#kulttuuri
Explore tagged Tumblr posts
kiimaisetmuumipeikot · 2 years ago
Text
Persulaakson tarinoita:
Tumblr media
161 notes · View notes
pupunu · 8 months ago
Text
Juhannustaikoja on kaikenlaisia, mutta niitÀ on kait eri perheissÀ erilaisia. Haluun kuulla millaista kansanperinnettÀ kenenkin perheessÀ on, joten kertokaa teidÀn perheen juhannustaikoja!
Mun perheessÀ opetettiin, ettÀ kerÀÀmÀllÀ seitsemÀn erilaista kukkaa ja laittamalla ne tyynyn alle juhannusyönÀ, nÀkee unessaan tulevan puolisonsa.
16 notes · View notes
kanelinsuomi · 9 months ago
Text
youtube
(English below、suomeksi alla)
ïŒ‘ïŒ‘æœˆă‹ă‚‰æ—„æœŹăŠăăƒ†ăƒƒă‚Żé ˆćŽŽïżœïżœïżœćƒăăŸă—ăŸă€‚ăŠăăƒ†ăƒƒă‚Żă§ăƒ•ă‚Łăƒłăƒ©ăƒłăƒ‰ă«ă€ă„ăŠè‰Č々ăȘăƒˆăƒŒă‚Żă‚·ăƒ§ăƒŒă‚’ă—ăŠă€ăƒŠăƒŒăƒ„ăƒŒăƒ–ă§ăăźć‹•ç”»ă‚’èŠ‹ăˆăŸă™ă€‚ă‚șăƒŒăƒ ă§ă‚‚ăƒ©ă‚€ăƒ–ă‚€ăƒ™ăƒłăƒˆă‚ˆă†ă“ăžïŒ
ă“ăźć‹•ç”»ăŻăƒ‘ăƒŒăƒˆ3ă§ă™ïŒă“ăźæ™‚ă€æ•™è‚Čă«ă€ă„ăŠè©±ă—ăŸă™ïŒ
–
I’ve been working in Japan since November and doing Talk shows about Finland. If you can understand Japanese, feel free to watch the videos or even take part in the live events we have on Zoom!
–
Olen työskennellyt marraskuusta lÀhtien japanilaisella nuorisotalolla ja ollaan jÀrjestetty puhetilaisuuksia Suomesta. Jos osaa japania ja Suomi kiinnostaa, tervetuloa katsomaan youtubesta tai jopa osallistumaan Zoomissa livetapahtumaan!
6 notes · View notes
kapitaali · 1 year ago
Photo
Tumblr media
Kulttuurisotaa Eurooppaa vastaan
Tumblr media
James Lindsayn esitys Euroopan Parlamentissa
Hei, kiitos kaikille. Hienoa olla tÀÀllĂ€. Haluan ottaa kantaa johonkin mitĂ€ Tom juuri sanoi, joka on vĂ€ite, ettĂ€ ”woken pitĂ€isi edistÀÀ oikeudenmukaisuutta Euroopassa.”
TĂ€ssĂ€ on oikeudenmukaisuuden (engl. equity, tarkoittaa myös omaa pÀÀomaa), miettikÀÀ vaikuttaako tĂ€mĂ€ jonkin muun sellaisen mÀÀritelmĂ€ltĂ€, josta olette joskus kuullut. Oikeudenmukaisuuden mÀÀritelmĂ€ tulee julkisen hallinnon kirjallisuudesta. Sen on kirjoittanut mies nimeltĂ€ George Frederickson, ja mÀÀritelmĂ€ kuuluu ”hallittu poliittinen talous, jossa osuudet sÀÀdetÀÀn niin, ettĂ€ kansalaisista tulee samanveroisia”. Kuulostaako tuo yhtÀÀn sellaiselta, josta olette kuulleet aiemmin, kuten sosialismilta?
He tulevat hallitsemaan taloutta tehdĂ€kseeen osuuksista samanveroisia. Ainoa ero oikeudenmukaisuuden ja sosialismin vĂ€lillĂ€ on omaisuuden tyyppi, jonka he jakavat uudelleen, osuuksien tyyppi. He tulevat jakamaan uudelleen yhteiskunnallisen ja kulttuurillisen pÀÀoman taloudellisen ja aineellisen pÀÀoman lisĂ€ksi, ja tĂ€mĂ€ on teesini kun kysymme ”mitĂ€ on woke?”.
Woke on maolaisuutta amerikkalaisilla piirteillĂ€, jos lainaan itse Maoa sanoessani, ettĂ€ hĂ€nen filosofiansa oli marxismi-leninismiĂ€ kiinalaisilla piirteillĂ€. MikĂ€ tarkoittaa sitĂ€, ettĂ€ woke on marxismia ja se on erittĂ€in provokatiivinen lausunto. Se on jotain mitĂ€ varmasti kuulet ettei se ole, ettĂ€ se on jotain muuta ja ettĂ€ professorit ja filosofit kĂ€yttĂ€vĂ€t paljon aikaa selittĂ€mÀÀn miksi se ei ole sama asia. ”Ei, ei, silloin kun puhutaan marxilaisuudesta, puhutaan taloudesta. TĂ€mĂ€ on yhteiskunnallista, tĂ€mĂ€ on kulttuuria. TĂ€mĂ€ on eri asia.” Se ei ole eri asia. Haluan, ettĂ€ ajattelette biologisesti hetken, enkĂ€ tarkoita nyt kehoanne. Voisimme kyllĂ€ tehdĂ€ niin, mutta se on eri aihe.
Haluan teidÀn ajattelevan sitÀ, miten me luokittelemme kasvit ja elÀimet, kun me tutkimme niitÀ. On lajeja, mutta niiden ylÀpuolella on elÀinten heimot. On kissoja, kaikki kissaelÀimet, on tiikerit, leijonat, kotikissat, leopardit, monenlaisia kissaelÀimiÀ. Jos me ajattelemme marxilaisuutta ideologioiden heimona, silloin klassinen taloudellinen marxilaisuus on saman suvun laji. Kriittinen teoria on heimo, anteeksi laji tÀssÀ heimossa. Queer-teoria on laji tÀssÀ heimossa. Postkoloniaalinen teoria, joka piinaa Eurooppaa, on laji tÀssÀ heimossa, ja nÀillÀ kaikilla on jotain yhteistÀ, joka sitoo ne toisiinsa, nimeltÀÀn intersektionaalisuus, joka tekee niiden kohtelusta sellaisen, kuin ne olisivat yksi ja sama asia. Mutta itse logiikka on marxilainen.
Ja haluan vakuuttaa teidĂ€t tĂ€stĂ€, koska Marxilla oli erittĂ€in yksinkertainen ehdotus, mutta me eksyimme. Me luulemme Marxin puhuneen taloudesta, koska hĂ€n usein puhui taloudesta. HĂ€n kirjoitti kirjan nimeltÀÀn ”PÀÀoma”. Se on erittĂ€in kuuluisa kirja ja me ajattelemme, ettĂ€ no, tĂ€mĂ€ on taloustieedettĂ€, mutta se ei ole totta. Se on totta ainoastaan pinnalta. Jos me menemmee pintaa syvemmĂ€lle, se mistĂ€ Marx puhui oli jotain muuta. Me tiedĂ€mme mikĂ€ Marxin hypoteesi oli; ettĂ€ meidĂ€n tulee ottaa tuotantovĂ€lineet haltuun jos me aiomme saada tuotua sosialismin kaikille kansoille, koko maailmalle.
MeidĂ€n tulee ottaa tuotantovĂ€lineet haltuun, joten tulee kysyĂ€ ”mitĂ€ hĂ€n tarkoittaa?” ja liittyykö se pÀÀomaan. Silloin meiltĂ€ menee ohi se mitĂ€ hĂ€n tarkoittaa. Jos ajattelet, ettĂ€ se liittyy tuotantovĂ€lineisiin, vasaroihin tehtaissa ja sirppeihin pelloilla, silloin sinulta menee ohi se mitĂ€ Marx tarkoittaa, koska Marx selitti sen, mikĂ€ tekee ihmisistĂ€ erityisen, hĂ€nen varhaisissa kirjoituksissaan. MikĂ€ tekee ihmisistĂ€ erityisen on, ettĂ€ ihminen on vaillinainen ja hĂ€n tietÀÀ olevansa vaillinainen. HĂ€n on ihminen, jonka todellinen luonne on hĂ€neltĂ€ unohtunut, jonka todellinen luonne on sosiaalinen olento.
