#ekosysteemi

[onpassivereseller]

Liity mukaan ONPASSIVE:n ilmaiseksi

Liity mukaan ONPASSIVE:n ilmaiseksi ja hanki menestys. Join us for free and get your success

Meillä on ratkaisuja jotka muuttavat elämäsi 100% ja pysyvästi. (Instructions: How to join ONPASSIVE for free in English below) 1.Katso lyhyt esittely tästä linkistä sekä rekisteröidy heti ja käytä ilmaisia tuotteita.2.Kyseisen rekisteröinnin yhteydessä luot oman ilmaisen Omail sähköpostiosoitteen ja tällä pääset kirjautumaan ainutlaatuiseen EkoSysteemiin.3.EkoSysteemissä saat…

[omenoidenunohtelia]

parasta on ku rebloggaan yheltä mutualilta jotain ja toinen mutual rebloggaa sen, ja sit rebloggaan mutual kakkoselta ja mutual ykkönen rebloggaa sit sen

[raekinos]

Datatalkkarin pesti avoinna?

Tämä on blogin ensimmäinen kirjoitus ja on kirjoitettu Haaga-Helian Digitaalisen liiketoiminnan kurssiin liittyen (Digitalous Kauppalehdessä). 

Kauppalehden Digiarjessa -blogikirjoituksessa “Unohda vanha bisnesmalli - digitaaliset ekosysteemit ovat ylivertaisia arvontuotannossa” (19.6.2019 Kauppalehti) Tampereen yliopiston professori Marko Seppänen sekä Digia Oyj:n Mikko Hakola pohtivat miten yritykset voivat vastata modernin kuluttajan asettamiin vaatimuksiin. Heidän mukaansa tulevaisuudessa digitaaliset ekosysteemit tulevat olemaan keskeinen asia yrityksille, jotka haluavat toimia kannattavasti digitaalisissa ympäristöissä.

Internet-ajan kuluttaja on tottunut saamaan nopeaa ja tehokasta palvelua vuorokauden ympäri ja verkkoon pääsyä pidetään jo lähes yksilön perusoikeutena. Joka nurkkaan hiipivä digitalisaatio onkin muuttanut radikaalisti asiakkaan odotuksia eri yrityksiltä saadusta palvelusta ja lisäarvosta. Vaatimustaso on noussut myös niiden yritysten osalta joiden ydinliiketoiminta ei ole ennen ollut erityisen digiä tai datalähtöistä. Esimerkkejä aiheesta löytää helposti eri talousjulkaisujen sivuilta, viimeistään konkurssi-ilmoitusten muodossa.

Nykypäivänä asiakkaat eivät enää äänestä jaloillaan vaan hiirellä. Tämä tulee yhä ja valitettavan usein yllätyksenä osalle yrityksistä, joilla digitalisaatio on kovasti kesken tai vasta alkumetreillään eikä ekosysteemistä ole tietoakaan. 

No mikä sitten on digitaalinen ekosysteemi? 

“Ekosysteemi on uudenlainen taloudellinen rakenne, jossa toisiaan täydentävät tuotteet ja palvelut muodostavat kokonaisuuden ilman hierarkkista koordinointia” 

Seppäsen ja Hakolan mukaan digitaalisessa ekosysteemissä toimivalta yrityksiltä vaaditaan aivan erilaista toimintamallia, strategiaa ja toimintakulttuuria kuin tavanomaisessa yrityksessä. Olennaista on nopeus, ketteryys, skaalautuvuus ja näiden lisäksi liiketoiminnalle kriittinen oman datan ymmärrys. Samassa ekosysteemissä toimivilla yrityksillä on usein myös yhteinen päämäärä, esimerkiksi tietty lisäarvon tuottaminen loppuasiakkaalle.

Osa pohjoismaisista yrityksistä ja toimialoista onkin onnistunut pysymään kehityksen mukana tai jopa kärjessä, mutta suuri osa toimijoista laahaa auttamatta jälkijunassa ja teknologinen velka voi olla suorastaan päätähuimaavaa. 

Digitulkki avuksi?

“Data on aikamme ihmeaine, jonka hyödyntämiselle liiketoiminnalla on monenlaisia toiveita” 

Yllä lainaus Timo Kohtalalta, “Suuria toiveita ja piileviä mahdollisuuksia? Yritykset tarvitsevat datatulkkia”  Kauppalehden Digiarjessa -blogista (5.6.2019). Kohtala onnistuukin tässä tiivistämään ongelman ytimen.

Kohtalan tulokulma aiheeseen on, että vaikka dataa tulee aina vain yhä enemmän ja enemmän, se ei välttämättä tarkoita, että tulisimme siitä yhtään viisaammiksi.

Kohtala toteaakin kirjoituksessaan; 

Kaikki data ei ole käyttökelpoista

Kaikki data ei ole arvokasta

“Datan arvo kiteytyy siihen, onko siitä saatavilla liiketoiminnalle hyötyjä ja tukeeko datan laatu ja määrä sitä” 

Usein ongelmien ytimessä ollaan, kun datasta toivotaan pelastusrengasta uppoavaan laivaan. Mutta kun todellisuuden märkä rätti iskee vasten kasvoja urakan koosta ja vaikeudesta, moni yritys ei olekaan valmis sitoutumaan vaadittuihin muutoksiin, uuteen toimintamalliin, strategiaan ja kehittämään kulttuuriaan mahdollistaakseen aidon muutoksen.  

Toinen yleinen haaste, vaikka intoa riittäisi, on tekijöiden ja päätöksentekijöiden ymmärryksen puute toistensa toiminta-alueista. Bittien takana hyörivän koodarin inhorealismi ja johtoryhmän korkealentoisimmat strategiathimmelit eivät kohtaa eikä molemminpuolista todellista ymmärrystä ota syntyäkseen.

