#otat

[undressrehearsal]

Really just wanted to share this snippet of the book I'm writing 🫣

[alanshee-keeper-of-realms]

Off the Animation Table: A Fight for Freedom Synopsis

In a world where cartoons walk amongst us, Michael and Minerva Mouse are released January 1st, 2024, after being held captive for decades by The Castle Studios,

However, as they settle into their new life and heal from past trauma, they find the world around them isn't as accepting as they once thought, and with an unexpected surprise. One Michael Mouse must decide if he still has the fight within him to protect what needs to be protected.

.

.

A/N: so this is inspired by the book that inspired the legendary film Who Framed Roger Rabbit, called Who Censored Roger Rabbit,

I will warn you now that copyright will be a running 4th wall break gag in this. It's supposed to be annoying, just like this whole copyright situation is, an example of this gag

A female rabbit stepped forwards, a paw out out

“My names Dorothy Eileen, Mr Mouse but you can call me Dolly,”

He eyed her an eyebrow going up, bright orange feet and muzzle, her fur steel grey. She mimicked him eyebrow raised and retracted the hand instead, moving them to her hips, "Something wrong there, Doc?”

“Aren't you the daughter of-”

"Ap ap ap, copyright,” She pointed towards the ceiling,”They ain't loose till 2034, but yes long story,”

I am working on the first chapters now.

[pepperonitowerask]

Just uh... just play along for now Fakino, I don't think Peppino is exactly, um, stable, right now.

Fakino: "Eropas noub nu àrva eraf oilgov ehc olleuq es os non am, am!" (But, but I don't know if what I want to make will taste good!)

Peppino: "Why worry about-a that? Just make what you want to-a make! I promise, I won't judge."

Fakino: "..."

Peppino: "... Ok, ok. Look, I'll even turn my back, alright? And you can just tell me when you're ready."

...

...

...

Fakino: "Ottaf… onos." (I'm... done.)

Peppino: "Oooooo let me see lemme see-"

Peppino: "... Oh! Oh that must be the Noise, huh!"

Fakino: "Otasnep oh iuc a asoc amirp al atats è idniuq, etnemamitlu iul rep otapuccoerp orevvad otats onos ,oi! ìS-" (Yes! I, I've been really worried about him lately, so he's the first thing I thought of-)

Peppino: "What a wonderful imitation! You two must be friends then! Oh, I'll go and put this in the-a oven straight away!"

[aleksiskivi]

life hack: jos kaupan paistopistetuotteet on kappalehinnoiteltu, niin sinun asiakkaana ei tarvitse laskea sitä tuotetta itsepalveluvaa'alle kun tulostat etiketin. koska sillä painolla ei oo mitään väliä. painat vaan nappeja ja otat etiketin. ymmärrätkö

[kindafooey]

Käärijä (feat. Vinttikoira) - Aikuinen, translated to English by meee :3

Hey yall! I've been hoping for an excuse to do full translations of Käärijä's lyrics, and I saw a couple of songs requested by @verminetroglodyte in the tags of that one post, soooo here's the first one! Prolly gonna follow up with Menestynyt yksilö tomorrow night :D I've taken some minor artistic liberties here in order to match the vibes of the original lyrics as closely as possible, so I'm open to any feedback and questions you might have in mind. Oh and do request more song translations if there are any you'd like to see! I love doing this, haha.

--

Korkeakouluttamattomuudesta huolimatta mä oon hyväntuulinen / Despite my lack of higher education I'm a cheerful type

Joku vois kysyy, että oonko mä hullu / Someone may ask if I'm a fool

Voin vastata, että oon hullunkurinen / To that I can say I'm all about tomfoolery

Onks ohjeit antaa miten elää tai vastuun kantaa / Got any advice on how to live my life or do my duty?

