digihiiri

[digihiiri]

Mikä on tulevaisuus?

Suuria kysymyksiä, epävarmoja vastauksia. Kysymykseen siitä, mikä tulee olemaan digitalisaation tulevaisuus, ei vielä kukaanosaa sanoa lopullista vastausta. Varmaa on kuitenkin se, että digitalisaatio on tullut jäädäkseen ja kehitys tulee kiihtymään tulevina vuosina. Yhä useampi palvelu tulee siirtymään verkkoon, sillä lähes kaikilla on käytössään älypuhelin. 

Mitä kaikkea voi kehittää digitaalisesti?

Mielestäni lähes mitä vain. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii mielestäni esimerkiksi pankkitoiminnot. Vielä kymmenen vuotta sitten lähes kaikki asiointi tapahtui pankkien fyysisissä konttoreissa, kun taas nykyään siirrot, maksut ja jopa rahastojen ostaminen onnistuvat täysin mobiilisti. 

Tulevina vuosina tulemme varmasti myös näkemään, kuinka yhä useampi ala omaksuu digitalisaation haettaessa siitä kasvua ja liiketoiminnan kansainvälistyessä. (Koko kansan digi.)

On omalla vastuullamme, että pysymme digitalisaation kehityksessä sen käyttäjinä itse mukana. Omalle sukupolvelleni tämä on helpompaa, sillä olemme syntyneet maailmaan, jossa digitalisaatio on ollut vahvasti osana arkea, sen jatkuvasta kehityksestä huolimatta. Asioista kartalla pysyminen tulee helpottamaan yksilön arkea tulevaisuuden digitalisoituvassa työelämässä ja siksi jokaisen meistä tulisi havahtua tähän asiaan. 

Tästä konkreettinen esimerkki on nykyinen työnantajani (Finnair) ja vain muutaman vuoden aikana olemme ottaneet älypuhelimet yhtä vahvemmaksi osaksi työtämme, myös lentohenkilökunnan osalta. Erilaisia mobiiliappeja, joita käytämme aktiivisesti on jo reilusti yli kymmenen. Tietty perustason osaaminen on välttämätöntä digitalisaation parissa, jotta pärjään työssäni.

Se mitä mielestäni tulisi miettiä on, kuinka voisimme tukea vielä nykyistä paremmin vanhempia sukupolvia (kyllä, myös meistä tulee joskus vanhoja, emmekä tule aina olemaan digitalisaation uusimmista käänteistä täysin selvillä) digitalisaation käytössä ja sen hyödyntämisessä? Vai tulisiko digitalisaation kehittyä entistä fiksummaksi ja voisiko oppimisen tukemiseen hyödyntää tekoälyä tavalla, jota emme vielä osaa nähdä? Mahdollisesti. Tämän kaiken tulemme näkemään myöhemmin. Joka tapauksessa digitalisaatio on täällä nyt ja se on tullut voittaakseen. 

Lähteet:

https://kokokansandigi.fi/digitalisaation-tulevaisuus/

[digihiiri]

Sanastoa

Big data

Jatkuvasti kasvava, massiivinen data, jota ei voi täysin hallita (esimerkiksi kuluttajien somekäyttäytyminen: peukutukset, tykkäämiset)

Diginatiivi

Tällä nimityksellä kutsutaan henkilöä, joka on kasvanut digitalisaation parissa. Henkilö osaa käyttää sujuvasti digitalisaatiota ja laitteita. 

Digitalisaatio

Digitekniikan lisääntyminen arjen/palveluiden/yrityksien toiminnoissa.

E-commerce

Suomennettuna verkkokauppa, eli kauppa verkkoalustalla, josta voi tehdä ostoksia. 

Esineiden internet (IoT)

Toisiinsa internetin kautta verkottuneita laitteita ja antureita. Esimerkiksi älylaitteella ohjattavat valo- ja ilmastointijärjestelmät.

Lisätty todellisuus (AR)

Virtuaalisen sisällön lisääminen reaaliin todellisuuteen. Kenties tunnetuini näistä tällä hetkellä on  peli nimeltä Pokemon go.

NFC (Near Field Communication)

Lyhyen kantaman teknologia. Esimerkiksi maksukortit. 

Pilvipalvelu

Palvelimien verkosto, jonne voi ladata tiedostoja “säilöön”. Palveluiden tarjoaja vuokraa “tilaa” asiakkailleen, esimerkiksi Apple ICloud, Google drive, Dropbox.

