#mietiskely
Explore tagged Tumblr posts
Text
Tietoisuuden teorioista ja taidoista (opus 6)
Tietoisuuden teorioista ja taidoista -esitelmä on pidetty Avartuva Ihmiskuva ry:n tiloissa Helsingissä 13. marraskuuta, 2023. Esittelen David Chalmersin määritelmän tietoisuuden “helposta” ja “vaikeasta” ongelmasta. “Helppo” ongelma keskittyy aivotoimintaan liittyviin prosesseihin, kun taas “vaikea” ongelma pyrkii selittämään subjektiivisen kokemuksen, joka tunnetaan myös nimellä kvalia. Käyn…
View On WordPress
#esitelmä#esseet#filosofia#IIT#itsetuntemus#kansalaistiede#marko manninen#meditaatio#mietiskely#Orch-OR#taormina#TGD#tieteen filosofia#tieteen menetelmä#tietoisuus
0 notes
Text
Ehkä vuonna 2017 kirjoitettu fikki Donald Trumpista ja Vladimir Putinista
@fabcreature laitan tän tähän blogiin, koska se on suomeksi. Varoitus kaikille, tätä ei ole kirjoittamisen jälkeen editoitu muuten kuin kielenhuollon näkökulmasta. Jos joku sattuu tunnistamaan tämän ja tietää mut irl niin uwu laittakaa viestiä
Vladimir seisoi peilin edessä arvioiden lihaksiaan. Hän tuijotti harmaisiin silmiinsä ja huokaisi nähdessään otsan rypyt ja vetäytyvän hiusrajan. Hän veti kätensä ohuen vaalean tukkansa läpi ja huokaisi syvään. Krimin miehittäminen ja sotiminen Syyriassa oli stressaavaa, mikä näkyi hänen kehossaan hyvin herkästi. Hänen täytyi ryhdistäytyä, tänään hän tapaisi ystävänsä Donaldin. Oli juurikin Vladimirin ansiota, että Donaldista oli tullut Yhdysvaltain presidentti. Vaikka hän ei ikinä sitä myöntäisi, Vladimir oli hiukan katkera siitä, ettei Donald ollut kiittänyt häntä. Hän ryhdistäytyi ja veti päälleen taloudenhoitajansa silittämän valkoisen kauluspaidan ja mustat housut. Takki korosti mukavasti hänen lihaksikkaita hartioitaan, toivottavasti Donald huomaisi ne. Vladimir epäröi pitkään solmion valintaa, mutta päätyi lopulta Donaldin lempisolmiota muistuttavaan punaiseen valkopikkuiseen solmioon.
Donald seisoi keskellä huonetta meksikolaisissa housuissaan. Hänen vaimonsa Melania puki hänelle valkoisen paidan, puvuntakin ja punaisen solmion, jonka Donald varmisti paikalleen teipinpalalla. Viimeisenä silauksena oli peruukki, joka oli tehty aidosta marsunkarvasta. Hän muiskaisi kostean suudelman Melanian poskelle välittämättä siitä, että hän ei vaikuttanut nauttivan.
Vladimir käveli jännittyneenä hirsihuvilansa ruokasalissa. Vihdoin hän kuuli helikopterin pörinää ulkoa. Yume, hänen akitansa alkoi haukkua äänekkäästi ja Vladimir joutui komentamaan sitä tiukasti ennen kuin se vihdoin hiljeni. Hän pakotti itsensä pysymään kävelyvauhdissa, vaikka olisi tahtonut juosta täyttä vauhtia ja halata parasta ystäväänsä.
Donald astui reteästi alas helikopterista. Se ei ollut yhtä hyvä kuin hänen oma helikopterinsa. Donaldin oma helikopteri oli mahtava. Tämä oli surkea. Hänen katseensa kohtasi Vladimirin. Vladimir oli hieno mies, erittäin hieno mies. Donald puristi Vladimirin kättä tiukasti. Vladimir puristi vastaan. Hänellä oli hyvät lihakset. Hän oli hyvännäköinen, mutta ei yhtä hyvännäköinen kuin Donaldin tytär Ivanka. Donald seurustelisi Ivankan kanssa, jos Ivanka ei olisi hänen tyttärensä.
Vladimir toivotti Donaldin tervetulleeksi ja ilmaisi toiveensa puhua bisneksistä. Hän käveli Donaldin rinnalla ja kertoi huvilan seinillä olevista eläimenpäistä. Hän kertoi tiikeristä, jonka niskan hän oli taittanut paljain käsin, ja hirvestä, jonka hän oli kuristanut kuoliaaksi. Sudesta, jonka hän kesytti. Sen pää oli seinällä koska se oli kuollut vanhuuteen. Salaa Vladimir tunsi outoa halua tarttua Donaldin pieneen käteen. Hän ei ollut naimisissa mutta toisinaan halusi olla. Hän ei vain keksinyt ketä hän halusi. Se ei ollut Donaldin vaimo eikä yksikään hänen tyttäristään. Se ei ollut Saksan säälittävä johtaja. Ei, Vladimir halusi jotakuta, jolla oli lähes yhtä paljon valtaa kuin hänellä, maailman vaarallisimmalla johtajalla. Mutta ketä? Kuka nainen oli näin voimakas?
Donald katsoi Vladimiria alaspäin ja joutui, tukahdutti halun silittää vaaleita hiuksia ja kertoa niiden omistajalle kuinka komea hän oli. Vladimir ei ymmärtäisi. Eikä hänellä taatusti ollut tällaista halua. Donald oli outo. Hän tajusi, ettei ollut kiittänyt Vladimiria pääsystään presidentiksi, mutta hän halusi kiittää kunnolla. Hän tahtoi kahdenkeskeistä aikaa Vladimirin kanssa. Donald ihaili suuresti Vladimirin taitoja eläinten kanssa. Hän oli niin vahva ja lihaksikas. Miltäköhän Vladimir näyttäisi ilman paitaa? Kenties Donald voisi viedä Vladimirin uimaan.
Vladimir veti hätkähtäen katseensa vierellään kävelevästä miehestä. Hän halusi näyttää Donaldille kaikki taitonsa. Mutta nyt oli illallisen aika. Vladimir veti Donaldille tuolin omansa vierestä ja nautti kun hänen kätensä hipaisi Donaldin kaunista oranssia ihoa. Hän halusi nähdä lisää sitä. Ruokana oli lihamureketta, olihan se Donaldin lempiruoka. Hän ravisti päästään ajatuksen, jonka mukaan oli outoa, että hän tiesi Donaldin lempiruuan, varsinkin kun olisi Donaldin uralle parempi, ettei hän juurikaan olisi julkisuudessa Vladimirin kanssa. Ruoka oli valittu, koska Vladimir ei tahtonut nähdä Donaldia pettyneenä. Se sai hänet surulliseksi.
Donald hymyili Vladimirille. Hänen lempiruokaansa! Hän piti Vladimirista todella paljon. Ystävänä. Tietenkin. Lihamureke ei ollut yhtä hyvää kuin kotona, mutta olihan se ymmärrettävää, kaikki oli kotona paljon paremmin. Tai no, siellä ei ollut Vladimiria mutta muuten Yhdysvallat oli maailman mahtavin valtio. Venäjä oli maailman toiseksi mahtavin valtio. Donald oli hyvin surullinen, koska muut, heikot, valtiot eivät pitäneet Venäjästä ja Vladimirista. Donald halusi kaikkien kunnioittavan Vladimiria. Hän halusi hallita koko maailmaa Vladimirin kanssa. Hän ei kaivannut vaimoaan. Ei hän enää ollut niin kaunis, hänen tyttärensä olivat kauniimpia. Vladimir oli myös kaunis. Donald tahtoi halata Vladimiria. Hän voisi erota vaimostaan. Vladimir ei ollut naimisissa. Donald piti siitä. Hänen ei tarvinnut jakaa Vladimiria kenenkään kanssa. Se oli mukavaa. Koska hän sai viettää enemmän aikaa ystävänsä kanssa. Ystävinä.
Illallisen jälkeen Vladimir viittoi Donaldin mukaansa. He menivät kirjastoon keskustelemaan yhteistyöstä. Vladimir rauhoitteli Donaldia, joka halusi laukaista ydinohjuksen Kiinaan. Vladimir ei halunnut vihaista Xitä vierailulle. Vladimir pyöritteli leikkisästi silmiään Donaldin ehdotukselle murhata Xi. Vaikka ei se toisaalta ollut kovin huono ajatus. Vladimir tahtoi murhata jonkun ja Kiinan kaaos saattaisi viedä huomiota Venäjän metodista hoitaa ongelmalliset ihmiset. Tästä tulisi täydellinen murha, ja jos hän käyttäisi poloniumia, kuten sen ärsyttävän Aleksandrin kanssa, kukaan ei arvaisi, että murha oli hänen suunnittelemansa. Kun Donald alkoi puhua Pohjois-Koreasta, Vladimir peitteli hänet vierashuoneeseen, joka oli hänen oman huoneensa vieressä.
Seuraavana aamuna Vladimir pomppi Donaldin huoneeseen aivan liian aikaisin, noin kymmeneltä aamulla, jolloin Donald vielä nukkui. Donald näki hyvää unta, hän tuhosi Meksikon Vladimirin kanssa. Hän ei ollut edes valvonut myöhään tviittaamassa. Donaldin vihdoin saatua Meksikossa tehty amerikkalainen pukunsa päälle Vladimirin avustamana he söivät kevyenä aamupalana karhunlihapihvit, Donald otti omansa kypsänä ja Vladimir, jonka pyydystämää liha oli, täysin raakana kuten oikea mies.