Nykypäivänäkin jo akuuttiin ongelmaan Kohtala ideoi ratkaisuksi tulevaisuuden työelämän datatulkkia. Datatulkki on ihminen, joka ymmärtää liiketoimintaa, tietotekniikkaa ja datassa olevaa potentiaalia. Datatulkin perimmäinen tarkoitus on selventää liikkeenjohdolle mitä datalla voi sekä ei voi tehdä ja kertoa IT-tiimille heidän ymmärtämin termein, mitä se käytännön toteutuksessa tarkoittaa. Kuulostaako jo liian hyvältä ollakseen totta? Missähän tuollaisia yksilöitä kasvaa? Jokatapauksessa;

Datatulkin kuusi pääpointtia on

Kartoittaa, mitä nykyinen data on ja onko se kättökelpoista 

Tunnistaa onko datalla arvoa liiketoiminnan kannalta

Nähdä potentiaali, miten olemassa olevan datan arvoa pystytään lisäämään

Tunnistaa mahdollisten uusien datalähteiden puutteet, tarpeet ja mahdollisuudet

Varmistaa, että dataa käytetään jatkossa liiketoiminnan kannalta hyödyksi 

Luoda viestintää ja ymmärrystä tekijöiden ja päättäjän välille.

Alkaako datatulkkeja ilmestyä pk-yrityksiin ja pörssiyhtiöihin 2020-luvulla? Mahdoton sanoa, mutta Seppänen, Hakola sekä Kohtala ovat kaikki varmasti oikeassa siinä, että yrityksillä ei ole tulevaisuuden digitaloudessa varaa hukata aikaa eikä dataa. Ja ne jotka eivät pitkällä aikavälillä onnistu pysymään digijunan kyydissä, tulevat vähitellen kuihtumaan epäolennaisiksi varjoiksi itsestään ja katoamaan. 

Oma näkemykseni Kohtalan visioon on, että pelkästään siltoja rakentava datatulkki ei välttämättä edes riitä pelastukseksi, vaan ehkä se mitä tarvitaan onkin aktiivinen ja rohkea datatalkkari joka saa lapioitua lumet ja tuuletettua talon kulttuurin pimeän talven jälkeen kevääseen?

Lähteet: 

Seppänen, M., Hakola, M. 2019. Unohda vanha bisnesmalli - digitaaliset ekosysteemit ovat ylivertaisia arvontuotannossa. Kauppalehti, Digiarjessa-blogi.

Kohtala, T. 2019. Suuria toiveita ja piileviä mahdollisuuksia - yritykset tarvitsevat datatulkkia. Kauppalehti, Digiarjessa-blogi.

Lukija, toivottavasti et kärsinyt koko matkaa :)  - S

[oneleggedflamingo]

Metsä on ekosysteemi, ei vain paikka kasvattaa rahaa./Forest is an ecosystem, not just a place for growing money.

I’m so angry atm.

[sezginmuistiinpurkki]

Mitä ovat oppimisen ekosysteemit? 2

LAITAN PURKKIIN, oppimisen ekosysteemit tehtävän toista osaa. Tässä osassa miten tämä tutkimus vaikutti omaan opettajuuteeni, pedagogiseen ajatteluuni ja ammattialani kehittämiseen. Voisitteko auttaa minua korjaamaan tekstiäni taas? :)

1. Tämä tutkimus vaikutti omaan opettajuuteeni silla tavalla, opin oppimisen ekosysteemeistä ja mietiskelin sen merkityksestä ja tarkoituksesta, lukiessani tutkimuksen. Näiden tietojen perusteella, huomasin että opettajuudessa täytyy miettiä monimuotoisesti ja olla avoin uusiin tilanteihin, menetelmiin, järjestelmiin, joita käytäntöjen evoluutioprosessi tuo meille. Kun opettaja on tietoinen oppimisen ekosysteemeistä ja niiden vaikutuksista, on mahdollista kehittää opetusta merkittävästi enemmän. Aina välillä, muistutan itselleni, että tämä alue on ekosysteemi, joka sisältää erilaisia koulutuksia ja lajeja.

2. Tämä tutkimus vaikutti myös omaan pedagogiseen ajatteluuni. Pedagoginen ajattelun on kehkeyttävä vähitellen. Pedagogisesti ajatteleva opettaja kykenee tiedostamaan ja arvioimaan oman opetuksensa perusteita ja arvolähtökohtia. Oppiminen käytäntö myös on elävä ja siis kehitettävä. Tutkimus saattoi minulle näkökulman, joka pitää pedagogia ja oppiminen kokonaisena ekologiana.

3. Tämä tutkimusta lukiessani, opin koulutuksien ja työelämäyhteistyöverkoston tarkoituksen, joka vaikutti ammattialani kehittämiseen. Opettajan on oltava yhteydessä muiden koulutuksien, työelämän edustajien kanssa, jotta saisi tietoonsa muiden koulutusten menetelmistä ja työelämän tarpeista. Tutkimuksen lukemisen aikana, kohtasin yhteistoiminnallisuuden neljiin tasoihin. Opiskelin aiheesta enemmän “Yhdessä Oppiminen – Yhteistoiminnallisuuden käytäntö ja periaatteet” kirjan avulla. On huomattava jokaista tasoa: Oppilaiden ja luokan taso(mikrotaso), koulun tai oppilaitoksen taso (mesotaso), paikallinen ja valtakunnallinen taso (makrotaso) kansainvälinen yhteistyö (globaalitaso). Nämä tiedot auttaa minua kehittämään ammattialani, herättämällä huomiotani kokouksiin, seminaareihin, webinaareihin niillä neljillä tasoilla.

