#saamelaisuus

[kiimaisetmuumipeikot]

Lappilaakson tarinoita:

[alitajunta-trollaa]

Rakas unipäiväkirjani, toissayönä ystäväni exä kuoli. Hän oli saamelainen (ei taida muuten olla valvemaailmassa) ja häneltä jäi perinnöksi ystävälleni hänen saamenpukuunsa kuulunut huivi. Mun piti tehdä huiville jotain, mutta en enää muista tarkalleen mitä. Ehkä kloonata se. Tai poistaa siitä pahaa karmaa, mitä tuli siitä, kun huivin omistaja kuoli se päällään.

Myöhemmin ystäväni alkoi seurustella exänsä haamun kanssa. Haamulla oli tummanruskea hupullinen kaapu/viitta.

Sitten ystäväni katosi mystisesti matkalla uimaan. Hänestä jäi jäljelle vain yksi uimakenkä, jonka hän oli lainannut minulta. Yritin etsiä häntä kaikkialta uimahallista, vaikka tiesin jo hänen kadonneen.

Päädyin japanilaisen suuryrityksen kannibalistisiin pippaloihin. Kaksi nuorta naista oli kaivanut sormet toistensa nahkojen alle ja ne olivat kuolleet toisiinsa kietoutuneina. Yritin sanoa pääjohtajalle viereisessä huoneessa, että mielellään olisin työkunnossa vielä huomennakin, mutta hän sanoi, että entä jos mielummin vaikka katoaisit mystisesti. Vastasin tähän työntämällä tussin hänen silmämunansa läpi.

[samoililja]

The Sámi are drawing a boundary together with Greenpeace activists to keep the industrial exploitation out of the unfragmented forests of the Sámi homeland. The boundaries are marked with red poles and red banners saying “Our Land Our Future” and “No Access Without Consent”. The joint message of the Sámi and Greenpeace is also “Save the Great Northern Forest”. The logging plans of forest areas crucial for reindeer herding in the northernmost part of Finland and the planned industrial railway line have sparked the protest of the Sámi.

“We are standing here for our present and future and drawing the red line. We are the guardians of our land and we will take care of it in a sustainable way as we have done for thousands of years. This is a message to the Finnish government that you do not cross the red line without our consent,” said Jenni Laiti, a Sámi rights activist from Inari, Finland.

[mediasoppa]

9.3.2018

Liikenneministeriö kertoi perjantaina tiedotustilaisuudessa Suomesta Jäämerelle kaavaillusta ratayhteydestä ja siihen liittyvästä selvityksestä.

Selvityksen perusteella Jäämerelle yltävä rata olisi järkevintä linjata Rovaniemeltä Kirkkoniemeen menevälle reitille. Ministeriön mukaan jatkoselvitystä tarvitaan vielä paljon, ja jatkossa on mietittävä ratayhteyden vaikutusta muun muassa porotaloudelle. Liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan ratayhteys voisi olla valmis vuonna 2030.

Suunnitelma aiheutti Twitterissä kipakkaa keskustelua puolesta ja vastaan. Monia huolestutti, miten käy saamelaisalueiden. (uutinen jatkuu)

[21474]

Saamelaisten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen Sápmi Pride -tapahtuma järjestetään ensi viikolla, 17.–20. elokuuta Inarissa.

Tapahtuma järjestetään jo neljättä kertaa, mutta ensimmäistä kertaa Suomen puolella. Sápmi Pride -tapahtumat on aiemmin järjestetty Ruotsin Kiirunassa sekä Norjan Kautokeinossa ja Kaarasjoella.

Inarin nelipäiväiseen tapahtumaan mahtuu työpajoja, pridekulkue sekä elokuvanäytös. Tärkeintä on kuitenkin saada olla yhdessä, näkee tapahtuman järjestäjä Anne Olli Ivalosta.

– Tavoitteena on, että osallistujat saisivat olla yhdessä, keskustella ja tutustua toisiinsa. Ohjelmassa on paljon yhdessäoloa, Olli kertoo.

Sateenkaaren värit loistavat Inarin kirkonkylällä

Sápmi Pride alkaa torstaina 17.8. työpajalla, joka käsittelee LGBTQ-saamelaisten oikeuksia ja asemaa. Työpajan vetää Arktisen keskuksen tutkija Laura Olsen.

Tapahtuman viralliset avajaiset pidetään perjantaina 18.8. Päivän aikana on tarkoitus muun muassa painaa kangaskasseja ja tehdä kylttejä pridekulkuetta varten.