Syötyään Vladimir pyyhkäisi karhun veren suupielestään ja kertoi Donaldille, joka pyyhki ketsupista tahriintunutta poskeaan pöytäliinaan, haluavansa näyttää jotain. Vladimir solmi solmionsa hellästi Donaldin silmille ja kantoi hänet tiikeriaitauksen luokse. Hän laski Donaldin varovaisesti maahan. Kaunis suuri mies kuorsasi kevyesti. Vladimir heitti lihakimpaleen tiikerille. Hän veti esiin tiikerinkesytysruoskansa ja huomasi Donaldin heränneen. Hän tarttui Donaldia kädestä ja veti hänet tiikeriaitaukseen.
Donald tarttui tiukasti Vladimirin käteen nähdessään suuren tiikerin. Vladimirin kääntäessä päätään Donald oli vajota noihin lumoaviin sateenharmaisiin silmiin. Ennen kuin hän ehti tajuta mitään, Vladimir oli loikannut hurjan tiikerin selkään ja repäissyt paitansa irti paljasten valtavat vatsalihakset. Vladimir ohjasi hurjasti karjuvan tiikerin Donaldin viereen ja ennen kuin hän tajusi mitään Donald istui Vladimirin takana hädin tuskin tajuten pitää kiinni.
Vladimir kiskoi Donaldin kevyesti suunnattoman tiikerin selkään ja kääntyi katsomaan ystäväänsä. Kysyen silmillään lupaa hän repi valkean paidan pois ja hyväili kädellään oranssia vatsaa. Sitten hän kannusti tiikerin hurjaan vauhtiin ja karautti TV-kameroiden eteen. Hän tunsi Donaldin pienen käden hiuksissaan. Se tuntui hyvältä mutta Vladimir halusi lisää.
Donald nojautui niin lähelle Vladimiria kuin mahdollista. Mies hänen edessään oli kuuma. Siis kirjaimellisesti. Hänellä oli varmaan kuumetta tai jotain. Donaldillakin täytyi olla kuumetta. Ei hän muuten olisi nauttinut tästä näin paljon. Hyvin paljon. Kuume oli ainoa selitys.
Vladimir ohjasi tiikerin eleganttiin loikkaan, joka hajoitti toimittajien rivistön. Suurin osa heistä hylkäsi kauhuissaan kameransa, mutta yksi nainen juoksi varsin kovaa ottaen huomioon hänen mustat korkokenkänsä. Tiikeri päästi murahduksen, mutta toimittaja ei edes vilkaissut taakseen. Ajojahti ei kestänyt kauaa, pian nainen makasi maassa tiikerin vieressä.
Donald katsoi ihaillen Vladimirin voimannäytöstä ja totesi haluavansa Yhdysvaltain rajavartioille tiikerit ratsuiksi. Hän mietiskeli niin kiivaasti, että pyllähti vehreälle nurmelle. Noustuaan ylös hän saapasteli maassa makaavan naisen luokse ja kysyi, kuka hän oli. Naisen kerrottua, että hän oli ällöttävän suvakkilehden toimittaja, Donald käski häntä pitämään huolta, että lehdessä ei kerrottaisi mitään hänestä ja Donaldista. Hän katsoi Vladimiria päin ylpeänä siitä, miten hienosti hän oli uhkaillut naista. Nainen ei ollut edes kaunis.
Vladimir napsautti sormiaan hovimestarilleen, joka juoksi hakemaan poliisit. He pidättivät toimittajat. Eiköhän heille jotkin tekaistut syytteet löydettäisi. Hän murahti terävästi tiikerille, joka perääntyi arkana. Käden heilautus sai sen juoksemaan takaisin aitaukseensa. Se osasi sulkea porttinsa, koska oli uroksena hyvin älykäs.
Donald keräsi kaiken rohkeutensa, jota oli hyvin paljon, ja kuiskasi Vladimirille pyynnön lähteä kanssaan uimaan. Hänellä ei ollut uimahousuja mukana, mutta se ei haitannut.
Vladimir myöntyi ilomielin Donaldin pyyntöön ja tarttui vaivihkaa häntä kädestä, kun he kävelivät rantaan. Hän ei käsittänyt, miten ei ollut ennen ymmärtänyt kuinka kaunis ja komea Donald oli. Rantahiekan kummut muistuttivat Donaldin kaunista vatsaa, tosin niiden väri ei ollut yhtä ihana.
20 notes
·
View notes
Photo
Mietiskely, Robert Gaillard, Finnish National Gallery
http://kokoelmat.fng.fi/app?si=RAMSAY+460
1 note
·
View note
Text
Istuen polulla: Alkupisteessä
Improvisoitu meditaatiopaikka matkan aikana. Kuvassa vanha boddhisiementengarini.
On ollut mukava huomata näin vuosien varrella, kuinka meditaation harjoittamisesta on tullut ihan normaali ja säännöllinen osa omaa arkea. Käytetty aikamäärä tietenkin vaihtelee, mutta harjoituksen puuttuminen arjesta kertoisi päivän olevan jotenkin hyvin eriskummallinen. Näin ei kuitenkaan ollut aina.
Reilu vuosikymmen takaperin pidin meditaatiota ajanhukkana. Teininä tapaamani rajatietoväki oli jättänyt sellaisen vaikutelman, että meditaatioharjoitus oli jotain, jota höttöiset ja sekavat ihmiset tekivät pysyäkseen pilvessä - tosin ilman huumausaineita. Nuorena, orastavana okkultistina pidin muita metodeja mielenkiintoisempina. Halusin vaikuttaa elämään ja maailman, mikä teki suoraan tahdonvaraiseen toimintaan liittyvät kikkailut mielenkiintoisemmiksi, mistä on hyvänä esimerkkinä vaikka vanha kunnon kaaosmaaginen sigilinhinkkaus.
Nykyinen asenteeni on kuitenkin hyvin erilainen. Mikä ihme muuttui?
Ensinnäkin sain hiljalleen käsiini parempaa tietoa. Toisekseen löysin intoa ja tarmoa. Mikäli haluaa käyttää aikaa, aikaa ja vielä enemmän aikaa meditoimiseen, pitää olla jokin idea siitä, mitä mitä ihmettä sillä hakee. Miksi istua joka päivä hiljaa, kun voisi vaikka saman ajan käyttää pelaamalla Civilizationia? (Oma paheeni, sillä olenhan likainen nörtti. Vielä yksi vuoro...)
Kun aloin lopulta tutustua buddhalaisiin perinteisiin, löysin omalta kannaltani mielekkäitä ja perusjärkeviä menetelmiä. Meditaatio alkoi vaikuttamaan joltain, jota voi harjoittaa sekä johdonmukaisesti että järjestelmällisesti. Ihan alussa mm. Daniel Ingramin Mastering the Core Teachings of the Buddha oli tosi hyödyllinen, joskin olen lähtenyt lopulta aika erilaiseen suuntaan (vajrayana), mikä on johtanut merkittäviin näkemyseroihin. Tästä huolimatta kehtaisin suositella Ingramin kirjaa kenelle tahansa uteliaalle.
Kun peruskysymykset alkoivat kirkastua, oli mahdollista suhteuttaa perinteiset päämäärät siihen tilanteeseen, missä löysin itseni elämässä. Tapasin myös itselleni sopivan ja tavoitettavan harjoittajien yhteisön ja opettajan. Näihin juttuihin ei ole selkeää vastausta, mutta on mahdollista antaa jotain tukea sille, kuinka voi saada itsensä viimein istumaan meditaation polulla levottoman astelun sijasta. Tämä sarjateksti, Istuen polulla, yrittää tarjota joitakin työkaluja.
Ehkä.
Tämä teksti on vanhan postaukseni, The Path of Meditation: At the Beginning, suomenkielinen ja sisällöltään muokattu/laajennettu tulkinta.
Mikäli lukija on kiinnostunut juuri siitä systeemistä, jota itse harjoitan, on parasta vilkaista kirja Roaring Silence: Discovering the Mind of Dzogchen, jonka ovat kirjoittaneet Ngakpa Chögyam (Ngak’chang Rinpoche) and Khandro Déchen. Helppo mahdollisuus tutustua on myös ilmainen sähköpostimuotoinen nettikurssi osoitteessa http://aromeditation.org/. Myös omat opettajani, lamat Bar-ché Dorje ja Mésèl Gyalmo, opettavat säännöllisesti Suomessa ja ulkomailla.
#meditaatio#mindfulness#mietiskely#buddhalaisuus#buddhism#istuen polulla#the path of meditation#jooga
0 notes
Text
Muinainen papyrus paljastaa: Egyptissä vierailivat avaruusolennot
Muinainen papyrus paljastaa: Egyptissä vierailivat avaruusolennot
Eräs kiinnostavimmista muinaisista teksteistä, Tullin papyrus kertoo muinaisesta UFO-havainnosta.
Sillä on myös mielenkiintoinen taustatarina. Vuonna 1933 Alberto Tulli, Vatikaanin museon egyptologian osaston johtaja, löysi uniikin papyruksen eräästä Kairon antiikkikaupasta. Valitettavasti sen hinta oli liian korkea — jopa Vatikaanille — joten Tulli päätti kopioida sen sisällön.
