#tradenomi

[seksilelulaatikko]

Lukion opo, joka oli myös koulumme rehtori, sano mulle, joka mietti hakua yliopistoon tai vaihtoehtoisesti opiskelemaan graafista suunnittelua, että "Sä et kuitenkaan millään huippupapereilla valmistu, joten kannattaa hakea johonkin pieneen amkiin lukemaan tradenomiksi". Kun heikoimpana aineena on matikka ja kielet niin tradenomi kuulostaa todella loogiselta vaihtoehdolta.

Joo keskivaikealla lukihäiriöllä ja silloin vielä diagnosoimattomailla adhd:lla ja masennuksella mun arvosanat ei ehkä ollu kautta linjan ihan priimaa, mutta mulla oli silti kasin keskiarvo ja sain C:n paperit, että ei ne nyt huonoimmastakaan päästä ollu, itseasiassa huomattavasti vuosikurssin keskiarvon yläpuolella. No olen niillä papereilla päässyt sekä amkkiin (en tradenomiksi), että yliopistoon.

Eipä ollu eka opettaja, jonka kanssa mulla oli ollut ongelmia. Kutosluokalla luokanvalvoja sanoi, etten tuu koskaan selviimään ees yläasteesta. Että ei kannata aina kuunnella setien/tätien länkytystä. Ja vaikka ruotsi ja matikka olis keskiarvoltaan vitosta ja kutosta, voi reaaleilla kompensoida aika paljon.

Ja silkan vittumaisuuden ja näytönhalun siivin voi päästä ainakin ihan hyvään alkuun.

[jennikarantanen]

Esimerkki digitaalisesta liiketoiminnasta - Case Restis

29.10.2019

Digitaalista liiketoimintaa löytyy nykypäivänä lähes jokaisesta yrityksestä. Digitaalisuus onkin jo pidemmän aikaa ollut nouseva trendi ja nykypäivänä oikeastaan osa arkea. Digitaalisen liiketoiminnan kehittäminen puolestaan tarkoittaa olemassa olevan järjestelmän kokonaan uudelleen kehittämistä tai olemassa olevan järjestelmän oheen kehitettävää uutta ominaisuutta.

Osana liiketalouden tradenomin tutkinnon opintoja saimme mahdollisuuden kehittää Restelin Restis – applikaatiota uuden digitaalisen innovaation kautta. Innovointityö on vielä kesken mutta tarkastelemme postauksessamme ryhmän jäsenten kanssa mitä digitaalinen liiketoiminta tässä tapauksessa pitää sisällään.

Restis applikaatio

Restis – sovellus kokoaa yhteen kaikki Restelin palvelut ja toimii samalla kanta-asiakasjärjestelmänä. Se tarjoaa mahdollisuuden tilata, maksaa ja käyttää etukuponkeja ja sen kautta pystyy ostamaan tarjoiluja eri kohteissa kuten Musiikkitalossa, Hartwall Areenalla ja jäähalleissa.

Restis kattaa suuren valikoiman ravintoloita, joihin asiakkaille on tarjolla hyviä etuja – kaikki yhden sovelluksen alla. Restiksen kantavia ajatuksia on ruuan tilaamisen helpottaminen poistamalla jonotukseen kuluva aika sekä kannustaa ihmisiä syömään ulkona ja viettämään aikaa ystävien kanssa eri tapahtumissa ruuan parissa.

Projektin tavoitteet

Tarkoituksenamme on nimenomaan auttaa yritystä kehittämään jo olemassa olevaa palvelua entistäkin paremmaksi ja toimivammaksi. Restis – appsin kehittäminen vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita parantaa yrityksen kannattavuutta ja tuottaa selkeästi enemmän lisäarvoa asiakkaille. Kun sovelluksen käyttöliittymän toimivuutta saadaan kehitettyä, myös tarjolla olevia palveluita on helpompi räätälöidä yksilöllisemmäksi.

Ydinajatuksena on tietysti lisätä käyttäjämäärää, erityisesti rekisteröityneitä käyttäjiä sekä kasvattaa liikevaihtoa. Sovelluksen tunnettuutta halutaan myös parantaa ja saavuttaa uusia asiakaskohderyhmiä, missä markkinointi onkin avainasemassa.