[hypnospacepythonfish-blog]

Tulevaisuuden liiketoiminta ja arvoa luovat datavirrat syntyvät alustojen verkostoissa. Kyse ei ole siitä, että kaikkien pitäisi ryhtyä äkkiä rakentamaan omaa globaalia alustaa ja yrittää luoda sen ympärille ekosysteemi. Kyse on siitä, että luodaan vahva perusta omien palvelujen tarjoamiseen digitaalisesti sekä huippukyky liittyä muihin alustoihin ja palveluihin.

Timo Levoranta

[shpetim96-blog]

Digitalisaatio ja digitalous - Jakamistalous

Digitalisaatiolla tarkoitetaan informaatiota käsittelevien digitaalisten laitteiden käytön yleistymistä ihmisten arkielämässä. Digitalisaatio ei kuitenkaan tarkoita ainoastaan laitteita ja tekniikkaa vaan sen sijaan ihmisten kykyä ja halua olla vuorovaikutuksessa tekniikan avulla toistensa ja ympäristön kanssa. Lisäksi myös tiedon jakaminen liittyy digitalisaatioon ja on yksi digitalisaation tärkeimpiä aatteita. Tiedon jakamisella tavallisesti tarkoitetaan sitä, että jaettua tietoa ei vain käytetä erillään, vaan että tietoa myös kerätään ja hyödynnetään yhteystyössä.

Jakamistalouden aatteellisena moottorina yhteisöllisyyden lisäksi kuluttajien rooliin liittyy niin kutsuttu ekologinen etiikka. Tämä tarkoittaa siis sitä, että jakamistalouden tarjoama tehokkaampi käyttö merkitsee usein ekotehokkuutta eli ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen kannalta resurssiviisaampaa toimintaa. Monelle ihmiselle ekologisesti kestävä elämäntapa on tärkeä sekä ensisijainen syy kiinnostua ja lähteä jakamistalouteen mukaan. Tämä koskee lisäksi useita alan yrityksiä, erityisesti startupeja. Resurssiviisaus näkyy kirkkaasti myös monissa eteläeurooppalaisissa maissa, sillä monen tekijän seurauksena kuten massatyöttömyyden ja julkisen talouden kriisiytymisen takia monet kansalaiset ovat joutuneet keksimään uusia kuluttamisen ja toimeentulon tapoja.

Jakamistaloutta voimme yhdistää siis moneen asiaan, kuten kaupankäyntiin. Hyvä esimerkki on maksun tapahtuessa verkkopalvelun välityksellä, mikä saattaa tuntua monelle ihmiselle miellyttävämmältä kuin käteisellä maksaminen. Silloin raha ei tule konkreettisesti ihmisten väliin ja maksu tapahtuu nopeasti ja helposti yhdellä painalluksella oli ostaja/myyjä missä tahansa. Ottaen huomioon myös ihmisten erilaiset persoonallisuudet, monelle tämä saattaa olla suuri helpotus sillä he voivat välttyä sosiaalisista tilanteista.

Avoin innovaatio ja innovaatioiden ekosysteemi ovat termejä, joita kuulee liiketoiminnan puolella todella usein. Tässä on kyse tiedon jakamisesta ja sille rakentuvasta yhteistoiminnasta organisaatioiden rajojen yli. Digitalisaatiosta johtuva palvelullistuminen eli toisin sanoen palveluliiketoiminta on kykenevä johtamaan liiketoimintaa nopeaan kasvuun ja se myöskin ulottuu jakamistalouden kentälle. Kuten maailmassa nähdään tänäkin päivänä, niin voimme sanoa, että digitalisaatio on muuttanut ja muuttaa tälläkin hetkellä yhteiskuntaa todella merkityksellisellä tavalla. Ottamalla myös markkinoiden jakamistalouden toimintamallit huomioon, voimme todeta, että ne ovat yleensä häirikköjä ja niiden pelätään jopa pahimmassa tapauksessa tuhoavan monia liiketoiminnan aloja, kuten liikenne- ja majoitusalaa. Tässä hyvänä esimerkkinä on yritys nimeltään Airbnb, joka on kalifornialainen yhteisöllinen markkinapaikka. Airbnb:n kautta voi sekä löytää, varata tai jopa ilmoittaa majoituspaikkoja ympäri maailmaa matkapuhelimen tai internetin välityksellä. Kaiken tämän lisäksi yritys on levinnyt maailmanlaajuisesti ja se toimii jo yli 191 maassa ja yli 34 000 kaupungissa. Voimme siis hyvinkin sanoa, että meistä jokainen törmää päivittäin tähän suureen ilmiöön.

 Harmaala, M., Toivola, T., Faehnle, M., Manninen, P., Mäenpää, P. and Nylund, M. (2017). Jakamistalous. 1st ed. Alma Talent Oy ja tekijät, pp.20-23.

[punertavalisko-blog]

OK, GOOGLE

Kaikkea kivaa kotiin

Google, Amazon, Apple. Kaikilta näiltä kolmelta löytyy älylaitteita, näistä yksi viime aikaisin on “smart home” tuotteet. Kaiutin, jolle voit keskustella, kaiutin, joka kertoo sinulle sään, ajan, uutiset, soittaa musiikkia, tekee muistiinpanoja, ja niin edelleen. Tämä on selkeä merkki siitä, miten ihmisten kodit ovat menossa kovaa vauhtia digitiaalisempaan suuntaan. Nämä tuotteet eivät ole kovin hyvässä asemassa Suomessa, vielä, mutta etenkin Yhdysvalloissa Alexa (Amazon) ja Google Home ovat kovassa käytössä. Nämä laitteet voivat olla myös hyödyllisiä yrityksien sisällä, kalenteri ilmoituksissa ja niin edelleen.

