#Haaga-helia

[thatshad]

Hey you! You weeb! I am writing my thesis and would like to see some international anime, manga and japanese pop-culture fans participating in this neat little survey I did. https://link.webropolsurveys.com/S/E3A949F0E438A9B1

I am a 3rd-year student in Haaga-Helia University of Applied Sciences. I study Tourism and Event Management in the international TEMPO class.  The subject of my thesis is seichijunrei (聖地巡礼), also known as “anime pilgramige”. The aim of my thesis is to understand how anime and other Japanese fiction media entertainment effect a tourist in their decisions when choosing international destinations and visiting points of interest. I wish that anime and Japanese pop-culture fans, aswell as those who have participated in seichijunrei partake in this survey.    All answers are handled anonymously with trust and good scientific conduct. Participants cannot be identified from their answers. Answering this survey takes around 15 minutes, and the survey can be accessed untill 2nd of October 23:59 or untill ~50 answers have been recorded. Participation to this survey is voluntary, and the answers provided will only be used for this thesis.

[nectalinks]

Osallistu Pasilan kirjastotilojen nimikilpailuun ja voita herkkukori! Arvonta päättyy 24.5. Arvonnan järjestäjä haaga-helia fi

[stiriarges]

În Finlanda a apărut primul curs online din lume pe TikTok

Universitatea de Științe Aplicate Haaga-Helia din Helsinki a lansat un nou curs care este disponibil exclusiv pe Continue reading În Finlanda a apărut primul curs online din lume pe TikTok

[understandingestonia]

WHY I'M AGAINST LAUREA AND HAAGA-HELIA LIBRARIES

When I was new to Helsinki, Finland, a lady at Pasila Library suggested that I could get a book I wanted from Haaga-Helia. I got a library card. I used to suggest and borrow books from those higher education places. I was late to return the books. I asked the management to examine their practice because the charges should be based on whether the books were returned safely or not. I offered to…

[viinistajavieresta]

Yksi jännempi sarjoja tänä vuonna, kotimaiset valkoiset marjaviinit. Kirjo laaja, parhaat ihan jees ja muut kohteliaasti sanottuna pelottavia.. #vuodenviinit2023 #tasting #viini #tasting #marjaviini (paikassa Haaga-Helia Haaga Campus) https://www.instagram.com/p/Cp-njrBNvisi-el1Lc-hSoEwvvHw-hv7Jjp7us0/?igshid=NGJjMDIxMWI=

[nordnews]

Haaga-Helia takes care of exchange arrangements and grants Erasmus+ eligible students mobility grants (€1150/month) and travel grants (€275). Interested students ca...

[trendsofdigitalmarketing]

UK Education Consultants in Chennai - Dynamic Study Abroad

HAAGA HELIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCE, JAMK UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCE, Study Abroad Consultants in Chennai, Overseas Education Consultants in Chennai, Canada Education Consultants in Chennai. To know more details visit

[harryblogi]

Aihe 2. Digibarometri 2019: Suomelle pronssia

Suomi on JÄLLEEN sijoittunut kolmanneksi Digibarometrissä Hyvä me ! Sijoitus on sama kuin vuotta aikaisemmin. Vuosina 2014-2018 on julkaistu digibarometri, joka kertoo kansakunnan digitalisaatiosta, sekä siinä tapahtuneista muutoksista suhteessa muihin maihin. Digitalisaation hyödyntämistä mitataan eri tasoilla (edellytykset, käyttö ja vaikutukset). Sen lisäksi digitalisaation hyödyntämistä mitataan kolmella pääsektorilla (yritykset, kansalaiset ja julkinen). Digibarometri 2019 -julkaisu rakentuu kahden pääteeman ympärille: resurssien riittävyys ja massadatan laajempi hyödyntäminen (Etla 2019).

