sezginmuistiinpurkki

[sezginmuistiinpurkki]

6/6 Puhekielisiä verbejä.

[sezginmuistiinpurkki]

5/6 Puhekielen sanoja, jotka liittyvät työelämään

[sezginmuistiinpurkki]

4/6 Puhekielen sanoja, joiden lopussa on -ari-äri-uri

[sezginmuistiinpurkki]

3/6 Puhekielen sanoja, jotka ovat tulleet muista kielistä

[sezginmuistiinpurkki]

2/6 Puhekielen sanoja, jotka ovat lyhenteitä

[sezginmuistiinpurkki]

1/6 Puhekielen sanoja

[sezginmuistiinpurkki]

Korjattava teksti :)

Tulevaisuuden tutkimus

Tehtävän tarkoituksena on ensin perehtyä J. Talvelan ja K Stenmanin Tutu, Tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä -kirjaan ja valita menetelmä, jota halutaan harjoitella tässä tehtävässä.

Aiheena on Tulevaisuuden koulutus ja tutkimusmenetelmänä on tulevaisuusverstas.

Tutkimusmenetelmänä tulevaisuusverstas soveltuu hyvin ihmisten kokemuksiin ja näkemyksiin pohjautuvan tiedon keräämiseen, koska tämä pata-menetelmä on aivoriihimäinen ja koko ryhmä työskentelee tasa-arvoisesti, pohtii ongelmia ja tulevaisuutta. Tässä tapauksessa meidän aihe on Tulevaisuuden koulutus.

 Tulevaisuusverstaan vaiheet ja toimenpiteet:

Valmisteluvaihe

Valmistusvaiheessa ensin pohdiskelin tulevaisuuden koulutuksen tavoitteista ja ongelmista.Etsin siitä kiinnostuneita ystäviä. Ryhmääni kuului 4 aikuista, jotka ovat kotoisin eri maista ja joilla oli erilaisia koulutustaustia. Palaveri pidettiin 14.11.2020

 Ongelmavaihe

Ongelmavaiheessa täsmennettiin ongelmia vapaasti, kerättiin ja lajiteltiin tarkat ongelmat mindmapin avulla ja arvioitiin mitkä ongelmat ovat tärkeimpiä. Ensimmäinen aiheemme oli metafyysiset asiat arkielämässä. Kun ihminen ei ole hyvin koulutettu, hän harhautuu uskomaan kaikennäköistä. Esimerkiksi, on olemassa metafyysisia ennustamisia TV-ohjelmia mediassa, joita ihmiset katsovat. Ne ohjelmat ovat sellaisia, joihin ihmiset uskovat. Toinen aihe oli sosiaalinen epätasa-arvo, joka sisältää esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen oikeudet. Pohdittiin, että eläimet myös tavallaan kuuluvat yhteiskuntaan. Siksi eläinten oikeudet puhuttiin myös samassa aiheessa. Kolmas aihe oli ekokriisi. Neljäs oli teknologia ja etäopiskelu epidemian aikana. Viides ja viimeinen aihe oli koulutusohjelman kyvyttömyys pysyä mukana elämän muutoksessa.

Mielikuvitusvaihe

Mielikuvitusvaiheessa ideoittiin, mitentoivetilaan voidaan päästä, käytiin esitetyt ideat läpi ja valittiin osa jatkokäsittelyyn. Pääideana oli se, että koulutuksen ensimmäisen lähtökohdan tulee olla ihminen, eikä talous. Aihe 1:Median ja koulutuksen välillä on vuorovaikutus. Kun nuori/tai joku muu katsoometafyysisia ohjelmia mediasta, se vaikuttaa koulun tieteelliseen koulutukseen toteutumiseen negatiivisesti. Aihe 2-3: Koulutuksessa pitäisi varautua sekä epätasa-arvo asioihin että ennustettuun ekokriisiin nykyistä radikaalimmin. Aihe 4: Tarvitaan kehittää uusia etä-opiskelu menetelmiä tulevaisuuden pandemi-aikoihin varten. Parempi olisi tutkia, että miten voidaan tukea lähikoulutuksen turvallisuutta epidemioiden aikana. Aihe 5: Opiskelijoiden luovuus, opettajien kokemukset ja kasvatustieteelliset tutkimukset pitäisi yhdistää yhteistyötä varten. Tärkein on se, että opiskelijoilla olisi sananvaltaa opetussuunnitelmassa.