Ihminen on sydĂ€messÀÀn sosialisti, joka ei tajua sitĂ€. Ja syy siihen miksi hĂ€n ei tajua sitĂ€ on, koska talouden olosuhteet, jotka toimivat tuotannon vĂ€lineiden kautta, eivĂ€t tuota tai rakenna ainoastaan taloutta, vaan hĂ€net itsensĂ€. Sosiaalista ihmistĂ€ ja erityisesti historiallista. Marx sanoi, ettĂ€ hĂ€n oli ensimmĂ€isenĂ€ tutkinut historiaa tieteellisesti. Miten historiaa tehdÀÀn? Ihminen tekee ihmisen toimintaa, ja ihmisen keskeisintĂ€ toimintaa on taloudellinen toiminta, niinkuin hĂ€n sen nĂ€ki. Ja taloudellinen tuotanto ei ainoastaan tuota talouden tuotteita ja palveluja. Se tuottaa yhteiskunnan itsensĂ€ ja yhteiskunta taas puolestaan tuottaa ihmisen. TĂ€tĂ€ hĂ€n nimitti praksiksen kÀÀntĂ€miseksi. (suom. huom. Marx kutsui yhteiskunnan luomista “kĂ€ytĂ€nnöksi” (praksis) ja ihmisen luomista yhteiskunnan toimesta “kĂ€ytĂ€nnön nurinpĂ€in kÀÀntymiseksi”. )
Ja siten kun hĂ€n sanoo, ettĂ€ meidĂ€n tulee ottaa haltuun tuotantovĂ€lineet ja kun hĂ€n puhuu tehtaista ja pelloista, hĂ€n itse asiassa puhuu siitĂ€ miten me rakennamme sen mitĂ€ me olemme ihmisolentoina niin, ettĂ€ me voimme tĂ€ydentÀÀ itsemme, jotta me voisimme saattaa historian loppuun. Ja historian lopussa ihmiskunta muistaa, ettĂ€ ihminen on sosiaalinen olento ja silloin meillĂ€ on sosiaalinen yhteiskunta. ”TĂ€ydellinen kommunismi, joka ylittÀÀ yksityisomistuksen”, kuten hĂ€n sen itse ilmaisi. HĂ€n itse asiassa sanoi, ettĂ€ ”kommunismi kumoaa positiivisesti yksityisomistuksen inhimillisenĂ€ itsevieraantumisena”. Se on lainaus Taloudellis-filosofisista kĂ€sikirjoituksista (1844).
Joten Marx oli kiinnostunut sen kontrolloinnista, tai ymmĂ€rtĂ€misestĂ€ ja kontrolloinnista, miten ihminen tuottaa itsensĂ€. HĂ€n kirjoittaa tĂ€stĂ€ yksinomaan 1840-luvulla. ErittĂ€in syvĂ€llisesti. Miten me sen teemme? Ja hĂ€n tarkastelee taloudellisia oloja ja hĂ€n sanoo ”tĂ€ssĂ€ se on”. Ja siitĂ€ me saamme taloudellisen marxilaisuuden. Ja siksi me pidĂ€mme Marxia taloustieteilijĂ€nĂ€. Mutta Marx ei koskaan ollut taloustieteilijĂ€. HĂ€n oli teologi. HĂ€n halusi tuottaa uskonnon ihmiskunnallee, joka ylittĂ€isi kaikki ihmiskunnan muut uskonnot ja toisi ihmisen takaisin todellisen sosiaalisen luonteensa pariin. Ja tĂ€mĂ€ on Marxin todelliset kasvot.
Ja tavoitteena oli, kuten sanoin, tĂ€ydentÀÀ ihminen. Joten hĂ€n sanoi, ”miten me rakennamme ihmisen tĂ€llĂ€ hetkellĂ€?” Kaikki tĂ€mĂ€ talousanalyysi liittyy siihen, ”miten me rakennamme ihmisen tĂ€llĂ€ hetkellĂ€?”, niinkutsutun materiaalisen determinismin avulla. Ja hĂ€n sanoi, ”No, meillĂ€ on yksityisomistuksen erityinen muoto yhteiskunnassamme. Yhteiskuntamme on jĂ€rjestĂ€ytynyt yksityisomistuksen ympĂ€rille. Joten kaikki ajatuksemme on jĂ€rjestetty yksityisomistuksen ympĂ€rille.” Toisin sanoen, on aivan tietynlainen yksityisomaisuuden muoto, johon porvarieliitillĂ€ on pÀÀsy, ja sitten he jĂ€rjestĂ€vĂ€t yhteiskunnan sulkeakseen kaikki muut tuohon omaisuuteen kĂ€siksi pÀÀsyn ulkopuolelle riistĂ€mĂ€llĂ€, vieraannuttamalla, hyvĂ€ksikĂ€yttĂ€mĂ€llĂ€.
Ja niin se mitÀ Karl Marx ehdotti oli, ettÀ taloudesta tulee vÀlikappale, jonka avulla erottaa yhteiskunta porvariluokkaan, jolla on pÀÀsy yksityisomaisuuden erityiseen muotoon. Ihmiset, joilla on pÀÀsy johonkin, he haluavat pitÀÀ sen itsellÀÀn. Joten he riistÀvÀt ihmisiÀ ja pitÀvÀt muut poissa pÀÀsyn ÀÀreltÀ tuohon omaisuuden erityiseen muotoon. He pystyttÀvÀt luokkajÀrjestelmÀn tekemÀÀn sen. SitÀ pakotetaan ideologialla nimeltÀ kapitalismi, joka uskoo, ettÀ tÀmÀ on oikea tapa tehdÀ asioita maailmassa. Ja se, mitÀ meidÀn on tehtÀvÀ, on herÀttÀÀ pohjalla oleva luokka, proletariaatti, maailman todellisiin oloihin sekÀ siihen seikkaan, ettÀ he ovat historiallisia muutoksentekijöitÀ. Ja saada heidÀt suorittamaan vallankumous ja muuttaa yhteiskuntaa niin, ettÀ meillÀ olisi oikeudenmukaisuus tai sosialismi. Kumpaa sanaa haluatkin kÀyttÀÀ, niillÀ on sama mÀÀritelmÀ.
Ottakaamme nyt askel taaksepĂ€in. Otamme askeleen taaksepĂ€in tĂ€stĂ€ lajista, tĂ€stĂ€ talouden lajista, ”Homo Economicus”, ja otamme askeleen taaksepĂ€in heimoon ja tarkastelemme tĂ€tĂ€ ideaa, yksityisomaisuuden erityistĂ€ muotoa, joka erottelee yhteiskunnan ihmisiin, joilla on (porvarit), ja ihmisiin, joilla ei ole, jotka ovat luokkakonfliktissa ideologian kanssa, joka pitÀÀ heitĂ€ tĂ€ssĂ€ asemassa. Ja altavastaajaluokan tulee herĂ€tĂ€ tietoisuuteen, jolla taistella tĂ€tĂ€ vastaan ja ottaa tuotantovĂ€lineet haltuun, vĂ€lineet joilla tuotetaan tuota determinististĂ€ yksityisomaisuutta.
Sanotaan nyt, ettĂ€ muutamme luokan kĂ€sitettĂ€, laitetaan tilalle rotu. Ja katso, saamme kriittisen rotuteorian, joka tippuu hatusta kuin tilauksesta. ErittĂ€in yksinkertaista. Vuonna 1993 Cheryl Harris kirjoitti pitkĂ€n artikkelin Harvard Law Reviewiin nimeltĂ€ ”Whiteness As Property”. HĂ€n selitti, ettĂ€ valkoisuus tai valkoinen etuoikeus on erÀÀnlaista kulttuurillista yksityisomaisuutta. HĂ€n sanoo, ettĂ€ se pitÀÀ lakkauttaa, jotta meillĂ€ voisi olla rodullinen oikeudenmukaisuus. Aivan kuten Karl Marx sanoi kommunistisessa manifestissa, jossa hĂ€n kirjoitti ”TĂ€ssĂ€ mielessĂ€ kommunistit voivat ilmaista oppinsa kahdella sanalla: yksityisomistuksen lakkauttaminen”.
TÀmÀn takia kriittinen rotuteoria haluaa lakkauttaa valkoisuuden, koska valkoisuus on yksityisomistuksen muoto. Ihmiset, joilla on pÀÀsy tÀhÀn yksityisomaisuuteen, ovat valkoisia, lÀhellÀ valkoisia, tai he kÀyttÀytyvÀt valkoisen tavoin. NÀmÀ ovat sanoja amerikkalaisten sanakirjoista, joilla he kuvaavat sitÀ miten ihmiset saavat pÀÀsyn yksityisomaisuuteen. Ihmiset vailla sitÀ ovat vÀrillisiÀ ja systeeminen rasismi riistÀÀ heitÀ. SysteemistÀ rasismia pakotetaan valkoisen ylivallan ideologialla kapitalismin sijaan.