Applikaatiossa on paljon potentiaalia ja koska se on suhteellisen uusi sovellus, noin vuoden vanha, ollaan vielä kehitystyön alkuvaiheessa. Nimesimme erilaisten innovointimenetelmien kautta mielestämme Top 3 tärkeintä kehityskohdetta;

1.     Käyttöliittymän kehittäminen

2.     Tilausprosessin selkeyttäminen

3.     Tiedottaminen ja markkinointi

Digitaalinen liiketoiminta ja globalisaatio

Lisääntyvä digitaalinen liiketoiminta edistää myös globalisaatiota, sillä tarpeen tullen yrityksen toimintaa on mahdollista laajentaa ja yhtenä keinona voi olla hyvin toimiva ja kuluttajia kiinnostava mobiilisovellus. Hyvä esimerkki kansainvälistyneestä digitaalisesta mobiilisovelluksesta on suoratoisto palvelu Spotify, joka toimii maailmanlaajuisesti ja perustuu täysin digitaaliseen alustaan.

Mindmap – Digitaalinen liiketoiminta

Jäämmekin innolla odottamaan, mihin Restis – applikaatio kehittyy ja saavutetaanko tavoitellut asiakasmäärät kehitystyön avulla!

 Lähteet:

https://resources.digia.com/digitaalinen-liiketoiminta

https://www.restel.fi/uutiset/restis-on-taalla/

[digihiiri]

Mikä homma?

Joukko Haaga-Helian liiketalouden tradenomiopiskelijoita sai yhdeksi (kurssi)tehtäväkseen perustaa digitalisaatioon liittyvän blogin. 

Tervetuloa seuraamaan Digihiiren ensimmäistä omaa blogimatkaa ja pohtimaan yhdessä digitalisaation ihmeellistä, jatkuvasti muuttuvaa maailmaa. 

Luvassa on myös mahdollisesti kommentteja maailmalta, tietenkin digitalisaation näkökulmasta. Ota rento asento ja scrollaa alaspäin. 

-Digihiiri

[liskobot]

when i graduated the most horrifying realization was that the english name for my bachelors was business admin

just the internal scream of ‘no! no i am not a business major!’

[kyrpavuori]

mä: opiskelen amkissa

jokainen yliopistolainen 2km säteellä: *pikkukakkosen tunnarin tahtiin* aAAaaaAaMMATTIKORKEAKOOooOOULU-

[tyoelamansome]

Esimies sosiaalisessa mediassa

Blogini on osa YAMK-opintojani Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Suoritan parhaillaan “Esimies sosiaalisessa mediassa” kurssia ja kirjoitan blogia esimiehen viestintävälineenä.

Olen liiketalouden tradenomi, syventävinä opintoina minulla on ollut HR ja esimiestyö. Nyt jatkan opintojani liiketalouden johtamisen ja uudistamisen master-koulutuksella. Syvennyn johtajuuteen ja henkilöstövoimavaroihin. Työurani olen tehnyt pääosin vakuutusyhtiössä, tradenomiopintojeni jälkeen siirryin valtiolle, pieneen virastoon, jossa toimin asiantuntijana.

[fotoman-fi]

Haluat jättää muistoksi valmistujaisistasi pelkän mielikuvan❓Anna Studiofotomanin ottaa sinusta kunnon kuvat. 30.5, 31.5 ja 1.6 käytössäsi on laajavalikoima kuvauskukkia kuvausta varten. Kuvauksessa käytettävät kukat tulevat Hyvinkään parhaasta Kukkakauppa Peikonkämmenestä. Olet studiokuvan arvoinen! Kannattaa olla nopea sillä ajat täyttyvät kovaa vauhtia. #fotoman #studiofotoman #sveitsinlukio #hyk #hyvinkäänyhteiskoulu #rajamäki #hyvinkää #riihimäki #riihimäenlukio #mäntsälä #jokela #loppi #hausjärvi #nurmijärvi #laureahyvinkää #merkonomi #tradenomi #ylioppilas www.studiofotoman.fi (paikassa Fotoman)

[hukkablog-blog]

Digitalouden 10 Trendiä (paranneltu versio)

Lähdin analysoimaan Ericssonin julkaisemaa tutkimusta vuoden 2018 kymmenestä kuluttajien trendeistä. Otin käsittelyyn kolme mielestäni mielenkiintoisinta trendiä ja seuraavaksi avaan niiden sisältöä ja kerron omakohtaisia kokemuksia.