Kun hän myöhemmin palasi, papyrus oli kadonnut. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin italialainen egyptologi Boris de Rachewiltz julisti että hän on paikallistanut alkuperäisen papyruksen ”kääntämättömänä ja julkaisemattomana”.
Alkuperäinen papyrus on Boris de Rachewiltzin ja usean muun kääntämä. Sisältö tuntuu pyörivän ”tulipiirien” ympärillä, jotka lensivät taivaalla kahtena erillisenä kertana, muutaman päivän päässä toisistaan.
Niinkutsutut ”tulipiirit” voivat mahdollisesti selittyä luonnonilmiöinä; kuitenkin tulikinta tekstissä viittaa ”tulisiin levyihin” ja vaikka ne ovatkin vaillinaisia, muinaiset papyrukset maalaavat varsin selkeän kuvan UFOjen massahavainnosta.
Alla Rachewiltzin käännös Tullin papyruksesta:
Vuonna 22 kolmantena talven kuukautena, kuudentena päivän tuntina Elämän Kuningashuoneen kirjurit havaitsivat sen olevan tulipiirin joka saapui taivaalta (Vaikka) sillä ei ollut päätä, sen suu (oli) pahanhajuinen.
Sen ruumis oli 1 sauvan pituinen (noin 50 metriä) ja 1 sauvan suuruinen, sillä ei ollut ääntä… Sydämet hämmentyivät siitä, sitten ne asettuivat mahan päälle
Ne menivät Kuninkaan ..?) luo raportoimaan tästä. Hänen Majesteettinsa käski — on tutkittu — että kaikki joka on kirjoitettu Elämän Kuningaskunnan papyruksille Hänen Mahesteettinsa mietiskeli sitä mitä oli tapahtunut. Nyt, joidenkin päivien kuluttua näistä tapahtumista, Katso! ne olivat monilukuisempana kuin koskaan. Ne kiilsivät taivaalla enemmän kuin aurinko neljän taivaankolkan rajaamina.
Tulipiirien asema oli vahva. Armeijan kuningas katsoi eteenpäin ja Hänen Majesteettinsa oli niiden keskellä. Se oli illallisen jälkeen. Silloin ne (eli tulipiirit) nousivat ilmaan ja suuntasivat etelään. Kalat ja ammukset tippuivat taivaalta. (Se oli) ihme joka ei ole koskaan tapahtunut tämän Maan luomisen jälkeen! Se sai Hänen Majesteettinsa tuomaan suitsuketta rauhoittaakseen tulisijan — mitä tapahtui Elämän Kuningaskunnan kirjalle — jotta se muistettaisiin?) koko Iäisyyden.
youtube
Artikkelin julkaissut UFO Sightings Hotspot
https://eksopolitiikka.fi/tiede/muinainen-papyrus-paljastaa-egyptissa-vierailivat-avaruusolennot/?utm_source=TR&utm_medium=Tumblr+%230&utm_campaign=SNAP%2Bfrom%2B_%7C+Eksopolitiikka.fi+%7C_
0 notes
Text
Nea tapaa michaelin ensimmäisen kerran
Nea poltti tupakkaa sisällä(koska kuka nyt vittu haluu mennä pihalle ku siel on radioaktiivista säteilyä) ja mietiskeli että mitä allu on tekemässä hän kyllä tiesi vastauksen (varmaan vapettamassa tai sitten vaan omassa huoneessa masentumassa). Hän alkoi laittamaan itseään valmiiksi ensimmäiseksi hän laittoi hiuksensa nuturalle ja alkoi meikkaamaan
Päivän meikki
Päivän asu
Hän lähti etsimään allua ja pyöriskeli kaikkialla missä alli voisi olla mutta ei nähnyt häntä missään joten hän päätti etsiä muista paikoista. Vähän ajan kuluttua hän kuuli tutun äänen ja toisen äänen mikä ei ollut yhtään tuttu nea alkoi kiinnostumaan ja kurkki seinän takaa. Allu kuitenkin huomasi nean ja alkoi räkättämään ja sanoi 'seuraavalla kerralla etsi parempi piilo jos aijot stalkkaa' 'no voihan vittu oon nii paska tässä stalkkaamis jutussa' hän vastasi. Siinä seisoi pitkä hiuksinen mies jota nea ei ole koskaan ennen tavannut ja tuntui kuin mies oli katsonut suoraan sielun lävitse hänen sinisillä silmillä
Allu avasi suunsa ja sanoi 'tässä on mun kaveri nea se on nyt vähän tollanen omituinen joten älä välitä siitä' 'ALLU SAATANA ÄLÄ NYT NOLAA MUA' nea huuta mies vain hymäili eikä vieläkään sanonut mitään vain tuijotti nea sitten päätti lähteä takas omaan huoneeseen ja mietti sitä vitun miestä kuka helvetti se oli sen pituinen se
0 notes
Photo
Nykyistä hetkeäni kuvaava työ. Työssä esiintyy luuranko pitämässä mietiskely paussia koulu tehtävistä. Työtä oli erittäin hauska tehdä, sillä sain opittua paljon uusia tekniikoita joita voin käyttää digitaalisessa piirtämisessä. Alun perin halusin tehdä työn maalauksena jolloin alkuperäistä sketsiä ei olisi näkynyt, mutta minulle jotenkin iski sketsin näkyminen samalla. Se kuvaa kivasti tätä väsymystä mitä kuvan luuranko tuntee. Olen teokseen tällä hetkellä erittäin tyytyväinen sain hyvin siirrettyä oman sekavan tyylini digitaaliseen muotoon ja tiedän nyt mihin suuntaan haluan sitä kehittää.
9.10.2018
0 notes
Text
Päässälaskutaito rapistuu, jos taitoa ei käytä (Sydän-Hämeen Lehti)
Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site
Pälkäneen yhteiskoulusta stipendit pokkasivat Karl Tanila, Juuso Härkönen, Jimi Makkonen ja Aki Ala-Lahti. Palkittuja oli tänä vuonna neljä, sillä Juuso ja Jimi päätyivät täsmälleen samaan pistemäärään ja jakoivat näin kolmannen sijan.
Päässälaskutaitoakin pitää harjoitella: jos ei laske päässä, taito voi helposti rapistua. Pälkäneen yhteiskoulun ja lukion matematiikanopettaja Mirva Hirmukallio on huomannut, että yleisesti ottaen ihmisten taito laskea päässä on vuosien varrella heikentynyt.
– Taitoa ei tarvitse enää niin paljon, kun ihmisillä on puhelimissaan laskimet, joilla laskeminen käy helposti ja nopeasti, Hirmukallio selittää.
Hirmukallio kuitenkin tietää, että harjoittelu tepsii tähänkin asiaan: matematiikkaa oppii hyvin myös ahkeralla treenillä, vaikka toki merkitystä on myös luontaisella lahjakkuudella.
– Silkan laskutaidon lisäksi matematiikan tunneilla harjoitellaan myös keskittymistä ja pitkäjänteistä työskentelyä. Nykyisessä digimaailmassa moni asia tapahtuu nappia vain painamalla, mutta oppilaiden on tärkeää oppia myös kärsivällisen ja sitkeän työnteon merkitystä, Hirmukallio miettii.
Pälkäneen yhteiskoulun yhdeksäsluokkalaiset Juuso Härkönen, Jimi Makkonen, Aki Ala-Lahti ja Karl Tanila nyökkäilevät opettajansa ajatuksille.
– Kun kuuntelee tunnilla hyvin ja tekee annetut tehtävät, pysyy matematiikassa hyvin kärryillä, nelikko vahvistaa.
Poikanelikko palkittiin viime viikolla Kangasalan seudun Osuuspankin Pälkäneen konttorilla onnistuneista suorituksista peruskoulun valtakunnallisessa matematiikkakilpailussa. Pääsääntöisesti yhdeksäsluokkalaisille suunnattu kisa mittaa erityisesti ongelmanratkaisukykyä ja loogista ajattelua.
Anna Tapion koululta palkittiin Viivi Saarinen, Mira Prusi ja Nea Havasara.
Kokeessa saa käyttää vain kynää, pyyhekumia ja viivoitinta. Aikaa tehtävien ratkomiseen on 45 minuuttia.
– Toivottavasti tämä kannustaa teitä hyviin suorituksiin myös jatkossa, pojille palkinnot ojentanut Terhi Salminen Kangasalan Seudun Osuuspankista toivoi.
Luopioisissa kärjessä tyttökolmikko
Matematiikan osaajia palkittiin myös Luopioisten Osuuspankin konttorilla, kun pankinjohtaja Sirpa Leppäkoski pääsi ojentamaan palkinnot Anna Tapion koulun kärkikolmikolle. Matematiikkakisassa onnistuivat koululta tänä vuonna parhaiten 8 B-luokan Viivi Saarinen sekä Nea Havasara ja Mira Prusi 9 D-luokalta.
Tyttökolmikko kertoi, että tärkein menestymisen salaisuus on siinä, että osaa valita itselleen soveltuvat tehtävät.
– Aikaa on todella vähän ja sen vuoksi kaikkeen ei välttämättä ehdi vastaamaan, kolmikko mietiskeli.