Robotiikka

Automaattisesti tehtävää suorittavan koneen suunnittelua, kehitystä ja tutkimusta. Robotiikalla toimivia asioita voisi olla esimerkiksi robotti-imuri, erilaiset chat -robotit ja hoivarobotti. 

Tekoäly

Tietokone tai tietokoneohjelma, joka osaa itsenäisesti tehdä sille annetusta datasta tulkintaa ja valita sekä suorittaa sen avulla erilaisia toimintoja.

Virtuaalivaluutta

Internetissä käytettävää valuuttaa (tunnetuin näistä Bitcoin), jolla voi ostaa verkossa tuotteita tai palveluita.

Lähteet:

https://kokokansandigi.fi/digisanasto-a-o/#b

[digihiiri]

Mitä ihmettä Green City Farm hyötyisi QR-koodeista?

Oletkin varmasti jo tässä vaiheessa tutustunut siihen, mikä Green City Farm oikein on. Mielestämme pellolle tulisi pystyttää useampia QR-koodilla varustettuja tolppia, joiden avulla pellolla vierailijat voisivat oppia lisää pellolla tapahtuvista asioista eri vuodenaikoina. Tämän lisäksi tietoa olisi saatavilla myös eri kohdissa kasvavista kasveista video-, kuva- sekä tekstimuodossa. Tämän lisäksi vierailijat tutustuisivat myös Green City Farmin tarinaan ja ideologiaan, sekä pellon avainhenkilöihin videon avulla! Tämä olisi uudenlainen ja hauska tapa oppia ja samalla voi nauttia luonnosta.

Digiloikka: QR-koodit

Lähes jokainen meistä on varmasti törmännyt mustavalkoisiin, graafisiin neliöihin, joissa lukee “lue minut” erilaisissa mainoksissa, sanomalehdissä, bussipysäkillä ja esimerkiksi tuoteselosteiden yhteydessä. Toivottavasti mahdollisimman pian QR-koodeja myös löytyy Green City Farm:in pellolta Malmilta. 

Taustaa

QR-koodin juuret tulevat Japanista ja sen on kehittänyt Toyotan tytäryhtiö vuonna 1994. Keksinnön alkuperäinen tarkoitus oli helpottaa liukuhihnateollisuuden tuotannonseurantaa, mutta vuosien varrella QR-koodin käyttötarkoitus on laajentunut ja sitä käytetään nykyään hyvin erilaisiin tarpeisiin liike-elämässä kuin vapaa-ajallakin. 

Mikä ihmeen QR?

Lyhenne QR -tulee sanoista Quick Response ja tarkoittaa lyhyttä vastetta. QR- koodissa on linkki sen tekijän haluamalle www-sivulle ja näin käyttäjä pääsee katsomaan älylaitteensa avulla haluttua koodin sisältöä, mikä voi olla tekstiä, kuvia tai vaikkapa video. Koodi on kaksiulotteinen ja sisältää informaatiota vaaka- ja pystysuunnassa. 

Kuva: Wikipedia

Miten homma siis toimii?

1. Tarvitset älylaitteen (puhelin, Ipad), jossa on kamera

2. Kuvaa kameralla QR-koodia

3. TA-DAA, ohjaudut sivustolle, josta näet sisällön.

Staattinen ja dynaaminen koodi

QR-koodeja on olemassa kahdenlaisia. Staattinen koodi tarkoittaa, että sen sisältö pysyy aina samana, eikä sitä voi enää muokata luonnin jälkeen. Dynaaminen koodi taas on muokattavissa uudelleen. 

Mitä ihmettä Green City Farm hyötyisi QR-koodeista?

Oletkin varmasti jo tässä vaiheessa tutustunut siihen, mikä Green City Farm oikein on. Mielestämme pellolle tulisi pystyttää useampia QR-koodilla varustettuja tolppia, joiden avulla pellolla vierailijat voisivat oppia lisää pellolla tapahtuvista asioista eri vuodenaikoina. Tämän lisäksi tietoa olisi saatavilla myös eri kohdissa kasvavista kasveista video-, kuva- sekä tekstimuodossa. Tämän lisäksi vierailijat tutustuisivat myös Green City Farmin tarinaan ja ideologiaan, sekä pellon avainhenkilöihin videon avulla! Tämä olisi uudenlainen ja hauska tapa oppia ja samalla voi nauttia luonnosta. 