Todellistamisvaihe

Todellistamisvaiheessa etsittiin toimenpidettä, jolla mielikuvitusvaiheen ideoita voidaan toteuttaa. Avainsanamme oli yhteistyö. Opetusministeriön, median, kouluhallintojen, oppilaskuntien sekä opettajien yhdistyksien olisi tehtävä yhteistyötä toisten kanssa.

Jälkitoimenpiteet

Yhteiskuntaan olisi tiedottava koulutus reformeista, uusista menetelmistä, raporteista sekä kasvatustieteen liittyvistä tutkimuksista ymmärrettävällä kielellä/selkokielella median ja koulutusten kautta.

 LÄHTEET

Talvela, J. & Stenman, K. 2012. Tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä.

Hakala, A. & Hopia, H. 2015. Tulevaisuuspyörätyöpaja – Mitä, miksi, milloin.

[sezginmuistiinpurkki]

Valaistussuunnittelu teksti-2

Voisitteko auttaa korjaamaan tekstiäni? 

Taide tuo valoa tunneliin -artikkelissa nousee esille, että Tampereella valon taide tekee Rantatunnellissa liikkumisesta mielekkäämpää ja sitä kautta helpompaa. Kun katselen valokuvia heti alussa, minusta se näkyy ihan tavallisena valaistuksena. En huomaa mitään taiteellista. Kun luen artikkelia eteenpäin, opin, että valaistus suunniteltiin veden inspiraationa. Ideana on se, että vesi elementti on hyvin tärkeä Tampereella ja Rantatunneli sukeltaa Tammerkosken alta. Tekijät keskittyivät meren väriin ja lopulta sopivasinivihreä löytyi yhdistämällä 57 prosenttir vihreitä ja 43 prosenttia sinisiä ledejä. Minusta heidän huomionsa väriin on huomionarvoista ja lähtökohta on ihailtavaa. Mutta joskus käy suunnittelijalle niin, että idea ei voi näyttää itseään, tulos ei ole riittävän vaikuttava, vaikka lähtäkohta ja idea ovar erittäin mukavia. Kuten kirjoitin aiemminkin, mielestäni lähtäkohta on tärkeämpi kuin tulos, jos puhumme suunnittelusta ja taiteesta. Selittäisin ajatukseni uudella tavalla taas, että kun meillä on vahvoja lähtäkohtia ideoita, me voidaan saada aina uusia tuloksia kokeilemalla lisää.

 Artikkelissa ”Kirkasvaloa kaupunkitilassa, Valaisin osana kaupunkikalustetta” Lähdessä olevat Moksan prototyypit nousevat esille. Funktionaalisuuden ohella Moksa luodaan kaupunkiin maamerkkinä, sosiaalisena tilana. Moksa on uudenlainen kirkavalokaluste. Olen sitä mieltä, että suunnittelu on niin onnistunut, että valaistus auttaa kaupunkikalustetta näyttämään itsensä hyvinkirkkaalla valaistuksella. Samaan aikaan sen valo ei häiritse, koska kalusten pitää valoa sen sisällä. Kirkkaan valojohdelevyn ansiosta paneeleista näkyy päivällä läpi kalusteen puupinta, mikä tekee kokonaisuudesta yhtenäisen ja tukee muotoilun vähäeleisiä yksityiskohtia. Omin sanoin kalusten muotoilu on niin esteettistä ja valaistus tukee sitä muotoilua erittäin hyvin.

[sezginmuistiinpurkki]

Valaistussuunnittelu teksti-1

Voisitteko auttaa korjaamaan tekstiäni?

Huomasin heti kun muutin Suomeen 2 vuotta sitten, että Suomessa valaistus on tärkeämpää kuin kotimaassani Turkissa. Tässä tarvitan vastata pitkän pimeän ajan ilmeestä ja imagosta. Olen tyytyväinen, että teen tätä tehtävää, koska tutustun valaistussuunnitteluprojekteihin ja erilaisiin näkökulmiin artikkeleiden mukaan. Toivon, että kielitaitoani riittaa kirjoittamaan omista ajatuksistani.