Sekä Pälkäneen että Luopioisten matematiikkakilpailussa pärjänneet suunnittelevat jatkavansa yläkoulun jälkeen opintoja lukiossa. Osa aikoo valita Pälkäneen lukion, ja osa miettii suuntaamista isompiin lukioihin. Mira Prusi esimerkiksi haaveilee lääkärin ammatista, ja myös Nea Havasaraa kiinnostaa lääketiede, varsinkin psykologian ala.
from WordPress http://ift.tt/2AQLpBs via IFTTT
0 notes
Text
Alustaosuustalouden pelisäännöt
Kirjoittanut Guido Smorto
Alustaosuustalous on vaihtoehto omaisuuden ja hallinnoinnille joka pyrkii kohtaamaan nousevan alustapohjaisen talouden, jonka ovat rakentaneet miljoonaluokan yritykset kuten Uber, Airbnb ja BlaBlacar. Ekosysteemi, jossa yhteistoiminta vertaistensa kanssa lakkaa olemasta hyväksikäytön lähde ja suuryritysten liikevoitto vaatii muutoksia organisaatiorakenteissa. EU on vaatinut lainsäädäntöä ja niiden kansalaisia hyväksikäyttävien markkinoiden sääntelyä, jotka jättävät heidät ilman suojaa. Itsehallinnon ehdotusten ja innovatiivisten organisaatiotyökalujen lisäksi meidän tulee ajatella säänntöjä jotka helpottavat oikeudenmukaisuuden ja tehokkuuden periaatteiden käyttöönottoa. Keskustelu on edelleen käynnissä: mihin suuntaan tasapaino kehittyy tulevaisuuden yrityksille?
“Kehitä säännöt tai kilpailijasi kehittävät ne”, kuuluu erään aikamme ylistetyimmän kilpailulainsäädännön strategiakirjan otsikko, joka näin asettaa talouden toimijat selkeän vaihtoehdon eteen: joko pelaat kilpailijoiden säännöillä tai alistat heidät omiesi valtaan [1]. Sanomattakin on selvää että jälkimmäinen vaihtoehto tarjoaa paremmat onnistumisen mahdollisuudet, erityisesti tutkimattomien talousmallien alkutaipaleella. Henry Fordin niskalenkistä Seldenin patentin tapauksessa Thomas Edisonin 40-vuotiseen oikeudenkäyntiin ja Bill Gatesin käyttöönottamiin monimutkaisiin standardilisensointistrategioihin ohjelmistosopimuksissa ja ohjelmiston kopiosuojauksessa, analyysi talouden ydintoimijoista epäilemättä osoittaa että sopivista säännöistä nauttiminen talousmallien tapauksessa on kaikkein tärkein sekijä menestyksessä.
Tällainen oletus saattaa tuntua itsestäänselvältä. Ovathan lait luoneet markkinat, määritelleet niiden rajat ja vaikuttaneet valintoihin ja käyttäytymiseen. Kuitenkin kilpailustrategian painoarvoa usein vähätellään, ehkäpä luonnollisesta oikeudenkäyntien ja lakimiesten välttelystä, tai ehkäpä koska meillä on taipumus uskoa että “Valtion ei tulisi valita voittajaa” vaan sen sijaan luoda ”pelikenttä” joka asettaa kilpailijat yhtäläiseen asemaan.
Tämä johtopäätös yleisestä juridiikan strategioiden aliarvioinnista pätee myös ”alustaosuustalouteen”, ilmaisuun joka otettiin käyttöön kuvaamaan verkkotalouden kokeiluja jaetulla omaisuudella ja hallinnolla, jonka tarkoitus on kehittää organisaatiomalleja ja uusi ekosysteemi vastustamaan suuria voittoa tuottavia korporaatioita jotka käyttävät hyväkseen verkossa tapahtuvaa yhteistoimintaa [2].
Aluksi sellainen havainto saattaa vaikuttaa vakavalta, erityisesti ottaen huomioon käynnissä olevan keskustelun jota käytään joka päivä aloitteista jotka yrittävät keksiä uusia instrumentteja, sekä teoreettisia että käytännöllisiä, osuustoiminnallisten alustojen kehittämiseksi jotka todella esittäisivät yhteiskunnallista solidaarisuustaloutta.
Loomio on verkkotyökalu ryhmäpäätöksentekoon | Loomio
Tutkimukset ja analyysit käyvät vilkkaampina kuin koskaan, ja ne käsittelevät organisaatiomalleja, päätöksenteon työkaluja ja rahoituskuvioita. Yhteistyömallien päätöksenteon työkalut (Loomio, Enspiral) sekä uudenlaiset juridisset ratkaisut vero- ja työlainsäädäntöön (FreedomCoop) ovat uusinta uutta kentällä. Uusia instrumentteja kehitetään itsehallintokapasiteetin kehittämiseksi ja verkkoyhteisöjen luomiseksi (Fairshares), ja innovatiivisia työkaluja keksitöön löytämään uusia tapoja koordinoida pääomaa ja työvoimaa (Mastly, Timefounder). Lohkoketjuun perustuvat alkuperäiset instrumentit ovat kehitetty hajautettujen organisaatioiden luomiseksi (Backfeed, Comakery) ja paikallisvaluuttoja on otettu käyttöön heijastelemaan sosiaalisen talouden arvoja (Colu). Nämä kokeilut käyttävät investoinneissaan myös muita rahoituksen muotoja kuin riskirahaa (Purpose Capital, The Working World, Transform Finance, Community Shares) sekä maksujärjestelmiä (Fairpay). Lisäksi ajatuksia herättäneitä ratkaisuja on saatu aikaan immateriaalioikeuksien sekä yksityisyyden aloilla vastustamaan perinteistä kopiosuojauslainsäädäntöä (copyleft, copyfair) ja kapitalististen alustojen tungettelevaa röyhkeyttä.
Lopputulos on äärimmäisen eloisa, mutta samaan aikaan epävakaa ja epätasapainoinen. Jos me tutkimme syvällisemmin näiden ehdotusten toimivuutta, huomaamme että monet niistä ovat vasta aikaisessa testausvaiheessa tai pahoissa rahoitusvaikeuksissa. Lisäksi olemassaolevien mallien puutteen vuoksi monet näistä kokeiluista kokevat valtavia vaikeuksia luodakseen täysin uusia ratkaisuja jotka sallivat niiden koordinoida riskejä, omistusta, hallintaa ja liikevoitttoa.
Mutta eniten se mikä uupuu on täydellinen ja osallistava keskustelu markkinoiden säännöstelystä ja laillisten sääntöjen vaikutuksista kilpailukykyyn. Käyttäen Lawrence Lessigin — tunnettu “code is law” -lausahduksesta — käyttöönottamaa erottelua, nykyinen alustaosuustalouden diskurssi on suurimmaksi osaksi keskittynyt arkkitehtuuriin (”koodi”) ja keskittyy varsin vähän juridisiin sääntöihin [3].
Kuitenkin molempien pyrkimysten tulisi kulkea käsi kädessä, sillä lain säännöt ovat aivan olennaisessa osassa kun puhutaan onnistuneesta suunnittelusta ja kelpo vaihtojen toteuttamisesta osuustoiminnallisille alustoille: jos nyt ei puhuta teknisistä ongelmista, tehokkaiden osuustoiminnan arvoja hyödyntävien työkalujen käyttöönotto on mahdollista vain jos nuo mallit pysyvät kilpailullisilla markkinoilla. Mitä arvoa on muutoin rakentaa tasa-arvoisempia järjestelmiä jos markkinat rankaisevat nitä yrittämisestä?
Mahdollisesti johtuen pohjoisamerikkalaisista juuristaan, läpikotaisen alustaosuustalouden lakeja koskettavan keskustelun puuttuminen on jopa silmiinpistävämpää Euroopassa, jossa näiden asioiden mietiskely tuskin ottaa huomioon Euroopan Unionin taloudelllisia, kulttuurillisia ja juridisia eriskummallisuuksia.
Päin vastoin, asiantunteva keskustelu olisi erittäin toivottavaa, erityisesti koska EU-sääntöjen luomisprosessi on tapahtumassa tällä hetkellä: kesäkuussa 2016 Euroopan komissio julkaisi pamfletin yhteistoiminnallisesta taloudesta [4], ja toisen koskein verkossa olevia alustoja jo vuonna 2015 [5]. Uberin case, joka nyt odottaa Euroopan oikeustuomioistuimessa, saa päätöksen vuonna 2017 [6], ja parlamentti kuten myös muut EU-instituutiot ottavat kantaa näihin asioihin [7].
Fairpay on maksukortti jota voi käyttää oikeissa kaupoissa. Siihen on ladattu Faircoinia | Faircoop
Jos mennään itse asiaan, mitä Euroopan säännöistä kiisteleminen tarkoittaa alustaosuustaloudelle? Ensimmäinen ja välittömin vastaus on tämän uudenlaisen talousympäristön jakamisvaikutusten arviointi jotta paremmin ymmärrettäisiin kuka voittaa ja kuka häviää [8]. Täten on tarpeellista tarkastella alustaosuustalouden vaikutusta eri sosiaaliryhmiin, maantieteellisiin alueisiin ja tekijöihin kuten tasa-arvo, sekä tarkastella kuinka se vaikuttaa työvoiman ja pääoman välisiin suhteisiin [9]. Toiseksi tarvitsemme syvemmän analyysin siitä miten digitaalinen talous vaikuttaa yhteiskuntamme periaatteisiin ja arvoihin [10], uusien tavaroiden ja palvelujen ”hyödykkeellistämisestä” [11] big datan taloudellisiin ja poliittisiin seuraamuksiin [12].