– Osallistujat saavat tottakai askarrella jotain muutakin mieleistä. Olisi mukavaa, jos joku innostuisi vaikkapa maalaamaan poronsarvia sateenkaaren värein, pohtii Anne Ollli.

Lauantain päätapahtuma on pridekulkue Inarin kirkonkylän halki. Pridekulkue lähtee liikkeelle kello 14.15.

– Lähdemme liikkeelle Saamelaismuseo Siidan lähistöltä ja kävelemme kylän läpi. Kulkue on näyttävä ja odotan sitä itse kovasti, Olli kertoo.

Lauantai-iltana inarilainen Sunna Valkeapää pitää työpajan, joka käsittelee tanssi-liiketerapiaa.

Sunnuntaina Sápmi Pride järjestää elokuvanäytöksen. Saamelaismuseo Siidassa on mahdollisuus nähdä saamelaisen elokuvaohjaajan Suvi Westin Sparrooabbán-elokuva.

– Kaikki eivät välttämättä ole vielä nähneet elokuvaa, joten on tärkeää näyttää se. Dokumentin jälkeen on varattu vielä aikaa keskustelulle, kertoo Anne Olli.

Lauantain iltaohjelmasta Sápmi Pride tiedottaa myöhemmin.

(Artikkelissa on kuvia.)

[saamischolar]

Pääkkönen, Erkki Väitöskirja, 2008, Lapin yliopisto.

“Keskeisen sijan saa saamelaisten Suomessa 1990-luvulta alkaen kohtaama vastarinta. Tiedotusvälineissä vilahtelevat epäselvät käsitteet kuten uuslappalaiset ja suomalaisten nykykiistojen kveenit saavat selityksensä. Kysymyksessä on pääväestön vastamobilisaatio. Ketkä ovat pohjoisen alkuperäiskansaa: liikkuvaa elämänmuotoaan noudattaneet saamelaiset vai talonpoikaiset uudisasukkaat? Ketkä edustavat heitä nykyisyydessä? Miten kaikki tämä muotoutuu modernin politiikan kysymyksenä?”

[tripably]

Hyvää saamelaisten kansallispäivää! 🥳

Tutustu Saamelaiskäräjät

Lue Lue Lue Lue Saamelaisuus on Suomelle rikkaus / Sápmelašvuohta lea Supmii riggodat / Sämmilâšvuotâ lii Suomân riggodâh / Sääʹmvuõtt lij Lääʹddjânnma reʹǧsvuõtt - HS

Lue Turisti, älä mokaa Lapissa - HS

[megisjumala]

Oon koko ikäni luullu

että Suomessa on Suomalainen™ yhtenäiskulttuuri ja korkeintaan saamelaisuus ja karjalaisuus tästä poikkeaa. No luulinpas väärin. Oon parin viime kuukauden aikana tullu äärimmäisen tietoiseksi omasta kalajokilaakson seudun kulttuuristani ja siitä, että suomalaisuus voi olla niin paljon muutakin.

[atuominen]

Suomalaisesta kolonialismista ja sitä vastaan taistelemisesta.

[kiimaisetmuumipeikot]

[kaamosnoita]

“Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäis- ja luonnonkansa, joista osa vielä pari sukupolvea sitten asui tunturiin tai metsään koottavissa laavuissa eli kodissa.

He eivät ole jättäneet ympäristöön muistomerkkejä, kuten patsaita, joilla länsimaiset kulttuurit paaluttavat kulttuurisen perimänsä. Saamelaiset kantavat omaansa harteillaan, ja siksi monumentin väärinkäyttö tuntuu pahalta.

Jenni Laitin mukaan saamelaisilla on kansallispukunsa käyttöön yksinoikeus. Perittyä oikeutta ei ole kirjattu mihinkään, joten säännöt leviävät suusta suuhun saamelaisten keskuudessa. Valtaväki ei sääntöjä joko tunne tai ei niistä piittaa, ja seuraukset ovat sen mukaiset.

Ilmiöstä on viime aikoina puhuttu kulttuurisena omimisena, mutta ikää sillä on jo rutkasti. Suomalaiset kautta sukupolvien ovat halunneet pukeutua saamelaisasuihin, monesti myynnin edistämiseksi – esimerkiksi Lapin matkailussa. Vaikkapa postikorteissa suomalaiset ovat poseeranneet saamelaisina vuosikymmenien ajan.”