Chromekirja Chromebook on mielestäni tärkeä tuote millä tukea digitaalista liiketoimintaa. Googlen käyttöympäristö on todella sulavaa, kun sen saa tietokoneelle. Yksinkertaista ja toimivaa. Olen nähnyt Chromebookkeja esimerkiksi rekkakuskeilla käytössä navigointia ja yhteydenpitoa varten. Läppäristä näkyi myös tilauksia ja muuta hyödyllistä tietoa. Tämän kaiken voisi toki tehdä myös Windows tietokoneella, mutta Chromebook oli siitä hyödyllisin, että siinä ei ollut mitään turhaa, eikä tarvinnut viruksen torjuntaa. Näitä läppäreitä jaetaan myös paljon Yhdysvalloissa kouluille, koska laitteen sisällä on kaikki tarvittava tekstin ja esityksien tuottamiseen. Ainoa mikä taitaa uupua on kunnollinen video ja valokuva editori. Koska Android on myös Googlen tuote, on alkanut android sovellukset toimia natiivisti myös Chromebook tietokoneissa. Yhden kevyen laitteen luominen, millä pystyy tehdä kaiken, on tulevaisuutta.

Geemaili

Useiden ihmisten käyttämä, ja kaikkien tietämä ilmainen Gmail. Gmail on myös yrityksille, ja se tekee mitä sen pitääkin tehdä. Lähettää ja vastaanottaa viestejä. No, miksi tämä on hyödyllinen digitaalisen liiketoiminnan kehittämisessä? No koska se on ilmainen, se on se syy. Pienet ja keskisuuret yritykset voivat helposti ottaa Gmailin käyttöön ja käyttää sitä pitkään ilmaiseksi, ja tarvittaessa ostaa lisää tilaa ja muita palveluita googlelta. Kaiken yrityksen datan käyttö voidaan saada helposti toimimaan Googlen ekosysteemissä, Google drivestä aina Gmailiin. Tämä on sama asia kuin Microsoftin Onedrive ekosysteemi, mutta lähestulkoon ilmainen, riippuen käyttömäärästä ja tarpeesta tietenkin. Kaikki tekstit, esitykset ja muut voidaan tehdä Googlen ekosysteemissä, ja jakaa helposti ihmisten kesken Gmailin kautta. 

[nicolastammelin-blog]

Somemarkkinoinnin trendit

Sosiaalisen median palvelut ovat vakiinnuttaneet asemansa tämän päivän yhteisöissä eivätkä ne ole enää mitään uusia asioita. Facebook, Twitter, Instagram ja Linkedin, vain muutaman somekanavan mainitakseni, ovat osa miljoonien ihmisten elämää. Nämä kanavat ovat kuin oma ekosysteeminsä ja pitävät sisällään monenlaisia trendejä. Kurio on tehnyt raportin somemarkkinoinnin trendeistä 2018, jossa haastateltiin useita kotimaisia markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisia. Käyn tässä blogissa läpi muutaman minua kiinnostavan merkittävimmän sometrendin.

 Vastuullisuutta ja kannanottoja vaaditaan – myös somejäteiltä itseltään

Vastuullinen liiketoiminta ja ympäristönäkökulmat ovat 2000-luvulla nousseet kovasti esille, kun puhutaan yritysten erilaisista vaikutuksista ympäristöön. Vastuullisuuden ja eettisyyden odotetaan näkyvän myös läpinäkyvästi sosiaalisessa mediassa. Vastuullisuus näkyy somessa esimerkiksi yritysten kannanottoina erilaisiin maailmalla tapahtuviin asioihin. Kannanottojen avulla yritykset pystyvät samalla herättämään muidenkin yritysten välillä keskustelua, joka taas hyödyttää kaikkia.

 Niche-kohderyhmille suunniteltu markkinointi

Sosiaalisen median tuottama sisältö on loputonta. Tämän vuoksi on ehdotonta osata kohdentaa aineistoa oikeille kohderyhmille. Kurion raportissa Christina Forsgård kiteyttää asian hyvin: ”One size fits all -somea ei enää ole. Paitsi Facebook-ekosysteemi – tiettyyn pisteeseen saakka. Kohderyhmät hajaantuvat yhä radikaalimmin erilaisiin palveluihin ja ryhmiin, joissa kohdennettu sisältö ja sisällön muoto ilahduttavat eniten”. Kohdentaminen on yksi tämän päivän merkittävimmistä sometrendeistä ja johtaa kuluttajan kannalta parempaan lopputulemaan, kun vastaan tulee omiin mielenkiinnonkohteisiin liittyvää uutisointia tai mainontaa.

 Vähemmän on enemmän – sisältötulvassa laatu korvaa määrän

Somekanavien vielä yleistyessä oli helppo ottaa näkökulmaksi se, että sisältöä tuotetaan vaikka väkisin, jotta voitaisiin näyttäytyä olevan somekehityksessä mukana. Nyt somekanavia ja sisältöä on niin paljon, ettei väkisin väännetyllä aineistolla pääse kovin pitkälle. Tänä päivänä kyse ei ole määrästä vaan nimenomaan laadusta. Kuten Martti Lindholm kiteyttää, ”paskan loputon tuuttaaminen eri digiränneihin ei tee yhdestäkään brändistä mielenkiintoisempaa tai välttämättä houkuttelevampaa, sillä määrä ei aina korvaa laatua”. Somekäyttäjänä törmää jatkuvasti turhaan ja väkisin tehtyyn aineistoon, joten kun jotain laadukasta tulee eteen, jää se varmasti paremmin mieleen ja jättää käyttäjällekin paremman kuvan.