Jos pidÀt valkoisuutta kulttuurillisen pÀÀoman muotona, valkoista ylivaltaa siten kuin he sen mÀÀrittelevÀt, identtisenÀ kapitalismin kanssa, se on heidÀn uskomuksensa. He eivÀt usko, ettÀ valkoiset ihmiset ovat parempia. He uskovat, ettÀ valkoisilla on pÀÀsy yhteiskunnan kontrolliin, ja ettÀ sen pitÀisi pysyÀ valkoisilla. Vaikka et edes uskoisi siiheen, jos pelkÀstÀÀn tuet ajatusta idean tasolla, olet pÀÀstÀnyt valkoisen ylivallan ideologian ajatuksiisi.
Ja niin meillĂ€ on tĂ€ysin sama jĂ€rjestelmĂ€ ja tavoite: herĂ€ttÀÀ rodullinen tietoisuus ihmisissĂ€ niin, ettĂ€ he voisivat liittyĂ€ yhteen luokkana ja ottaa kulttuurin tuotannon vĂ€lineet haltuun, jotta valkoisen kulttuurin tuotanto ei enÀÀ ole dominantti tuotantotapa. Se on Euroopassa iso ihmetyksen aihe, lĂ€pi Euroopan ja Britannian kuulee kysymyksen kerta toisensa jĂ€lkeen: ”MikĂ€ ihme on tĂ€mĂ€ amerikkalainen ilmiö orjuudesta ja sensellaisesta, joka ei sovellu maahamme. Miksi se on tÀÀllĂ€ niin suosittua?” Se johtuu siitĂ€, ettĂ€ se ei liity histporiaan mitenkÀÀn. Ne ovat kaikki heidĂ€n kĂ€yttĂ€miÀÀn tekosyitĂ€. Se liittyy luokkatietoisuuden luomiseen, joka on valkoisuutena tunnetun yksityisomaisuuden muotoa vastaan, joka on dominanttia kulttuuria vastaan, joka voi olla tosiasia, jos olet Euroopassa.
Se on se syy. Koska siitĂ€ tulee tila, jossa ihmiset voivat liittyĂ€ yhteen ja he voivat kanavoida vittuuntumisensa ja yrittÀÀ anastaa vallan. Kirjoitin kirjan nimeltÀ Race Marxism ja mÀÀrittelin kriittisen rotuteorian sellaisena kuin se oikeasti on, heti kirjan ensimmĂ€isellĂ€ sivulla. Sanoin kriittisen rotuteorian ”kutsuvan kaikkea sitĂ€ mitĂ€ haluat hallita ’rasistiseksi’ niin kauan, kunnes kontrolloit sitĂ€â€. Mutta emmekö me sanoisi samaa marxilaisuudestakin? Kaiken kutsumista ”porvarilliseksi”, kunnes se on omassa hallinnassa. Mutta nuo tarkoittavat samaa asiaa. Ne tarkoittavat tĂ€ysin samaa asiaa.
EntĂ€pĂ€ sitten queer-teoria? Miten se on marxilaista? Se on erittĂ€in omituista. Kaikki tuo, sukupuoli, seksuaalisuus ja niin edelleen. Tom sanoi ”mikĂ€ on woke-hyökkĂ€ys? Normaalina olemisen idea”. No, queer-teoria ajattelee, ettĂ€ on olemassa tiettyjĂ€ ihmisiĂ€, jotka saavat asettaa normit yhteiskunnassa. He ovat etuoikeutettuja. He kutsuvat itseÀÀn normaaleiksi. He sanovat, ettĂ€ tĂ€mĂ€ on normaalia. On normaalia pitÀÀ itseÀÀn miehenĂ€ ja nĂ€yttÀÀ mieheltĂ€ ja kĂ€yttĂ€ytyĂ€ miehen lailla ja pukeutua kuin mies ja syödĂ€ lihaa kuin mies ja sitten on naisia, joiden tulisi olla feminiinisiĂ€ ja kauniita ja kaikkea tĂ€tĂ€.
Ja niin he saavat mÀÀritellÀ sen, mikÀ on normaalia. He ovat heteroseksuaaleja, joten he saavat mÀÀritellÀ, ettÀ heteroseksuaalisuus on normaalia ja muut seksuaalisuuden muodot epÀnormaalia. Ja tÀten on konflikti kulttuurillisessa pÀÀomassa siitÀ, ketÀ saadaan pitÀÀ normaalina ja kuka on pervertikko tai friikki tai jokin muu termi, joka heidÀn kirjallisuudessaan mainitaan. Mutta teknisesti ottaen, kuka on queer, joka siis kuulostaa slurrilta, mutta he ovat ottaneet termin kÀyttöön ja se on nyt tekninen akateeminen termi. Se tarkoittaa identiteettiÀ ilman olemusta, identiteettiÀ, joka on tiukalla tavalla normaaliuden kÀsitettÀ vastaan, niinkuin queer-teoreetikko David Halperin mÀÀritteli vuonna 1995 ilmestyneessÀ kirjassaan Saint Foucault: Towards a Gay Hagiography. MinÀ en sitÀ keksinyt. En ole ekstrapoloimassa mitÀÀn. NÀette, ettÀ queer-teoria on vain yksi laji marxilaisuuden heimossa.
EntĂ€pĂ€ sitten postkoloniaalinen teoria, joka riivaa Eurooppaa kiitos Frantz Fanonin ja hĂ€nen suurimman eurooppalaisfaninsa Jean-Paul Sartren? EntĂ€pĂ€ sitten tĂ€mĂ€? No, se on samaa. SiinĂ€ lĂ€nsi on riistĂ€jĂ€. HeillĂ€ on pÀÀsy materiaaliseen ja kulttuurilliseen vaurauteen maailmassa, koska he ovat pÀÀttĂ€neet, ettĂ€ heidĂ€n kulttuurinsa on oletus ja menneet ja kolonisoineet maailman ”tuodakseen muualle maailmaan kulttuuria”, niinkuin he sanovat. Ja nĂ€in riistetyt, alkuperĂ€iskansat ympĂ€ri maailman, ihmiset joutuvat liittymÀÀn yhteen ja heidĂ€n toimintaansa nimitetÀÀn dekolonialisaatioksi. He joutuvat poistamaan jokaisen lĂ€ntisen kulttuurin aspektin. Kun he tulevat Belgiaan tai Ranskaan tai Britanniaan ja sanovat ”me aiomme dekolonisoida opetussuunnitelman”, tai kun he tulevat Britanniaan ja sanovat ”me aiomme dekolonisoida Shakespearen”.
SitÀ he tarkoittavat. Me joudumme poistamaan kulttuurisen merkityksen kulttuuriartifakteiltanne, koska nuo kulttuuriartifaktit itsessÀÀn ovat meitÀ riistÀviÀ. TÀmÀ on sama jÀrjestelmÀ, sama laji samassa heimossa. Ja tuo heimo on marxilaisuus, joka on tapa ajatella maailmasta. Ja tavoite on aina ollut ottaa haltuun vÀlineet, joilla tuotetaan ihmisiÀ, historiaa ja yhteiskuntaa. Marx uskoi vain, ettÀ tÀmÀ tapahtuisi talouden vÀlinein. Nyt se on sosiokulttuurisin vÀlinein.
Kehitys tĂ€hĂ€n tilanteeseen, jota joskus nimitetÀÀn lĂ€nsimaiseksi marxilaisuudeksi, alkoi 1920-luvulla. MeillĂ€ oli VenĂ€jĂ€n vallankumous vuonna 1917. Mutta vallankumousta ei tapahtunut Euroopassa ja marxilaiset hĂ€mmentyivĂ€t. Ja sitten Antonio Gramsci istui alas ja kirjoitti joitain juttuja ja Georg LukĂĄcs istui alas ja kirjoitti teoksensa ’Historia ja luokkatietoisuus’ vallankumouksen epĂ€onnistuttua Unkarissa. Ja he kirjoittivat tekstejĂ€, joista myöhemmin tuli kulttuurimarxilaisuus, idea siitĂ€, ettĂ€ pitÀÀ tunkeutua kulttuuri-instituutioihin niiden muuttamiseksi sisĂ€ltĂ€pĂ€in, koska lĂ€nsimaisessa kulttuurissa on jotain, mikĂ€ hylkii sosialismia.
