilpailijan. Ihmisten tarvitsee sitten kouluttautua enemmän ja monipuolisemmin. Se on hyvää hyvä keino mielestäni nopeuttaa työtä, mutta onko se kuitenkaan hyvä asia kokonaisuudessaan. Uskon itse kuitenkin vahvasti sitä, että mitä kehittyneempi digitalisaatio sitä tyhmempiä ihmisiä tulevaisuudessa, koska kenenkään ei tarvitse itse kauheasti miettiä, kun kone tekee kaiken heidän puolestaan. Jopa matemaatikot alkoivat käyttämään koneita laskujen ratkaisuun.

“Konkreettisesti ajateltuna digitaalinen liiketoiminta on olemassa olevien liiketoimintaprosessien muuttamista digitaaliseen muotoon tai fyysisen tuotteen tai palvelun muuttamista digitaaliseksi palveluksi. Esimerkiksi pankin asiakaspalvelu tai painettu lehti. Mutta pohjimmiltaan uudistumisessa ei ole kyse siitä, että joku prosessi muutetaan sellaisenaan digitaaliseksi. Digitalisaatio muuttaa tapaa elää ja olla. Lisää tekemisen tehokkuutta. Parantaa viihtyvyyttä. Tekee arjesta helpompaa.” Pia Huhdanmäki, henkilöstöjohtaja

Tässä jätän linkin ihan kokeiltavaksi Finn Chatin, jossa on käytetty digitalisaatiota hyväksi, jossa robotti palvelee ihmisiä.

https://finnchat.com/landingbot/?gclid=CjwKCAjwk93rBRBLEiwAcMapUdP8-fOuVh2GvXkj_aGiSuo3xXLolhsD-CSD7CfalVOg-5R5VXMqTRoCx54QAvD_BwE

Eli selvitin ainakin nyt tässä sitä mitä digitalisaatio tarkoittaa, mutta se jää vielä pohdiskeltavaksi kaikille, että onko se oikeasti hyvä vai huono asia. Ehkä vähän digitalisoituminen voisi olla hyvä asia, mutta ei kuitenkaan liikaa.. 

Digitalisaation mind map, Osaalueet suppeasti

 Lähteet:

https://resources.digia.com/digitaalinen-liiketoiminta  

https://fi.wikipedia.org/wiki/Digitalisaatio  

[sahinihal-blog]

Asiakkaiden siirtyminen digitaaliseen ajanvaraukseen vuonna 2020

Teimme tänään tunnilla Lean Canvas mallia ryhmässämme. Innovaatiomme on puhelinsovellus, jonka osa-alueita pohdimme yhdessä. Soitimme Bikeworxiin ja kyselimme mieltä askarruttavia kysymyksiä ja saimme heiltä meitä autettavia mielipiteitä. Jan Ulle kannusti ideaamme ja pääsimmekin tämän avulla eteenpäin canvasissamme ja projektissamme. Saimme tietoa huoltohinnoista verrattuna huoltoaikaan ja ajanvarauksen suosittuudesta. Kyselimme budjetista ja Bikeworxin investointimahdollisuuksista innovaatioomme. Tutkimme, että appin luominen maksaisi noin 10 000 euroa ja Jan ei torjunutkaan tätä kustannushintaa. Jan oli erittäin yhteistyöhalukas ja ilmoitti, että voimme ottaa häneen yhteyttä jatkossakin. 

Innovaatiomme kolme ongelmaa ovat järjestelmävika, kustannukset ja asiakkaan älypuhelimen puuttuminen, sillä sovellus vaatii älypuhelimen. Ratkaisimme myös kuinka valmistaudumme näihin ongelmiin. Jos appi kaatuu, verkkosivuilla on ajanvaraus varmuudenvuoksi ja Bikeworxiin voi myös soittaa varatakseen ajan. Yritys voi halutessaan ottaa lainan sovelluksen koodaamista ja valmistamista varten. 

Sovelluksemme arvolupaus on muun muassa nopea, helppokäyttöinen, kätevä, aikaa säästävä, yrityksen laajentuminen ja lisäarvon tuominen yritykselle. Innovaatiomme etulyöntiasema on digitalisoituminen, nykyaikaisuus, live-seuranta ja nopeus. Appimme kanavana tulee olemaan App-store ja Play-kauppa, joista sovelluksen voi ladata älypuhelimeen. Valitsimme asiakasryhmiksemme samat, jotka ovat myös Bikeworxin alkuperäisiä asiakkaita, eli harrastelijat, työmatkapyöräilijät ja satunnaiset pyöräilijät eli “jopoilijat”. Uskomme, että näille kaikille asiakasryhmille on paljon hyötyä appistamme, kuten myös yritykselle. 