Uusi tunnelma torille- artikkelissa Heli Nurmi ja Miraklo Visual esittelevät Senaatintorin uuden valaistussuunnitelman vuonna 2014. Senaatintori on vahva historiallinen merkitys ja pääkaupungin perinteisin ja pysyvin kaupunkitila, jossa tapahtuu kaikenlaisia tapahtumia sekä mielenosoituksia. Projektin lähtökohdat Helsingin sydämen varten olivat, että valaistustekniikka uusitaan sekä 2014 valaistustrendien mukaan suunnitellaan tavalla, että projekti vaikuttaisi torin historiaan ja arkkitehtuuriaan positiivisesti. Tavoitteena oli valaistaa sekä  torialuetta että ympäröiviä rakennuksia yhdessä. Projektissa nostettiin monumentaalirakennukset arvokkaasti esiin ilman, että valo itsessään nousee omaan rooliin. Olen sitä mieltä, että joskus valo ihan voi nousta omaan roolin, mutta tässä tapauksessa historiallisten monumentaalirakennuksien nostaminen oli onnistunut idea. Koska paikka on niin vahva perinteinen tori. Valaistuksessa hierarkia otettiin huomioon ja Helsingin tuomiokirkko nostettiin esiin merkittävimpänä. Mielestäni hierarki on aina huomattava suunnitteluissa, sekä arkkitehtonisissa- että valaistussuunnitteluissa. Erityisesti valaistussuunnittelu vaikuttaa paikkaan erittäin tehokkaasti, siksi valaistuksen hierarkien mukaan vaihteleva valaistustasot ovat merkittäviä. Vuonna 2014 he valmistelivat valaistus projektin 3D-mallinnuksen avulla ja katselivat mallinnuksesta miten he saisivar mahdollisuus ihmisille, että ihmiset kävisivät torilla luonnollisesti ja mukava olon mukaan niin pimeän aikaan kuin päivällä.

Valo tuo taidetta ja tapahtumia kaupunkien kaduille- artikkeli on julkaistu Valo-lehdessä vuonna 2017. Artikkelissa Marjukka Puolakka kertoo valaistuksen taiteellisista vaikutuksista kaupunkeihin. Olen itse käynyt Kuopiossa vuonna 2018 8. syyskuussa Savilahden projektin Iloajavaloa guerillalighting- tapahtumassa. Siellä oli iso porukka ja nautimme valosta yhdessä. Artikkelissa merkitetään, että Oulussa tehtiin Lumo Light Festival Olulu, jonka nimi oli Valoa Olutu alkuaikoina. Vuonna 2016 se oli suurin tapahtuma Oulussa, missä kävi 86000 henkilöä. Olen sitä mieltä, että kaupunkien tulee tehtävä enemmän valo tapahtumia syksyisin, jotta ihmiset voivat nauttia oman kaupungin lisäominaisuudista, pohjoisista ulottovuudesta. Nämä tapahtumat voidaan pitää tavallaan hyvinvointina, että se vaikuttaa yhteisön psykologiseen terveykseen positiivisesti. Tapahtumassa tehdään myös pysyvijä valaistuksia, vuosittain julkistetaan vähintään yksi pysyvä valotaideteos tai julkisivuvalaisu. Pysyvä ratkaisu on mielestäni todella merkittävä, koska se vahvistaa kollektiivista muistia. Kun kollektivinen muisti on vahva, toisin sanoen kun yhteisö tykkää kaupungistaan keräämällä hyviä taiteellisia muistoja, silloin kaupungin kulttuuriperintöä, arkkitehtuuria, luontoa  on helppoa ja kaiken kaikkiaanidentiteettiä on helppo säilyttää. Tapahtuman teemana oli ”Kohtaamiset”, jolla tuotiin esille historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta. Uskon, että tällsiset suuret tapahtumat antavat meille mahdollisuuden saada kaikki ihmiset miettimään samaa teemaa ja tekemään jotain yhdessä sen hyväksi. Samassa artikkelissa kerrotaan myös Jyväskylän Valon kaupunki -tapahtumasta, joka alkoi vuonna 2003. Tapahtumissa tehtiin koevalaistuksia, joiden kautta käytiin läpi eri kaupunkitiloja ja -rakenteita, kuten siltoja ja arvoarkkitehtuuria. Minusta tärkeiden paikkojen käyminen koevalaistusten kautta on erittäin hyvä, kun ihmiset katsoisivat paikkoja eri tavalla kuin mikään tavallisessa päivässä. Tällä tavoin arkkitehtuurin arvo tulee näkyvämmäksi yhteisön silmissä. Jyväskylän Valon kaupunki -koordinaattori Ruotsalainen ilmoitti, että valo selvästi liikutti ihmisiä. Pohdinnani alussa mainitin ajatuksestani, että tapahtumat ovat hyödyllisiä yhteisön psykologisen hyvinvoinnin varten, mutta Ruotsalaisen selostuksen mukaan huomasin, että sen vaikuttaa myös fyysiseen hyvinvointiin. Ihmiset käyvät ulkona, vaikka se on kylmä ja pimeä, kun ulkona on tapahtuma.