[digihiiri]

Pohdintaa mobiilisovelluksista

Käytätkö sinä mobiilisovelluksia? Itse olen näiden suuri fani ja kovassa kulutuksessa ovat esimerkiksi 

Elixian appi, josta voi varata ryhmäliikuntatunteja, seurataa omaa aktiivisuutta ja varata treenejä personal trainerille. Tämän kautta ilmoitetaan myös tuntien peruutukset. Apissa voi tehdä ostoja.

Suunto, josta näen päivittäin käyttämäni urheilukellon sisään tallennetun datan ja voin pyöritellä sitä haluamallani tavalla (unitiedot, harjoittelu, palautuminen).

Instagram, josta etsin lähinnä inspiraatiota sisustukseen ja seuraan mitä toisella puolella maailmaa asuville ystäville ja sukulaisille kuuluu.

Facebook, käytän tätä lähinnä kirppislöytöjen tekemiseen (kyllä, luit oikein, ostan paljon käytettyjä vaatteita ja huonekaluja ja suurin osa niistä on löytynyt Facebookin kirppisryhmistä).

Hs, päivän polttavimmat uutiset ja Koronaviruksen status löytyvät näppärästi täältä.

Spotify, kuuntelen täältä musiikkia ja podcasteja. Appi on käytössä lähes koko ajan, sillä rakastan musiikkia ja olen ostanut tästä maksullisen version.

Tuudo, ilman tätä olisin kirjaimellisesti hukassa jokaisena koulupäivä. Appi kertoo missä luokassa Haaga-Helian opinnot ovat ja tänne päivittyy myös viimeisin tieto luokkamuutoksista, tai muista ajankohtaisista reagoitavista asioista (esim. vesivahingot yms).

Yhteistä suosikeilleni on se, että ne toimivat hyvin mobiilikäytössä. Mobiilapit ovat ehdottomasti nykypäivää ja mielestäni mahtava digitaalinen loikka! Toivoisin kuitenkin, että yritykset, jotka ottavat omaan tai asiakasrajapinnan käyttöönsä appeja, huolehtisivat, että ne ovat käyttäjäystävällisiä ja todella toimivat mobiilissa. Mikään ei ole ärsyttävämpää, kuin huonosti toimiva appi, heikko resoluutio, jumittaminen ja erilaiset virheet ohjelmassa. Tämä saa itsessäni aikaan niin vahvan reaktion, että appi poistuu välittömästi. 

Harvassa käyttämässäni apissa on kuitenkaan yhteistyökumppaneiden mainoksia ja vain muutamassa niistä yritetään lisämyydä tuotteita tai annetaan mahdollisuus ostoksien tekemiseen. Mikäli mahdollista, yrityksien kannattaisi miettiä onko apin rakentaminen hyödyllistä sen toiminnalle ja ennen kaikkea mitä asiakas hyötyisi tästä ja tuoko tämä lisäarvoa (ja lisämyyntiä) itse yritykselle? Fakta on se, että kännykkä on kasvanut meidän monen käteen kiinni ja mobiilisovelluksien käyttö on kovassa suosiossa. 

Tapasin eilen ystävääni ja vertasimme urheilukellojamme sekä totesimme, ettei Suuntoja Polar ole mielestämme onnistunut kovin hyvin mobiiliappiensa parissa. Molempien yrityksien mobiiliapeista löytyy paljon tietoa tehdyistä urheilusuorituksista, sykedataa, erilaisia diagrammeja, unitietoa sekä tietoa päivittäisestä aktiivisuudesta. Tämä kaikki informaatio on kuitenkin pakattu hieman epäselvään muotoon ja valveutuneemmankin kuluttajan on hieman haastava pysyä kartalla minkälaisia johtopäätöksiä datasta voisi tehdä. On selkeästi huomattavissa, että kehittämisessä on hyödynnetty alan asiantuntijoita, mutta yrityksien olisi hyvä ottaa huomioon mobiilisovelluksen loppukäyttäjä, joka on luultavasti tavallinen tallaaja. Tieto tulisi siis olla mahdollisimman selkeässä, valmiiksi pureskellussa muodossa.

[digihiiri]

Somen merkitys yritykselle

Haluan, että mietit hetken miten työnantajasi hyödyntää sosiaalista mediaa? Löytyykö yritykseltä kenties yritystili Facebookista tai Instagramista? Entä jostain muualta? Kertooko yritys noissa paikoissa sitä koskevista ajankohtaisista asioista ja tapahtumista, vai päivitetäänkö tietoa ainoastaan yrityksen virallisille verkkosivuille, vai ei kenties sinnekään? Tänä päivänä, mielestäni jokaisen yrityksen kannattaisi miettiä kuinka se voisi hyödyntää somea työkaluna. Riippumatta alasta, jolla yritys toimii, sosiaalisen median järkevällä käytöllä voi tavoittaa kohtuullisen pienellä vaivalla oikeat kohderyhmät ja näin yritys saa esimerkiksi itselleen lisää näkyvyyttä. Tampereen yliopiston puheviestinnän professori Pekka Isotalus kommentoi Marmai.fi -sivuston artikkelissa yrityksen aktiivisuuden somekäytössä mahdollisesti vaikuttavan sen tulokseen myönteisesti. (Urpilainen 2018.)