(Digitaalisuuden hyödyntämistä kuvaava kokonaisindeksi kaikissa vertailussa mukana olleissa maissa. Kuva: Digibarometri 2019 - julkaisu). Digibarometrissä on 22 maata ja Suomi on ollut jo toista vuotta peräkkäin kolmantena. Yhdystvallat nousevat toiselta sijalta kärkeen. Tanska nousee kuudennelta sijalta toiseksi ja Norja putoaa kärkipaikalta viidenneksi. Aiemmista digibarometreistä olemme huomanneet, että Suomi on kirinyt itsensä kärkisijoille ja pysynyt siellä. Vuoden 2019 tuloksista voidaan kuitenkin huomata, että digitalisaation vaikutukset Suomen talouskasvuun ovat jääneet hieman verrokkimaista jälkeen. Löydät tilaston täältä. 2019 vuoden julkaisusta käy ilmi, että jo viidesosa Suomalaisista yrityksistä (joissa on vähintään 10 työntekijää töissä) hyödyntävät liiketoiminnassaan massoista koostuvaa dataa esimerkiksi evästeitä. Määrä on ollut kovassa nousussa, koska pari vuotta aikaisemmin määrä oli vain noin 15% (Itewiki 2019).  Suomalaiset yritykset hankkivat massadataa eri tavoin. Yritykset eivät käytä vain yhtä lähdettä, vaan aineistoa kerätään mm. sosiaalisesta mediasta, yritysten omista älylaitteista ja sensoreista sekä kannettavista laitteista kerätään esimerkiksi sijaintitiedot. Suosituin massadatan hankinnan lähde Suomessa on Sosiaalinen media (Etla 2019). Massadatan hyödyntämisen hidasteena voi olla esimerkiksi kyberuhat. Suojelupoliisin apulaispäällikkö Seppo Ruotsalaisen mukaan Suomella on vielä petrattavaa kuitenkin kyberuhkien torjunnassa. Kuva Suomesta korkean teknologian ja tietoturvallisuuden maana on olluusio. Kyberuhkien torjuntavalmius on viime vuosina Suomessa parantunut, mutta kriittisen infrastruktuurin turvaaminen on Suomen osalta heikkoa. Parantamisen varaa Suomelta löytyy osallistumisesta kansainväliseen kyberturvallisuusyhteistyöhön sekä kyberkriisien hallintaan (Etla 2019). Lähteet: Etla 2019. Digibarometri: Digi tulee, mutta riittävätkö resurssit? Luettavissa: https://www.etla.fi/julkaisut/digibarometri-2019-digi-tulee-mutta-riittavatko-resurssit/ Luettu: 3.11.2019. Itewiki 2019. Massadataa hyödynnetään erityisesti isoissa yrityksissä. Luettavissa: https://www.itewiki.fi/blog/2019/06/digibarometri-2019-suomi-sijoittui-jalleen-vertailun-kolmanneksi/ Luettu: 3.11.2019. Ohjelmistoebusiness 2019. Digibarometri 2019 -julkaisuseminaari. Luettavissa: https://www.ohjelmistoebusiness.fi/digibarometri/ Luettu: 3.11.2019. Tilastokeskus 2016. Tietotekniikan käyttö yrityksissä. Luettavissa: http://www.tilastokeskus.fi/til/icte/2016/icte_2016_2016-11-30_tie_001_fi.html Luettu: 3.11.2019

[supertompeter]

Mitä on digitaalinen liiketoiminta?

Digitaalinen liiketoiminta – mitä sillä tarkoitetaan? Tarkoitetaanko sillä yrityksiä, jotka toimivat kokonaisuudessaan digitaalisesti kuten Netflix, Spotify ja Inderes? Vai kattaako digitaalinen liiketoiminta myös perinteisempää liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä, joissa mietitään liiketoiminnan digitalisoimista. Vai tarkoitetaanko sillä yrityksiä, joilla on verkkokauppa?