Älyllinen mainonta

Monesta voi tuntua, että robotit tulevat olemaan tulevaisuudessa liian älykkäitä, mutta voiko näin tapahtua mainoksillekin? Ericssonin tutkimuksen mukaan kuluttajilla on viha-rakkaussuhde mainontaan. Suurinta osaa tutkimukseen osallistuneista ei mainonta haittaa, jos sen kautta voi saada etuja. Kolmasosa vastaajista koki mainonnan jopa epämiellyttäväksi.

 Eläessämme asiakkaan aikakaudella, markkinointi keskittyy päivä päivältä enemmän luomaan elämyksiä ja kanssakäymistä asiakkaan välillä. Tekoälyä käytetään mainonnassa joka paikassa, kuten esimerkiksi markkinoinnin automaatiossa. Kiinassa on jo normaalia, että kaduilla on tekoälyllä toimivia digitaalisia mainostauluja. Niissä on kasvojentunnistus järjestelmä, jonka myötä mainos pystyy reaaliajassa kohdentamaan sen suoraan kohdehenkilön mukaan. 

Henkilökohtaisesti tämä kuulostaa hieman pelottavalta ja utopistiselta. Koen sen kuitenkin olevan arkipäivää, sillä älypuhelimessanikin on laaja skaala ohjelmia, jotka käyttävät kasvojen tunnistusta, äänentunnistusta ja sijaintia. Toisaalta tämä saattaa olla myös kätevää, sillä epäolennaiset mainokset tuntuvat jäävän huomioni ulkopuolelle usein. Hyöty taitaa kuitenkin olla enimmäkseen yrityksen puolella, kuin kuluttajan.

 Teknologian kehitys vie työpaikat

Elämme parhaimmillaan tekoälyn kulta-aikaa, monella lukijalla on varmasti herännyt tunne, että joka päivä syntyy joku uusi keksintö, joka hyödyntää tekoälyä. Teknologian kehityksen myötä varmastikin lähitulevaisuudessa suurin osa rutiinin omaisista työtehtävistä muuttuu monilla aloilla. Aivotutkijoiden Minna Huotilaisen ja Katri Saarikiven mukaan tarve yhteiskunnan tarve inhimillisille taidoille tulee kuitenkin säilymään.

Teknologia auttaa ylittämään inhimillisten kykyjen rajoituksia, mutta vastavuorovoisesti ihmisten älylliset ominaisuudet tukevat teknologian mahdollisuuksia. Tuottavuus ei siis automaattisesti kasva automaation myötä, vaan sen tueksi tarvitaan ihmisaivojen ainutlaatuisia ominaisuuksia.

Epäröin hieman yhteishaku vaiheessa kaupallista alaa, sillä olin lukenut mediasta artikkeleja, joiden mukaan tradenomi tutkinto on turha nykyteknologiassa. Kuitenkin ensimmäisen työharjoitteluni jälkeen huomasin, että vuorovaikutus taidot tietoteknisen osaamisen tukena tulevat aina olemaan tärkeä osaamisalue. Siihen ei tekoäly todennäköisesti ikinä tule kykenemään. Myöskin luova ajattelu, uusien asioiden keksiminen ja innovaatiot ovat vain ihmisälyn ominaisuuksia, jotka tulevaisuuden työelämässä ovat isossa roolissa.