Mutta kysymys ei ole pelkästään oikeudenmukaisuudesta ja reiluudesta. Tämänhetkinen debatti liian usein on vain potentiaalisten ja nykyisten epäoikeudenmukaisuuksien osoittamista tässä uudessa taloudessa, jättäen täten välistä teknisemmät analyysit markkinahäiriöistä, juuri kun Palveludirektiiviä (2006/123/EC), Verkkokauppadirektiiviä (2000/31/EC) sekä EU:n kumulatiivista kuluttajansuojalainsäädäntöä (acquis communautaire) peräänkuulutetaan [13].
Johtuen tästä yhdentekevyydestä, keskustelu alustaosuustaloudesta usein jättää huomiotta tällä hetkellä tapahtuvat perusteelliset pelin sääntöjen uudelleenkirjoitukset (erityisesti koskein itsesääntelyn roolia ja rajoitteita), täten lisäten riskiä että nämä muutokset saattavat johtaa massiiviseen sääntöjen purkuun [14].
Etsiessämmee ratkaisuja moniin osuustalouden alustojen haasteisiin, pelkkä itsesääntelyn kykyyn luottaminen ei selkeästi riitä. Osuustoiminnan arvojen kanssa vireessä olevat säännöt ovat olennaiset julkisten käytänteiden luomisessa sekä yhteisluomisen ja yhteishallinnoimisen periaatteiden ympärille rakennettavien ratkaiujen kehittämisessä. Vain nämä säännöt luomalla voivat yhteiskunnalliset yritykset kilpailla yhtäläisin ehdoin kasvavilla verkkomarkkinoilla.
Muutama kuukausi sitten The Guardian, eräs alustaosuustalouden alkuunpanijoista, lanseerasi ehdotuksen ostaa Twitter. Vastassaan vakavan finanssikriisin yhtämittaiset äänitorvet sekä erään tunnetun verkkojättiläisen ostoaikeeet, #BuyTwitter-kampanja ajoi ehdotusta siitä että käyttäjät ostaisivat sosiaalisen median ja muuttaisivat sen osuuskunnaksi. Aloite sai jonkin verran huomiota ja nousi monien toiveisiin, mutta se jäi jumiin käytännön syistä. Erityisesti hinnan ollessa liian kova. Sellainen tapaus näytti kuinka vaikeaa on kanavoida yksilöllistä innostusta kollektiiviseksi menestykseksi, erityisesti kun uupuu huomattavasti rahoituksellista voimaa ja soveltuvat organisaatiorakenteet.
Kun oikea elämä ei mene niinkuin haluaisimme, joskus kapinoimme, toisinaan palaamme fantasiaan. Voimme heittää kivä kohti Google-bussia, gentrifikaation ja nousevien hintojen symbolia, niinkuin Douglas Rushkoffin kirjassa, joka viittaa San Fransiscossa vuonna 2014 tapahtuneeseen episodiin [15]. Tai me saatamme kuvitella tulevaisuuden jossa kaikki yritykset ovat “yhteiskunnallisia” ja ihmiset saatetaan tuomita “anti-yhteiskunnallisista sijoituksista” [16]; tulevaisuuden jossa Twitter muuttuu todellakin vauraaksi osuuskunnaksi, ja toinen osuustoiminnallinen sosiaalinen verkosto perustetaan menestyksekkäästi, ja Facebookilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ”demokratisoida” sen rakenne ottamalla käyttäjät mukaan sen johtokuntaan [17].
Mutta jos me haluamme elää mieluummin tässä todellisuudessa, meidän tulee asettaa juridiikan kilpailustrategiat koko alustaosuustaloudesta käytävän keskustelun keskiöön. Näin kanavoimme keskustelun Euroopan Unionin viitekehyksen sisällä aikaan jolloin sääntöjä ollaan muodostamassa. Ja on kriittistä tehdä niin nyt. Muutoin osuustoimintamallien menestyksen visiointi muuttuu päivä päivältä vaikeammaksi.
Lähdeviitteet:
[1] R.G. Shell, Make your Rules or Your Rivals Will, Crown Business, 2004.
[2] The expression was coined by T. Sholz, “Platform Cooperativism vs. the Sharing Economy”, Medium, 5.12.2014. See also N. Schneider, “Owning is the New Sharing”, 21.12.2014 in Shareable, http://ift.tt/1wf6Wvo. In November 2015, Sholz and Schneider organized the first New York event on platform cooperativism, soon defined as the “coming-out party” of cooperative Internet. See T. Scholz, Platform Cooperativism. Challenging the Corporate Sharing Economy, Rosa Luxemburg Stiftung New York Office, 2016, http://ift.tt/1ZEzOfE. See also T. Scholz, N. Schneider (eds.), Ours to Hack and to Own, OR Books, 2016, and V. Kostakis, M. Bauwens, Network Society and Future Scenarios for a Collaborative Economy, Palgrave, Macmillan, 2014.
[3] L. Lessig, Code and other Laws of Cyberspace, New York, Basic Book, 1999; Id., Code, New York, Basic Book, 2006.
[4] Communication on European Agenda for Collaborative Economy, 2.6.2016, COM(2016)356.
[5] Communication on Online Platforms and the Digital Single Market Opportunities and Challenges for Europe, 25.5.2016, COM(2016)288.
[6] Request for a preliminary ruling from the Juzgado Mercantil No 3 de Barcelona (Spain) 7.8.2015 — Asociación Profesional Élite Taxi v Uber Systems Spain, S.L. (Case C-434/15).
[7] EP Draft Report on a European Agenda on the Collaborative Economy, COM(2016)0356 – (2016/0000(INI)), http://ift.tt/2kLhaUy; EESC Opinion on Collaborative Economy, INT 793, 15.12.2016; European Committee of the Regions, “Collaborative Economy and Online Platforms: a Shared View of Cities and Regions”, 7.12.2016, ECON-VI/016.
[8] Cfr. S. Fraiberger, A. Sundararajan, Peer-to-peer Rental Market in the Sharing Economy; T.R. Dillahunt, A.R. Malone, “The Promise of the Sharing Economy among Disvantaged Communities”, Proceedings of the 33rd Annual ACM Conference on Human Factors in Computing Systems, 2285, 2015, http://ift.tt/2k0Ao44. For a different position see R.B. Reich, The Share-the-Scraps Economy, 2-2-2015, http://ift.tt/1zxnorNand “The Secret to the Uber Economy Is Wealth Inequality”, Quartz, 16-12-2014, http://ift.tt/1uSKNOe. On gender and the sharing economy see N. Schoenbaum, “Gender and the Sharing Economy”, 43 Fordham Urb. L.J. 1 (2016); D. Iosub, D. Laniado, C. Castillo, M. Fuster Morell, A. Kaltenbrunner, Emotions under Discussion: Gender, Status and Communication in Online Collaboration, PLoS ONE, 2014.
[9] Cfr. researches conducted by Civic Media – Collaborative Design Studio at MIT (http://codesign.mit.edu) and Dimmons Group at Universitat Oberta de Catalunya (http://dimmons.net).
[10] See G. Smorto, “The Sharing Economy as a Means to Urban Commons”, 7 Comparative Law Review 1 (2016).
[11] M. Bauwens, The Sharing Economy Is a Ploy for the Commodification of Everything”, P2P Foundation, August 31, 2014; B. Bergvall-Kåreborn, D. Howcroft, Amazon Mechanical Turk and the Commodification of Labour, 29 New Technology, Work and Employment 213 (2014).
[12] Cfr. S. Barocas, A.D. Selbst, “Big Data Disparate Impact”, 104 Cal. L.R. 671 (2016).
[13] G. Smorto, A critical assessment of European Agenda for the collaborative economy, Research paper on behalf of European Parliament, Proceedings of Workshop on Collaborative economy – European Parliament, Brussels, 8th Nov. 2016 (forthcoming).
[14] M. Cohen, A. Sundararajan, Self-Regulation and Innovation in the Peer-to-Peer Sharing Economy, 82 U Chi L Rev Dialogue 116 (2015); C. Koopman, M. Mitchell, A. Thierer, The Sharing Economy and Consumer Protection Regulation: The Case for Policy Change, Change, Mercatus Working Paper, Mercatus Center at George Mason University, Arlington, Va, Dec. 2014; Id., The Sharing Economy: Issues Facing Platforms, Participants, and Regulators, Sharing Economy Workshop, Project No. P15-1200, http://ift.tt/2k0FrkX Koopman-Sharing-Economy- FTC-filing.pdf; D. Baker, The Sharing Economy Must Share a Level Playing Field, Cato Unbound, 11-2-2015, http://ift.tt/1AY0rQa; A. Sundararajan, The Sharing Economy. The End of Employment and the Rise of Crowd-based Capitalism, Cambridge MA, MIT University Press, 2016.
[15] D. Rushkoff, Throwing Rocks at the Google Bus, Portfolio, 2016.
[16] R. Ridley-Duff, The Dragons’ Apprentice: a Social Enterprise Novel, Create Space, 2014, available at: http://ift.tt/2kLrtIp.
[17] S. Silberman, Reading Elinor Ostrom in Silicon Valley, AMC, 2016, http://ift.tt/2gc2VDt.