Digitaalisesta liiketoiminnasta puhuttaessa törmää usein termiin alustatalous. Mutta mitä se tarkoittaa? Valtioneuvoston kanslia, Työ- ja elinkeinoministeriö sekä Innovaatiorahoituskeskus Business Finland ovat julkaisseet Digitaalisen alustatalouden tiekartaston, jossa sanotaan näin:  

“Alustatalous on Internetin kehityksestä kummunnut, nopeasti vakiintuva liiketoiminnan organisointimalli, jota käytetään erityisesti nopeasti skaalautuvien palvelukokonaisuuksien toteuttamiseen. Alustatalouden myötä on löydetty tuottavat tavat soveltaa tietotekniikkaa ja ohjelmisto-osaamista kokonaisvaltaisesti koko yrityksen tai organisaation toiminnan alustana. Tämä mahdollistaa systeemiset muutokset, uudet liiketoimintamallit ja aiempaa tuottavampia rakenteita”

Muutamia erittäin tunnettuja alustatalouden toimijoita on mm. Google hakukoneena, Facebook, Netflix, Spotify ja Über.  

Digitaalisuus on jatkuvasti kasvavassa osassa kaikenlaisten ihmisryhmien arkipäivää, eikä sen tuomalta muutokselta voida tulevaisuudessakaan paeta. Alustatalouden trendit näkyvät yhä selkeämmin digikehityksessä. On todennäköistä, että seuraavassa vaiheessa verkostomainen toimintatapa laajenee kattamaan digitaalisia ekosysteemejä. Hyvin usein, kun yritykset kehittävät ”uutta digitaalista liiketoimintaa”, sillä tarkoitetaan että olemassa olevan liiketoiminnan oheen kehitetään uutta asiaa, jonka digitaalisuuden aste tai määrä on olennaisesti aiempaa suurempi. Kun määritellään digitaalista liiketoimintaa, se riippuu hyvin pitkälti näkökulmasta. Yleensä onkin siis suotavaa tarkastella tapauskohtaisesti, mitä digitalisaatiolla tarkoitetaan. Digitalisaation ohella on kehitetty uudenlaisia digitaalisia valuuttoja, kryptovaluuttoja, kuten Bitcoin, Dogecoin ja Litecoin. Näiden ympärille on tehty omat kaupankäyntipaikat, ja osa ihmisistä näkevät nämä valuutat sijoituksena. Harva kauppa tosin hyväksyy näitä käypänä valuuttana mutta, esimerkiksi Microsoft ja Newegg hyväksyvät Bitcoinia (Lifewire 2019.). Toisaalta internetin pimeässä verkossa toimivat sivustot hyödyntävät yleensä kryptovaluuttoja. Näin ostotapahtumat ovat mahdollisimman anonyymeja ja vaikeita tai jopa mahdottomia jäljittää, jonka takia niihin liittyy usein laittomuuksia. Näitä valuuttoja kohtaan on paljon skeptisyyttä koskien niiden laillisuutta. Osa pitää niitä vaarallisina ja toiset ovat avarakatseisempia kryptovaluuttoja kohtaan.

Digitaalinen liiketoiminta hämärtää liiketoimintaa muovaten fyysistä ja digitaalista maailmaa toisiinsa. Se tulee häiritsemään jo olemassa olevien yhtiöiden liiketoimintaa, mikäli nämä eivät liiku maailman kehityksen mukana. Yhtiöt, jotka ovat alusta alkaen kehittäneet liiketoimintansa digitalisaation ympärille tulevat olemaan seuraavan sukupolven menestyjiä.

Lähteet:   Digitaalisen alustatalouden tiekartasto. Valtioneuvoston kanslia, Työ- ja elinkeinoministeriö & Innovaatiorahoituskeskus Business Finland.  Luettavissa: https://www.businessfinland.fi/globalassets/julkaisut/alustatalouden_tiekartasto_web_x.pdf. Luettu 29.10.2019

Lifewire 2019. 13 Major Retailers and Services That Accept Bitcoin. Luettavissa: https://www.lifewire.com/big-sites-that-accept-bitcoin-payments-3485965. Luettu: 30.10.2019.