Kolmas artikkeli on Valomuraalit yllättävät Vitontörmän asuinalueella. Aino Siiroinen kirjoittaa miten Vitontörmässä luotiin uniikkia tunnelmaa atjen keskelle. Tavoitteena oli profiloida asuinaluetta uudella tavalla. Minusta tavoite ja syy ovat tärkeimpiä kuin tulokset, sen vuoksi että kun lähdäkohta on vahva, suunnittelut ja tuloksetkin ovat näkemisen arvoisia. Tässä tapauksessa he mielekkäästi halusivat nousta esille alueeen identiteetin asiakkaiden kanssa kollektiivisesti. Valaistussuunnittelijat kannustavat asukkaita tekemään taidetta elintilaansa varten. He välittivät asiakkaiden arjen kokemuksista ja löysivät ideoita vaikuttaa heidän elämäänsä hyvällä tavalla. Esimerkiksi julkisivujen heijästettavat valokuviot vaihtuvat kuukausittain säännöllisesti, jotta  ne toimisivat myös asukkaiden kuukausikalenterina. Tonen kiva idea mielestäni on se, että asukkaat voivat ohjeistaa vieraita tulemaan sanomalla että meidän talo on se, jossa linnut istuvat sähkölangoilla. Minusta on todella onnistuneet ideat, kun he vaikuttavat käyttäjän elämystä. Katsoin myös youtube videon, joka innostui minua.

[sezginmuistiinpurkki]

Apua!

Ryhmä A

hävitä - se häviää

levitä - se leviää

selvitä - se selviää

Ryhmä B

tarvita - se tarvitsee

häiritä - se häiritsee

lukita - se lukitsee

Kysymys: Olisiko Ryhmä A:n lista jossakin kirjassa tai websivussa? Millaisia verbejä ne ovat, mitä muuta esimerkkejä voisitte lisätä?

[sezginmuistiinpurkki]

Miten sanotaan toisella tavalla + pienet muistiinpanot

tehdä töitä hiki hatussa: tehdä kovasti töitä

keksiä pyörä uudelleen: tehdä asia toisen kerran samalla tavalla

olla jotain sydämellä → mietityttää

sujua kuin tanssi → onnistua hyvin

olla pahassa pulassa → joutua vaikeuksiin

myydä kuin häkä → käydä kaupaksi todella hyvin

kääntää viimeinenkin kivi → etsiä huolellisesti

olla työtä ja tuskaa → olla melkein mahdotonta

ottaa opikseen → olla tekemättä uudelleen

tuntisotalla → useiden tuntien ajan

samalla → yhtä aikaa

kreivin aikaan → juuri oikeana aikana

kuukausikaupalla → useiden kuukausien ajan

vuosittain → joka vuosi

minuuttitolkulla → monien minuuttien ajan

samaan aikaan toisaalla → sama aika eri paikka

vuosien saatossa → kun vuodet kuluvat/kuluivat

harvakseltaan → vain joskus

tuossa tuokiossa → nopeasti

jo ammoisina aikoina → vuosisatoja sitten

näillä minuuteilla → muutaman minuutin sisällä

illan kähmässä → illalla

tällä punaisella minuutilla → nyt heti

hankalaan aikaan → huonona ajankohtana

kotvasen kuluttua → kohta

alvariinsa → usein

pikkutunneille asti → aamuvarhaiseen asti

joutuin → pian, ennen kukonlaulua → ennen aamua

Antoiko esimies työtehtävän itse tai vai toimiko hän jonkun käskystä?

Vinkkaa meille uutisesta tai vai lähetä uutiskuva!

Viihdymme hyvin toisiamme toistemme kanssa.

He eivät näe toisistansa toisissansa/toisissaan mitään vikaa.