Lähde:
The Rules of the Game of Platform Cooperativism
from WordPress http://ift.tt/2knjIoB via IFTTT
0 notes
Text
Mielen ja materian kitkasta tietoisuuskvantteihin (episodi 43)
Mielen ja materian kitkasta tietoisuuskvantteihin (episodi 43)
Käsittelen tässä esseessäni tietoisuuden suhdetta materiaan. Suhdetta kutsutaan myös mieli-keho-ongelmaksi, josta on noussut arkkityyppinen, suorastaan kliseinen taistelu eri todellisuuskuvien välillä. Aiheeseen liittyy monia keskeisiä kysymyksiä, kuten: Luovatko aivot neuronien, dendriittien ja synapsien yhteispelillä tietoisuuden? Onko tietoisuus aivoissa, kehossa vai kehon ulkopuolella?…
View On WordPress
#ajattelu#fenomenologia#filosofia#fysiikka#historia#ideologiat#kvanttimekaniikka#kvanttimystiikka#mietiskely#teosofia#tiede#tietoisuus#tietoisuustieteet#tietoteoria#totuus#uskonnot
0 notes
Text
Ensimmäinen kesä.
Vanhan talon korjaamiseen ryhtyvä voi monesta paikasta löytää saman ohjeen: älä tee mitään. Samaa teemaa edustavat myös nämä neuvot: “asu talossa ainakin vuosi, ennen kuin ryhdyt käytännön korjaustoimiin”, ja “tee sittenkin vain pakollinen” (tai mieluiten älä tee mitään).
Ohjeet voivat tuntua ummikosta oudoilta, sillä talon korjaaminen saattaa aluksi kuulostaa melko suoraviivaiselta rakentamiselta ja sinällään hyvinkin aktiiviselta ja eteenpäin suuntautuvalta toiminnalta.
Mutta kuten buddhalaiset niin lyömättömästi sanovat, tämä on harhaa. Sillä todellisuudessa vanhan talon korjaaminen on henkinen tila: prosessi, jolla ei ole loppua ja sellaisena yksi parhaita toiminnallisen mietiskelyn tapoja. Se tarjoaa lähes ehtymättömästi tilaisuuksia pieniin (ja suuriin) arkisiin hartauden hetkiin, hiljentymistä näennäisten virheiden ja puutteiden äärelle. Se on loputon luopumisharjoitus, joka vieroittaa nykyajan kahleista ja palauttaa mieleen, että kotia ei tarvitse pukea kevääseen eikä Ikeasta tarvita mitään, että ilman tiskikonettakin pärjää, että sähkö on kätevä mutta ei välttämätöntä edes valaisuun eikä imurointi juuri kannata.
Hosuva ja suorittamaan tottunut mieli tarvitsee aikaa oppiakseen toimimaan taas hitaasti, ja niinpä vanhan talon korjaajan kannattaakin ehdottomasti järjestää asiat niin, että vahingossa tai tahallaan kompastuu liian suuren projektin kimppuun. Näin voi huoletta tyydyttää suorittamisen tarpeen puuhatessa kaikkea muuta, eikä tule hätäpäissään pilanneeksi taloa. Suositeltavia sijaistoimintoja ovat rikkinäisten tai huonosti tehtyjen putki/salaoja/sadevesi/likakaivojen ja muiden vastaavien ratkaisujen korjaaminen. Pienpuhdistamon ylöskaivamiseen, uuden etsimiseen, sen asentamiseen ja vanhan ja rikkinäisen hävittämiseen saa kokemuksemme mukaan helposti kulutettua noin 3-4 viikkoa. Vanhojen ikkunoiden kunnostaminen on myös hyväksi havaittu puuha, johon saa kulumaan useita kuukausia - kaikki aikaa, jolloin ei ehdi remontoimaan mitään pilalle. Olemme menestyksellä kokeilleet myös ulkoseinien lisäeristämistä ja ikkunoiden siirtämistä ulospäin. Olemme näillä keinoin välttyneet koskemasta mm. keittiöön, tuvan ja kammareiden seiniin, yläkerran sisäkattoihin, eteiseen ja puuttuviin listoihin.
Jo puoli vuotta meitä on näin siunattu mahdollisuudella istahtaa illalla keinutuoliin takkatulen ääreen ja kynttilänvalossa hiljaa ristiä kädet ja kiittää itseämme siitä, ettemme tänäänkään pilanneet mitään.
#äläteemitään#kiitollisuus#zen#keinutuoli#mietiskely#vanhatalo#maalla#entisöinti#punamulta#hirsitalo
0 notes
Photo
Mietiskely, Robert Gaillard, Finnish National Gallery
http://kokoelmat.fng.fi/app?si=RAMSAY+460
1 note
·
View note
Text
Viisi selkää syytä miksi emme ole yksin universumissa
Viisi selkää syytä miksi emme ole yksin universumissa
Eräs suosituimmista nykyhetken kysymyksistä on ”olemmeko yksin universumissa?” Usko tai älä, olet vähemmistössä jos uskot että absoluuttisesti mitään muuta elämää ei ole missään muualla universumissa. Pelkästään USA:ssa lähes puolet amerikkalaisista sanoo ettemme ole yksin universumissa. 50% amerikkalaisista uskoo, että toisilla planeetoilla on jonkinlaista elämää, kun taas vain 17% uskoo että näin ei ole. Neljännes amerikkalaisista uskoo ulkoavaruudesta tulleiden vierailijoiden jo käyneen maapallolla ja tehneen niin jo hyvän aikaa. (lähde)
Tässä eräs heistä:
”Aluksia on törmännyt maahan, ja ruumiit on saatu talteen. Me emme ole yksin universumissa, ne ovat tulleet tänne jo pitkän aikaa.”
— Apollo 14:n astronautti, ilmavoimien kapteeni ja Noeettisten Tieteiden Instituutin perustaja, tohtori Edgar Mitchell (lähde) (lähde)
On monia syitä, miksi avaruusoliokysymys tulee kokoajan suositummaksi. Ihmiset alkavat kyseenalaistaa ympärilläolevan maailmansa, ajatella kriittisesti ja tutkia itse. Läpikotaisen aiheen tutkimisen jälkeen lopputulos tulee olemaan samanlainen kuin suurimmalla osalla ihmisistä, me emme ole yksin, ja meidän luonamme on käyty.
1. Universumin koko
Kuinka usein katsot yötaivaalle ja mietit kuinka monta tähteä, planeettaa ja galaksia tuolla oikein on? Avaruus on aina ollut suuri tiedemiesten, filosofeiden, muusikoiden ja lähes kenen tahansa kiinnostuksen kohde. Mikä meitä avaruudessa niin kiehtoo? Pelkkä avaruuden koon mietiskely asettaa asiat perspektiiviin.
Tähtien lukumäärän laskeminen on kuin hiekkarannan hiekanjyvien laskemista, ei mahdollista. Vaikka eri asiantuntijoilla on erilaiset arviot, yleinen konsensus on, että universumissa on galakseja sadasta kahteensataan miljardiin. Ajattele hetki tuota lukua, ja sen jälkeen ota mukaan yksittäisen galaksin miljardit tähdet! (lähde) Tämä luku voi hyvinkin olla triljoonia.
Otetaan esimerkiksi oma Linnunratamme, jonka läpimitta on arviolta noin 120 000 valovuotta. Näin monta vuotta menisi galaksin päästä päähän matkaamiseen valonnopeudella. Galaksissamme on noin 400 miljardia tähteä. (lähde)
Tiedemiehet ovat arvioineet, että maapallon kokoisia plaeettoja on Linnunradalla yksinään noin 10 miljardia. Tämä on vain yksi galaksi miljardeista, mutta pidetään mieli avoinna minkä tyyppisiä ympäristöjä ja olosihteita jotkut ulkoavaruuden elämänmuodot voisivat sietää. Kaikki eivät välttämättä asu maankaltaisissa oloissa.
Ottaen huomioon estimaattimme universumin (tai multiversumin) koosta, on hyvä todennäköisyys sille ettemme ole yksin.
2. Sisäpiiriläiset
Muutamana viime vuonna olemme nähneet kasvavan joukon sisäpiiriläisiä jotka ovat astuneet esiin ja sanoneet jotain ällistyttävää. Bradley Manning, Edward Snowden ja Julian Assange ovat saaneet eniten huomiota, mutta todellisuudessa satoja sisäpiiriläisiä uskottavilla suosituksilla ja taustoilla on astunut esiin. Monet heistä väittävät ettemme ole yksin universumissa. Nämä ihmiset olisi varmaankin helppo sivuuttaa ellei heillä olisi niinkin hyvät suositukset omalta alaltaan.
Ensimmäinen mieleen tuleva on Paul Hellyer, entinen Kanadan puolustusministeri, joka yhdisti Kanadan ilma- ja merivoimat Kanadan armeijaksi. Mies tämänkaltaisella taustalla sai paljon huomiota maailmalla väitteillään.
”Vuosikymmeniä sitten toisilta planeetoilta saapuneet vierailijat varoittivat meitä suunnasta, jonne olimme menossa, ja tarjosivat apuaan. Jotkut meistä tulkitsivat vierailut uhkana, ja päättivät ampua ensin ja kysyä kysymyksiä vasta sen jälkeen. Triljoonia dollareita on sijoitettu pimeisiin projekteihin, joita sekä kongressi että armeijan ylipäällikkä ovat tahallaan piilotelleet.” (lähde)
Lue lisää ”pimeistä projekteistä” täältä.