Voisimme arvioida, että vuoteen 2020 mennessä sovellus on saatu valmiiksi markkinoille ja asiakkaiden käyttöön ja tietoisuuteen. Uskomme myös, että noin 90 % asiakkailla on älypuhelin käytössään, joten valtaosa pystyy hyödyntämään appia ongelmitta. Tutkimme ja arvioimme, että yksinkertaisen appin valmistaminen ja koodaaminen tulisi maksamaan noin 10 000 euroa yritykselle. Yritys voisi tehdä yhteistyötä esimerkiksi tietojenkäsittelyopiskelijan kanssa, jolloin kustannukset olisivat huomattavasti pienemmät ja aloitteleva koodari saisi mahdollisuuden oppia ja tehdä alansa töitä. 

Kaikenkaikkaan tämä appi tulee mullistamaan pyörähuollon toimialan ja Bikeworxistä tulee toimijoiden edelläkävijä. Seisomme innovaatiomme takana ja uskomme, että ideamme pötkii pitkälle. Toivomme myös, että Bikeworx hyötyy meidän innovaatiostamme ja hyödymme opiskelijoina ja he yrittäjinä innovaatiostamme. 

[sahinihal-blog]

Hakupalvelut Googlen ulkopuolella

Kuva: Pixapay

Yleensä kun avaan koneen ja eteeni ponnahtaa Googlen hakusivu heti. Tai ehkä ensimmäinen aukeava sivu on oman koneen avaama hakupalvelu mutta, kuitenkin siinäkin löytyy pieni Googlen hakukenttä. Moni, kuten myös minä itsekin pidän Googlen hakukonetta itsestäänselvyytenä, enkä koskaan mieti että onko muita paras vaihtoehtoja edes olemassa. Olen laittanut sitä oletusasetuksissa hakupalvelukseni. Kuitenkin lähdin nyt tutkimaan ja vertailemaan muutaman kuuluisan hakupalvelun ihan vaan teidän parhaaksenne.  

Hakupalvelu

Amerikkalainen Googlen hakukone on yksi maailman parhaimmista, joka kohdistaa etsimääni juuri oikealle linkille. Sen käyttö on erittäin helppoa, eikä se vaadi käyttäjältään kauhean ammattitaitoa hakukoneen toiminnoista, vaan kaiken ikäiset osaavat käyttää sitä. Kuten moni muukin tietää Google selventää aina hakua mikäli ei ymmärrä kirjoittamni sanalla ja tulee  “Tarkoititko ... ? “ jonka jälkeen se antaa vaihtoehtoja, tarkentaakseen hakua.Googlen voi myös rajata hakua avamalla pelkästään Suomea ja suomenkielisiä julkaisuja, jota käytän itse aika tehokkaasti.

Yahoo myös amerikkalainen kuten Google hakukone. Se on myös monelle tuttu, mutta jää  selvästi Googlen varjoon. Tästä esimerkkinä vaikkapa maakohtaisen haun puuttuminen tai yleensä haku ei kohdistu yhtä tarkasti haluamani sivulle kuten Googlessa. Se on ulkonäöltään melkein samantapainen kuin Googlella, en itse ainakaan nähnyt kauan eroavaisuutta muuta kuin Yahoon panostettu ulkoasu. Eikä se myös kohdista kauhean tarkasti sitä mitä etsin, vaan joudun ensin kokeilla Yahoo kautta ja sen jälkeen siirryn Googleen.  

Bing on myös saman tapainen kuten Google ja Yahoo, mutta se muistuttaa hieman Yahoota enemmän ulkoasun perusteella. Muuten ominaisuudet ovat lähes samat. Vaikka ominaisuus tai muut ovat saman tapainen sekään ei kohdista yhtä tarkasti kun Google. Bing kohdistaa jopa huonommin kuin Yahoo.  

