torillatavataan

[torillatavataan]

[torillatavataan]

'can't wait to get playing again tomorrow.' (x)

[torillatavataan]

22 November 2024

Storm Jari mangles Finland!! WITH PICS!!

Big storm events are given a name from the name day list (for the day they land?), in this case 20 Nov.

[torillatavataan]

21 November 2024

Check out the forecast IS THE SNOW HERE TO STAY ALREADY???

[torillatavataan]

(by mikko_pekkala)

[torillatavataan]

hi, random and oddly specific question i know, but could you possibly share some finnish slang thats like english "lol/lmao/wtf/istg" basically just like phrases or abbreviated words that can help me sound less like a robot cuz rn my finnish is so formal it hurts

Hi!

Finnish people use lol, lmao, wtf, and istg (and all the other English abbreviations) in texting. Most people will understand them as long as you aren't talking to a grandma or something.

However, when speaking, people WILL pronounce many of them as one word, not separate letters. "lmao" will often be pronounced as L-mao (älmao) to conform to Finnish syllable rules. Wtf or istg are never pronounced as words and people will give you "vattefak" or "aisveertugaad" (or something more English-sounding if they are bothered to)

There aren't really many "native" Finnish shortenings, people usually tend to just type everything out (I think we are used to it since our language has so many long words)

ookoo/okei is the longer way to type OK in Finnish.

evvk - "ei vois vähempää kiinnostaa" - I couldn't care less

kvg - "kato vittu googlesta" - fucking google it

mitvit / mit vit - "mitä vittua" - what the fuck

If you really want to sound less like a robot when texting, use puhekieli! (Or a local dialect if you live in Finland!) The unfortunate reality is that if Finnish people want to sound more casual when texting, they often use English and English abbreviations.

If any Finns know some common Finnish texting abbreviations, send them under this post! I genuinely couldn't think of more!

[torillatavataan]

Anna Liisa. Minna Canth. 1895. WSOY, 1998, 2007.

[torillatavataan]

Näistä myyjäisistä voit hankkia ihania joululahjoja ja -herkkuja. Voit myös tuoda lahjoja tullessasi ukrainalaisille lapsille.

☕️ Pop up -kahvilassa riisipuuroa, glögiä ja kahvia sekä joulutorttuja, kakkuja jne. (Myös vegaani, gluteeniton jne.)

🎅🏻 Voit tehdä jouluostoksia, jotka lämmittävät myös Ukrainassa. Meillä on:

kaiken kokoisia villasukkia (myös 46 - 47)

kynsikkäitä ja tumppuja lapsille ja aikuisille

koruja, grafiikkaa

ovikransseja ja muita joulukoristeita

nukenvaatteita ja paljon muuta kivaa & kaunista

🧁Myytävänä myös maukkaita leivonnaisia (joita voi myös pakastaa): karjalanpiirakoita, saaristolaisleipää, jouluisia kuivakakkuja…

🎁Jos haluat lahjoittaa Ukrainaan, voit tuoda:

säilykkeitä ja kuivaruokaa, myslipatukoita

hygieniatarvikkeita

vaippoja lapsille ja aikuisille

ensiapu- ja sairaalatarvikkeita

työkaluja

makuupusseja ja - alustoja

paristoja, varavirtalähteitä, otsalamppuja

villasukkia

🧸 Voit myös tuoda ja lahjoittaa joululahjan Suomeen paenneelle ukrainalaislapselle. (Laitathan paketin päälle viestin siitä, mitä paketissa on.) Lahjoja kerätään myös Suomeen retkelle tuleville ukrainalaislapsille. Tästä löytyy lisää tietoa facebook-ryhmässä Kirjeitä joulupukille Ukrainasta.