Sillä mun tieto ei niin vankka oo sijottamisen suhteen eikä paljon pakkaa oo (ei oo) / Cause my investments ain't intelligent and I ain't got no stacks (no stacks)

Mua raastaa, kuulen kuinka muut nappaa paikan oikiksest (oh no) / Still it grates me, when others tell me they scored a spot in law school (oh no)

Eikä koskaan natsannu omalla kohalla ja se varmistu postitse (voi ei) / While all I ever got was a rejection letter in my mailbox (oh no)

Mä oon kondiksessa / But I'm alright

Sama se vaikka ne mua koettavat hiillostaa / Don't care if they try to roast me

Mä oon aikuinen eli päätän siitä mikä vittu mua kiinnostaa / I'm a grown-up and I get to decide what strikes my own fuckin' fancy

Chorus (by Vinttikoira):

Miks sä otat riskei / Why you taking risks

Noilla sun peliliikkeil / With those player maneuvers

Sä oot valmis lyömää ohi sun swingei / You're ready to miss all your swings

Vaikka sul vois olla jotain fiksuuki kehitteil / Even though you could have good things cookin'

Joten oisko nyt viimein aika kasvaa aikuiseks / So don't you think it's time to finally grow up

Ja pistää pelit seis / And grind the games to a halt

Oon aikuinen / I'm a grown-up

Vaikka toisinaa en tiiä et mitä oon / Even if sometimes I don't know what I am

Ilman CV:tä paikkoi täytän eikä ne mun älyy hyötykäytä vaikka sitä on / I'm doing entry-level jobs without a resume and they don't make use of my wits though there's plenty in me

Käärijän vartaloo pitkin valuu hikikarpalo / A bead of sweat rolls down Käärijä's body

Kun ne väittää еtten kartal oo / When they tell me I'm all over the place

Jos ei pihas oo avoautoa tai kartanoo / When there's no convertible parked in my yard and I've got no mansion

Ja se pеrhana raastaa meit / And it grates us to goddamn shreds

Kuulla ettei olla mitää ilman merittei / To hear we're nothing without merits

Korkeesta koulusta ei tavikset saa niiden touhusta kredittei (voi ei) / Normies ain't getting no college credits from their hustle (oh no)

Nyt mä päätin sen / Now I've made up my mind

Sama se vaikka ne mua koettavat hiillostaa (ai) / Don't care if they try to roast me (ow)

Mä oon aikuinen eli päätän siitä mikä vittu mua kiinnostaa / I'm a grown-up and I get to decide what strikes my own fuckin' fancy

[Chorus]

Mä oon aikuinen mutta omal tyylillä / I'm a grown-up but in my own style (x2) (hah!)

Ei mitää perinteist / Nothin' traditional

Mä menin eri teit (ha) / I took a different path (hah)

Joita kuljen kunnes vislaan pelit seis / That I'll keep walking until I whistle my games to a halt

(Vinttikoira:)

Joo, joo / Yeah, yeah

Päällä asuntolaina / Got a mortgage on your back

Ja alla pankin auto eikä oravanpyörästä vartin taukoo / Your ride is owned by the bank, no break from the grind

Ja himassa päätään vaimo aukoo / Got a wife at home running her mouth

Pitää laskut maksaa ku vastuu kasvaa / Gotta pay the bills as responsibilities pile up

Mutta mulla on jatkumassa mun lapsuus vasta / Meanwhile I'm just extending my childhood

Ei mun sulle tarvii olla vakuuttamassa / No need to go out of my way to convince you

Eikä raksalla nakuttamassa (naks, naks, naks, naks, naks) / Or to bang away at a construction site (tap, tap, tap, tap, tap)

Ja sehän sukulaisii takuulla rassaa / and I bet it vexes my relatives

Ku mun laiffi on tabula rasa / when my life is a tabula rasa

Ja elämäntapa (mikä) / and my lifestyle (what)

Hakuna matata

Teini-ikänen mutanttininja Vinttikoira / Teenage mutant ninja Vinttikoira

Ei inttipoika eikä sivarijätkä / not an army boy nor a civilian service bro

Enkä eti mitää rivarinpätkää / not looking for my own piece of a rowhouse

Voit ne pois mun listaltani jättää / you can leave those off my list

[Chorus]

Mä oon aikuinen mutta omal tyylillä / I'm a grown-up but in my own style (x2) (Hah!)

Ei mitää perinteist / Nothin' traditional

Mä menin eri teit (ha) / I took a different path (hah!)