 Ilmatilan hyödyntäminen kaupungeissa

Kaupungit alkavat tulla ahtaiksi rakennuksista ja asukkaista päivä päivältä enemmän. Droneja alkaa näkymään kaupungeissa useammin, mutta onko niissä tulevaisuus? Monet ravintolaketjut suunnittelevat parhaillaan kotiinkuljetusyhteyksiä taivaan kautta. Ravintolaketju Pizza Hut sai suurta medianäkyvyyttä kaksi vuotta sitten luodullaan tempauksellaan. Siinä he kuljettivat ensimmäisinä pizzalähetyksen dronen avulla asiakkaalleen Yhdysvalloissa.

Monilla on kiinnostusta ihmisten kuljetukseen ilmatilan kautta, kuten lentäviin takseihin. Mikään jo olemassa oleva kaupunki ei taida olla tarpeeksi turvallinen tämän kaltaisen idean toteuttamiseen. Lentävät autot ovat olleet jo näkyvillä 80-luvun elokuvissa, kuten Paluu tulevaisuuteen. Elon Musk kertoi mielipiteensä Joe Roganin podcastissa asiasta. Odotin tiedemieheltä ja suurelta innovaattorilta erilaista vastausta, hän totesi vain lyhyesti: ”Se olisi liian äänekästä. Jos haluatte luoda lentävän auton, miksi ette laita vaan helikopteriin renkaita?”.

Ilmatilan hyödyntäminen näillä tavoilla on enimmäkseen fiktiivistä pohdintaa. Todellisuudessa tilanne on päinvastoin, maanalaista tilaa on suunnitteilla hyödyntää esimerkiksi liikkumiseen. Los Angelesiin on suunnitteilla maanalainen tunneliverkosto, jota pitkin voi ajaa autolla jopa 240/Kmh. Projekti on ironisesti nimetty Boring Tunnel:iksi.

Uskaltaisitko sinä ajaa autolla maanalaista tunnelia pitkin?

Lähteet

Ericssonin tutkimus

Duunitorin artikkeli

BBC:n video

Kuva 1

Kuva 2

[punertavalisko-blog]

KONE koneen sisällä

Viihtyisitkö koneessa?

KONE voisi ottaa itselleen käyttöön kaksi erilaista peliä. Toinen näistä peleistä voisi olla mobiilipeli, toinen tietokonepeli. Molemmissa peleissä olisi samanlainen idea, pulman ratkaisu. Tämä pulma olisi tietenkin hissi, ja miten sen hissin voisi asettaa tiettyyn paikkaan. Tietokoneversio voisi olla paljon monimutkaisempi, joka olisi enemmän simulaattorin kaltainen. Tietokone puolella otettaisiin enemmän huomioon hissin mekaaniset asiat, ja niiden onnistunut asennus tuottaisi pelaajalle lisää rahaa minkä avulla hän pystyisi “ostamaan uutta teknologiaa” ja niin edelleen. Mobiilipelin näkisin samanlaisena, kuin alla oleva peli (Poly Bridge), mutta hisseillä.

Hyöty KONE mielestäni on todella hyödyllinen jo monelle, etenkin suomalaisille tradenomi opiskelijoille. He voisivat kuitenkin lisätä enemmän demo videoita sellaisista aiheista, kuten IOT, hissin testaus paikat, ja miten Suomalaisuus nähdään maailmalla suuren yrityksen silmin. 

Voiko kone vakuuttaa sinut? Kuten aikaisemmin jo mainitsin, KONE on alkanut tekemään yhteistyötä IBM kanssa IOT saralla, he aikovat jossain vaiheessa tehdä älyhissejä, mitä voidaan kontrolloida älypuhelimen avulla. Tätä ei tarvitse ehkä aasian markkinoilla vakuutella ihmisille, mutta Suomessa voisin nähdä tämän paikoittain hyvin outona asiana, joten tämän esittelisin ihmisille interaktiivisena demona, vaikkapa jossain suositussa paikassa, esim Kiasmassa. 

Insert inspiration quote here: KONE, suuri ja mahtava. Miten tämän kokoinen yritys voisi inspiroida sinua tai minua, yksittäistä henkilöä. KONE voisi järjestää yrityskursseja, ja saada ihmisiä kiinnostumaan yrittäjyydestä enemmän. Onhan Koneen tarina mielenkiintoinen ollut alusta asti, ja etenkin sen takia, että he kasvoivat maailman toisiksi suurimmaksi hissin valmistajaksi.