[samoililja]

Upeita saamenpukuja henkilökohtaisine tarinoineen saamelaisilta nuorilta

[feaila]

Näkökulma: Närkästyneet saamelaiset otsikoissa

Miksi saamelaisista on tullut tiukkapipoisia mielensäpahoittajia? Yle Saamen päällikkö Pirita Näkkäläjärvi kertoo, että saamelaiset ovat kyllästyneitä siihen asetelmaan, että saamenpuku kelpaa kyllä eksoottiseksi koristeeksi suomalaiselle, mutta saamelaisten aseman aito edistäminen Suomessa on pysähtynyt.

Tiukkapipoinen mielensäpahoittaminen on nousemassa saamelaisuuden stereotypiaksi humalaisten, likaisten naima-aaslakoiden rinnalle.

Närkästyneet saamelaiset alkavat olla jo iltapäivälehtienkin perusmateriaalia.

Meidän uutisarkistostamme löytyy parin viime vuoden ajan toistakymmentä uutista, joissa kerrotaan tapauksista, joissa suomalainen on päättänyt käyttää epäaitoa saamenpukua omiin tarkoituksiinsa, tuloksena jokin pahastunut saamelainen taho. Kiasma-gate, Rovaniemen Lions-klubin “shamaani”, Miss Suomi pilailupuodin feikkisaamenpuvussa, Visit Finlandin matkailunedistämisvideon nokiset "lappalaiset", lappilainen alppitähti pilailupuodin feikkisaamenpuvussa.

Saamelaisia nämä feikkisaamenpukutapaukset ärsyttävät, jopa loukkaavat. Yritän toimia saamelaisten tunteiden tulkkina ja selittää miksi.

Ensin poliittinen konteksti. Saamelaiset ovat kyllästyneitä siihen, että heidän kulttuurinsa keskeinen symboli saamenpuku kelpaa suomalaisille eksoottiseksi koristeeksi, mutta samaan aikaan saamelaisten aseman aito edistäminen Suomessa on pysähtynyt. Eduskunta äänesti keväällä 2015 nurin saamelaiskäräjälaista neuvotellun kompromissin. Vain pari päivää myöhemmin telakalle meni alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevän ILO 169 -sopimuksen ratifioiminen. Syksyllä 2015 Sipilän hallitus poisti metsähallituslaista saamelaiskulttuurin heikennyskiellon salaa Saamelaiskäräjiltä. Samana syksynä Saamelaiskäräjät koki korkeimman hallinto-oikeuden rikkovan saamelaisten itsemääräämisoikeutta kansana.  Vuoden lopussa hallitus käynnisti jälleen yhden saamelaisoikeuksien selvityksen.

Saamelaiskäräjien mielestä Suomen valtio on pettänyt saamelaiset, kun se ei ole saattanut loppuun yhdessä sovittuja hankkeita vaan pitää saamelaisia löysässä hirressä. Saamelaiset eivät jaksaisi enää loputtomia selvityksiä vaan haluaisivat jo nähdä saamelaislakihankkeille jonkinlaisen päätepisteen, oli lopputulos sitten mikä tahansa.

Tässä kontekstissa jokainen uusi feikkitakkigate on kuin märkä rätti päin pläsiä. Täyttä keljuilua.

Sitten suomalaisuuteen ja saamelaisuuteen. Suomalaiset ajattelevat, että saamelaisuus on osa suomalaisuutta. Saamelaiset eivät ole samaa mieltä. Saamelaisuus ei ole osa suomalaista kulttuuriperintöä, sillä saamelaiset ovat aivan erillinen kansa omine kielineen, historioineen ja kulttuureineen. Saamelaiset, suomalaiset – kaksi eri sanaa, kaksi täysin eri asiaa.

Saamelaisten mielestä heidän pukunsa ja kulttuurinsa eivät siis ole suomalaisten omaisuutta vaan saamelaiset haluavat päättää niistä itse – edes niistä.

Entäs sitten tämä ristiriita. Suomalaisten mielestä saamenpukua saa vapaasti käyttää matkailunedistämiseen. Varsinkin Enontekiön mallinen sininen saamenpuku on suosittu. Kuitenkin etenkin Enontekiön saamelaiset joutuvat lehdissä ja netissä kuuntelemaan huutoa, että he ovat Norjasta tulleita maahanmuuttajia, ahneita valloittajia ja riistäjiä, joille ei kuulu mitään oikeuksia Suomessa.