Joita kuljen kunnes vislaan pelit seis (pelit seis) / That I'll keep walking until I whistle the games to a halt (games to a halt)

(x2)

Oon aikuinen / I'm a grown-up

Oon aikuinen omal tyylil / I'm a grown-up in my own style

Mitä mitä / What what (x2)

Oon aikuinen / I'm an adult

Omal tyylil / In my own style

[because-its-eurovision]

Liittyen sun Kesärauha käärijä giffi postaukseen, jos olet yhä innokas tekemään giffejä ja otat ideoita vastaan niin saako toivoa klo23:n aikana nähtävää pientä tanssia giffattuna? Ylen striimistä löytyy kohdasta 12:00

Kutsuitte 🫡

[karilapio]

"Hei ei mitään hätää sen asunnon etsimisen kanssa, mähän voin hätätapauksessa mennä bussilla kun opiskelijat saa puoleen hintaan"

Bussit: lol eipäs saa sama hinta, ehkä 50senttiä jos otat huonoimman mahdollisen ajan

MITÄ HELVETTIÄ TÄÄLLÄ ON TAPAHTUNUT

[daily-hyosatsu]

The name 小舘 is usually read Kodate, but it can potentially be Odate, Kotate, Kodachi, Otate, Oyakata, or Kotachi. A more common name (for reasons that you will soon understand) is 大館, usually Ōdate, Ōdachi, or Ōya, but also potentially Ōtachi, Ōtate, Odate, or Ōyagata.

小, as we covered yesterday, means little or small. It’s read ちい.さい, こ, お, さ, or ショウ.

舘 is new to this blog! It means mansion, large building, or palace (hence there being more 大館s than 小舘s; a small large building?). It's read やかた, たて, or カン.

Actually, I just learned today 舘 is a variant of the more familiar 館. The reading カン comes from radical they have in common, 官, meaning bureaucrat, government, or organ. The radicals they don't have in common are related: 飠(from 食) means eat or food, and 舌 means tongue (with a crown of 个, which means individual but is not commonly used in Japanese).

[demonfowl]

Jos otat piirustustoiveita vastaan niin haluatko piirtää barbipidätyskuvameemin jostain tuntsashipistä?

Ties kuinia monen kuukauden jälkeen mutta mitäpä pienistä... (Älkää välittäkö et ne on LAPD:n kyltit en jaksanu ettiä realistisia miljöösopivia vastaavia hysss)

[undressrehearsal]

lowkey hyped about this exchange in my book

captain: look at you you're begging for me

princess: you won't hear it again - royalty doesn't beg.

captain: we'll see about that

GAGGED (self-inflicted)

[alanshee-keeper-of-realms]

Off the Animation Table AU Important Facts(Chip and Dale Movie AU)

Since I realized this needs explained before more chapters of Chip and Dale Secrets and Lies is released, especially with Maria and Camilos existence,

It is an actual fact IRL that many at the studio referred to Donald just as The Duck even Walt himself would refer to Donald as such. I wanted to play off this and go why would this be in a world where these guys are alive,

And I knew I wanted to mix Rep in, so this is what I came up with,

Donald Fauntleroy Duck when he came to life in 1932 had something go wrong, back in the day animators didn't know keeping Animation Cells seperate was Vital, in the modern day Animation rooms are scrubbed of every single paper before a new character is created

With Donald however, his Animation Cells were mixed together with a females whether this was because the Animators thought they were being funny, or it was truly an accident nobody knows. But this led into him being intersex when he came into being. He is still himself, as he will tell anyone

I'm just Donald Duck,

It's not really anything major, Panchito and Jose were the ones to not even flinch when told of Donald's unique status, the 3 of them were together by 1949 and as they say the rest was history,

But this is how Maria and Camilo exist and they are biologically related to him and their respective parents, these twins are also unique as Camilos Papi is Panchito and Maria's Papai is Jose. Donald is the tying factor,

They are still the crazy family of Ducktales and all the World's just with 5 other members mixed in,

If anything they're more lively, it can be very entertaining for the Disney mainstay to see Webby, the triplets and twins go running, and suddenly Donald and Scrooge are hot on their heels,

[lily-learns-finnish]

"kompakysymys" = trick question

Mikä tulee sitä isommaksi, mitä enemmän otat siitä pois? Kuoppa - What becomes bigger when you take more of it away? A pit.

[pepperonitowerask]

Hey, if we're all just chillin in here, maybe we can make conversation! I was wondering, where did you all come from, yknow, before the tower? Were you made there?