[maaariocreations]

Karelian AMK:n mainoskuvauksissa lavastajana/rekvisiöörinä.

Media-ala:  https://www.youtube.com/watch?v=hwWK-w_EpNU

Restonomi/tradenomi: https://www.youtube.com/watch?v=W6FdJV0DU9U

Sosiaali ja terveysala: https://www.youtube.com/watch?v=HHzBjp6fjNM

Minua kysyttiin mukaan kun Koju Film Company aikoi kuvata mainosvideoita Karelia Ammattikorkeakoulullle muutamasta eri koulutusohjelmasta. Minun tehtäväni oli enimmäkseen stailata opetustiloja mielenkiintoisemman näköisiksi kuitenkin kysymällä neuvoa alan opettajilta realismin säilyttämiseksi. Media-alan kuvauksissa sain tehdä lavastuksen lavastuksen sisällä. Lainasin tavaroita kuvattavilta kouluilta, entiseltä koulultani Outokummusta, paikalliselta antiikkiliikkeestä sekä vanhemmiltani ja omasta kodistani.

[iiakatariina-blog]

Digitalouden mahti

Olen vastikään vantaalaistunut Turun flikka suorittamassa tradenomi opintojaan Haaga-Heliassa. Osana opintoja on määrä tutustua blogien ihmeelliseen maailmaan ja pohtia digitalisaation merkitystä nyky-yhteiskunnassa sekä sen tulevaisuuden näkymiä. Miksi sitten nimi ”Kuutamolla Kuunjoen kanssa”? Voisi olettaa, että liiketalouden alalle pyrkinyt olisi jo valmiiksi ns. diginatiivi. Tunnustan että kännykällä kyllä surfailen kuin kala vedessä, mutta mitä tulee tietokoneisiin, ohjelmointiin ja muihin teknologioihin niin olen aivan hiirikäsi solmussa. Joten pidemmittä puheitta tervetuloa kummastelemaan kanssani näitä digimaailman ihmetyksiä!

Digitalous = mahtia ja mammonaa?

Ensimmäiseksi blogipostaukseksi aionkin pohtia digitalouden mahtia. Törmäsin eilen Kauppalehden sivuilla uutiseen, jossa kerrottiin, että Amazon nettikaupan perustaja Jeff Bezos oli noussut jälleen maailman rikkaimmaksi syrjäyttämällä Microsoftin perustajan Bill Gatesin. Kun luin tätä kauppalehden artikkelia, heräsi kysymys, jos kaksi maailman rikkaimmasta tittelistä kilpailevaa ovat digimaailmassa menestyneitä, kuinkakohan suuresta markkinasta onkaan kyse… Klikkailin itseni vauhdilla Forbesin sivustolle, jossa on listattuna tämän hetkiset maailman rikkaimmat ja tosiaan jo TOP 7 listalla viisi herraa komeilivat siellä digitalouden ansiosta. Nuorimpana tällä listalla mainittakoon vain 33-vuotias Facebookin perustaja Mark Zuckerberg. Digitaloudella näyttää siis tosiaan olevan mahtia, jonka rinnalla perinteiset öljysheikit kalpenevat kateudesta.

 Microsoft ja Facebook on jo keksitty, mitä sitten seuraavaksi?

Mielenkiintoista on seurata mitä innovaatioita on tulossa seuraavaksi, jotka voisivat räjäyttää uuden aikakauden digisaralla. Näin tavallisesta tallaajasta tuntuu, että kaikki tarpeellinen ja vähän myös tarpeetontakin on jo keksitty... Perinteinen soittaminen ja ihmisten kanssa kasvotusten tapaaminen on vaihtunut viestittelyyn ja trendikkääseen somettamiseen, ja deittiseuraa metsästetään kotisohvalla pelisovelluksen avulla. Teknologian tarkoitus on helpottaa arkea, mutta itselle ainakin herää kysymys missä menee raja laiskuudessa ja hyödyllisyydessä?

 Luottaisitko sinä esimerkiksi täysin itseään ajavaan autoon?