[awesomehellu]

Digitalisaatio – maailma muuttuu

Opiskelen Haaga-Helian liiketalouden linjalla ja meneillään Uuden kehittäjä -moduuli ja toimeksiantona perustaa Blogi liittyen Digitaalisaatioon.

Digitaalisaatio tarkoittaa digitekniikan käyttöön ottoa joka osa-alueelle. Digitalisaatio on sijoitus tulevaisuuteen. Väistämättä Digitalisaatio myös johtaa työpaikkojen menetykseen, varsinkin niissä missä tehdään manuaalista työtä. Jotta sinä pysyt ajanhermoilla, paras vakuutus on jatkuva itsensä kehittäminen. Tämä aihe tulee enemmän kuin tarpeeseen ja on erittäin mielenkiintoinen ja haluankin täällä jakaa miten tulemme käyttämään kyseistä työkalua meidän tehtävässä.

Ryhmälle on annettu toimeksianto luoda palveluinnovaatio Green City Farmin pellolle opetus ja virkistyskäyttöön. Farmi sijaitsee keskellä Helsinkiä, Malmilla. Tämän projektin aikaansaannokset ja loistavat ideat tulevat enemmän kuin tarpeeseen Farmille. Ihmeellistä on se, että olen käynyt tunneilla Malmilla ja Pasilassa vuoden ajan enkä ole tiennyt mitään, että Green City Farmi sijaitsee koulun takana.

Huomenna olemmekin menossa yhdessä ryhmämme jäsenen Saran kanssa katsomaan itse tilaa, jotta saamme paremman kuvan itse toiminnasta. Todella mielenkiintoista mitä ryhmämme saakaan aikaiseksi.

Tiesitkö sinä, että keskellä Helsinkiä (Malmilla) on Green City Farmi?

-Helena-

 https://www.youtube.com/watch?v=kgljp4Y-27Q&feature=youtu.be

[digihiiri]

Mikä homma?

Joukko Haaga-Helian liiketalouden tradenomiopiskelijoita sai yhdeksi (kurssi)tehtäväkseen perustaa digitalisaatioon liittyvän blogin. 

Tervetuloa seuraamaan Digihiiren ensimmäistä omaa blogimatkaa ja pohtimaan yhdessä digitalisaation ihmeellistä, jatkuvasti muuttuvaa maailmaa. 

Luvassa on myös mahdollisesti kommentteja maailmalta, tietenkin digitalisaation näkökulmasta. Ota rento asento ja scrollaa alaspäin. 

-Digihiiri

[jenlblog]

Oma kokemus oppimisesta, asiantuntijablogin kirjoittamisesta ja moduulista.

Asiantuntijablogin kirjoittaminen oli osa Haaga-Helian uudenkehittäjä moduulia. Omasta mielestäni asiantuntija blogin kirjoittaminen oli hauska tapa oppia. Blogia kirjoittamalla monia asioita oli selvitettävä mutta toisaalta pääsin myös yhdistämään uusia asioita jo osaamiini asioihin. Muiden kurssilaisten blogeja lukemalla myös sain itse paljon hyvää lisä tietoa niistä aiheista, joita en itse valinnut. Blogin kirjoitus on hyvä tapa oppia uutta koska aiheisiin tulee syvennyttyä kunnolla. Tämä oli mielestäni erittäin kiva tapa oppia uutta!

Uuden kehittäjä moduuli oli mielestäni monipuolinen ja opetti hyvin lisää digitaalisesta markkinoinnista sekä analysointiosaamisesta. Innovointiosaamisen osio oli mielestäni hauska ja oli kiva päästä kehittelemään uutta. Moduulin sisältö oli selkeä ja tehtävät rajattu hyvin. 