[sezginmuistiinpurkki]

Deskriptiiviset verbit

kahista = hankaavan äänen verbi: setelit kahisevat suhista = suhisevan äänen verbi : "korvissa suhisee", tinnitus rahista = rahisevan äänen verbi: soralla käveltäessä rahisee jalkojen alla rapakko = kuralätäkkö, pieni mutainen vesilammikko

pilkistää = tulla osittain näkyviin

vesirotta = piisami, pieni vesieläin

mutainen = likainen, sotkuinen, mudassa

rämpiä = kulkea vaivalloisesti

napsahtaa (poikki) napsutella (näppäimistöä)

Ja ihmisen suusta kuuluvia ääniä ovat nämä: sipistä = kuiskata sipittää hihittää hohottaa narskuttaa (hampaita) naksuttaa naksutella huohottaa läähättää voivotella (=pahoitella) tuhista kuorsata korahtaa korista haukotella haukottaa = haukotuttaa puuskahtaa = sanoa äkkiä harmissaan

[sezginmuistiinpurkki]

1) relatiivilause: alkaa aina relatiivipronominilla joka tai mikä.

OP on pankki, joka on onnistunut liiketoiminnassaan hyvin.                    Tietotekniikka on mullistanut pankkiasioinnin, mikä vaikeuttaa monien elämää.

Joka viittaa edellä olevaan sanaan. Mikä viittaa edellä olevaan lauseeseen.

2) konjunktiolause alkaa alistuskonjunktiolla (että, jotta, koska, kun, kuin, jos, vaikka, kunnes)   Tulen takaisin, kun olen syönyt. (kun kertoo aikasuhteesta, perustelusta tai ehdosta) Juokse, kunnes pulssisi on 190. (kunnes ilmaisee, mihin asti) Tule käymään vastaanotolla, vaikka sinulle ei tulisi uusia oireita. vaikka = siitä huolimatta, että (vaikka ilmaisee päälauseen asian tapahtuvan sivulauseen tapahtumasta huolimatta) 3) epäsuoran kysymyslauseen

alkuun pannaan k-alkuinen kysymyssana (kuka, ken, kumpi, kumpainen), m-alkuinen kysymyssana (mikä, mitä, missä, milloin, miten, miksi) tai -ko-/-kö-liitepartikkeli.

Huom! Ei kysymysmerkkiä loppuun.  

Meillä ei ollut aavistustakaan, kuka ottaisi meidät vastaan terveyskeskuksessa.                 En ymmärrä, miksi emme saaneet tietää tartunnasta aiemmin. Haluan tietää, mikä minua vaivaa. Hän varmasti tietää, onko tuo tyyppi meidän uusi työntekijämme.

[sezginmuistiinpurkki]

Pienet ja tärkeät sanat 2/2

Määrään viittaavat sanat

vähintään =  minimissään Me tarvitsemme vähintään 30 työmiestä kesäksi.

enintään = korkeintaan Lattiamateriaali saa maksaa enintään 30 €/m2. vähintään < > enintään

suurin piirtein = noin Vuonna 2018 seudulla aloitettiin noin 3,5 miljoonaa kuutiometriä erilaisia talonrakennustöitä, mikä vastaa suurin piirtein vuodentakaista tasoa.

suuntaa antava = likiarvoinen, summittainen Nämä kulutusjakaumat perustuvat kotitalouksien sähkönkäyttötutkimukseen ja ne ovat suuntaa antavia.

vajaa = vaillinainen, ei täysi Se on vajaa neljännes metsäteollisuuden yksityismetsistä ostamasta puumäärästä.

reilu = enemmän kuin / isompi kuin Tavataanko lounaspaikassa reilun 20 minuutin päästä? = noin 23-24 minuutin päästä?

hieman / hiukan  = vähän mBot on erinomainen robotti ohjelmointia aloittaville sekä hieman edistyneemmille koodaajille.

puhekieli: hulluna / älyttömästi = paljon Tähän tarvitaan hulluna täyttömaata, se on selvä.