🎄Myyjinä:

Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry

SPR:n Kallio-Käpylän osasto

FinAid ry

FinEst Volunteers ry

Kaivo Espoo ry

Omri ry

[torillatavataan]

Eurovision 2006 - Number 5 - Jane - "Sivuoireita"

That was quick. Jane have returned already with their second song from Euroviisut 2006. This was the one that didn't get through to the final. But it was still one of their lead tracks on their second album.

Like V.I.P., Sivouireita (Side Effects) is a driving, synth-led pop track albeit one with a little more variation. It's less mechanical and more human-centred. Less about image and posing and more about feelings and desire.

The moment of that first tingle of arousal is often the subject of pop songs, but it's normally a line in a verse. This is an entire song about drifting through a grey day, experiencing an eye-widening attention shift then mentally escaping in an entirely fresh and far more vibrant world of excitement.

The song starts with a heart-beat on the drum and rapidly builds up an ever increasing pitch of feverishness. It pauses that build only for a moment of quiet prior to the bridge in which Mia, rasping, says kuumetta (fever) twice. The drive in the song results in a hot flush that is bordering on the difficult to contain. Those side-effects are going to need help to subside.

For me, of their two songs in Euroviisut, this one is slightly better, certainly less repetitive and affected. It's a close thing, they're both great pop songs. I can understand why the Finnish public went for V.I.P. as it's got that addictive quality and is maybe the safer choice for a potential Eurovision song. It stands out more.

Given that Euroviisut was almost Jane's final fling on the pop scene, to go out with two such great songs and to leave the audience wanting more is a memorable way to exit the stage. But such is the way with manufactured bands from talent shows. Longevity is not built in.

Here's the music video for one of the big singles from their first album Perhonen (Butterfly)

[torillatavataan]

Kassipojista intoutuneena - millaisia lemmikkejä suomitumpulla on? Näyttäkää miulle.

[torillatavataan]

Olkaahan varovaisia jos katotte TV:tä ettei siellä näy ketään tuttuja.

[torillatavataan]

Both times Finland was at one end of the cable, too.

While Finland may not have been the primary target in both or either, these underwater cables are vital to Finland as our only land connection to continental/central Europe is via Russia. Our other land borders with Sweden and Norway are far north while most of the population lives in the south. These cables are what keep Finland connected to the world. The Baltic Sea itself is also vital to our trade and security.

[torillatavataan]

Finnish Hatsume Miku, call that a Suomiku

[torillatavataan]

Joensuu was the only city of the North Karelia during renaissance of Finnish civic heraldry and because of that it already had a coat of arms. Those arms were the second arms the city have had, the first arms it got granted by the Czar Nicholas I of Russia in 1850. If you happen to be interested of those arms, those are displayed here with an English explanation and in here by the National Archives of Finland.

The city council had noticed that the arms of Joensuu designed in 1920's were not up to the new standards of Finnish civic heraldry. The town council asked Olof Eriksson to fix the arms as he had done with the arms of Jyväskylä. Eriksson replied that he could try, but ended up recommending the city to organise a competition. The organising it was postponed the municipal merger of Joensuu and Pielisensuu.

The coat of arms competition of Joensuu was held 22.9.1955 in the office of Association of Finnish Cities in Helsinki. There were 95 proposals which was the second highest turnout of proposals in North Karelian coat of arms competitions.

Committee gave the first prize to Vuorela's proposal "Kotiseutu" (home region). The second prize was given to Eriksson's "Pelkistetty" (Simplified) and the third to Kajander's "Kauppakaupunki Joensuu" (Market town Joensuu). Two additional prizes were given too, first one to Heikki Paaer's "Joensuun rahamylly" (lit. Money mill of Joensuu) and to Kaarnama's "Karjalan Honka" (Pine tree of Karelia).

The National Archives praised the winning proposal and highly recommended the city to choose it as its arms. The city of Joensuu was hesitant with the process of acquisition of the arms, partly because of heated debate in the local news paper. Eventually the opposition against the new arms died down and Joensuu chose Vuorela's proposition to become the new arms of Joensuu.