[digiooa]

Kurssipalaute

Oma kokemus oppimisesta, asiantuntijablogin kirjoittamisesta ja moduulista 

Kurssin alkaessa minulla ei ollut minkäänlaisia ennakkoluuloja moduulista. Analysointiosaaminen ei sanonut minulle paljonkaan mitään, enkä ole koskaan pitänyt omaa blogia, lähinnä lukenut niitä ja innovointia en ole tehnyt muuta kuin omissa yöympäristöissä, mutten ollut koskaan toiminut fasilitaattorina. Yhteenvetona voisin sanoa, että opin uutta valtavan paljon.

Digitaaliosaaminen oli ehkä vaivattomin, ajankohtaisin ja mielekkäin koko moduulin kokonaisuudesta. Tehtävissä sai rauhassa tutustua tehtävien artikkeleihin ja kirjoitella niistä omia näkemyksiä, joka oli mukavaa ja leppoisaa. Työelämässä 100% työskentelevänä ja opiskelua tekevälle oppilaalle, tällainen työskentely on enemmän kuin mielekästä. Ja kun aikataulua noudatti, pysyi hyvin mukana ja kärryillä opittavissa asioissa. Eduksi katsoisin opiskelijalle, että on seurannut vähän erilaisia blogeja ja on kiinnostunut digitalisaation eriosa-alueista.

Blogin kirjoitus tosiaan oli mielekästä, mutta omalla tavalla sopivan haasteellistakin. Kirjoittaessa asiantuntijablogia on otettava huomioon tekstin ulkoasu, jotta se herättäisi kiinnostusta lukijassa. Tekstin sisältö ensimmäisissä kappaleissa oltava ytimekäs ja koukuttava. Oli palkitsevaa huomata, kuinka sitä itse kehittyi kirjoittajana ja sai huomata, että “Kappas, minähän voisin pitää omaa blogia”. Mukavalta tuntui myös, kun kurssikaverit kävivät tykkäämässä ja kommentoimassa omia kirjoituksia. <3

Mooduliin kehitysideana voisi ainakin olla moodle sivun selkeyttäminen asiakasprojektin osalta; liiallisten kansioiden sekä materiaalien sekava asettelu sivustolla tulisi korjata. Kansioiden otsikoinnit oltava selkeämmät myös.(+Palautus päivämäärät ajantasalle kuntoon). Minua hieman harmitti, asiakasprojektissa alkuun käytetty “turha” itisestään selvän teorian käynti. Tämä alku-aika voisi olla itseopiskelua, koska aihe-alueet ovat helpot, opiskelijat voisivat materiaalien pohjalta moodlesta opiskella teorian ja tehdä vaikka moodle quizzeja. Fasilitointiin valmistauduttaisiin näin nopeammin, jotta asiakasprojekti aloitettaisiin myös aikasemmin ja keskityttäisiin nimenomaan siihen, koska projektityö antaa suurimman osan painoarvon arvosanaan.

Projekti työskentely on mielestäni yleensä mukavaa. Se on pitkälti tuuria, että saako projektiryhmän, jossa kaikki työskentelevät tasavertaisesti ja että viestintä toimii. Mielestäni projektiryhmäni kompastuskivinä olivat viestinnän- ja oma-aloitteisuuden puute. Tarkemmin en lähde tätä julkisesti täällä avaamaan, mutta olisin kaivannut projektiryhmältäni enemmän tukea, keskustelua ja viestintää kanavassa, joita käytimme ja olisin toivonut enemmän yhdessä tekemistä. Olisimme varmasti saaneet tiimityöstämme enemmän irti jos olisimme tavanneet ainakin kerran työstämään ideammee ja hiomaan sitä. Emme kokoontuneet kertaakaan työstämään projektia porukalla (skypekokous tms) missään kanavassa. Ryhmämme vahvuuksia erilaiset persoonat, erilaisine tauostoineen. Tätä olisi voitu hyödyntää ja syventää, jos olisimme tiiviimmin työskennellyt ja antaneet aikaa paremmin projektille. Olen tyytyväinen, että näin vähäisellä yhdessä tekemisellä ja tuottamisella saimme arvosanaksi 3. Itseäni henkilökohtaisesti harmittaa hieman arvosana, koska jatko-opintojen kannalta olisi jokaisessa koulun projektissa onnistuttava ja saatava kiitettävä arvosana vähintään. 