Aikaan viittaavat sanat

yleensä = useimmiten < >

joskus = silloin tällöin

harvoin = vain joskus

tuskin koskaan = todella harvoin

ensin = aluksi

sitten = sen jälkeen

jälkikäteen = myöhemmin

viimeistään = ei myöhemmin kuin Hakemukset on jätettävä viimeistään perjantaina. Perjantai on viimeinen päivä, jolloin hakemukset voi jättää.

kahden vuoden välein = kerran kahden vuoden aikana

minuutilleen = täsmälleen

omassa tahdissasi = oman aikataulusi mukaan Voit edetä omassa tahdissasi.

pitkästä aikaa / pitkään aikaan Ihana nähdä pitkästä aikaa! En ole nähnyt sinua pitkään aikaan!

kuluessa / aikana / päästä / sitten

kahden viikon kuluessa = kahden viikon aikana kahden viikon päästä = kun kaksi viikkoa on kulunut kaksi viikkoa sitten = kaksi viikkoa aikaisemmin

[sezginmuistiinpurkki]

Pienet ja tärkeät sanat 1/2

Yhdistävät sanat

kaiken kaikkiaan = kokonaisuudessaan, yhteensä Kaiken kaikkiaan olen sitä mieltä, että ilmastonmuutos on otettava vakavasti. - Se tekee kaiken kaikkiaan 150 euroa: puhelin, laturi, pop socket ja ylimääräinen akku.

tosiaan = todellakin Se on tosiaan niin, että emme voi enää jatkaa länsimaista elämäntapaamme.

poikkeuksetta = ilman poikkeuksia Poikkeuksetta meistä jokainen kokee tämän todeksi tulevina vuosikymmeninä.

Lisäävät sanat

lisäksi = vielä

ja edelleen = vielä Työhaastattelun lopussa: Lisäksi haluaisin kertoa, että olen myös taitava koodaamaan. Ja edelleen haluaisin kertoa, että olen myös taitava koodaamaan. Haluaisin vielä kertoa, että olen myös taitava koodaamaan.

tämän ohella = tämän lisäksi Koodaamisen ohella osaan myös suunnitella käyttöliittymän graafisen ilmeen.

Poissulkevat sanat

1. lukuun ottamatta = ilman jotakin Ammattikorkeakoulujen haku muuttuu. Viittomakielen tulkkeja ja kulttuurialaa lukuun ottamatta kaikille muille aloille haetaan samalla valintokokeella. Tulokset vahvistetaan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta pian. > lukuun ottamatta + jotakin (partitiivi)

2. paitsi = mutta ei / ilman Yrityksemme tarjoaa kaikkia muita it-palveluja paitsi pilvitallennusta. Kaikki muut pääsivät kouluun, paitsi minä.

3. pois lukien = ilman jotakin Tutkinnon keskiarvo lasketaan kaikista numeerisesti arvostelluista, tutkintoon kuuluvista opintosuorituksista pois lukien opinnäytetyö. > pois lukien + jokin (nominatiivi)

4. pikemminkin = ennemmin (kuin jotakin muuta) Pikemminkin näkisin, että yrityksemme tarjoaa kokonaisvaltaista palvelua. Emme niinkään keskity yksityiskohtiin.

5. kaikesta huolimatta = silti / jostain piittaamatta Valmistuminen koittaa jonakin päivänä – kaikesta tuskasta huolimatta!

[sezginmuistiinpurkki]

KOLME NÄKÖKULMAA TULEVAISUUDEN KOULUSTA

Minkälainen koulu olisi hyvä koulu? Mikä on koulun tehtävä? Onko se enemmänkin se, että se valmistaa ihmisiä työelämään vai pitäisikö se vaan yleissivistä kunnon kansalaisia.

Ensimmäisenä näkökulmana nostaisin esille, että humanisti ilman luonnontieteellistä sivistystä on hömelö, mutta luonnontieteilijä ilman humanistista sivistystä on suorastaan vaarallinen. Koulutusjärjestelmän tulee olla monipuolinen, koska sekä matikka, että humanisti ovat hyvin tärkeitä. Jos koulutus fokusoi vain hyötyyn, talouteen vai talouden tarpeita, silloin se koulujärjestelmä on epätäydellinen. Pidän yleissivistäminen terveitä kunnon kansalaisia erityisesti tärkeänä tulevaisuuden opettajana. (1)