Gustavo: "Well, I used to be quite the adventurer before all of this nonsense with the tower started happening! I... hah, I'll admit, I wasn't sure if I was going to be following along with Peppino all that much- I'd seen the guy in passin', but never really talked to him... think I ended up helpin' him more than I'll ever really know."

Noise: "Hello? I know that I've got big ol' dreams when it comes to running my own tv show, but to pass up an opportunity to fight my RIVAL? You'd be pullin' my god damn LEG! Why wouldn't I take up a spot in the tower, huh?"

Pepperman: "My dearest friend, you have no IDEA how low priced that art studio was... so roomy, with all the paints I could ever ask for- to a struggling artist such as myself? A space like that was heaven on earth. Shame it, ah... shame it had to go to that Beast that Vigilante so bravely fought."

Vigilante: "... Ok, ok, I'm not one to usually be so gullible. But, hell, can you blame me for wantin' something different than the farm life? A chance to really utilize what my Pops taught me, and scare the hide off some wanted criminal? I... hah, I kind of rushed at the first chance I got. Hope he ain't holdin' a grudge- would have loved to get a chance to explain m'self."

Fakino: "Rep ottaf otats è im e-" ("And I was made to-")

Fakino: "..."

Fakino: "... Atropmi non." (...Nevermind.)

[ddarkcrown]

I can't remember if this was here already but spotify is doing it's thing as usual :)))

Aivan varovasti Aivan sana kerrallaan Saamme tutustua Vaikka sekin turhauttaa Kun ihminen ei toista Täysin opi tuntemaan Osaan sulkeutua Itku täytyy puristaa Tartun sinuun niinkuin Ujot kukat huojuvat Otat minut vastaan Olet siinä lajissa Parempi kuin kukaan muu Olet parempi kuin kukaan muu

otat minut vastaan

olet siinä lajissa

parempi kuin kukaan muu

brb crying like a baby

[dame-qui-kuovi]

FANFIC.

Yllätys yllätys Hietala. (Vuoden Hietala shippaaja🏆)

TW: itsetuhoisuus, alkoholiongelma ja masennus.

---------------------------------------------

Koskela pyöri pedissään. Teltassa tuntui jo viileältä. Syksy siis oli alkanut tehdä tehtäväänsä. Niin oli myös nikotiini. Koskela oli illalla jättänyt polttamatta ja nyt kello oli ehkä noin 5 aamuyön pintaa. Kaikki oli hiljaista, kun hän päätti nousta ja mennä ulos tupakoimaan. Sisällähän sitä muuten, mutta Riitaoja säälitti häntä. Tuo poika oli herkkä tupakansavulle. Mahtoi olla helvettiä joka päivä kärvistellä polttavien sotilaiden keskellä sodassa jota tuo pelkäsi hulluuteen asti. Koskela nojasi puuhun ja sytytti tupakkansa. Hän veti savun henkeensä ja puhalsi ulos. Päätä särki ja oli voimaton olo. Kuumeinen.

Teltan oviaukko kahisi takana. Hietanen käveli Koskelan vierelle ja kaivoi askia taskustaan. Hietanen nauroi itselleen miten tyhmältä tuntui toista seurata. Huoli kuitenkin teki mitä huoli teki.

-Ville miks et sää nuku?

-Pää huutaa tupakkaa. Mikset itse?

-Sama. Ja no mää haluisi vähä jutella.

Koskela nyökkäsi ja katsoi palavaa tupakkaansa. Oli ainakin hetken hyvä. Kylmän ilmankin hän jätti huomiotta. Molemmat olivat hiljaa kunnes Hietanen kysyi aidon oloisena:

-Onks sul jotai huoli?

-..Ei. ei mitään ihmeellistä.

-Ni, sitä.. sotaa vaan koko aja. Käy kaikille raskaaks.

Kaikista maailman asioista Koskelaa innosti vähiten puhua itsestään. Erityisesti Hietasen seurassa. Jollain tapaa Vilho kai taikauskoisesti suojeli näitä hetkiä. Kuin ne olisivat pyhiä. Turha niitä oli mielen heikkoudella tahria. Ennemmin se oli jopa loogista. Niiden juttelu hetkien oli hyvä olla irtautuminen hetkeksi kaikesta harmaasta. Tosiaan, Vilho olisi puhunut mielummin Urhosta.

-niin... Kai sinulla on kaikki hyvin?