Joten meidÀn pitÀÀ mennÀ sisÀlle ja muuttaa kulttuuri tehdÀksemme siitÀ sosialistista. NykyÀÀn ei ole sallittua puhua kulttuurimarxilaisuudesta. He ovat luokitelleet sen salaliittoteoriaksi. He sanovat sen olevan antisemitististÀ. Se ei ole totta. Antonio Gramsci kirjoitti kirjoja. Georg Lukåcs kirjoitti kirjoja. Voit lukea nuo kirjat. HeillÀ on filosofia. Jos he eivÀt pidÀ kulttuurimarxilaisuus-nimestÀ, voimme kÀyttÀÀ nimeÀ, jota muut ihmiset tuohon aikaan kÀyttivÀt, lÀnsimainen marxilaisuus. IkÀÀnkuin virus sopeutuisi olosuhteisiin, joissa se yrittÀÀ tartuttaa isÀntÀÀ.
Se toimi maaorjayhteiskunnissa. Marxilaisuus sai vallan VenÀjÀllÀ. Se sai vallan myöhemmin Kiinassa, se sai vallan ympÀriinsÀ monenlaisissa maatalousvetoisissa feudaaliyhteiskunnissa, mutta se ei toiminut varsinaisissa kapitalistivaltioissa, koska Marx oli vÀÀrÀssÀ. Sitten useat saksalaiset Frankfurtin koulukunnasta alkoivat tutkia tÀtÀ ilmiötÀ syvÀllisemmin ja he kehittelivÀt ideaa pidemmÀlle. He kehittelivÀt sitÀ kriittisen marxilaisuuden ideaksi. He kehittelivÀt sen Kriittiseksi Teoriaksi.
Ja Max Horkheimer, joka kehitti Kriittisen Teorian, selitti teoriansa, ja mitĂ€ se sanoi? Se sanoi, ”Me tajusimme, ettĂ€ Marx oli vÀÀrĂ€ssĂ€ yhdessĂ€ asiassa. Kapitalismi ei tee työlĂ€isistĂ€ kurjia. Se sallii heidĂ€n rakentaa parempaa elĂ€mÀÀ. Joten kehitin Kriittisen Teorian, koska hyvĂ€n yhteiskunnan ideaa ei ole mahdollista kommunikoida olemassaolevan yhteiskunnan termeillĂ€â€. Kriittinen marxilaisuus kritisoi olemassaolevan yhteiskunnan kokonaisuutta. Kaikki jollain tavalla tulee alistaa marxilaisen konfliktianalyysin alaisuuteen. Mutta miten sellainen suoritetaan?
He etsivĂ€t vastausta 1900-luvun puolivĂ€lissĂ€ ja syttyi toinen maailmansota. Frankfurtin koulukunta saapui Amerikkaan, joka tĂ€ssĂ€ metaforassa on Wuhanin virologinen instituutti, koska marxilaiselle virukselle alettiin tehdĂ€ ”gain-of-function”-tutkimusta Amerikassa. Ja Amerikan yliopistot ottivat nĂ€mĂ€ saksalaiset professorit ja Herbert Marcuse kirjoitti 1960-luvulla ÀÀrimmĂ€isen selvĂ€sti, vuonna 1969, ettĂ€ kapitalismi toimittaa tuotteet ja antaa hyvĂ€n elĂ€mĂ€n ihmisille, tekee heistĂ€ vauraita ja onnellisia ja heidĂ€n olonsa mukaviksi. HĂ€n sanoi myös, ettĂ€ työvĂ€enluokka ei enÀÀ tule olemaan vallankumouksen perusta johtuen nĂ€istĂ€ asioista.
Toisin sanoen, meidÀn ei enÀÀ tarvitse olla vastuullisia työvÀenluokalle, mikÀ avaa ovet valtaa tavoitteleville marxilaisille ystÀvystyÀ korporaatioiden kanssa. Pomot eivÀt enÀÀ ole vihollinen, he ovat mahdollisuus. Koska työvÀenluokka ei ole relevantti. HÀn sanoi, ettÀ energia on jossain muualla. JÀn sanoi, ettÀ energia on rotuvÀhemmistöissÀ, seksuaalivÀhemmistöissÀ, feministeissÀ, ulkopuolisissa. SiellÀ on energiaa marxilaiselle vallankumoukselle lÀnnessÀ, ei työvÀenluokassa.
Ja marxilaisuus kykeni nÀin jÀttÀmÀÀn työvÀenluokan taakseen. Ja mitÀ he tekivÀt? He olivat tutkineet 30 vuotta niinkutsuttua kulttuuriteollisuutta, teollisuudenalaa joka hyödykkeellistÀÀ ja paketoi kulttuuria ja myy sitÀ takaisin ihmisille, joilta oletetusti on riistetty se mitÀ se oikeasti on, nyt se on vain tyhjÀÀ ja abstraktia. Ja niin, mitÀ he sitten tekivÀt? He ottivat haltuun kulttuuriteollisuuden tuotantovÀlineet, koska sitÀ he tekevÀt. Ja niin he alkoivat transformoida kulttuuriteollisuutta myymÀÀn rotuun, seksuaalisuuteen, sukupuoleen perustuvaa agit proppia niinkuin se olisi oikeaa kulttuuria. TÀllÀ tavoin me saamme kÀsitteet kuten kulttuurillinen omiminen, kulttuurillinen relevanssi, kulttuuri sitÀ, kulttuuri tÀtÀ, kulttuuri mitÀ vain.
Ja se kaikki tarjotaan pastissina, se tarjoillaan pilkkana siitĂ€ mitĂ€ oikeasti tapahtuu. TĂ€mĂ€ kaikki on kehittynyt Amerikassa ÀÀrimmĂ€isen rodullistetussa kontekstissa. Ja se kehittyi woke-muotoiseksi identiteettiperustaiseksi marxilaisuudeksi, kokoelmaksi marxilaisia lajeja. TĂ€mĂ€ kaikki toimii samalla toimintaperiaatteella, mutta sijoittuu erilaisiin
 ja kĂ€ytĂ€n tĂ€ssĂ€ saksalaista termiĂ€, ”volkeihin”. LGBTQ on volk. Siihen perustuu volk-identiteetti ja heistĂ€ tulee aktivisteja.
Mustien yhteisö on volk. MistÀ tiedÀn? Koska niin W. E. B. Du Bois sanoi sen olevan, kun hÀn loi perustan kriittiselle teorialle. He ajattelevat itseÀÀn kansallisvaltioina. Eikö heillÀ kaikilla ole liputkin? EivÀtkö he kanna niitÀ lippuja kuin siirtomaavallat? EivÀtkö he ripustakin niitÀ kaduille? He pitÀvÀt itseÀÀn valloittajavaltioina, mutta liitossa keskenÀÀn samalla tavoin kuin eri siirtomaavaltojen uhreiksi joutuneet siirtokunnat, jotka pyrkivÀt vapauttamaan itsensÀ lÀnsimaiselta sivistykseltÀ.
Ja nÀin meillÀ on lÀnsimainen marxilaisuus, joka saa monia muotoja, mutta jolla on yksi kaiken ylittÀvÀ tulokulma. Ja heidÀn kÀyttÀmÀnsÀ tulokulma, aloitin sanomalla, on maoistinen, ei pelkÀstÀÀn marxilainen. TiedÀtte, ettÀ teoria on marxilainen. Se on vain kehittynyt eri lajeiksi, jotka hyökkÀÀvÀt lÀnttÀ vastaan sen heikoimpiin kohtiin meidÀn suvaitsevaisuuden, hyvÀksynnÀn, avoimuuden, anteliaisuuden kautta, parhaimpien piirteidemme kautta. Ne asiat, joista meidÀn tulisi olla ylpeitÀ, ne asiat joista me olemme ylpeitÀ.
Mao Zedong tiesi miten kÀyttÀÀ identiteettipolitiikkaa. En tiedÀ miten te opiskelette Euroopassa, mutta Amerikassa meillÀ on erittÀin punaiseksi pesty koulujÀrjestelmÀ. Voitaisiin sanoa, ettÀ kommunistit ovat repineet koulujÀrjestelmÀstÀ pois kaiken kommunismin. SiitÀ ei Amerikassa kuule yhtÀÀn mitÀÀn. Joten me emme koskaan saa oppia Maosta ja ehkÀpÀ ette tiedÀ tÀtÀ, mutta sanon tÀmÀn amerikkalaisille yleisöille ja he ovat jÀrkyttyneitÀ. Mao kÀytti identiteettipolitiikkaa, hÀn loi Kiinaan kymmenen identiteettiÀ, viisi niistÀ hÀn nimesi punaisiksi kommunismin puolustajiksi. Viisi hÀn nimesi mustiksi fasisteiksi.