”Eräässä kylmän sodan aikaisessa UFO-tapauksessa vuonna 1961, noin viisikymmentä UFOa lensi Venäjältä kohti eteläistä Eurooppaa. Liittoutuneiden ylipäällikkö oli erittäin huolestunut ja oli valmis painamaan paniikkinappulaa kun ne kääntyivät ja palasivat takaisin pohjoisnavalle. He päättivät tutkia asiaa, ja kolmen vuoden tutkimisen jälkeen he päätyivät tulokseen, että täydellä varmuudella ainakin neljä eri lajia on vieraillut planeetallamme tuhansia vuosia. Parin viime vuosikymmenen aikana on ollut paljon enemmän toimintaa, erityisesti atomipommin keksimisen jälkeen.” (lähde)
Paul Hellyer ei ole ainoa tavattomia väitteitä esittänyt. Ainakin tusinan verran NASA:n astronautteja ovat tehneet samoin. Ottakaamme lisää esimerkkejä.
”On olemassa ruhtinaallisesti todisteita siitä, että meihin otetaan yhteyttä, että sivilisaatiot ovat tarkkailleet meitä hyvin pitkän aikaa. Että heidän ulkomuotonsa on omituinen minkä tahansa perinteisen näkökulman mukaan. Että nämä vierailijat käyttävät tietoisuuteen perustuvaa teknologiaa, ne käyttävät toroideja, ne käyttävät pyöriviä magneettilevyjä voimansiirtojärjestelmissään, joka tuntuu olevan yhteinen tekijä UFO-ilmiöissä.”
— tohtori Brian O’Leary, entinen NASAn astronautti ja Princetonin fysiikan professori (lähde)
”Mielestäni he olivat huolestuneita että me aiheuttaisimme väestössä paniikin, joten he alkoivat valehdella asiasta. Ja sitten heidän mielestään piti valhe paikata toisella valheella, ja nyt he eivät enää pääse siitä ulos. Nyt se tulee olemaan niin häpeällistä myöntää, että kaikki nämä hallinnot ovat syöttäneet niin paljon pajunköyttä, tulisi olemaan vaikeaa päästä siitä. Tuolla jossain kiertää useita maan ulkopuolisten sivilisaatioiden aluksia.”
— Gordon Cooper, entinen NASAn astronautti, ilmailuinsinööri ja testipilotti. Yksi seitsemästä Project Mercuryn, USA:n ensimmäinen miehitetyn avaruusohjelman, astronautista (lähde)
Lista jatkuu ja jatkuu, ja viimeisin NASAn astronauttien UFOja koskevista lausunnoista tuli kansainvälisen avaruusaseman (ISS) komentajalta Leroy Chiaolta. Aiheesta voit lukea lisää täältä.
Tässä on video John Podestasta, joka on nimitetty Barack Obaman neuvonantajaksi UFO-paljastuksessa.
Eräät epätavanomaisimmista UFO-lausunnoista on tullut henkilöiltä, jotka ovat olleet korkeimmissa mahdollisissa viroissa. Ne jotka saavat viransa puolesta ’tietää’ mahdollisista ulkoavaruuden sivilisaatioiden yhteydenotoista.
”On olemassa vakavastiotettava todennäköisyys sille, että meidän luonamme ovat toiset sivilisaatiot vierailleet ja vierailevat edelleen. Keitä he ovat, mistä he ovat tulleet ja mitä he haluavat tulisi olla perinpohjaisen tieteellisen tarkastelun, eikä vain tabloid-lehtien ’roskaamisen’, kohde.”
— Lordi Amiraali Hill-Norton, entinen puolustusvoimain päällikkö, 5 tähden amiraali kuninkaallisessa laivastossa, NATOn sotilaskomitean puheenjohtaja (lähde)
”Kaikki on Espanjassa ja Yhdysvalloissa tutkinnan kohteena, niinkuin myös muualla. Maailman valtiot tekevät tällä hetkellä yhteistyötä UFO-ilmiöiden tutkimiseksi. Tietoja vaihdetaan kansainvälisesti.”
— Kenraali Carlos Castro Cavero (1979) Richard Dolanin kirjassa ”UFOs and the National Security State, Volume 2”
Lista puolustusvoimien sisäpiiriläisistä on massiivinen, heitä on satoja ja lainauksia on satoja joista valita. Jos haluat nähdä armeijan sisäpiiriläisten (varmennetuilla taustatiedoilla) pitävän lehdistötilaisuuden Kansallisella Pressiklubilla UFOjen vaikutuksesta ydinaseisiin, klikkaa tästä. Tarkasta myös tohtori Steven Greer ja hänen Sirius-projektinsa.
On olemassa toinen tapa, olipa se sitten madonreiät tai avaruuden taittaminen, on pakko olla toinen tapa tuottaa energiaa tyhjiöstä, ja pelkästään se seikka, että ne ovat täällä, kertoo että ne ovat löytäneet tavan.”
— Jack Kasher, Ph.D., fysiikan emeritusprofessori, University of Nebraska (lähde)
Tässä videonpätkässä viitataan ilmeisestikin VAPAASEEN ENERGIAAN.
3. UFO-todisteet
Muutaman viime vuoden aikana useat hallitukset ovat myöntäneet suuntaavansa voimavaroja ja käynnistävänsä ohjelmia UFO-ilmiöiden tutkimiseen. Esimerkiksi Kanadan RCMP, Transport Canada ja puolustusministeriö jokin aika sitten myönsivät seuraavansa UFOja ja tutkivansa niitä. (lähde) He ovat tehneet sitä jo vuosia, tuottaen tuhansia UFOihin liittyviä dokumentteja. Monet näistä dokumenteista on sittemmin virallisesti julkaistu.
Tässä on viimeisin UFO-tiedostojen pino Brittein saarelta.
NSA:n julkaisemat dokumentit paljastavat mitä havainnosta tallentuu kun sitä seurataan tutkassa. Tässä on yksi esimerkki. Tässä on nelisivuinen USA:n tiedustelupalvelun ja NSA:n raportti joka kuvaa erään tietyn kohtaamisen erittäin tarkasti.
”Kun F-4 lähestyi 25 meripeninkulman etäisyydelle, se menetti kaikki viestintäyhteydet ja instrumentaation. Kun F-4 kääntyi poispäin objektista ja ei enää ilmeisesti ollut uhka sille, hävittäjä sai viestintäyhteydet ja instrumentaation takaisin. Toinen erittäin kirkkaasti valaistu objekti tuli ulos alkuperäisestä objektista. Toinen objekti lähti liikkumaan suoraan kohti F-4:ää.”
Voit lukea lisää UFOjen tutkaluotaamisesta täältä.
Tässä on Wikileaksin vuoto joka kuvaa kuinka jotkut poliitikot jo tietävät että emme ole yksin universumissa. Voit lukea siitä lisää täällä.
Listan jatkuessa ja tuhannet ja taas tuhannet UFO-dokumentit tulevat saataville julkisesti. Richard Dolan on koostanut videolle pienen tietopaketin dokumenteista, jotka on tehty julkiseksi. Voit katsoa sen tästä.
4. Valtamedian huomio
Kaikenlaiset mediatahot ovat käsitelleet aihetta, lähes kaikissa nykyään ilmestyvissä elokuvissa on viittauksia avaruuteen tai jonkinlaiseen älykkyyteen maan ulkopuolella. Meitä on pommitettu aiheella jo jonkin aikaa ja ei ole kovin vaikeaa nähdä kuinka se on monilla mielessä.
Ulkoavaruuden ’hälinästä’ viimeisin tapaus oli kun tiedemiehet puhuivat tiedekomitean kanssa. Kalifornian yliopistion tutkimuskeskus SETIn Dan Werthimer vähän aikaa sitten penäsi lisää varoja ulkoavaruudessa sijaitsevan elämän tutkimiseen, sillä hän on ”lähes 100%:n varma” että emme ole yksin universumissa. (lähde)
Vuoden 2013 puolivälissä sama komitea piti kuulustelun eksoplaneetoista, mutta eräs suurimmista UFO/avaruusolio-kuulusteluista pidettiin Kansallisella Pressikluvilla, joka oli samoihin aikoihin. Tässä tapahtumassa kymmeniä valtioita edustavat sadat tutkijat, aktivistit ja valtiovallan edustajat antoivat todistuksensa ulkoavaruuden sivilisaatioista kuudelle USA:n kongressin entiselle jäsenelle niistä tapahtumista ja todisteista jotka puhuvat avaruusolioiden ja ihmisten välisen kontaktin käynnissäolon puolesta.
Entinen Alaskan demokraattisenaattori ja presidenttiehdokas Mike Gravel sanoi, että ”maapallolla vaikuttaa maan ulkopuolinen sivilisaatio joka tutkii planeettaamme. Jokin monitoroi planeettaa ja ne tekevät sen erittäin varovaisesti.” Voit lukea aiheesta lisää täältä.
Näiden tilaisuuksien lisäksi UFOt ovat jatkuvasti valtamedian uutisten aiheena. Valitettavasti suurin osa massamedian uutislähteistä käsittelevät aihetta mieluummin sille nauraen kuin sitä kunnolla tutkien.
Tässä eräs videopätkä CBC uutisista.