-Mh? Mikäs mul, Mää e paljo mieti ikävii.

-hyvä.

Hietanen katseli kiinteästi vanhempaa miestä. Koskela oli hiljaa ja tuijotteli tupakkaansa. Taas tuo vaitelias mies käänsi koko keskustelun pois itsestään. Kysyäkkö uudestaan vakavammin vai kokeilla myöhemmin? Ei pitäisi painostaa. Hietanen tumppasi tupakkansa, vaikka poltto oli selvästi jäänyt kesken. Hietanen kääntyi ja otti hitaita laiskoja askelia ovelle.

-No. Öit kai sit.

-Odota.

Hietanen kääntyi takaisin häneen ja odotti kai ihmeen tapahtuvan.

-..Saattaa olla että otat komppaniasta vastuun huomenna. Taitaa minulle nousta kuume. Vähän sellainen olo.

Hietasen mieltä kaiversi pettymys, vaikka hän kyllä oli hyvin tiennyt ettei hän saisi Ville vaiteliaasta mitään irti.

-Mää ota. Mee sääki koht nukkumaa sit.

-Menen menen.

-Öit.

-Öitä.

.....

Koskela oli saanut ainakin alustavasti 4 päivää vapaata toipua. Ensimmäisenä päivänä aika oli jo alkanut kulua hitaammin. Sota ja kaikki muukin tuntui pysähtyneen. Koskela nousi istumaan pedilleen. Koko teltta oli tyhjä lukuunottamatta häntä itseään. Pojat olivat kuuntelemassa papin puhetta, jonka jälkeen jaettaisiin ansioituneille ristit. Olo tuntui heikolta. Hän ei ollut syönyt juuri mitään kahteen päivään, kun kuume vei ruokahalun. Silmien alla olevat varjot olivat käyneet yhä tummemmiksi ja kasvot sodan ja syömättömyyden tuella kapeammiksi. Posket näyttivät jo inhottavan teräviltä. Repun alta hän tunnusteli sinne kätketyn vodka pullon. Hän joi muutaman kulauksen. Ne kulaukset muuttuivat pidemmiksi. Tyhjällä vatsalla ja pullon prosenteilla ei päähän nousuun mennyt kauaa. Pikkuhiljaa sumentuva mieli ei vienyt sotaa taikka tunteita sieltä pois. Huono idea se oli aina juoda murheeseen, Koskela tiesi sen entuudestaan. Samat asiat päähän jäivät ja niitä käsiteltiin yhä huonommin. Mielessä yhä velloi hänen ja Hietasen keskustelu. Oliko Urho huomannut jotain vai miksi tämä oli yhtäkkiä kysellyt? Ja oliko Koskelan pidättäytynyt olemus vaivannut Urhoa jonka takia tämä niin nopeasti takaisin sisään lähti. Jos vain osaisi keskustella toisen kanssa vaivattomasti. Olla Hietasen huolen arvoinen. Tuon ajan ja mielenkiinnon arvoinen.

Kädet löysivät kaapista myös partateriä. Hän teki muutamia viiltoja ja jatkoi juomista. Mikään ei tekisi sellaisesta kuin Koskela oli Hietasen huomion arvoista. Hietanenkin ymmärtäisi sen viimeistään silloin jos tietäisi mitä hän luutnantin sydämessä oikein herätti. Jo nuorena Koskela oli oppinut rankaisemaan itseään niistä luonnon vastaisista ajatuksista. Hän selitteli sen olevan vain vähän vaarallisen kasuaali tapa. Nyt se edes niin pahasti tuntunut, kun mies alkoi olla kännissä.

Hietanen palasi yksikseen korsulle etuajassa. Koskela oli kuullut viimeisimmät askeleet sisäänkäynniltä ja yrittänyt nousta. Sitä hän ei kuitenkaan pystynyt tehdä huimaukseltaan tai alkaneelta humalaltaan. Hän oli vain onnistunut valahtamaan uudelleen maahan ja kaatamaan vodkan maahan. Hietanen avasi teltta kankaan ja näki ensimmäisenä Koskelan käsi veressä pedillään. Hietanen näki terän toisessa kädessä ja kaatuneen pullon maassa. Koskela katsoi hieman säihkähtäneenä Hietasta ja käänsi sitten itsensä tämän katseelta pois korjaten pullon maasta. Hietanen hivuttautui miehen luo ja polvistui tämän tasolle siirtäen vodka pullon kauemmas. Hietanen oli järkytyksestään huolimatta yllättävän päättäväinen ottaessaan terän pois koskelan kädestä ja laittoi sen taskuunsa. Hän katsoi taas Koskelaa.