[lorrykinnunen-blog]

Fonecta World –innovaatiolla potkua liiketoimintaan

Ryhmämme kehittämä innovaatio Fonecta World on astetta innovatiivisempi versio nykyisestä Fonecta Caller –sovelluksesta. Fonecta World tarjoaa ekosysteemin, jossa kuluttajat ja yritykset kohtaavat. Asiakasprofiilin ja karttapalveluiden avulla markkinointia voidaan kohdentaa tarkemmin, omalta verkostolta voi saada suosituksia ja sovelluksen ulkonäköä uudistetaan modernimmaksi. Tässä blogitekstissä pohdiskelemme innovointiprosessiamme.

Jokainen ryhmäläisemme on tuntenut Fonectan puhelinluetteloajoista asti. Lisäksi Fonecta on 020202 numeropalvelullaan jäänyt mieleen vuosien takaa, jolloin numeropalveluun soittaminen oli vielä todella yleistä. Tiesimme Fonectan olevan vahva yritys, joka tarvitsee tällä hetkellä uuden innovaation.

Fonectan Finder oli myös kaikille ryhmäläisille tuttu, kun taas Fonecta Caller -sovellus osoittautui vieraaksi osalle ryhmää. Osalla ryhmäläisistä toisaalta oli kännykässään Fonecta Caller -sovellus. He kokivat sovelluksen olevan hyvä ja hintansa veroinen. Vaikka sovellus koettiin hyväksi, halusimme kuitenkin muuttaa sovellusta visuaalisesti paremmaksi sekä monipuolistaa käyttökokemusta.  

Innovointi sujui mutkitta ryhmässämme. Käytimme innovoinnissa apuna eri työkaluja kuten esimerkiksi Lotus Blossomia, Six Thinking Hatsia sekä aivoriiheä. Kävimme paljon mielenkiintoisia keskusteluja eri ideoista ja kaikkien ideat otettiin huomioon. Oli antoisaa vaihtaa ajatuksia ja näkemyksiä ryhmässä.

Saimme projektin aikana paljon tietoa Fonectasta, mutta Fonectan tämänhetkisestä markkinatilanteesta emme löytäneet konkreettista tietoa.

Innovaatiomme muotoutui eri innovointityökalujen avulla lopputulokseen, johon olemme tyytyväisiä. Innovaatiomme on nykyaikainen ja helposti toteutettavissa. Innovaatiomme avulla Fonecta saa yhdistettyä monta eri hyödyllistä asiaa yhteen sovellukseen.

Asiakasprofilointi on kohdennetun markkinoinnin kannalta merkittävä uudistus. Lisäksi halusimme uudistaa Fonecta Callerin ulkonäköä sekä kartta- ja hakupalveluita hyödynnettäväksi kohdennetummin. Tässä sovelluksessa olisi mobiilipohjainen ekosysteemi, jossa yritykset ja kuluttajat kohtaavat. Lisäksi verkoston suositukset on uusi ominaisuus sovelluksessa.         

Uskomme Fonectan tulevaisuuden olevan kirkas, vaikka tiedonhaku on helpottunut ja muuttunut vuosien varrella. Yritys tarvitsee tällä hetkellä uusia innovaatioita, sillä teknologia kehittyy ja tiedonhaku helpottuu koko ajan. Yrityksen tulee pysyä valppaana ja tarkkailla, mille palveluille markkinoilla on kysyntää ja miten päästä kilpailijoilta askeleen edelle. Fonecta on omilla markkinoillaan kuitenkin vahvasti menestynyt vuosien varrella, joten osaamista yritykseltä kyllä löytyy.  Fonectalla on digitalisaation muutoksessa paljon mahdollisuuksia.

 Ryhmämme Fonectalle kehittämä innovaatio oli osa Haaga-Helian liiketalouden koulutusohjelman Uuden kehittäjä -moduulia.

[arielfi]

Aurinkoenergian ekosysteemi Beershevassa

Israelin energia-alan ekosysteemi pohjautui aikoinaan yksinkertaiseen ideaan siitä, ettei Israelista koskaan ole tulossa öljyn tai luonnonresurssien viejä eli juutalaisille annettiin karu maa, kun taas naapureille annettiin runsaasti luonnonenergiaa Tämä lähtökohta auttoi Israelia fokusoitumaan inhimillisen pääoman kehittämiseen. Näin Israelin itsenäistyttyä vuonna 1948 aloitti Harry Zvi Tabor jo…

[johannesdigi-blog]

Lean Canvas

Customer segments  

Ideamme on paikannukseen perustuva mobiilipohjainen profilointialusta. Suurimmat potentiaaliset asiakasryhmät löytyvät nuorimmista sukupolvista. Näillä kohderyhmillä on lähtökohtaisesti avoin suhtautuminen digitaalisiin palveluihin ja mobiilisovelluksiin. Yritysasiakkaiden puolella kohderyhmänä olisi kuluttaja-asiakkaille palveluja tuottavat yritykset.

Problem  

Tällä hetkellä kohdeyrityksemme tarjoaa paikannus- ja asiakastietopalvelua. Heiltä kuitenkin puuttuu palvelujen arvostelu- ja suosittelumahdollisuus. Nyt yritykset näkyvät vain luettelomaisesti, eikä monissa muissa palveluissa olevaa suosittelu- ja jakamismahdollisuutta hyödynnetä. Myös nykyinen mobiilisovellus on ulkoasultaan ja käyttäjäkokemukseltaan vanhanaikainen.