Ja hÀn luokitteli ihmiset nÀihin identiteettikategorioihin. SillÀ ei ole vÀliÀ mitÀ ne luokat ovat. Tottakai, kun he olivat kommunisteja, siellÀ oli asioita kuten vuokraisÀnnÀt ja rikkaat maanviljelijÀt ja tÀllaista. Oikeisto oli paha kategoria jo itsessÀÀn, konservatiivi, kaikki nÀmÀ olivat pahoja. Pahat vaikutteet. Saatoit olla paha vaikute jollekin pelkÀstÀÀn ajattelemalla vÀÀriÀ asioita tai sanomalla vÀÀriÀ asioita milloin tahansa, tai koska valtio vain pÀÀtti, ettÀ se ei pidÀ sinusta. NÀmÀ ovat pahoja kategorioita. Ja jos olet pahassa kategoriassa, tÀrkeÀÀ on tajuta, ettÀ lapsesi ovat myös pahassa kategoriassa oletuksena. Joten he luovat sosiaalista painetta lapsille identifioitua vallankumouksellisiksi, jolloin he saavat punaisen identiteetin, kommunistisen identiteetin, hyvÀn identiteetin ja sitten heidÀt palkitaan siitÀ.
Ja nuoret johtivat vallankumousta Kiinassa, koska Mao kÀytti identiteettipolitiikkaa lapsiin kouluissa. TÀmÀn pitÀisi tuntua teistÀ todella epÀmukavalta, koska ainakin meillÀ USA:ssa kerromme lapsillemme, ettÀ valkoinen on paha, valkoinen on riistoa. Automaattisesti satutat muita olemassaolollasi. Mutta jos muutut queeriksi, me juhlimme sinua.
Ja sitten luodaan radikaali armeija, joka identifioituu sukupuolivÀhemmistöihin ja seksuaalivÀhemmistöihin seitsenvuotiaana. HeitÀ voi johdatella lÀÀketieteelliseen sukupuolenvaihdokseen antamalla heille murrosiÀnestolÀÀkitystÀ, mistÀ tottakai lÀÀketeollisuus hyötyy. Seitsenvuotiaana, vanhempien selÀn takana. TÀlle kaikelle on syynsÀ. Se on sama ohjelma, jota Mao Tsetung kÀytti radikalisoimaan nuoria Kiinassa. Ainoana erona on, ettÀ identiteettikategoriat ovat muuttuneet. Se on maolainen kulttuurivallankumous amerikkalaisilla piirteillÀ, jota viedÀÀn maasta Eurooppaan.
Ja samalla tavalla kuin kriittinen rotuteoria on saapunut Eurooppaan, vaikka se ei kÀy jÀrkeen, se tulee Eurooppaan siitÀ huolimatta. Ja teillÀkin tulee olemaan kulttuurivallankumous. TeillÀ oli erÀÀnlainen oma versionne vuonna 2020. George Floyd kuoli Minnesotassa, mikÀ ei liittynyt mitenkÀÀn teihin ja teidÀn patsaitanne revittiin alas Euroopassa. TÀyttÀ sekoilua. SillÀ ei kuitenkaan ole vÀliÀ. Pointti on tuhota lÀnsimainen sivilisaatio sisÀltÀ kÀsin. KÀyttÀen maolaisia tekniikoita. Viiminen pointti Maosta, jotta saan tuon pointin ajettua lÀpi.
Mao sanoi vuonna 1942, ettÀ tÀmÀ Kiinan muuttamisen kaava oli nimeltÀÀn YhdistÀ Kritisoi YhdistÀ. Ensin yritÀt luoda halun yhdistÀÀ kansa. Sitten kritisoit ihmisiÀ siitÀ, ettÀ he eivÀt saa sitÀ aikaan. Sitten tuot heidÀt yhteen uuden standardin alaisuuteen. Kuulostaako se yhtÀÀn siltÀ, mitÀ teille ollaan tekemÀssÀ? Mutta kÀytetyt sanat ovat erit. Me kÀytÀmme sanoja kuten inkluusio ja joukkoon kuuluminen, ettÀ on jokin mihin kuulua. Me vain haluamme inklusiivisia tiloja, mutta valitettavasti teillÀ on rasistisia ideoita ja meidÀn tulee kritisoida teitÀ siitÀ, te joudutte kritisoimaan itseÀnne siitÀ. TeidÀn pitÀÀ opiskella, shui shei, niinkuin mandariiniksi sanotaan, juuri niinkuin Mao sen sanoi. Ja sitten me voimme yhdistÀÀ teidÀt uuden standardin alle, jota Mao kutsui sosialistiseksi kuriksi, jota me emme lÀnnessÀ niele. LÀnnessÀ me kutsumme sitÀ inkluusioksi.
Ja niin meillĂ€ on tĂ€mïżœïżœ uusi ohjelma ja inkluusion sisĂ€llĂ€, tai oikeastaan inkluusion ylĂ€puolella meillĂ€ on kestĂ€vyys. MeillĂ€ on kestĂ€vĂ€ ja inklusiivinen tulevaisuus. NĂ€en Agenda 2030:n tÀÀllĂ€, ja sen pÀÀllĂ€ on ruksi. KestĂ€vĂ€ ja inklusiivineen tulevaisuus on uusi sosialistinen standardi, ettĂ€ meillĂ€ olisi vapaus sosialistisen kurin alaisuudessa. Ja Mao sanoi, ettĂ€ se tapa, jolla tĂ€mĂ€ tulee toimimaan, sitĂ€ hĂ€n kutsuu demokraattiseksi sentralismiksi. Me kutsumme sitĂ€ sidosryhmĂ€kapitalismiksi.
Ja otan Maailman Talousfoorumin kohteekseni, koska se on se joka tÀtÀ kaikkea koordinoi. Otan YK:n kohteekseni, koska se myös koordinoi tÀtÀ. Woke on siis marxilaisuutta. SitÀ ajetaan maolaisella kulttuurivallankumouksella. Se kÀyttÀÀ amerikkalaisia identiteettikategorioita. Ja vaikka jotkut niistÀ eivÀt toimi Euroopassa, takaan teille, ettÀ koloniaalinen aspekti toimii. He tulevat löytÀmÀÀn teidÀn heikkoutenne, he tulevat sovittamaan teorian sille, koska se on kuin virus joka kehittyy isÀntÀÀnsÀ ja Eurooppa on suuressa vaarassa.
Viimeinen asia, jonka mainitsen on kaksiosainen. Kun siedĂ€tte marxilaisten provokaatiota, marxilainen strategia on aina samantyyppinen, sitĂ€ kutsutaan keskitason vĂ€kivallaksi. He eivĂ€t iske tĂ€ysimittaisella bolshevikkihyökkĂ€yksellĂ€ kovin usein. Se on keskitason vĂ€kivaltaa, mitĂ€ he yllyttĂ€vĂ€t. MikĂ€ tarkoittaa, ettĂ€ jos annat periksi ja teet kuten Jean-Paul Sartre sanoi hĂ€nen esipuheessaan Frantz Fanonin jĂ€lkikolonialistiseen ’Sorron yöstÀ’-kirjaan. HĂ€n sanoi, ettĂ€ vĂ€kivalta on tulossa. Euroopan on parasta antaa se pois niin, ettĂ€ he eivĂ€t tapa teitĂ€. He murhaavat teidĂ€t ja vievĂ€t sen pois tai ehkĂ€pĂ€ he antavat sen pois, antavat kulttuurinne pois, antavat pois maanne ja he antavat teidĂ€n elÀÀ. He ovat tulossa noutamaan teidĂ€t ja se Euroopan pitÀÀ oppia. SitĂ€ hĂ€n sanoo ’Sorron yöstÀ’ esipuheessa. Voit lukea sen itse, mahdollisesti alkuperĂ€isenĂ€ ranskalaisversiona, jota minĂ€ en osaa lukea.