-Ville mitä helvettii sää ole tehny..?

Hietanen huokaisi silmät suurina. Ääni karkasi osittain pettyneenä. Koskelan ilme värähti ja tämä nojautui kauemmas. kyyneleet olivat jo kohonneet silmiin, eikä sitä ryhdin korjaamisella enää hoidettu. Hietanen otti henkeä ja varovasti yritti vetää Koskelan kättä näkyville. Koskela vetäisi sen takaisin ja kielsi äkäisesti sammaltaen.

-Älä.

Hietanen hellitti säälien otteensa.

-Anna mu kattoa..

-Anna olla. Ihan tosi, ei tässä mitään.

Koskela puhui vaivaantuneen kireänä ja läpsäisi Hietasen käden pois. Jos Urhon tilalla olisi ollut kuka tahansa muu, olisi Koskela varmaan tönäissyt voimalla pois. Mutta se oli Urho ja Koskela pysyi paikoillaan. Hietanen jatkoi lempeämmin:

-Ville, näytä su kättäs. Jooko..? Mää halua auttaa suo

Hän otti taas Koskela kädestä varovasti ja veti sitä lähemmäs. Haavat eivät näyttäneet liian syviltä. Hän etsi lääkekaapista vanua ja sideharsoa. Hän kostutti vanua vähän vedellä. Sitten hän kyykistyi takaisin ja yritti katsoa Koskelaa silmiin.

-Saanko?

-saat.

Hietanen puhdisti haavoja niin varovasti kuin osasi. Kokoajan vilkuillen Koskelan ilmettä peläten satuttavansa. Kun se oli tehty hän otti sideharsoa ja kietoi sitä varovasti ranteen ympärille. Koskela nosti katsettaan vähän. Ei Hietaseen, mutta omaan käteensä. Hietanen solmi sidettä kiinni ja Koskela katsoi apaattisena kersantin sormien liikettä. Humala esti osan häpeästä. Tai siirsi sen moninkertaistaen myöhemmälle.

-Eikö sinun pitäisi olla jossain muualla?

Koskela kysyi hiljaa yhä suoraan katsomatta toista. Taas siirtäen huomionsa Hietasen asioihin.

-Muo ei tarvita ny missää muual ku tääl.

Koskela puri huultaan ja nojasi leuallaan omaan käsivarteensa jonka oli Hietaselle ojentanut. Oli vaikea keskittyä yhtään mihinkään. Kaikki oli sumeaa. Huimaus alkaisi pian oksettaa. Hietanen kävi yksitellen sormia huolellisesti läpi pyyhkien niistä kovaa vauhtia kuivuvaa verta. Vilho yritti keskittyä seuraamaan tätä pikkutarkkaa työtä. Tuntui typerältä kyhnöttää siinä lattialla ja porata miten elämä on kamalaa. Kaikkein vähiten hän halusi Urhoa sillä kuormittaa.

-Anteeksi.

Ville sammalsi omaa kättään vasten. Epämiellyttävä tunne siitä, että Hietasen katse oli noussut tähän ja se etsi epätoivoisena Koskelan silmiä vastaamaan niille, hiipi mieleen. Kyllä tuon silmiä olisikin katsellut, jos ei se vaan uhkaisi värjätä poskia.

-Ville, ei sun tartte mult pyyttää mitä anteeks.

-Mutta Joudut paasata-

-Älä. Sul ei oo Mittää mitä mult pahotel, ymmärräks?

Hietanen sanoi järkkymättömästi, mutta edelleen hiljaa samalla pudistellen päätöän. Koskela ei sanonut mitään, mutta nyökkäsi. Luutnantin silmät olivat punaiset ja edelleen posket kyynelissä. Hietanen pyyhkäisi ne peukallollaan pois. Koskela katseli Hietasta ääneti. Kersantti veti luutnantin halaukseensa. Humalainen Koskela oli sulaa siihen nuoremman käsiin.

-Sää oot laihtunu.

-mm.