Solution  

Mobiilisovelluksen kehittäminen niin, että ulkoasua parannetaan modernimpaan suuntaan. Sovellukseen tuodaan profiilin luonti, mikä auttaa yrityksiä kohdentamaan palvelujaan ja antaa kuluttaja-asiakkaille mahdollisuuden arvostella ja suositella käyttämiään palveluja.

Unique value proposition  

Luoda mobiilipohjainen ekosysteemi, jossa kuluttaja ja palveluntuottaja kohtaavat aidosti toisensa. Kuluttaja voi tämän sovelluksen kautta arvostella ja suositella käyttämiään palveluja. Palveluja tuottavien yritysten on helpompi kohdentaa markkinointia, sillä he saavat parempaa tietoa asiakkaiden käyttäytymisestä ja suosituksista. Tämä olisi ainutlaatuinen kohtaamispaikka kuluttajille ja palvelun tuottajille, jossa suosittelut ja kohdennettu markkinointi ovat merkittävä osa ekosysteemiä. Palvelun tarjoajat ja kuluttajat voisivat kommunikoida reaaliajassa toistensa kanssa ja parantaa näin palvelukokemusta.

Channels  

Uuden palvelun lanseeraukseen tulee käyttää vahvaa markkinointia sosiaalisen median kautta. Mainontaan voidaan myös käyttää perinteisempiä kanavia, kuten tv- tai kadunvarsimainontaa. Tärkeää on saada diginatiiveja mahdollisimman nopeasti palvelun käyttäjiksi. Mainontakustannukset eivät välttämättä nousisi, sillä mainontaan käytettäisiin samoja kanavia kuin nykyisin.

Revenue streams

Yritykset maksaisivat saamastaan kohdennetusta mainosalustasta. Kuluttaja-asiakkaat maksaisivat pienen kertaluontoisen maksun tai kohtuullisen vuosimaksun.

Cost structure

- Applikaation kehittämiseen ja ulkopuolisiin konsultaatiopalveluihin.  

- Palvelujen ja päivittämis- ja ylläpitokustannukset.

- Lanseerauskustannukset + mahdolliset muut markkinointikustannukset

Customers segments

Pääkohderyhmänä alkuun tulisivat olemaan niin sanotut diginatiivit, iältään 20-30-vuotiaat nuoret aikuiset. Koulutustaustaltaan nämä nuoret olisivat korkeakoulutettuja tai korkeakouluopiskelijoita. Muita asiakassegmenttejä tulee palvelun piiriin mobiilipohjaisten ja paikannukseen perustuvien hakupalvelujen tullessa osaksi valtavirtaa.  

Key metrics

- Ladattujen sovellusten määrät

- Uuden palvelun tuottama lisämyynti yritysasiakkaille

- Asiakaskokemus

- ROI

Unfair advantage

Kohdeyrityksellä on vahva kotimainen brändi ja vahva toimiva asiakaspalvelu.

[mclaine]

Mobiiliaplikaatioita joka lähtöön

Miksi kaikelle pitää nykyään olla oma ”äppi”, eli suomalaisittain ”sovellus”? Nykyään monia palveluita voi käyttää kännykän kautta sovelluksella, ruokaa voi tilata suoraan kotiin, bensaan voi maksaa sovelluksella, jolloin autosta täytyy nousta vain pitelemään kiinni letkusta ja pankkiasiatkin hoituvat kätevästi suoraan puhelimella. Sovelluksia löytyy joka tarkoitukseen muodostaen kokonaisen ekosysteemin käyttöjärjestelmän ympärille.

Nykypäivänä Android käyttöjärjestelmä hallitsee mobiililaitteilla ja ainoa vaihtoehto Applen ekosysteemi josta saa maksaa premiumia ja jonka kanssa joutuukin sitten sitoutumaan heidän ekosysteemiinsä. Onhan toki muitakin käyttöjärjestelmiä olemassa, mutta niiden markkinaosuus on lähes olematon.

Jotta jokin uusi toimija voisi saada ihmiset ottamaan omakseen uuden käyttöjärjestelmän, olisi sillä oltava mahdollista käyttää kaikkia niitä sovelluksia, joita ihmiset haluavat. Kuitenkaan sovelluskehittäjät eivät ole valmiita kääntämään sovelluksiaan toimimaan ympäristössä, jolla ei ole kovinkaan paljon käyttäjiä. Eli kyseessä on hyvin perinteinen muna ja kana ilmiö.

Ihmiset käyttävät aikaa hyvin paljon somessa ja nuoremmat sukupolvet käyttävät näitä palveluita erityisesti mobiilisovellusten avulla. Koko elämä on dokumentoitava ja julkaistava muun maailman pällisteltäväksi.

Mobiilipelit ovat toinen tyyppi sovelluksia, joiden parissa ihmiset viettävät aikaa, usein pelit kehitetään mallilla ”free-to-play tai freemium” eli pelin saa ladata ilmaiseksi, mutta eteneminen pelissä vaatii erilaisten asioiden ostamista oikealla rahalla. Mitä siitä, jos voi saada asiat sujumaan nopeammin muutamalla eurolla, euro sinne, toinen tänne ja pian huomaakin kuluttaneensa enemmän rahaa kuin olisi alunperin ehkä edes ajatellut kuluttavansa. Pahin tämän tyyppisistä sovelluksista on tietenkin ”pay-to-win” jossa oikeaa rahaa käyttämällä voi saada selvän edun muihin pelaajiin verrattuna. Kuitenkin mobiilipeleissä pyörii niin valtavasti rahaa, että niin kauan kuin kuluttajat tähän suostuvat ei kukaan rahastamista halua myöskään lopettaa.

Sovellukset ovat puhelimessa avain moniin palveluihin ja tekee kokemuksesta saumattomampaa, onhan mahtavaa kun omasta taskusta löytyy parhaimmillaan kokonainen kirjasto täynnä musiikkia, elokuvia ja kirjoja. Eipähän käy aika pitkäksi.