Aktiivisella ja ennalta mietityllä sometuksella voi yritys lisätä omaa brändiarvoaan ja tuoda näkyvyyttä esimerkiksi suoraan haluamalleen tuotteelle tai palvelulle. Sen lisäksi, että yritys on itse aktiivinen somessa, sillä voi olla erilaisia yhteistyökuvioita sopiviksi kasomiensa vaikuttajien (influencer) kanssa. Vaikuttajien kanssa voidaan järjestää maksullinen yhteistyö ja henkilö voi kertoa esimerkiksi käyttökokemuksistaan yrityksen tuotteesta. Vaikuttajamarkkinointia käytetään nykyään suhteellisen paljon ja törmään itse siihen useamman kerran vuorokaudessa. Tämän takia yritän olla somessa kriittinen erilaisten suosituksien parissa. Toisaalta, kun olen ostamassa tuotetta, etsin monesti erilaisia käyttökokemuksia ja havaintoja oman ostopäätökseni tueksi.

Keitä sinä seuraat somessa ja miksi?

Mielestäni yrityksen tulisi huomioida sosiaalisen median hyödyntämisessä ainakin seuraavat asiat:

1. Hyvä suunnitelma ja oikeat alustat

Mitä somen läsnäololla haetaan? Entä onko juuri Facebook, Instagram vai kenties Linkedin yrityksen näkökulmasta paikka, jossa sen olisi hyvä olla aktiivinen? Ketkä ovat yrityksen nykyisiä ja potentiaalisia asiakkaita - ole läsnä siellä, missä asiakkaasikin ovat.

2. Rohkeasti persoonaa peliin

Etukäteen mietityn sosiaalisen median suunnitelman lisäksi yrityksen olisi hyvä myös miettiä, kuinka se aikoo saada oman persoonansa esiin ja millä keinoilla se erottuu kilpailijoista ja valtavirrasta? Miten se aikoo luoda mielenkiintoista sisältöä? Someen ei kannata mielestäni tulla kuolemanvakavana tai hajuttomana tai mauttomana. Sinne luotavan sisällön tulisi aina olla katsojaa kiinnostavaa ja nopeasti sisäistettävää, koska viestintää tulee joka tuutista ja seuraavan postauksen “swaippaaminen” tapahtuu käden käänteessä.

3. Oikea viestijä

Kuka hoitaa viestinnän somessa? Lähtökohtaisesti sen tulisi olla henkilö, jolla on hyvät verbaaliset taidot ja oikeinkirjoitus hallussa. Tämän lisäksi henkilön tulisi nauttia sisältöjen tekemisestä, käyttää itse somea ja mielellään myös tietää yrityksestä, tai ainakin omata riittävät kompetenssit yritystä koskevan sielukkaan sisällön luomiseen. Käyttääkö yritys sisäistä henkilöään, viestintätiimiä tai kenties ulkopuolista ammattilaista? Entä kenen tehtäviin kuuluu huolehtia aktiivisuuden säännöllisyydestä, sisällön ajankohtaisuudesta ja itse suunnitelmasta sekä yhteistyöstä markkinoinnin kanssa?

4. Tarinat

Uskaltaisin väittää, että meitä jokaista kiinnostavat lyhyet ja mieleenpainuvat tarinat. Miten yritys voisi hyödyntää itseensä liittyviä, kenties uniikkejakin tarinoita? Entä arvojaan? Miten ne näkyvät yrityksen konkreettisessa toiminnassa? Esimerkkiä tähän voi katsoa vaikkapa Marimekon markkinoinnista, jossa jo vuosien ajan on nerokkaasti kerrottu tunteita herättäviä tarinoita kuosien taustasta sekä designereista, kuten esimerkiksi Oiva- astiaston luojasta, Sami Ruotsalaisesta. Näin yritys voi kaventaa kuilua itsensä ja asiakkaan (tai potentiaalisen sellaisen). Itseäni kiinnostaa myös tuotteen tai palvelun luonnin prosessi, mikä ei normaalisti näy asiakkaalle ja näin olisi mahdollisuus päästä “kurkistamaan somessa verhojen taakse”. 