Ja mielestÀni tÀmÀ on se polku, jota Eurooppa on kulkenut. Joten voitte antaa periksi, se on erÀs puoli, koska he ovat provosoineet keskeltÀ ja voitte reagoida ja ylireagoida, josta surullista kyllÀ Euroopalla on rankka historia viime vuosisadalta ylireagoinneissa, ja jos ylireagoitte, mitÀ he tekevÀt? He aseistavat ylireaktionne vuosisadaksi eteenpÀin ja saavat moraalisen ylivallan niin, ettÀ te pÀÀdytte antamaan sen pois myöhemmin jokatapauksessa. Joten teidÀn pitÀÀ seistÀ selkÀ suorana periaatteidenne kanssa, mutta te joudutte tekemÀÀn niin viekkaasti. Te joudutte ymmÀrtÀmÀÀn sen, ettÀ teitÀ provosoidaan, mikÀ tarkoittaa ettÀ ette saa reagoida provokaattorin sitÀ halutessa. Te joudutte voittamaan heidÀt viekkaudessa, mikÀ ei ole mahdollista ellette tiedÀ diagnoosia ongelmaanne.
On olemassa puolalainen sananlasku, â€Ă€lĂ€ koskaan yritĂ€ parantaa sitĂ€ mitĂ€ et ymmĂ€rrĂ€â€. Woke on marxilaisuutta, joka on kehitetty hyökkÀÀmÀÀn lĂ€nttĂ€ vastaan. Jos et ymmĂ€rrĂ€ tuota, et toimi oikein, et paranna sitĂ€ ja se valloittaa maanne. Se valloittaa kaiken Euroopan ja meillĂ€ on erittĂ€in, erittĂ€in pitkĂ€ kestĂ€vĂ€ ja inklusiivineen tulevaisuus vailla minkÀÀnlaista vapautta, koska tavoite on tehdĂ€ meistĂ€ niinkutsuttuja globaaleja kansalaisia. Oletteko kuulleet tĂ€tĂ€ termiĂ€?
Se termi on hevonkukkua. Ei ole mitÀÀn globaalia suvereenia valtiota, joten ei ole mitÀÀn globaalia kansalaisuutta. Ei ole mitÀÀn suhdetta, koska ei ole johtajaa ja me emme halua maailmanvaltiasta. Se on höpöhöpötermi. Mutta he kertovat,  jos oikeasti luet heidĂ€n kirjallisuuttaan, mitĂ€ globaali kansalainen tarkoittaa. Se on joku, ja tĂ€mĂ€ ei ole vitsi, he sanovat sen itse, se on joku joka tukee YK:n  Agenda 2030:n seitsemÀÀtoista kestĂ€vĂ€n kehityksen tavoitetta. Se on globaali kansalainen. Ja he sanovat, ”mitkĂ€ ovat globaalin kansalaisen oikeudet?” TĂ€mĂ€ on kirjasta, joka kertoo globaalin kansalaisen koulutusjĂ€rjestelmĂ€stĂ€, kahden vuoden takaa. MitkĂ€ ovat globaalin kansalaisen oikeudet? Ja vastaus yhtĂ€ kappaletta myöhemmin on ”Globaalissa kansalaisuudessa me emme ole kiinnostuneita oikeuksista. Se liittyy enemmĂ€n globaaleihin velvollisuuksiin.” Toisin sanoen, se on orjuutta.
TÀmÀ on lÀnsimaisen maailman historian kÀÀnnekohta. Malli, jota kohti he pakottavat, kÀyttÀen tuon paikan keinoja ja mekanismeja, on se malli, jonka me nÀemme Kiinassa. Jos haluat tietÀÀ miltÀ tulevaisuus nÀyttÀÀ, jos me emme pysÀytÀ wokea, katso Kiinaa! Katso sosiaalista luottopistejÀrjestelmÀÀ. Katso alistamista. Katso ihmisten katoamista vÀÀrien mielipiteiden vuoksi! ErÀs suurimmista miljardööreistÀ, Jack Ma, sanoi vÀÀrÀn asian valtiosta ja hÀn katosi. Miljardööri.
Jos haluat tietÀÀ miltÀ Euroopan ja Amerikan ja minkÀ tahansa maan tulevaisuus nÀyttÀÀ, se on Kiina, se on se malli. Joten meidÀn on taisteltava wokea vastaan, mutta wokea vastaan taistellaksemme meidÀn tulee ymmÀrtÀÀ sitÀ, ja lopetan tÀhÀn esittÀmÀllÀ teesini uudelleen. Woke on marxilaisuutta, joka on kehitetty lÀnttÀ vastaan, ja se on ollut tÀhÀn asti menestyksekÀs, koska me emme tunne vihollistamme. Me emme voi nimetÀ vihollistamme, ja olen tullut tÀnne nimeÀmÀÀn vihollisemme. Joten kiitos teille ajastanne ja huomiostanne, kun sain niin tehdÀ.
youtube
  https://kapitaali.com/kulttuurisotaa-eurooppaa-vastaan/
0 notes
noitakuvia · 2 years ago
Photo
Tumblr media
0 notes
suomeakinkohan · 1 month ago
Text
Miten Suomessa mennÀÀn kihloihin?
Menin nimittÀin nÀin: mies kosi, antoi mulle sormuksen. Ei asuttu yhdessÀ. Tunnettiin toisemme pari kuukautta.
Mentiin kertoon vanhemmilleni ja sitten sattui sopivasti ylioppilasjuhlat sinÀ seuraavana pÀivÀnÀ ja pidin puheen, jossa sitten kerroin asiasta koko suvulle. Virhe. Kaikki oli ihan hiljaa. Kukaan ei taputtanut. Olivat varmaan jÀrkyttyneitÀ.
MitÀ mun olis pitÀnyt tehdÀ? TÀstÀ on kohta parikymmentÀ vuotta, mutta koska muutettiin ulkomaille mulle jÀi edelleen epÀselvÀksi miten asiat Suomessa hoidetaan oikeesti.
Nyt olen alkanu miettiin, ettÀ jos mun lapset joskus menee Suomessa kihloihin niin miten niitten pitÀis menetellÀ.
10 notes · View notes
kulttuurinkurittama · 1 year ago
Text
Tumblr media
Jos joskus mietitte miltÀ jÀniksen etuhampaat nÀyttÀÀ. Siis herranjumala en mie ennen aatellu et ne noin pitkÀlle menis
11 notes · View notes
drev-the-procrastinator · 11 months ago
Text
vÀlillÀ tulee fiilis et seuraisinpa vÀhemmÀn yhdysvaltalaisia tyyppejÀ koska dÀsh on koko ajan tÀynnÀ jotain amerikkasoopaa mut ku monet on rakkaita mutuaaleja eri fandomeista ja toisetki tekee kiinnostavaa fanimatskua tms. nii oon sit vaan jumissa. ÀrsyttÀvÀÀ ettei amerikkalaiset tÀgÀÀ niiden amerikkajuttuja mitenkÀÀ ku ne unohtaa et yhdysvallat ei oo maailman napa (koska totta puhuen tumpussa tai internetissÀ ylipÀÀtÀÀn se tuntuu olevan) nii ei voi ees silleen niitÀ rajata pois. oijoi. rankkaa on tÀÀ elÀmÀ
4 notes · View notes
karilapio · 3 months ago
Text
Miten niin ei muodostettu, juurihan kuvailit oikean suomalaisen kahvikulttuurin aika ytimekkÀÀsti. Ei osanneet italialaiset keksiÀ, ettÀ kahvia voi hörppiÀ kuin vettÀ vaan ja ettÀ sen voi kahvilassakin pistÀÀ isoon termariin kököttÀmÀÀn koko pÀivÀksi ja ihmiset maksaa siitÀ silti. Suomalaista innovaatiota ja aitoa kahvikulttuuria. Ei puutu ku kunnon brÀndÀys ni tÀstÀ tulisi vielÀ matkailuvaltti.
Miten on et suomalaisilla on maailman korkein kahvinkulutus mut me ei ikinÀ muodostettu oikeaa kahvikulttuuria?
TÀÀllÀ perinteisesti vaan vedetÀÀn pÀivÀssÀ neljÀ kuppia pohjaanpalanutta, kitkerÀÀ tervaa.
Ei kehitetty mitÀÀn erityisiÀ kahvijuomia. Ei espressoja, latteja, cappuccinoja, ei mitÀÀn.
Suomalaisten kahvi on yhtÀ katkeraa ja sysimustaa kuin suomalaiset sielut.
Kahvikulttuuri Suomessa on kuin intergalaktinen tyhjiö, ellei jopa musta aukko.