Kuitenkin pintaan edelleen nousee kysymys, miksi kaikelle pitää olla oma sovellus? Ehkä kaikelle ei tarvitsekkaan, mutta kokemuksesta saadaan sovelluksella parempi.

[sezginmuistiinpurkki]

Mitä ovat oppimisen ekosysteemit? 1

LAITAN PURKKIIN, oppimisen ekosysteemit tehtävän ensimmäistä osaa. Tässä osassa kuvaan lyhyesti tutkimusta, sen menetelmiä, kohdejoukkoa sekä keskeisiä tuloksia. Voisitteko auttaa minua korjaaman tekstiäni taas? :)

Virolainen, M., Heikkinen, H.L.T., Siklander, P., & Laitinen‐Väänänen, S. (2019). Mitä ovat oppimisen ekosysteemit? Ammattikasvatuksen aikakausikirja, 21(4), 4‐25.

1.  Tutkimuksessa selitetään oppimisen ekosysteemin historiaa, perusteita ja käyttötapoja. Viitataan miten mikro-, meso-, makro- ja globaali tasojen toimijat liittyvät toisiinsa, riippuvat toisista, ja joskus kilpailevat keskenään. 

2. Käsitellään, että miten ”oppimisen ekosysteemi” käsite aloitettu käyttämään. 

3. Tuodaan esiin, että miten käsite liittyy aiheihin, innovaatio-, liiketalous-, ja digitaalisista oppimisen ekosysteemeistä. Tutkimuksessa kerrataan myös ekologia-käsitteen tuloa tieteelliseen keskusteluun ja ekosysteemipuhetta, joka sisältää innovaatioekosysteemejä sekä digitaalisia ekosysteemejä. 

4. Tarkoituksena on osoittaa siihen, mitä tarkastelunäkökulmia ekosysteemipuhe korostaa ja mikä on vuorovaikutuksessa, kun tutkitaan oppimisen ja opetuksen järjestämistä ammatillisen koulutuksen, korkeakoulutuksen ja työelämän yhteistyönä.

5. Tutkimus sanoo myös, että koulutuksen käytännöt riippuvat toisista kehkeytyessä vähitellen ja kehittyvät yhdessä. Voi hyödyntää toisiltaan, voi kilpailla keskenään tai voi olla vuorovaikutuksessa tietämättä. ¨

6.Käytäntöjen evoluutioprosessi on samanlainen kuin elävät organismit. 

7. Esimerkiksi ammatillinen koulutus on vähitellen kehkeytynyt oppipoikajärjestelmästä ammattikouluksi ja muotoutunut ammatillisen koulutuksen. Annetaan esimerkkinä myöskin, että opettajien mentoroinnissa voi nähdä erilaisia “lajeja”, jotka kilpailevat keskenään elintilasta ja resursseista samassa ekologisessa lokerossa. 

8.Toinen tärkeä kilpailu esimerkki on se, että koulut ja oppilaitoksetkin voivat kilpailla keskenään resursseista ja elintilasta tietyllä markkina-alueella. Muualta käytännöt ovat keskenään riippuvia toistensa hengissä pysymisestään.

[tailsurfer]

Lean Canvas

Customer segments  

Ideamme on paikannukseen perustuva mobiilipohjainen profilointialusta. Suurimmat potentiaaliset asiakasryhmät löytyvät nuorimmista sukupolvista. Näillä kohderyhmillä on lähtökohtaisesti avoin suhtautuminen digitaalisiin palveluihin ja mobiilisovelluksiin. Yritysasiakkaiden puolella kohderyhmänä olisi kuluttaja-asiakkaille palveluja tuottavat yritykset.

Problem  

Tällä hetkellä kohdeyrityksemme tarjoaa paikannus- ja asiakastietopalvelua. Heiltä kuitenkin puuttuu palvelujen arvostelu- ja suosittelumahdollisuus. Nyt yritykset näkyvät vain luettelomaisesti, eikä monissa muissa palveluissa olevaa suosittelu- ja jakamismahdollisuutta hyödynnetä. Myös nykyinen mobiilisovellus on ulkoasultaan ja käyttäjäkokemukseltaan vanhanaikainen. 

Solution  

Mobiilisovelluksen kehittäminen niin, että ulkoasua parannetaan modernimpaan suuntaan. Sovellukseen tuodaan profiilin luonti, mikä auttaa yrityksiä kohdentamaan palvelujaan ja antaa kuluttaja-asiakkaille mahdollisuuden arvostella ja suositella käyttämiään palveluja. 

Unique value proposition  

Luoda mobiilipohjainen ekosysteemi, jossa kuluttaja ja palveluntuottaja kohtaavat aidosti toisensa. Kuluttaja voi tämän sovelluksen kautta arvostella ja suositella käyttämiään palveluja. Palveluja tuottavien yritysten on helpompi kohdentaa markkinointia, sillä he saavat parempaa tietoa asiakkaiden käyttäytymisestä ja suosituksista. Tämä olisi ainutlaatuinen kohtaamispaikka kuluttajille ja palvelun tuottajille, jossa suosittelut ja kohdennettu markkinointi ovat merkittävä osa ekosysteemiä. Palvelun tarjoajat ja kuluttajat voisivat kommunikoida reaaliajassa toistensa kanssa ja parantaa näin palvelukokemusta. 

Channels  

Uuden palvelun lanseeraukseen tulee käyttää vahvaa markkinointia sosiaalisen median kautta. Mainontaan voidaan myös käyttää perinteisempiä kanavia, kuten tv- tai kadunvarsimainontaa. Tärkeää on saada diginatiiveja mahdollisimman nopeasti palvelun käyttäjiksi. Mainontakustannukset eivät välttämättä nousisi, sillä mainontaan käytettäisiin samoja kanavia kuin nykyisin. 