5. Opi muilta ja usko somen voimaan

Seuraa aktiivisesti mitä muut ja erityisesti kilpailijat tekevät. Usko myös somen voimaan, koska siellä on suuri osa tämän hetken kuluttajista ja asiakkaista, joten myös yrityksien tulisi olla siellä!

Lähteet:

https://www.marmai.fi/uutiset/somen-kaytto-voi-vaikuttaa-yrityksen-tulokseen-myonteisesti-te-johtajan-tulee-huomioida-monta-asiaa-sosiaalisessa-mediassa/76a568cf-1c36-38fa-8759-4d1e288940e4

[digihiiri]

Verkkokauppa vs. fyysinen myymälä

Hitaasti matelevat kassajonot, mutkitteleva ihmispaljous sovituskopeilla ja täysillä pauhaava musiikki onnistuvat erinomaisesti karkottamaan ainakin minut vaatekaupoista. Miltä kuulostaisi Hullujen Päivien hullut asiakkaat, jotka riitelevät viimeisestä Cupsolo -kahvinkeittimestä, jota myydään vain ja ainoastaan tänään kaikkien haluamalla tarjoushinnalla? Paksut ulkovaatteet, huonosti vilentyvä koneellinen ilma ja täydet hissit. 

Thank god we have e-commerces, eli tutummin onneksi meillä on verkkokaupat. Näiden ansiosta tuotteen tiedot ja hinnan voi näppärästi tarkistaa etukäteen ja halutessaan tehdä täsmäiskun myymälään, saldotarkistuksen jälkeen. Mikäli haluaa karttaa täysin myymälässä asiointia, voi kampanja-aamuna laittaa herätyskellon soimaan ja tilata kahvinkeittimen kotisohvalta käsin samalla, kun siemailee aamukahvia ja kuuntelee radiota. 

On kuitenkin jotain, mitä itse en koe saavani verkkokaupoista. Tämä asia on henkilökohtainen, laadukas asiakaspalvelu. Välillä myös löydän itseni myymälästä imemässä inspiraatiota värikkäistä vaatteista tai esineistä ja esillepanoista, ostamatta yhtään mitään. 

Mikäli olen tekemässä hankintaa, tarkistan yleensä ensin verkkokauppojen tarjonnan ja mahdolliset tarjoukset kiinnittävät opiskelijabudjetin omaavan henkilön huomion salamannopeasti. Luen monesti tuotetiedot verkkokaupan sivuilta ja tarkistan samalla myös mahdolliset tuotteen arvostelut. Tämän jälkeen tarkistan myymäläsaatavuuden ja joskus myös varaan tuotteen verkosta kyseiseen myymälään. Koska olen kuitenkin hieman malttamaton luonne, ostan tuotteen monesti fyysisestä myymälästä, jolloin en joudu odottamaan toimitusta. 

Vaikka verkkokaupat ovat loistava digityökalu, mielestäni myös fyysisiä myymälöitä tarvitaan. Ostajia ja ostomieltymyksiä on erilaisia ja on myös olemassa tuotteita, joita ei ole niin helppo ostaa suoraan verkosta, vaan niitä käydään ihastelemassa paikan päällä useaan kertaan ennen ostopäätöstä. Fyysiset myymälät myyvät toisinaan tuotteita loppuun, jolloin asiakas saattaa kääntyä verkkokaupan puoleen. Toisaalta olet voinut kävellä keskustassa ja nähdä täydellisen takin kevääksi myymälän ikkunassa. Tämän ansiosta kenties vierailet kyseisen brändin verkkokaupassa ja teet ostoksen sieltä. Varaudut väärään kokoon tilaamalla molemmat potentiaaliset koot kotiovellesi. Asiakas saattaa siis liikehtiä myös myymälästä verkkokauppaan tai toisinpäin.

[digihiiri]

Mikä ihmeen digitalisaatio? Ei vaikuta meidän yritykseen.

Työskenteletkö yrityksessä, jossa koetaan ettei digitalisaatio ole teidän juttu, tai kuuletko vastaavia kommentteja työkavereilta kahvipöydässä? Toivottavasti et. Silti luultavasti on edelleen yrityksiä, jotka kokevat, ettei digitalisaatio tule vaikuttamaan liiketoimintaan merkittävästi. Viimeistään nyt on aika hypätä, toiseen kelkkaan, jossa istuvat tämän hetken ja tulevaisuuden menestyjät.