540 notes · View notes
eksopolitiikka · 8 months ago
Text
UFO-sekopÀÀt keskellÀmme
kirjoittanut William G. Pullin Tervehdys. Jokaisella ihmisyhteisön osa-alueella on osansa ”tavallisuudesta poikkeavia” yksilöitĂ€. TĂ€llaiset ihmiset voivat olla, ja usein ovatkin, erittĂ€in Ă€lykkĂ€itĂ€ ja oivaltavia yhteiskuntamme jĂ€seniĂ€, jotka yksinkertaisesti ajattelevat laatikon ulkopuolelta ja joilla on kyky kĂ€yttÀÀ aktiivista mielikuvitustaan loogisesti, tieteellisesti ja harkitusti. Toisinaan kuitenkin esiintyy myös muita, jotka esittĂ€vĂ€t hieman vĂ€hemmĂ€n uskottavia lausuntoja, jotka valaisevat [
] https://eksopolitiikka.fi/ufologia/ufo-sekopaat-keskellamme/
0 notes
kanelinsuomi · 9 months ago
Text
youtube
(English below、suomeksi alla)
ïŒ‘ïŒ‘æœˆă‹ă‚‰æ—„æœŹăŠăăƒ†ăƒƒă‚Żé ˆćŽŽă«ćƒăăŸă—ăŸă€‚ăŠăăƒ†ăƒƒă‚Żă§ăƒ•ă‚Łăƒłăƒ©ăƒłăƒ‰ă«ă€ă„ăŠè‰Č々ăȘăƒˆăƒŒă‚Żă‚·ăƒ§ăƒŒă‚’ă—ăŠă€ăƒŠăƒŒăƒ„ăƒŒăƒ–ă§ăăźć‹•ç”»ă‚’èŠ‹ăˆăŸă™ă€‚ă‚șăƒŒăƒ ă§ă‚‚ăƒ©ă‚€ăƒ–ă‚€ăƒ™ăƒłăƒˆă‚ˆă†ă“ăžïŒ
ă“ăźć‹•ç”»ăŻăƒ‘ăƒŒăƒˆ2ă§ă™ïŒć€§ć­Šă«ă€ă„ăŠè©±ă—ăŸă™ïŒ
–
I’ve been working in Japan since November and doing Talk shows about Finland. If you can understand Japanese, feel free to watch the videos or even take part in the live events we have on Zoom!
–
Olen työskennellyt marraskuusta lÀhtien japanilaisella nuorisotalolla ja ollaan jÀrjestetty puhetilaisuuksia Suomesta. Jos osaa japania ja Suomi kiinnostaa, tervetuloa katsomaan youtubesta tai jopa osallistumaan Zoomissa livetapahtumaan!
0 notes
kapitaali · 2 months ago
Photo
Tumblr media
Symbioottisen kulttuurin strategia
Tumblr media
kirjoittaja: Richard Flyer
En puhu bakteerien viljelystÀ. Itse asiassa bakteerien kasvattaminen on paljon helpompaa kuin ihmisten kasvattaminen yhteisölliseen ajattelutapaan!
TĂ€nÀÀn haluan antaa yleiskatsauksen symbioottisen kulttuurin taustalla olevasta ”liimasta”. Se on oikeastaan kulttuurin muutosstrategia, elĂ€mĂ€ntapa, joka alkaa meistĂ€ jokaisesta — jokaisessa paikallisyhteisössĂ€. Se ei ole mikÀÀn taivaan tuuliajolla haaveilu, sillĂ€ se perustuu neljĂ€nkymmenen vuoden kokemukseen ruohonjuuritason yhteisöjen rakentamisesta.
Tulevina kuukausina julkaisen videoita, haastatteluja, postauksia ja jopa runoutta keskeisen ajatuksen ympÀrille.
Olen myös innoissani voidessani jakaa kanssanne kirjani, Birthing the Symbiotic Age: Ancient Blueprint for a New Creation viikoittaisena sarjana tÀÀllÀ Substackissa. Julkaisen kaksi ensimmÀistÀ osaa (kolmesta) ilmaiseksi, jotta voimme jatkaa yhteisömme rakentamista yhdessÀ.
Viime vuoden aikana, kun olen keskustellut ja tavannut ihmisiÀ, muutoksentekijöitÀ ja verkostoja, jotka haluavat muuttaa yhteiskuntaa, olen kuullut kaksi toisiinsa liittyvÀÀ kysymystÀ.
Muistakaa, ettĂ€ ”hajota ja hallitse” on toiminut useimmissa yhteiskunnissa, joissa ryhmĂ€t taistelevat toisiaan vastaan sen sijaan, ettĂ€ ne liittyisivĂ€t yhteen yli rotuun, uskontoon, politiikkaan, luokkaan, sukupuoleen jne. liittyvien rajojen. Se on vain ollut endeeminen osa ihmisyyttĂ€.
Vaikka tĂ€mĂ€ on ollut totta, vastaus kysymykseen, voiko ihmiskunta yhdistyĂ€, on edelleen yksiselitteinen KYLLÄ. Ihmiskunta voi, ja se on itse asiassa yhdistynyt monissa esimerkeissĂ€, joista kerron. Ja se on yllĂ€ttĂ€vĂ€n suoraviivaista. NĂ€ytĂ€n teille kĂ€ytĂ€nnön keinoja tuoda paikallisyhteisöt yhteen, erimielisyyksistĂ€ ja puhkeavista sodista huolimatta.
Jaan nÀitÀ tarinoita ja periaatteita Substackissa viikoittain. Niille teistÀ, jotka haluavat toteuttaa tÀmÀn symbioottisen kulttuurimuutosstrategian ja yhdistÀÀ paikallisyhteisönsÀ, opetan, miten se tehdÀÀn.
Paradoksi on tĂ€mĂ€: globaaleja ongelmia ei voi ratkaista globaalisti, vaan ne on ratkaistava paikallisesti — ja työskenneltĂ€vĂ€ niin, ettĂ€ paikalliset yhteisöt voivat kasvattaa tĂ€tĂ€ uutta kulttuuria samanaikaisesti ja maailmanlaajuisesti, alhaalta ylöspĂ€in. YmmĂ€rrĂ€n — ehdotan tervejĂ€rkistĂ€ yhteiskuntaa, minun tĂ€ytyy olla hullu! Viime viikon postauksessa korostettiin, miten Sri Lankassa sijaitseva Sarvodaya on jo saavuttanut tĂ€mĂ€n merkittĂ€vĂ€n saavutuksen — se on moniulotteisen (yhteisöjen sisĂ€llĂ€ ja niiden vĂ€lillĂ€ tapahtuvan) verkostokasvun malli, joka on kehittynyt 5 000 paikallisen, bioregionaalisen ekosysteemiverkoston muodostamaksi kansalliseksi verkostoksi. Ja Sarvodaya leviÀÀ myös fraktaalisesti, koska he löysivĂ€t taustalla olevan mallin, joka perustuu siihen, mitĂ€ kutsun muinaiseksi suunnitelmaksi, joka on toistettavissa.
Tulevina kuukausina jaan tĂ€mĂ€n suunnitelman ”salaisen ainesosan”, sillĂ€ se ei oikeastaan ole salainen, se on vain kĂ€tketty materialistisen kulttuurin hĂ€lyyn.
Symbioottinen kulttuuri heijastaa tĂ€tĂ€ uutta ajattelutapaa paikallisyhteisön rakentamisesta ja uutta elĂ€mĂ€ntapaa — uutta yhteyden kulttuuria. Paradoksi: se on muinainen suunnitelma uutta luomista varten! Sen sijaan, ettĂ€ rakentaisit oman erillisen organisaatiosi siilona, rakennat ekosysteemiverkostoja, jotka koostuvat olemassa olevista paikallisista johtajista ja heidĂ€n jĂ€rjestöistÀÀn, yrityksistĂ€ ja paikallishallinnosta — yhdistĂ€t kussakin yhteisössĂ€ olevan HyvĂ€n tehokkaaksi jĂ€rjestelmĂ€muutoksen voimaksi — mallintaen sitĂ€, mitĂ€ tapahtuu luonnon ekosysteemeissĂ€.
On paljon enemmÀn meitÀ yhdistÀvÀÀ kuin erottavaa. JÀljempÀnÀ kuvatut yleismaailmalliset periaatteet ja arvot ovat pitÀneet yhteisöjÀ koossa jo yli 3 000 vuoden ajan. Kutsumme tÀtÀ symbioottisen kulttuurin DNA:ksi. KriteereinÀmme on niiden yleismaailmallisuus: voisimmeko löytÀÀ yhteisymmÀrryksen eri kulttuurien, uskonnollisten ja hengellisten kehysten sekÀ maallisen ja kansalaiskulttuurin vÀlillÀ sekÀ eri maailmankatsomusten vÀlillÀ?