Joensuu poikkeaa tuon ajan pohjoiskarjalaisista kunnista siinä, että se oli alueen ainoa kaupunki. Kaupungeilla oli ollut vaakunansa käytössä jo ennen kunnallisvaakunalakin voimaan tuloa, Joensuulla peräti kaksi. Ensimmäisen vaakunan kaupunki oli saanut vuonna 1850 tsaari Nikolai I vahvistamana. Itsenäistymisen jälkeen vaakunoista haluttiin "siivota" venäläiseksi koetut tunnukset. Joensuun toisen vaakunan suunnitteli Eric O. W. Ehrström ja presidentti Svinhufvud vahvisti sen 1923. Noihin vaakunoihin pääsee tutustumaan täällä.

Joensuun kaupungin valtuusto oli saanut lehtikirjoituksista huomata, ettei Ehrströmin vaakuna vastannut uutta kunnallisheraldiikan tasoa. Siksi se pyysi Olof Erikssonia korjaamaan vaakunaa 13.4.1953. Eriksson vastasi kaupungin valtuustolle ettei saisi korjattua vaakunaa ilman rajuja muutoksia. Myöhemmin hän suositteli, että kaupunki järjestäisi vaakunakilpailun uuden vaakunan hankkimiseksi.

Vaakunakilpailu siirtyi Pielisensuun kunnan kanssa tapahtuneen kuntaliitoksen vuoksi. Kilpailulautakunta kokoontui Kaupunkiliiton toimistossa Helsingissä 22.9.1955 ja kilpailuun oli saapunut 95 ehdotusta. Palkinnot lautakunta jakoi siten, että ensimmäiselle sijalle tuli Vuorelan ehdotus "Kotiseutu", toiselle sijalle Erikssonin "Pelkistetty" ja kolmannelle sijalle Kajanderin ehdotus "Kauppakaupunki Joensuu". Lautakunta lunasti kaksi ehdotusta, jotka olivat: Paaerin "Joensuun rahamylly" ja Kaarnaman "Karjalan Honka"

Jo ennen kilpailua Karjalaisessa oli kirjoitettu vanhaa vaakunaa puolustavia kirjoituksia, jotka kilpailun ratkettua muuttuivat palkittuja ja lunastettuja ehdotuksia moittiviksi. Pääasiassa kirjoittajana oli A.L. Hintikka niminen toimittaja, joka oli potkittu päätoimittajan paikalta ilmeisesti IKL:n liittyvien seikkojen vuoksi. Kirjoitusten ja ehkä vanhaan vaakunaan kohdistuneen kiintymyksen vuoksi valtuusto käsitteli vaakuna-asiaa epäröiden.

Kaupungeilla ei ollut Maalaiskuntien Liiton vaakunatoimikuntaa vastaavaa toimielintä, joten niiden oli pyydettävä lausuntoa valtionarkistolta. Siellä voittanutta vaakunaa pidettiin onnistuneena ja loistavana esimerkkinä uudesta heraldisesta tyylistä, joka tästä syystä olisi Joensuulle hyvä ja sopiva uudeksi vaakunaksi. Valtuusto käsitteli vaakuna-asiaa pariin otteeseen jättäen sen kuitenkin pöydälle. Valtuuston kokouksessa 10.5.1957 voittaneen ehdotuksen vastustus oli laantunut sen verran, että sitä vastaan esitettiin vain yksi esitys, ja sekin oli vaivalloisesti toteutettava. Lopulta valtuusto päätyi valitsemaan Vuorelan ehdotuksen Joensuun vaakunaksi vajaan kahden vuoden käsittelyn jälkeen.

[torillatavataan]

Kassipojista intoutuneena - millaisia lemmikkejä suomitumpulla on? Näyttäkää miulle.

[torillatavataan]

Kassipojista intoutuneena - millaisia lemmikkejä suomitumpulla on? Näyttäkää miulle.