Bing (aiemmin Live Search) on Microsoftin hakukone, joka tunnettiin aiemmin MSN-portaalin hakukoneena. Microsoft pyrkii kilpailemaan hakukoneella maailmanlaajuisesti Google-hakukoneen kanssa. Liiketoimintamalli perustuu hakutulosten yhteydessä näkyvään hakusanamainontaan. (Wikipedia)

Lyhyen perehtymisen sekä kokemukseni pohjalta voisin todeta, että tulen todellakin käyttämään Googlea pääasiallisena hakukoneenani. Vois myös vaan ihan harrastuksena käydä katsomassa ainakin, mitä kaikkea ainestoa siitä tulee kun laittaa saman tekstin moneen eri hakupalveluun. Sen osaan päätellä että Google olisi se, joka jälleen kohdistaisi sen juuria haluammalleni sivulle.  

Lähteet:  

https://www.google.com/

https://www.bing.com/

 https://search.yahoo.com/

Wikipedia 

[sahinihal-blog]

Tekoäly, joko paras kollegamme tai kilpailijamme

Selvitetään hieman mitä tarkoittaa tekoäly. Eli keino/tekoälyllä viitataan tietokoneohjelmiin, jotka suorittavat ihmisen älykästä toimintaa jäljitteleviä tehtäviä, kuten päättely, oppiminen, ennakointi, päätöksenteko sekä puheen- ja hahmontunnistus. Ne kykenevät suoriutumaan tehtävistä ilman käyttäjän avustamista sekä kehittämään toimintakykyään oppimisen kautta. Lisäksi tekoälyllä tarkoitetaan teknologioita, jotka korvaavat ihmisen erilaisten hyödykkeiden tuotannossa. Liike-elämälle se sopii, koska työn tuottavuus ja siitä syntyvä lisäarvo kasvavat.

”Automaatio uhkaa hävittää kokoonpanoteollisuuden työpaikat ennen kuin ne ehtivät siirtyä Afrikkaan. Uudet teknologiat voivat olla myös mantereen mahdollisuus.” (maininta kehityslehti.fi)

Vuoteen 2050 mennessä maailmasta häviää 400–800 miljoonaa työpaikkaa erilaisten automaatiosovellusten takia. Vielä ei ole selkeää, mihin suuntaan teknologiat tulevaisuudessa kehittyvät ja mitkä ovat esimerkiksi eri yhtiöiden suhtautuminen tekoälyn kehittämisessä ja sen hyödyntämisessä tai tuleeko kaikki yritykset hyödyntämään edes tekoälyä. Monille yrityksille tekoäly tarkoittaa ennen kaikkea oman toiminnan tehostamista ja työprosessien kehittämistä.

”Tekoäly ei ole suora oikotie menestykseen ja parempaan tulokseen, vaan se on ennemmin tehokas työkalu, joka nopeuttaa matkaa haluttuun suuntaan.”

Voidaan todeta, että kehittyvä teknologia, tekoäly ja automatisaatio tulevat muuttamaan työelämää nyt ja jatkossakin. Koneet tulevat korvaamaan yhä enemmän mekaanisia työtehtäviä sekä perinteistä asiantuntijatyötä, mutta oikein ohjattuna tekoäly ei ole ihmisen työn tuhoava pahin painajainen, vaan tehokas ja nopea kollega, joka helpottaa vain työtä. On selvää, että tällä hetkellä tekoälyn tuleminen ja digitalisaatio saattavat olla monelle hämmentävä uhka, mutta kenenkään ei tarvitse huolehtia tai kenenkään ei tarvitse vaivata itsensä tämän takia. Tulevaisuuden työelämä tehdään yhdessä, sillä pelkkä tekoäly ei korvaa ihmisen tekemää työtä vaan tarvitaan joku joka ohjaa sitä tekoälyä. Me yhä enemmän tarvitaan myös niitä taitoja, joissa ihmisaivot ovat parempia ja joita on hyvin vaikea opettaa koneelle esimerkiksi myötätuntoa ja tunneälyä. Siksi myös ihmistaitojen kehittäminen ja ihmis luottamus on tärkeää, vaikka tekoäly tuntuu valtaavan elämämme.

Lähteet 

https://www.arihovi.com

 https://www.tivi.fi/uutiset/tiukka-ennustus-suomelle-vuoteen-2030-mennessa-330-000-tyopaikkaa-katoaa-mutta-ei-niin-pahaa-ettei-jotain-hyvaakin/a0b82aaf-f132-3d1e-bba2-e3e3687ee810 

https://kehityslehti.fi/lehtiartikkeli/5737/