Analysointiosaaminen oli mielenkiintoisinta ja opettavaisinta minusta henkilökohtaisesti. Oli hauska oppia käyttämään lisää exceliä ja tuottamaan raportinomaisia tekstikokonaisuuksia ja lisätä hienoja taulukoita mukaan, toimeksiantoraportteja “leikki asiakkaille”.

Moduuli saa kokonaisuudessaan arvosanaksi minulta: kohtalainen 3. Moduuli oli opettavainen kokemus jälleen ryhmätyöskentelystä. Opettajat voisivat hioa ajankäyttöä ja aikataulua hieman uudelleen. Asiakasprojektiin lähtiessä olisi oppilailla hyvä olla kunnon data, kuten analysointiosaamisessa on. Asiakaspalautteet eivät riitä yksin, jos niitä on vain toisesta ongelma alueesta, numeroita enemmän kummastakin ongelmasta jäähalli/burgerking). Arvosanaa laskee myös hieman sekavainen moodle. Opettajat osasivat kuitenkin avata hyvin asioita tunneilla. Yhteenvetona: asiakasprojektiin tulisi keskittyä syvemmin heti 1 lähiopetustunnista alkaen, sekä selkeyttää opiskelijoille, mitä projektissa haetaan ----> keksikää innovaatio, joka tuo taloudellista hyötyä yritykselle konkreettisesti.

Opettajille ja luokalle kiitos yhteisestä loppuvuodesta ja viimeisestä pakollisesta moduulista yhdessä! <3 :)

[juststudylife-blog]

Hakusanat ja avainsanat

Hakusanat ja avainsanat, eli puurot ja vellit - menevät helposti sekaisin ja niistä puhutaankin monesti hieman ristiin, jopa saman lauseen sisällä ja kummankin tarkoitus voi jäädä sekä kirjoittajalle, että lukijalle hyvinkin epäselväksi. Keskitytään kuitenkin tällä kertaa vain haku- ja avainsanoihin. Pyrinkin muutaman esimerkin avulla selventämään mikä avainsana on ja miten se eroaa hakusanasta. Syy tähän sekaantumiseen saattaa tosin olla se, että asiaa laajemmin tarkasteltaessa, avainsana saattaa muuttua hakusanaksi, mutta niin käy myös asiayhteydelle. Käytän esimerkissä avainsanaa ”mustat farkut”. Avainsana on yleensä se sana jonka, mainostaja on esimerkiksi AdWordissa valinnut maksetun mainonnan avainsanaksi. Hakusanat ovat taas niitä termejä, joita kävijät käyttävät oikeassa elämässä, ja ne yleensä sisältävät avainsanan, mutta mukana on yleensä tarkentavia termejä kuten: ”mustat farkut lapsille” ”diesel merkkiset mustat farkut” ja niin edelleen. (Lähde, esimerkkiä muokaten) https://www.wordstream.com/blog/ws/2011/05/25/keywords-vs-search-queries )

Mitä spesifisemmällä alalla yritys toimii, sitä tarkemmeksi avainsanat kannattaa muokata. Esimerkiksi yrityksen myydessä farkkuja vain lapsille, ”Mustat farkut” avainsana voi tuoda enemmän osumia, mutta ne eivät anna hakijalle välttämättä haluttua tulosta. Tällöin maksettu mainonta saattaa mennä hukkaan. Jos taas avainsanaksi valitaan ”Mustat farkut lapsille” ovat tuloksen löytäneet astetta potentiaalisempia asiakkaita.

Kipataan asetelma toisin päin, mitä yleispätöisemmällä alalla toimitaan, sitä epätarkempi avainsana voi olla. Esimerkiksi päivittäistavarakauppa voisi käyttää avainsanaa ”farkut”, tällöin ”mustat farkut” muuttuvat mahdolliseksi hakusanaksi.