5. Henkilökohtaiset kokemukset ja videokuvamateriaali
Miljoonat ihmiset väittävät olleensa kontaktissa ulkoavaruuden olennon kanssa. Tämä on suuresti vaikuttanut kiinnostukseen ulkoavaruuden olentoja kohtaan. Kaikki meistä tuntuvat olevan luonnostaan kiinnostuneita tuntemattomasta, eristyisesti mitä avaruuteen tulee. Se tuntuu olevan ihmisluonnossa.
Neurotiede voi nyt selittää mitä tapahtuu kehollemme kun meditoimme, mutta se on jotakin minkä me tiesimme hyödylliseksi jo ennen tiedettä. Onko ulkoavaruuden elämä samanlaista? Onko se jotain mitä me kaikki tunnemme sisällämme, jotain mikä ei kaipaa todisteita? (Vaikka todisteet ovatkin olemassa)
YouTuben tuhansien videoiden lisäksi on tuotettu muutamia varsin kiinnostavia UFO-dokumentteja. Klikkaa tästä nähdäksesi raakakuvaa UFOn ilmestymisestä tiedemiehille Norjassa.
Klikkaa tästä nähdäksesi filmin vuodelta 1991 NASAn STS-48 Discovery-sukkulasta. Se on parhaita virallisesti dokumentoituja UFO-videoita maailmassa.
Tässä on video joka pääsi julkaisullaan otsikoihin. Se tuli suoraan Meksikon ilmavoimilta.
Loppukaneetti
Muutama vuosi sitten kysyttiin ”Onko UFOja olemassa?”, nykyään tuohon kysymykseen on vastattu ja UFOjen läsnäolo niiden tehdessä fysiikan lakeja rikkovia liikkeitä taivaalla on varsin hyvin dokumentoitu. Kysymys on enemmänkin muuttunut muotoon ”Onko tuo avaruusalus maan ulkopuolelta?”
Siinä ei ole mitään pelättävää, sillä monien mielestä ne ovat olleet läsnä aina. Ne ovat olleet tietoisia meistä kauemmin kuin me olemme olleet tietoisia niistä. Ehkäpä jonain päivänä voimme ihmiskuntana kommunikoida niiden kanssa uudestaan, niinkuin muinaisten sivilisaatioiden on spekuloitu tekevän. Aika näyttää.
Jotkut ryhmät ovat huolestuneita planeetastamme, ja ovat saapuneet levittämään ideaa siitä että meidän tulee muuttaa tapamme. Ehkä jonain päivänä tämä selkenee meille.
Artikkelin alunperin julkaissut Waking Times.
http://eksopolitiikka.fi/eksopolitiikka/viisi-selkaa-syyta-miksi-emme-ole-yksin-universumissa/?utm_source=TR&utm_medium=Tumblr+%230&utm_campaign=SNAP%2Bfrom%2B_%7C+Eksopolitiikka.fi+%7C_
0 notes
Text
Kisa löysi Mestiksessä voittosävelet (Lempäälän-Vesilahden Sanomat )
Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site
Espoo United – Kisa 1 – 4, Kisa – Ketterä 5 – 4 JA Pelien henget: Espoossa Kisa pelasi edellisviikon puolustussähläämisten jälkeen erinomaisen kurinalaisen puolustuspelin ja nappasi alavireisesti kautensa avanneelta Espoolta jo toisen voiton tällä sesongilla. Hyvä alku siivitti Kisaa Espoossa, sillä Jere-Matias Alanen tuikkasi lempääläiset johtoon jo 52 sekunnin pelin jälkeen. Peliruuhkasta väsynyttä Ketterää vastaan Kisa palasi lepsuun puolustamiseen. Ketterä hallitsi pelin alkua suvereenisti, rimpuili toisen erän rinnalla ja käväisi jo maalin johdollakin päätöserässä, koska lempääläisten puolustuspään pelaaminen oli täyttä hasardia runsaine henkilökohtaisine virheineen. Lopussa, kiitos Ossi Pellisen ja Anton Levtchin maalien, Kisa kiri rinnalle ja jatkoajalla ohi. Levtchillä kaksijakoinen Ketterä-peli: Viime kaudella Tapparan kirjoilla oleva hyökkääjä Anton Levtchi ihastutti LeKin riveissä takomalla huimia pinnamääriä Mestiksessä. Täksi kaudeksi taitava Levtchi nostettiin Tapparan Liigaryhmään, joka on tunnetusti kivikova, eikä sieltä juuri näytönpaikkoja ole nuorukaiselle auennut. Ketterää vastaan Levtchi pelasi haluttomasti ja kurittomasti, mutta jatkoajalla hän väläytti huimaa rytminvaihtoaan ja kiersi pakin ja imatralaismolarin hallitusti ja nosti uljaan voitto-osuman. Potentiaalia Levtchissä on huikeasti, tällä kaudella kuuteen peliin hän on kirjauttanut Mestiksessä viisi tehotäplää. Ikonen ja Kangasniemi pinnahait: Ilveksestä pelipaikkaa etsivä alle kaksikymppinen Joona Ikonen haluaa puolestaan näyttää taitonsa kissapetojen valmennukselle. Kolme maalia kahteen peliin ja ärhäkkä pelaaminen tuovat taatusti nuorukaiselle näyttöpaikan Liigaankin. Antti Kangasniemeä kehuttiin edellisviikon tekemisistään, jonka jälkeen tulikin kutsu paikkamaan Ilvekseen loukkaantumissumassa. Kangasniemi pelasi perjantaina ja lauantaina Liigaa, kooten yhden syöttöpisteenkin. Sunnuntaina, viikonlopun kolmannessa ottelussa, konkari näytti taas tärkeytensä Kisalle: neljä syöttöpistettä ja selkeästi kentän paras peliesitys. OHO!: LeKi lanseerasi Ketterä-ottelun perhetapahtumana, mikä onnistui hienosti. Hakkarissa oli paikalla kauden ennätysyleisö 408 silmäparia, joista paljon lapsiperheitä. Toivottavasti moni ensikertalaisista sai fiiliksen ja kokemuksen, että jääkiekko on Lempäälässäkin parasta paikan päällä katsottuna. Kuuselan kommentit: – Kyllä voittamisen tunne on hienoa ja nämä kahdenkin pisteen voitot ovat äärimmäisen tärkeitä. Se taas mietityttää, miksi Espoon mainio puolustusasenne ei jatkunut, vaan päästimme suorastaan halpoja maaleja omiin Ketterää vastaan. Työmaata riittää, Kisan pääruoska Miikka Kuusela mietiskeli Ketterä-ottelun jälkeen. Mitä seuraavaksi?: Kuluva viikko on jälleen raju rypistys, kun keskiviikkona Kisa matkaa Tikkurilaan sarjakakkosen Kiekko-Vantaan testiin. Perjantaina Kisa kohtaa sarjajohtaja Keuruun Hakkarissa ja matkaa heti seuraavana päivänä Keuruulle.
from WordPress http://ift.tt/2gZIkUr via IFTTT
0 notes
Text
Farmi uhkaa toistakin suomalaista – “Kyse on paikkojen määrästä” (Tamperelainen)
Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site
Sunnuntaina Edmonton Oilers kertoi Jesse Puljujärven farmikomennuksesta.
Rapakon takaisten arvioiden mukaan myös Kasperi Kapanen joutuu aloittamaan kauden farmissa. Kapasen edustama Toronto Maple Leafs ei ole vielä tehnyt lopullisia ratkaisuja NHL-kokoonpanonsa suhteen.
– Mielestäni minulla oli hyvä harjoitusleiri. Tulin tänne vahvempana ja minulla oli enemmän itseluottamusta, Kapanen sanoi Toronton verkkosivuilla.
Kapasella on tilillään yhteensä 17 NHL-ottelua. Hän pelasi viime keväänä ensimmäiset kuusi NHL:n playoff-otteluaan ja teki kaksi maalia.
Torontolla taitaa kuitenkin yksinkertaisesti olla tällä hetkellä liikaa NHL-tason hyökkääjiä.
– En tiedä enempää kuin tekään (toimittajat). Kyse on paikkojen määrästä, Kapanen totesi.
Jos ja kun Kapanen ei saa NHL–paikkaa, palaa hän AHL:n Toronto Marliesiin, jonka riveissä 21–vuotias laituri on viettänyt viimeiset kaksi kautta.
– Tulin leirille sillä asenteella, että otan NHL–paikan. Pelaan sitten Maple Leafsissa tai Marliesissa, niin olen innoissani alkavasta kaudesta.
– Ei tässä ole kiirettä, olen yhä nuori. Totta kai aina on se into ja on vaikea olla kärsivällinen, Kapanen mietiskeli.
Leo Komarovin NHL-paikka Torontossa on itsestäänselvyys. KHL:sta rapakon taakse siirtynyt hyökkääjä Miro Aaltonen taistelee Kapasen tavoin viimeisistä NHL-paikoista.
– Aaltonen on ollut loistava. Ei ole helppoa tulla Euroopasta pelaamaan NHL:aan tai harjoitusleirille. Minä ole kokenut sen. Hän on esiintynyt todella hyvin. Toivon, että hän mahtuu joukkueeseen, Kapanen kannusti.
Toronton sopimuspelaajiin kuuluu myös maalivahti Kasimir Kaskisuo, joka lähetetään farmiin lähipäivinä.
from WordPress http://ift.tt/2xUEdm6 via IFTTT
0 notes