Tämäkin tieteiselokuvamainen uudistus on hurjaa vauhtia tulossa todelliseksi jo ensi vuosikymmenellä, jos on Mobileyen kehitysjohtajaan Ubi Remeriin uskominen. Tilastollisesti 93% liikenteen onnettomuuksista tapahtuu inhimillisistä syistä ja itseajavaohjelmisto voisi vähentää näitä onnettomuuksia arvioiden mukaan vähintään 30-40%. Kuitenkaan kaikkia onnettomuuksia ei pystyttäisi estämään, sillä kyseessä on kuitenkin robotti. Remerin mukaan autosta poistuisi polkimet kokonaan ja kuski voisi vain istua takapenkillä ja nauttia kyydistä. Tämä kuulostaa hienolta tulevaisuuden kuvalta, mutta näin itse kriittisenä kaikelle uudelle teknologialle, en voi olla ajattelematta sitä, että nykyisissäkin vielä melko yksinkertaisissa ohjelmistoissa, kuten kännykän applikaatioissa on tiettävästi aina pieniä virheitä, jotka helposti jumittavat tai jopa sammuttavat koko laitteen. Mitä käy, kun kyseessä onkin buginen muiden autojen joukossa 100km/h kiitävä ihmistä kuljettava kulkuväline? Itse haluaisin kyllä yhä olla vastuussa omasta keskinkertaisesta autoilustani myös tulevaisuudessa, oli robotiikka kuinka kehittynyttä tahansa.

 Summa summarum..

Kaikesta huolimatta fakta on se, halusimme tai emme, digitalouden mahti tulee kasvamaan räjähdysmäisesti seuraavien vuosikymmenien aikana ja ulottumaan taatusti jokaiseen osa-alueeseen elämässämme tavoilla, joita vielä emme pysty edes kuvittelemaan. Uusille digitalouden innovaatioille on kysyntää ja seuraava Bezos tai Zuckerberg voi olla kuka tahansa…

Lähteet: 

Kauppalehti: “Auto ilman rattia ja kuskia tulossa pian.”, Jeff Bezos päihitti Bill Gatesin.

Forbes: The World’s Billonaires.

[massiblogi-blog]

YHTEISÖMANAGERI

https://www.yrittajat.fi/uutiset/609377-yksinyrittaja-johanna-janhonen-tyokseen-yhteison-asiallahttps://kinda.fi/posts/uusi-ammattikunta-yhteisomanagerit/

(Kuvan lähde)

Kuka on yhteisömanageri?

Suomeen on syntynyt uusi ammattikunta, Community Managerit eli yhteisömanagerit. Työnimike saattaa olla myös yhteisöpäällikkö, verkkovastaava tai verkkoyhteisön alkuvaiheessa nettikätilö. Nykypäivän yhteisömanageri on todellinen ekstrovertti moniosaaja, jolla täytyy olla kaikki osa-alueet hallussa. Näitä ovat esimerkiksi viestintäsuunnittelija, digimarkkinoija, sisältöspesialisti ja sosiaalisen median asiantuntija.

Yhteisö voi muodostua tuotteen, palvelun, yrityksen, yhdistyksen, hankkeen tai vapaaehtoistoiminnan ympärille. Yhteisömanageri huolehtii yhteisöstä jatkuvassa vuorovaikutuksessa yhteisön jäsenten kanssa. Hän voi toimia organisaatiossa palkattuna, alihankittuna tai vapaaehtoisena. Hän seuraa erilaisia tietovirtoja, järjestää tapahtumia, tiedottaa, rakentaa verkostoja, koordinoi ja joukkoistaa.

Maailman paras yhteisömanageri

Pelkkä ulospäinsuuntautuneisuus ja ylitsepursuava sosiaalisuus eivät vielä riitä. Toki niitäkin tarvitaan, mutta seuraavassa muutamia tärkeitä pointteja hyvän yhteisömanagerin piirteistä.