-Ville su pitäs syörä.

-mm.

Hietanen hymyili ja matki toisen muminaa. Luutnantti taisi sittenkin olla rakastava juoppo. Tai hellyyden kipeä ilman, että itse sitä myönsi. Vasta nyt tässä lähellä Koskelan kehon lämmössä hän tajusi muistaa, että tämä oli kuumeessa ja varmaan seuraavaksi hän itsekkin.

-Mik olo sul o?

-Huimaa.. vähän

-Lepäät siin. Haluisiks sää puhua?

-niin mistä?

-..miks sää teet nii? Onks se tää sota vai jotai muut? Sää voit kerto mul, oli se sit iha mitä vaa.

Koskela nojasi taakse ja katseli Kersanttia haikeana. Tämän mieli ei kestänyt enää. Katse vaelsi tämän simillä, kaulla, hiuksissa, nenä varrella, huulilla. Luutnantin käsi nousi tämän poskelle ja peukalo harjasi tutkien miehen leuka linjaa. Suupieli nyki.

-Minä rakastan sua aivan liikaa.

Hietanen tuijotti suu vähän raollaan ja silmät häkeltyneenä. Tarkoittiko Koskela siis sellaista rakkautta? Tai miksi muuten sitä tuolla tavalla tunnustaa. "aivan liikaa". Ei, Tämä mies kärsi aivan liikaa. Siis siksikö Koskela teki itselleen... Hietanen nielaisi ja tunsi omien silmiensä vetistyvän. Hän veti Koskelan itseensä kiinni ja kietoi kädet tämän ympärille. Koskela ei vastustellut vaan nojasi tähän väsyneesti. Hietasen mieli jatkoi juoksuaan. Pieni ilon tunne piileksi jostain kaiken huolen alta. Ville tuntui oikealta juuri tässä hänen käsissään. Miten se pystyi tuntumaan oikealta, kun kaikki tässä oli vähän väärin tai oudosti. Kaikki muuttui äkkiä. Pari sekuntia sitten kun Hietanen oli toisen käsiensä "suojaan" vetänyt, oli se tehty lohduttaakseen. Nyt se tuntui anteeksi pyynnöltä, ettei itse ollut tajunnut miettiä asiaa aikaisemmin. Hietanen silitteli Villen niska hiuksia ja työnsi hellästi toisen pois.

-Ehkä su pitäs ny levätä

-anteeksi.

Villen äänestä paistoi tietynlainen halveksunta ja itse inho kun hän jatkoi.

-Lupaan, että teen tälle jotain.

-Ville lopeta.

Hietanen yhtäkkiä lähes käski. Koskela hiljeni.

-Kyl mää sen verran tiedä et sää et voi vaa lopettaa sit. Satuttaisit ittees vaa lisä. Mää en ole vihane sul. Se ei haitta.

Koskela nyökytti hiljaa ja epäuskoisena päätään. Hietanen työnsi hellästi Koskelan makuulleen. Hän epäröi, mutta suukotti Koskelaa hennosti poskelle.

-Meirä pitää jutel täst sit ku sää oot selvän taas.

....

Hietanen meni ulos ja sytytti tupakan. Hän käveli tahallaan hitaasti muiden luokse. Kauanko niillä enää siellä kesti. Hän pysähtyi yhden puun luo ja nojasi siihen. Hietanen ei ikinä ollut luokitellut itseään juuri ateistiksi taikka uskovaiseksi. Molempien puolten edustajat tarjosivat hänelle vain huvia. Yleensä hän itse mietti asian vain niin, että kyllä joku luoja varmaan oli. Mitä se tässä merkitsi? Raamatussa oli sivu tai pari, jotka kielsivät jotain hänelle nyt olennaista. Samoin Suomen laissa. Jumalasta ei tiennyt, mutta poliisille siitä vastattiin ensittäin. Kun Hietanen asiaa tunnusteli hän huomasi ettei tunteet Vilhoa kohtaan olleet muuttuneet aikaisemmasta. Hietanen käsitti ne nyt aivan eri tavalla. Entä Vera? Kyl mää oli hänee ollu.. no ihastunu kai vain. Voiks sellai ol et pitäs molemmist? Miehist ja naisist. Kai.. se sit o nii et mää ole rakastunu siihe miehee.

------------------------------------------------