Ei feikkitakkikeskustelua ilman Pirkka-Pekka Peteliusta. Jokainen feikkilapintakki vie ajatukset takaisin naima-aaslakka-sketsiin, joka on uponnut syvälle suomalaisten tajuntaan, mutta jonka saamelaiset jo mieluiten unohtaisivat. Saamelaisten mielestä suomalaisten tapa hyödyntää saamenpukua ei ole mikään kunnianosoitus vaan ainoastaan vahvistaa suomalaisten negatiivisia stereotypioita saamelaisista.

Jokainen feikkitakkigate muistuttaa saamelaisia myös elävällä tavalla siitä, että suomalaiset eivät tiedä nunnuka-vitsien lisäksi mitään saamelaisista. Suomalaiset ja saamelaiset asuvat samassa maassa, mutta saamelaisista ei suomalaisissa kouluissa opeteta mitään (saamelaisia kouluja ei ole olemassa).

Kirsi Piha ehdotti Miss Maailma -kisan feikkitakkigaten yhteydessä, että saamelaisten pitäisi koittaa kääntää kohu positiiviseksi tuunaa mun perinne -kampanjaksi. Näin varmasti tapahtuukin heti, kun saamelaiset kokevat oman kulttuurinsa tulevaisuuden turvatuksi. Vahvasta asemasta olisi paljon helpompaa operoida.

Mutta sitä odotellessa – vielä monta kertaa – joutuu mielensä pahoittamaan kansa, joka tuntee asemansa Suomessa heikoksi ja uhatuksi. Ja jokainen uusi feikkitakkigate tuntuu joka kerta aina vaan kipeämmältä.

(Teksti kopioitu täältä)

[21474]

Hyvää saamelaisten kansallispäivää!

[21474]

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä vieraili perjantaina Rovaniemellä Avaimia yhdenvertaisuuteen -seminaarissa, jossa etsittiin keinoja parantaa saamenkielisen varhaiskasvatuksen toteutumista Suomessa.

Esille nousi esimerkiksi pula saamenkielisistä varhaiskasvatuksen ammattilaisista.

– Kun katsotaan lakia, niin on aivan selvää, että lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen ja opetukseen omalla kielellään, Pimiä toteaa.

Lain tulkinta on yksiselitteinen, mutta esimerkiksi 1 100:sta saamelaisalueen ulkopuolella elävästä alle kouluikäisestä lapsesta vain noin 50 osallistuu saamelaiseen varhaiskasvatukseen Rovaniemellä, Oulussa ja Helsingissä.

– Aika huonostihan se laki toteutuu Rovaniemellä ja Helsingissäkin. Näissä kolmessa kaupungeissa toivoisi, että viranomaiset ymmärtäisivät velvoitteensa ja järjestäisivät opetuksen kuten laissa sanotaan, eivätkä yrittäisi kiemurrella velvoitteesta ulos.

Pimiä haluaa kuitenkin olla optimisti, vaikka vastuu opetuksen maksamisesta saamelaisalueen ulkopuolella on kunnilla, ja monet kunnat ovat taloudellisesti heikossa tilanteessa.

– Uskon, että kun tietoisuus lisääntyy niin halu toteutukseen seuraa perässä.

Pinnalla olleet keskustelut esimerkiksi saamenpuvun käytöstä lisäävät Pimiän mukaan tietoisuutta saamelaisten oikeuksista myös viranomaisissa, ja ymmärrystä sitä miksi lakipykälät ovat sellaisia kuin ovat.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu toteaakin, että kiristynyt ilmapiiri on vain osa totuudesta. Myös positiivista kehitystä tapahtuu vähemmistöjen oikeuksien osalta, vaikka vihapuheesta oman osansa ovat saaneet turvapaikanhakijoiden lisäksi myös saamelaiset ja romanit.

– Monet asiat, kuten tasa-arvoinen avioliittolaki, ovat menneet eteenpäin.

Yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulee joitakin valituksia saamelaiskysymyksiin liittyen vuosittain. Pimiä rohkaisee esimerkiksi vanhempia ottamaan yhteyttä, kun he kohtaavat syrjintää.

– Esimerkiksi Rovaniemellä järjestettiin vuosi sitten yhteisneuvottelut yhden valtuutetulle tulleen kantelun johdosta. Sen seurauksena kaupunki muutti käytäntöjään saamelaisten lasten varhaiskasvatuksessa.