Vain muutama vuosi sitten tehdyn Gartnerin tutkimuksen mukaan noin 51 prosenttia tuhannesta vastaajasta Suomessa koki vuonna 2016, ettei digitalisaatio tulee vaikuttamaan heidän liiketoimintaansa kovinkaan merkittävästi. Tutkimukseen osallistui tietohallinto- ja liiketoimintapäättäjiä sekä yksityiseltä, että julkiselta sektorilta. Digitalisaation merkityksen aliarviointi yllätti tutkijat. (Kolehmainen 2016.)

Miksi digitalisaatio voidaan kokea yrityksissä uhkana tai epämieluisana? 

1.Se voidaan kokea kalliiksi investoinniksi

-Digitalisaatio tuo kuitenkin mukanaan mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle

2. Vanhoja ja “toimivia” tapoja ja prosesseja ei haluta muokata. 

-Voisiko niistä tehdä vielä toimivampia ja helpompia digitalisaation avulla?

3. Huoli siitä, ettei olemassa olevat (vanhat) tietojärjestelmät taivu uuteen teknologiaan?

Tämä on mahdollista, kuitenkin kehityksessä kannattaisi olla mukana ja tarvittaessa uudistaa järjestelmiä vastaamaan nykyajan teknologiaa.

4. Kaikki tekeminen saattaa muuttua vain vaikeammaksi?

Luultavasti muuttuukin, hetkeksi, kuten lähes aina uusien asioiden parissa. Siirtymäkaudet tulee suunnitella hyvin ja tarvittava uuden toimintamallin selkeä ohjeistus tulee löytyä ajoissa sovitusta paikasta. 

5. Tämä on pelkkä ohimenevä hömpötys.

Digitalisaatio on tullut jäädäkseen ja teknologia kehittyy jatkuvasti kovaa vauhtia. Kilpailutilanteen kiristyessä digitalisaatiosta kannattaa ottaa kaikki irti.

(Kolehmainen 2016.)

Lähteet:

Kolehmainen, A. 2016. Ai se digitalisaatio? Ei koske meitä. Luettavissa: https://www.tivi.fi/uutiset/ai-se-digitalisaatio-ei-koske-meita/8e0440b3-c77c-34cf-8e5b-a089bb01a365

[digihiiri]

Robotiikkaa vai enemmän inhimillistä hoivaa?

Tekoäly luo uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia ja esimerkiksi hoiva-alalla robotiikkaa voidaan kenties tulevaisuudessa hyödyntää hoitolaitoksissa lääkeannoksien annosteluun, niiden ruuan kuljettamiseen, hallinnossa sekä kattavasti muissa taustaprosesseissa. 

Mielenkiintoista on kuitenkin myös pohtia, voiko robotiikka tulevaisuudessa korvata aitoja “yhteyden hetkiä” esimerkiksi vanhusten ja toisen ihmisen välillä? Monesti hoitotoimenpiteiden lisäksi jutellaan ja monelle vanhukselle tuo hetki voi sisältää yhden harvoista viikon ihmiskontakteista. Hoitotyössä nimenomaan korostuvat aidot kohtaamiset ja ihmisten välinen vuorovaikutus. Mielestäni tähän ei vielä täysin nykyteknologiamme taivu, mutta tulevina vuosikymmeninä (tai kenties jo vuosina, koska kehitys on niin nopeaa) olemassa olevat robotit toimivat jo paljon nykyistä mutkattomammin tekoälyn avulla, eivätkä tarvitse enää rajattuja ja ennalta vakioituja tehtäviä? Varmasti ainakin vanhusten ja erityisesti muistisairaiden hoidossa roboteista voisi olla suuri apu myös tämän saralla.

Mitä sinä olet mieltä robotiikasta?

Mielestäni robotiikassa on valtava potentiaali ja loppupeleissä me itse määräämme minkälaisen tulevaisuuden me haluamme. On mielenkiintoista nähdä mihin kehitys muovautuu tulevina vuosina ja sana “robotti” ei varmasti enää hetken kuluttua tarkoita Star Trekistä tuttuja hahmoja, vaan se kenties näyttää täysin ihmiseltä tai eläimeltä ja myös käyttäytyy kuten yksi meistä.

Kuva: https://steamcommunity.com/sharedfiles/filedetails/?id=1318208229

[digihiiri]

Digiloikka: QR-koodit

Lähes jokainen meistä on varmasti törmännyt mustavalkoisiin, graafisiin neliöihin, joissa lukee “lue minut” erilaisissa mainoksissa, sanomalehdissä, bussipysäkillä ja esimerkiksi tuoteselosteiden yhteydessä. Toivottavasti mahdollisimman pian QR-koodeja myös löytyy Green City Farm:in pellolta Malmilta. 