Mielestäni toinen merkittävin näkökulma on se, että nuorten ideat ovat hyvin tärkeitä. On turhauttavaa, jos nuorten kanssa keskustellaan vain keskustelun vuoksi. Nuoret on pidettävä henkilöinä, koska he ovat tärkeitä tulevaisuudellemme. Kymmenen vuoden kuluttua, he ovat nykyisin aikuisien paikoilla palvelemassa yhteiskunnan varten. Pitäisi keskustella nuorien ihmisien kanssa oppiakseen ja ideoiden jakamiseksi. Yleensä nuorilla on luovempia ajatuksia kuin aikuisilla, koska he ovat kekseliäämpiä ja uudistusmielisiä. Siksi Foresight Friday tapahtumat, joissa voi käydä kansalaiset ja erityisesti nuoret ovat merkittäviä ja tarpeellisia. (2)

Kolmas näkökulma, joka halusin ottaa huomioon on oikeudenmukaisuus. Tasa-arvo voidaan korvata oikeudenmukaisuudella. Maksuton koulutus ei yksin takaa kaikille samanlaisia mahdollisuuksia.  Esimerkiksi oppimiseen vaikuttaa se, asuuko köyhässä lähiössä vai vauraalla omakotitaloalueella, onko vanhemmat hyvin koulutettuja tai ei, onko kotona hyvää tilaa opiskelemiseen rauhassa. Sekä tietenkin se, mitä kieltä puhuu äidinkielenään, kuuluuko kansalliseen, etniseen vai seksuaaliseen vähemmistöön. Nämä erot pitää tunnistaa ja räätälöidä koulutusta, pedagogiikkaa ja oppimateriaaleja niiden mukaan. Tasa-arvon sijaan pitäisi puhua oikeudenmukaisuudesta, koska tasa-arvo voi toteuttaa oikeudenmukaisuudella. (3)

(1) Kotro, M. 2020. Helsingin Yliopisto Unitube Tulevaisus tehdään koulussa tallennus.

(2) Nissinen, H. 2015. SITRA: Ennakointi kaikkien asiaksi.

(3) Uisi Koulutus –Foorumi. 2014. SITRA: Maa, jossa kaikki rakastavat oppimista. Oikeudenmukaisuus korvaa tasa-arvon.

[sezginmuistiinpurkki]

Oppimispäiväkirjä 4/5

LAITAN PURKKIIN, oppimispäiväkirjäni. Voisitteko auttaa korjaamaan tekstiäni?

15.7.2020

1. Luin Maa, jossa kaikki rakastavat oppimista –dokumentin Sitra:n sivulla. Dokumentti (tai raportti?) sisältää 2014 Uusi koulutus –foorumin hyvin merkittäviä aiheita, aiheen kokeiluja sekä miten eteenpäin -osia. Tyhmä ei ole oikeasti tyhmä ja Oikeudenmukaisuus korvaa tasa-arvon –aiheet pitäisi lukea taas aina välillä, muistin virkistämiseksi.

2. Luin Utelias suomalainen koulu 2030 –artikkelin Pasi Sahlbergin blogista. Sahlberg selittää näkökulmaansa Suomen kouluista vuonna 2030. Hän painottaa luovuuden ja uteliaisuuden tärkeyttä. Hän on sitä mieltä, että Suomen täytyy suhtautua kansainvälisiin koulutuksen ideoihin avoimesti mutta pysyä immuunina globaalin koulureformiliikkeen myrkyllisille vaikutuksille. Hän muistuttaa esimerkiksi, että muut Pohjoismaat ovat omaksuneet vuosien varrella malleja Englannista, Yhdysvalloista ja muista GERM-maista, joiden takia koulutuksen laadullinen kehitys on pysähtynyt tai jopa kääntynyt laskuun. Suomi on maailmankartalla harvinainen linnake siinä mielessä, että meillä oppilaiden vanhempien sosioekonomisen aseman vaikutus oppimistuloksiin on heikompaa kuin missään muualla.

16.7.2020

3. Aloitin Helsingin yliopiston Tiedekulma –podcastin, jonka aihe on Tulevaisuus tehdään koulussa. Podcast oli äänen tallennus videolle, jota katselin aiemmin (14.7.2020).

4. Kuuntelin YleX Etusivulla kouluhistorioitsija Jari Salmisen kanssa tehdyn haastattelun, jossa Salminen kertoo Koulun Piirulliset Dilemmat –kirjastansa.  

5. Kun olen perehtynyt kaikkiin materiaaleihin, aloitin kirjoittamaan pohdintani, joka sisältää kolme näkökulmaani, jotka haluan ottaa huomioon tulevaisuuden opettajana. (Tehtävä 3.1 Tulevaisuuden koulu)