Vastaus on KYLLÄ — meillĂ€ oli itse asiassa koko yhteisön laajuinen kokous (lĂ€hes kaksikymmentĂ€ vuotta sitten), johon osallistui johtajia ja keskivertokansalaisia ja jossa kerĂ€simme kollektiivista tietoa yhteisistĂ€ periaatteista ja arvoista.
Olemme historian ”kaikki miehet kannelle”-hetkellĂ€, jolloin meidĂ€n on asetettava nĂ€mĂ€ periaatteet ja hyveet etusijalle elĂ€mĂ€ssĂ€mme riippumatta siitĂ€, miten muut toimivat. Symbioottisen kulttuurin DNA on se, mitĂ€ ”ruiskutetaan” (sekĂ€ ruumiillistamisen ettĂ€ kulttuurisen meemin kautta) niihin bioalueellisiin verkostoihin (symbioottisiin verkostoihin), joita rakennamme kunkin yhteisön 12 yhteiselle tarpeelle (ks. alla).
Kyse ei ole vain ulkoisesta verkoston rakentamisesta, tuolla jossain — kyse on siitĂ€, mitĂ€ tapahtuu sisĂ€llĂ€mme. Haluammeko olla YhdistĂ€viĂ€ vai Jakavia?
Symbioottisen kulttuurin ydin on siis tarkoituksellinen ja tietoinen molemminpuolinen hyöty, joka toteutuu kaikessa vuorovaikutuksessamme. Vaikutukset sÀteilevÀt sinusta ulospÀin, kun kÀymme lÀpi tavanomaisia pÀivittÀisiÀ vuorovaikutussuhteitamme: aloitat itsestÀsi, perheestÀsi, naapurustossasi, lÀhipiiristÀ olemassa olevissa organisaatioissasi ja sen jÀlkeen rakennat monisÀikeisiÀ (mykiö-) verkostoja bioalueellasi.
NĂ€in ”Hengen” aidosta sisĂ€isestĂ€ uudistumisesta tulee perusta paikallisyhteisön uudistumiselle.
Koostimme yhteisön yhteisiĂ€ toiminta- ja rakennusperiaatteita siitĂ€, miten todelliset yhteisöt toimivat, ja seurasimme ”muinaisen mallin” linjaa — Jeesuksen vuorisaarnan opetuksesta Mahatma Gandhin kylĂ€taloudelliseen kehitykseen perustuvaan talouskehitykseen ja nykypĂ€ivĂ€n Sarvodaya-liikkeeseen Sri Lankassa. Esimerkiksi kultainen sÀÀntö on periaate, joka löytyy lĂ€hes jokaisesta kulttuurista, uskonnosta ja ajasta. Se on todella suoraviivainen, eikĂ€ teoreettinen — sillĂ€ kyse on soveltamisesta ja ruumiillistamisesta. Kultainen sÀÀntö liittyy jokaiseen vuorovaikutukseen, joita meillĂ€ on toisten kanssa, missĂ€ tarkoituksellisesti HARJOITETAAN tietoista molemminpuolista hyötyĂ€ tai symbioosia kussakin tilanteessa.
Kyse ei ole uskosta, vaan teoista. SiitÀ tulee uusi elÀmÀntapa. TÀssÀ on joitakin nÀistÀ periaatteista:
Me kaikki uskomme, ettĂ€ arvot ovat tĂ€rkeitĂ€, mutta ne eivĂ€t ehkĂ€ ole etusijalla siinĂ€, miten elĂ€mme elĂ€mÀÀmme. Symbioottinen kulttuuri on pyrkimys rohkaista koko yhteisöÀmme ”noudattamaan puheitamme” samalla kun kĂ€ytĂ€mme kĂ€ytĂ€nnössĂ€ nĂ€iden arvojen ”energiaa” rakentaessamme yhteisöÀ 12 yhteisen tarpeen alueella. NĂ€mĂ€ yhteiset arvot ovat perĂ€isin yhteisöltĂ€ saadusta palautteesta (joukkoistettu kollektiivinen Ă€lykkyys) ja tarkastelemalla monien yhteiskunnallisten instituutioiden ”ydinarvoja”, kuten Rotaryn kaltaisten palveluryhmien, yritysten, Yhdysvaltain armeijan, poliisilaitosten, kolmannen sektorin, uskonnollisten ryhmien jne. arvoja.
Rakennamme yhteisöpohjaisia symbioottisia verkostoja kahdellatoista sektorilla, joita kutsumme yhteisiksi tarpeiksi, eli sellaisilla yhteisön osa-alueilla, joista ihmiset ovat jo innostuneita. NÀmÀ ovat jokapÀivÀisiÀ haasteita, joiden takana kaikki voivat seistÀ: paikallisen ruoan viljely ja kulutus, paikallistalouden vahvistaminen, puhdas ja terveellinen luontoympÀristö, hyvinvointi, hengellisyys ja palvelutyö, syrjÀytyneiden auttaminen ja muut yhteisönne tarpeet.
Kun kukin bioalue rakentaa omia ekosysteemiverkostojaan, nÀmÀ paikalliset verkostot kytkeytyvÀt orgaanisesti toisiinsa ja muodostavat kokonaisen jÀrjestelmÀn, esimerkiksi kun ihmiset yhdistÀvÀt lÀhiruoan terveyteen ja koulutukseen sekÀ puhtaaseen ja terveeseen lÀhiympÀristöön.
TĂ€stĂ€ tulee perusta uudelle verkostoyhteisölle — rinnakkaiselle kulttuurille, yhteiskunnalle, taloudelle ja politiikalle.
Tumblr media
Yhteiset periaatteet
Yhteiset arvot
Yhteisön yhteiset tarpeet
Yhteinen tarkoitus ja tavoitteet
Hajautettu verkkoinfrastruktuuri
Kiitos lukemisesta! TiedĂ€n, ettĂ€ tĂ€mĂ€ saattaa olla paljon tietoa — mutta halusin jakaa teille laajemman kuvan ja kontekstin, kun menemme eteenpĂ€in ja teemme tĂ€stĂ€ todellisuutta yhdessĂ€. Muistakaa, ettĂ€ nĂ€mĂ€ viisi edellĂ€ mainittua maailmankuvan pÀÀelementtiĂ€ eivĂ€t ole kiveen hakattuja — vaan niiden pitĂ€isi kehittyĂ€ tulevaisuudessa. On syitĂ€, miksi nĂ€mĂ€ elementit on valittu — koska ne heijastavat yhteistĂ€ ymmĂ€rrystĂ€ ja niitĂ€ on testattu todellisessa maailmassa, ja ne toimivat.
  LÀhde: https://richardflyer.substack.com/p/introducing-symbiotic-culture
https://kapitaali.com/symbioottisen-kulttuurin-strategia/
0 notes
karvoja · 1 year ago
Text
Tumblr media Tumblr media
Niin pitkÀlle kuin Turkkarista maksamaton kansalainen pÀÀsee juttua lukemaan, voin vain nÀiden muutamien virkkeiden jÀlkeen jÀÀdÀ miettimÀÀn, ettÀ mitÀs vittua nyt taas.
0 notes
mcrmadness · 2 months ago
Text
Hey en tiiÀ onko tÀstÀ puhuttu tÀÀllÀ vielÀ, mut tajusin et tÀÀllÀ vois olla kulttuurin ja taiteen ystÀviÀ ni linkitÀn. Tuli vastaan ku oli vkloppuna yks tapahtuma ja paikallisen teatterin tms. vÀki mainosti tÀtÀ adressia.
Adressi siis kulttuurin puolesta, mm. nÀin sanotaan tekstissÀ:
Tumblr media
Eli kÀykÀÀs allekirjottamassa jos kulttuuri on teille tÀrkeetÀ.
72 notes · View notes
all-under-the-place · 24 days ago
Text
TĂ€ssĂ€ ovat Tuntematon lukumaratonin kaikki lukijat ja aikataulu – tarkista, moneltako suosikkisi on lukemassa | Kulttuuri | Yle
No suosikkini Miiko Toiviainen ja Pietu Wikström lukemassa aamuyöllÀ 6.12.2024.
Alkaa _huomenna_ 5.12.2024 kello 17.
Tumblr media
43 notes · View notes
suola · 9 months ago
Text
Toisten kehonkielen lukeminen bussissa on osa Suomen kulttuuria!
oon alkanut piinaamaan mun bussilinjalla matkustavia teinejÀ sillÀ ettÀ jos ne ei ilmase suullisesti jÀÀvÀnsÀ seuraavalle pysÀkille, mua ei hirveesti kiinnosta nousta vÀistÀmÀÀn
useampi on yrittÀnyt kiivetÀ ylitseni
91 notes · View notes