Taustaa

QR-koodin juuret tulevat Japanista ja sen on kehittänyt Toyotan tytäryhtiö vuonna 1994. Keksinnön alkuperäinen tarkoitus oli helpottaa liukuhihnateollisuuden tuotannonseurantaa, mutta vuosien varrella QR-koodin käyttötarkoitus on laajentunut ja sitä käytetään nykyään hyvin erilaisiin tarpeisiin liike-elämässä kuin vapaa-ajallakin. 

Mikä ihmeen QR?

Lyhenne QR -tulee sanoista Quick Response ja tarkoittaa lyhyttä vastetta. QR- koodissa on linkki sen tekijän haluamalle www-sivulle ja näin käyttäjä pääsee katsomaan älylaitteensa avulla haluttua koodin sisältöä, mikä voi olla tekstiä, kuvia tai vaikkapa video. Koodi on kaksiulotteinen ja sisältää informaatiota vaaka- ja pystysuunnassa. 

Kuva: Wikipedia

Miten homma siis toimii?

1. Tarvitset älylaitteen (puhelin, Ipad), jossa on kamera

2. Kuvaa kameralla QR-koodia

3. TA-DAA, ohjaudut sivustolle, josta näet sisällön.

Staattinen ja dynaaminen koodi

QR-koodeja on olemassa kahdenlaisia. Staattinen koodi tarkoittaa, että sen sisältö pysyy aina samana, eikä sitä voi enää muokata luonnin jälkeen. Dynaaminen koodi taas on muokattavissa uudelleen. 

Mitä ihmettä Green City Farm hyötyisi QR-koodeista?

Oletkin varmasti jo tässä vaiheessa tutustunut siihen, mikä Green City Farm oikein on. Mielestämme pellolle tulisi pystyttää useampia QR-koodilla varustettuja tolppia, joiden avulla pellolla vierailijat voisivat oppia lisää pellolla tapahtuvista asioista eri vuodenaikoina. Tämän lisäksi tietoa olisi saatavilla myös eri kohdissa kasvavista kasveista video-, kuva- sekä tekstimuodossa. Tämän lisäksi vierailijat tutustuisivat myös Green City Farmin tarinaan ja ideologiaan, sekä pellon avainhenkilöihin videon avulla! Tämä olisi uudenlainen ja hauska tapa oppia ja samalla voi nauttia luonnosta. 

[digihiiri]

Lean Canvas -blogiteksti (Ryhmä 5)

Mikä on Lean Canvas?

Lean Canvas on Ash Mauryan kehittämä tehokas työkalu, jonka avulla voidaan selkeästi ja ytimekkäästi kehittää ja hahmotella ideaa tai innovaatiota.

Miten Lean Canvas eroaa Business Model Canvasista?

Lean Canvas keskittyy Business Model Canvasia enemmän asiakkaan ongelmiin ja asiakkaan mukaan ottamiseen tuotekehityksessä. Lean Canvas sopii hyvin myös startup-yrityksille, jotka eivät ole vielä varmoja millainen heidän tuotteensa tulee olemaan. Business Model Canvas taas toimii paremmin jo toiminnassa oleville yrityksille.

Meidän Lean Canvaksemme keskittyy saamaamme toimeksiantoon Green City Farmilta. Toimeksiantona on ollut kehittää heille uusi innovaatio opetus- sekä virkistyskäyttöön.

Toimeksiantajamme haasteena on tällä hetkellä se, ettei viljelijällä ole tarpeeksi aikaa ylläpitää pellon tarvitsemaa hoitoa ja sen jalostamista, koska suurin osa ajasta kuluu farmin esittelyyn siellä vieraileville ryhmille ja muille ohikulkijoille. Green City Farmin haasteena tämän lisäksi on myös pellon vähäinen tunnettavuus, mikä osakseen johtuu siitä, ettei digitaalisuutta tai sosiaalista mediaa ole juurikaan hyödynnetty. Tällä hetkellä esimerkiksi markkinointia tehdään lähinnä ainoastaan heidän omilla verkkosivuillaan.