Lisäyksenä vielä, avainsana voi olla pidempikin, varsinkin jos halutaan päästä hyvin spesifiin tulokseen, jolla erotutaan muista. Mutta tällöin tulee pitää mielessä, että tulos näkyy harvemmalle hakijalle kuin lyhyempi avainsana. Google analyticsin kautta yritys voi tarkkailla millaisilla hakusanoilla sivuille on päädytty. Myös Google Adwords tarjoaa tähän apua. Itse työkalu on ilmainen, mutta maksullisen ”Pay-Per-Click” -mainoksen hinta muodostuu kilpailutilanteen, näkymisen ja täsmällisyyden perusteella. Myös monet yritykset tarjoajat toisille yrityksille erityisesti Google mainontaan keskittyviä palveluita.

Lähteet:

https://www.wordstream.com/blog/ws/2011/05/25/keywords-vs-search-queries

Elisa Gubbert, wordstream blogi, Luettu 6.4.2019

[digidiggailua]

Tekoälyn hyödyntäminen markkinoinnissa

Tekoäly on jo aikoja sitten tullut ja osittain kaapannut vallan. Google on pystynyt jo pitkään tunnistamaan erilaisia sisältöjä tai tuotteita katsomistasi Youtube-videoista ja kohdentamaan sinulle personoidun markkinoinnin sen perusteella. Jos katsot arvostelu-videoita lenkkitossuista saat takuuvarmasti mainoksia kyseisistä popoista.

Mielestäni ei ole kuitenkaan niin mielenkiintoista, miten rajattomilla resursseilla varustetut ja lähes itselleen haitallisessa monopoli-asemassa olevat globaalit media- ja it-jätit hyödyntävät tekoälyä markkinoinnissaan. Paljon mielenkiintoisempaa on, miten vaikkapa pk-yritys voisi hyödyntää tekoälyä markkinointinsa toteuttamisessa.

Tekoäly on siitä tyhmä, että se vaati kunnolla toimiakseen aina taustalleen dataa. Yrityksillä tämä tarkoittaa mm. sitä, että jos mainonnalla tavoitellaan koko ostoprosessin tukemista tiedonhausta lisämyyntiin, markkinoinnin ja myynnin työkalujen tulee olla integroitu palvelemaan toinen toistaan. Näin käytössä on dataa jokaisesta ostoprosessin vaiheesta.

Tekoälyn ei ole tarkoitus viedä ihmisen työtä, vaan vapauttaa ihmisen resursseja työhön, jossa ihminen on tekoälyä parempi. Toistaiseksi ihminen on tekoälyä parempi mm. tunneälyn osalta. Resurssien vapauduttua myynti ja markkinointi voivat yhdessä jalostaa asiakasdatasta tietokannan, jota tekoäly voi hyödyntää.

Tekoälyn ja riittävän datan avulla yritykset voivat mm. personoida sivustonsa käyttäjälle edullisimmaksi. Tekoälyä hyödynnetään jo monen yrityksen asiakaspalvelu-sivuilla chatbotin muodossa.

Tekoälyn kanssa tullaan varmasti lähitulevaisuudessa törmäämään personoidun sisällön paradoksiin. Tekoälyn avulla markkinointitoimenpiteitä ja asiakaskohtaamisia voidaan muokata yhä personoidummiksi. Tuleeko ihminen silti kuitenkaan silloin kohdatuksi?

Lähteet: https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/tekoalyn-vaikutukset-markkinointiin , https://www.differo.fi/blogi/kuinka-tekoalya-hyodynnetaan-markkinoinnissa-menestyksekkaasti & https://www.powermarkkinointi.com/blogi/tekoalya-markkinointiin

[digidaybreak-blog]

Digi 5.6 Avoin data ja big data

Avoimella datalla tarkoitetaan julkishallinnon viranomaisten, yritysten ja yksityishenkilöiden keräämää ja tuottamaa digitaalisessa muodossa olevaa dataa, joka on yleisesti saatavilla. Avoin data on kenen tahansa luvallisesti ja maksutta uudelleen käytettävissä. Pääkaupunkiseudun avoimesta datasta saa helposti kattavan kuvan tutustumalla Helsinki Region Infoshare -sivustoon www.hri.fi. Tyypillistä julkisen hallinnon tuottamaa avointa dataa ovat erilaiset liikenteeseen, asumiseen, kaavoitukseen, luontopalveluihin ja väestöryhmiin liittyvät tilastot ja karttapalvelut.