Revenue streams 

Yritykset maksaisivat saamastaan kohdennetusta mainosalustasta. Kuluttaja-asiakkaat maksaisivat pienen kertaluontoisen maksun tai kohtuullisen vuosimaksun. 

Cost structure 

- Applikaation kehittämiseen ja ulkopuolisiin konsultaatiopalveluihin.  

- Palvelujen ja päivittämis- ja ylläpitokustannukset. 

- Lanseerauskustannukset + mahdolliset muut markkinointikustannukset 

Customers segments 

Pääkohderyhmänä alkuun tulisivat olemaan niin sanotut diginatiivit, iältään 20-30-vuotiaat nuoret aikuiset. Koulutustaustaltaan nämä nuoret olisivat korkeakoulutettuja tai korkeakouluopiskelijoita. Muita asiakassegmenttejä tulee palvelun piiriin mobiilipohjaisten ja paikannukseen perustuvien hakupalvelujen tullessa osaksi valtavirtaa.  

Key metrics 

- Ladattujen sovellusten määrät 

- Uuden palvelun tuottama lisämyynti yritysasiakkaille 

- Asiakaskokemus 

- ROI 

  Unfair advantage 

Kohdeyrityksellä on vahva kotimainen brändi ja vahva toimiva asiakaspalvelu. 

[albertvonweinblog-blog]

Digi 2.3 Ohjelmallinen ostaminen

Markkinoinnin automaatio ja ohjelmallinen ostaminen tehostavat digitaalisen mainonnan prosesseja poistaen siitä aikaa vieviä manuaalisia työvaiheita.

MARKKINOINNIN AUTOMAATION tarkoitus on vahvistaa ja automatisoida jatkuvasti toistuvia markkinoinnin prosesseja, luokitella liidejä ja pitää yllä potentiaalisten asiakkaiden mielenkiintoa, järjestelmiä hyväksi käyttäen. Lisäksi se helpottaa säännöllisesti toistuvia ja runsaasti työaikaa vieviä toimintoja, mahdollistaa viestinnän tarkan ajoituksen ja sisällön yksilöinnin henkilökohtaisemmaksi.  Markkinointiautomaatio yhdistää yhden järjestelmän alle sähköpostimarkkinoinnin, sosiaalisen median markkinoinnin, sisältömarkkinoinnin, verkkosivujen analysointiin tarvittavat työkalut ja laskeutumissivut sekä CRM:n.

OHJELMALLINEN OSTAMINEN on automaatiota, jossa mainontaa ostetaan hyödyntämällä osto- ja myyntijärjestelmiä. Kyseiset järjestelmät tarjoavat työkaluja digitaalisen näkyvyyden – muun muassa display, mobiili ja video - ostamiseen, kohdentamiseen ja optimointiin. Sen tarkoituksena on tehostaa digitaalisen mainonnan prosesseja poistaen siitä manuaalisia työvaiheita. Ohjelmallinen ostaminen ja myynti kehittyivät aikoinaan kansainvälisten mainosverkostojen reaaliaikaisen mainonnan ympärille. Nykyään se on monipuolistunut koostuen neljästä eri tasosta: avoimen huutokaupan (1) ja suljetun huutokaupan (2) tasot, joissa molemmissa kysyntä ja tarjonta määrittävät hintatason, sekä volyymiperusteisen kiinteähintaisen (3) ja kampanjakohtaisen kiinteähintaisen (4) tasot, jossa molemmissa myyjä ja ostaja määrittävät hintatason.

OHJELMALLISTA OSTAMISTA mainonnan ostajan näkökulmasta tarkasteltaessa huomioitavia asioita ovat:

Tavoitteiden määrittely ja hintataso. Tavoitteiden tulee aina olla johdettu markkinoijan kokonaistavoitteista ja ne kannattaa jakaa eritasoisiin osa-alueisiin (näkyvyys, osallistavuus ja tuloksellisuus). Oikean hintatason löytäminen on aina asiakaskohtaista.

Ohjelmallinen ostamisen ekosysteemi mainostajan näkökulmasta. Mainostajalle tämä teknologian, datan ja ihmisten muodostama ekosysteemi on mahdollistanut sekä uusia mahdollisuuksia että myös luonut haasteita. Hyödyt voidaan jakaa karkeasti kolmeen kategoriaan: kontrolliin, skaalautuvuuteen ja joustavuuteen.

 Ostajalla on perinteiseen mediaostamiseen verrattuna parempi kontrolli investoinneista, koska ostaja pystyy etukäteen määrittelemään mm. kenelle mainonta kohdennetaan, missä ja milloin mainokset näkyvät ja kuinka monesti sitä näytetään sekä mitä metriikkaa kohti kampanjaa optimoidaan.

Jos kampanjalla on lisäksi edellä mainittujen seikkojen avulla selkeä strategia, on skaalautuvuudesta silloin hyötyä lisäämällä mainontaan mukaan uusia medioita.

Joustavuus on mainostajan kannalta yksi suurimmista ohjelmallisen ostamisen hyödyistä, kustannusten syntyessä vain toteutuneista mainosnäytöistä.

Lähteet: IAB:n ohjelmallisen ostamisen opas. Luettavissa: https://www.iab.fi/digimainonnan-abc/oppaat-ja-ohjeistukset/ohjelmallisen-ostamisen-opas.html

Sales Communications. Luettavissa: https://www.salescommunications.fi/blog/mit%C3%A4-markkinoinnin-automaatiolla-tarkoitetaan