Green City Farmin olisi hyvä ottaa käyttöön kaikki mahdolliset digitaaliset kanavat markkinointiinsa, kuten sosiaalisen median alustat; Facebook, Instagram ja Twitter. Green City Farm tekee yhteistyötä koulujen, kuten Haaga-Helian kanssa ja opiskelijoiden avulla voisi helposti ottaa käyttöön Facebookin ja Instagramin. Oppilaat voisivat markkinoinnin suuntautumisen kursseilla päivittää Green City Farmin sosiaalisen median kanavia, josta ei aiheutuisi lisäkuluja, eikä se myöskään kuluttaisi Green City Farmin omia resursseja.

Ryhmämme kehittelemä innovatiivinen ratkaisu Green City Farmille on, että pellolle tulisi QR-koodilla varustettuja pylväitä, joiden avulla vierailijat voisivat käydä pellon esittelykierroksen läpi itsenäisesti, yksin tai yhdessä ja täysin oman aikataulunsa mukaisesti. Vierailijat pystyisivät samalla tutustumaan Green City Farmin tarinaan erilaisten videoiden avulla ja opiskelemaan lisää tietoa viljellyistä kasveista sekä itse pellon ylläpidosta. Tämän avulla viljelijän aikaa säästyy ja samalla myös pellon toiminta paranee.

Etulyöntiasema Green City Farmille olisivat QR-koodeilla toteutetut polut, jotka ovat Green City Farmin tarvitsema innovaatio. Tämä mahdollistaisi heille tarvitsemaansa aikaa ilman suurta budjettia, sekä toisi digitaalisuudellaan farmin tähän päivään. QR-koodeilla toimivaa sisältöä on helppo muokata ja lisätä, esimerkiksi kasvien kasvuympäristöjen muuttuessa.

Innovaatiomme on myös mitattavissa; QR- koodien avulla nähdään tilastot jokaisesta koodin avauksesta, jonka avulla Green City Farm pystyy tulkitsemaan mitkä asiat kiinnostavat kävijöitä, ja tilastojen avulla saavat osviittaa myös siihen, kuinka paljon kävijöitä pellolla käy. Tätä tietoa kannattaisi ehdottomasti hyödyntää tulevaisuudessa markkinoinnin suunnittelussa ja sen kohdentamisessa – ja miksi ei itse sisällön laatimisessakin.

Jokainen uusi innovaatio luo myös kustannuksia ja tässä tapauksessa kustannusrakenne koostuu verkkosivujen luonnin ja ylläpidon kustannuksista sekä QR-koodien esillepanoa varten hankittavista tolpista.

Olemme kehittäneet Green City Farmille sloganin ”Green City Farm – Pelto, josta sinäkin innostut!” ja ajatuksena tämän takana on se, että kohde on paljon muutakin kuin pelkkä pelto keskellä Helsinkiä. Farmilla kävijän on nyt mahdollisuus kokea uudenlainen ja innostava oppimiskokemus keskellä luontoa, digitaalisuuden avulla. Vierailulle voi tulla ympäri vuoden ja kaikkina kellonaikoina, sillä opetusmateriaalit ovat aina paikan päällä saatavilla. Mukaan tarvitsee älylaitteen, säähän sopivat vaatteet sekä avoimen mielen.

Olemme luokitelleet Green City Farmille asiakassegmentit innovaatiomme pohjalta. Mielestämme tärkeimmät segmentit ovat sosiaalisen median vaikuttajat, turistit, kouluryhmät ja erilaiset virkistysryhmät kuten vanhainkodit. Ihanteellisimmat käyttäjäryhmät ovat koululaisryhmät sekä sosiaalisen median vaikuttajat, kuten bloggaajat.

Tämä innovaatio itsessään ei tuota Green City Farmille kassavirtaa, vaan sen liiketoiminnallinen arvo on ensisijaisesti pedagogiikassa. Innovaation avulla myös aikaa vapautuu pellon ylläpitoon ja jalostamiseen, jota kautta farmi pystyy tulevaisuudessa kehittymään ja tuottamaan enemmän kasvatettavaa lopputuotetta.

[digihiiri]

Mikä homma?

Joukko Haaga-Helian liiketalouden tradenomiopiskelijoita sai yhdeksi (kurssi)tehtäväkseen perustaa digitalisaatioon liittyvän blogin. 

Tervetuloa seuraamaan Digihiiren ensimmäistä omaa blogimatkaa ja pohtimaan yhdessä digitalisaation ihmeellistä, jatkuvasti muuttuvaa maailmaa. 

Luvassa on myös mahdollisesti kommentteja maailmalta, tietenkin digitalisaation näkökulmasta. Ota rento asento ja scrollaa alaspäin. 

-Digihiiri