Big data on yleisnimitys eri lähteiden datamassalle, jota on paljon ja jota tulee nopeasti lisää. Se on usein jonkun laitteen automaattisesti tuottamaa ja sen muoto on vaihtelevaa ja ennalta arvaamatonta. Big dataa syntyy sähköisistä toiminnoista, koneiden välisestä kommunikaatiosta sekä henkilöiden keskusteluista, internet hauista ja paikkatiedoista. Big datan tieto on osittain peräisin yksittäisten henkilöiden toiminnasta, jonka vuoksi datan tietosuojasta on noussut huoli. Tähän liittyen EU:ssa ja muuallakin maailmassa on tehty tietosuojan turvaamiseen liittyviä lakialoitteita. Ajankohtaisin näistä on henkilön oikeus poistaa itseään koskeva data palveluntarjoajan rekistereistä.

Big datan ja julkisen sektorin avoimen datan tyypilliset käyttökohteet löytyvät pääasiassa teollisuudesta ja palvelualoilta. Teollisuus hyödyntää dataa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa ja tuotantoprosessien hallinnassa. Palvelualoilla datan käyttö on hieman yleisempää kuin teollisuudessa ja tyypillisin esimerkki on datan hyödyntäminen markkinoinnissa.

Mielenkiintoisia avointa dataa hyödyntäviä sovelluksia

Helsingin vaalitulokset

http://vividin.fi/helsinkivaalit/#kv2017

Sovellus esittelee Helsingin kunnallisvaalitulokset kaupunginosittain mm. äänestysaktiivisuuden, puoluekannatuksen, ehdokkaan äänimäärän yms. mukaan

Perille

https://www.perille.fi/

Sovelluksen avulla voi hakea vertailla ja myös ostaa pääkaupunkiseudun julkisen liikenteen matkoja. Matkojen valinta pohjautuu lähtö- ja kohdepaikan osoitteisiin sekä matkustusaikaan. Valitsemalla matkustajien määrän ja ikäryhmän sovellus opastaa oikean lipun hankkimiseen.

Asiakasyrityksen kannalta kiinnostavat avoimen datan sovellukset pohjautuvat alueiden väestöryhmien analyysiin. Asiakasyritys voi yhtä tai useampaa sovellusta hyödyntämällä löytää markkinoinnille kiinnostavan kohderyhmän selvittämällä alueet, joissa on merkittävästi uudisrakentamista ja lapsiperheitä. Kaupunginosien puoluekannatus ja varallisuuden jakautuminen ovat myös helposti hyödynnettävää dataa, kun markkinoinnin kohdentamista suunnitellaan yksityisten päiväkotien toiminta-alueille.

Helsingin karttapalvelu

http://kartta.hel.fi/

Vireillä olevien rakennuslupien määrä alueittain, vapaat tontit ja kaavoitus. Voidaan hyödyntää selvittämään lapsiperheiden sijoittuminen uusille asuinalueille.

 Helsingin seudun aluesarjat

http://www.aluesarjat.fi/

Ajantasainen analysointityökalu esimerkiksi asuntokuntien tuloista alueittain. Analyysiä voidaan hyödyntää markkinoinnin tarkentamisessa sopivalle alueelle kohderyhmän ansiotulojen perusteella.

 Lähteet:

http://www.hri.fi/fi/mita-on-avoin-data

https://fi.wikipedia.org/wiki/Big_data

http://www.stat.fi/til/inn/2014/inn_2014_2016-06-02_kat_006_fi.html