Taitava yhteisömanageri osaa kuunnella ja ymmärtää. On oltava selkeä näkemys siitä, ketää yhteisöön kuuluu. Ja ennen kaikkea millaisia ihmistyyppejä he ovat, jotta heitä osaa kuunnella, ohjata ja auttaa. Lisäksi yhteisömanageri osaa kerätä tietoa, palautetta ja mielipiteitä yhteisön jäseniltä sekä koostaa näistä yhteinen sanoma, jota viedä eteenpäin.

Yhteisömanagereja toimii useilla eri aloilla. Hänen on osattava oma toiminta-alansa ja erityisesti työnantajayrityksen toiminta, tuotteet ja palvelut. Esimerkiksii pelialalla yhteisömanagerin on tunnettava peliteollisuus sekä pelinkehitysprosessin perusteet ja tekijöiden roolit siinä. Työ vaatii myös peligenrejen ja pelien tuntemusta sekä kiinnostusta niitä ja pelaamista kohtaan.

Osaamisen eri osa-alueet korostuvat toimialasta riippuen. Yhteisömanagereja toimii myös mm. artistien ja sosiaalisen median vaikuttajien yhteisöissä tai vuokra-asumisen alaisuudessa.

Vuokra-asuminen on kokenut viime vuosina suuria muutoksia ja kehittynyt normaalista asunnon vuokraamisesta laajemmaksi palvelualaksi. Tälläisestä ovat hyviä esimerkkejä mm. SATO ja Setlementtiasunnot. He tarjoavat normaalin vuokrasuhteen lisäksi paljo muuta palvelua. Tässä astuu kuvaan yhteisömanagerit, jotka pitävät huolta koko asuinkerrostalon yhteisöstä. He toimivat yhteishenkilönä asiakkaiden ja yrityksen välillä auttaen asiakkaita koko vuokrasuhteen ajan kaikessa asumiseen liittyvässä. Tälläinen palveluasuminen korostuu erityisesti vanhusten kohdalla, jotka haluavat maksaa vuokrassaan muutakin kuin pelkistä neliömetreistä.

Tästä linkistä voit lukea artikkelin SATO:n yhteismanagerista Olli Järvenkylästä, joka kertoo millaista on toimia vuokra-asumialalla yhteisömanagerina. SATOn yhteisömanageri Olli Järvenkylä kuvaa itseään osallistamisen ammattilaiseksi.

(Kuvan lähde)

Yhteisömanagerin työ kiinnostaa! Miten kouluttautua?

Koulutustaustat yhteimanagereilla vaihtelevat laidasta laitaan riippuen siitä millä alalla he toimivat. Yhteisiä avainsanoja heille kaikille voisi kuitenkin olla: viestintä, markkinointi, sosiaaliset taidot ja tietotekniikka.

Toisen asteen ammatilisissa oppilaitoksissa voit opiskella mm. viestintää, jolloin tutkintonimike olisi media-assistentti. Perustutkinnon suorittaminen onnistuu myös oppisopimuskoulutuksena, jolloin työskentelet jo alalla ja kouluttaudut työn ohella. Toisen asteen oppilaitoksissa myös toimiva koulutus tähän voisi olla liiketalouden perustutkinto eli merkonomi.

Ammattikorkeakoulussa opintotarjonnan laajuus on hieman parempi. Voit suuntautua mm. graafiseen tai digitaaliseen viestintään, journalismiin tai audiovisuaaliseen viestintään. Tällöin tutkintonimikkeesi olisi kulttuurialan medianomi. Ammattikorkeakouluissa voi opiskella liiketaloutta suuntautuen esimerkiksi markkinointiin, tieto- ja viestintätekniikkaan tai media-alaan. Tutkintonimike on liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto tradenomi.

Pelialalla toimii paljon yhteisömanagereja ja heitä palvelee loistavasti pelialan koulutus, jota tarjoaa mm. oma oppilaitokseni Haaga-Helia AMK.

Yliopistotasolta löytyy toki myös alalle sopivaa koulutusta. Tietynlaisilta yhteisömanagereilta vaaditaan hyvää ihmistuntemusta ja käyttäytymistiedeosaamista. Näitä voit opiskella yliopistossa. Yliopistoissa voi myös opiskella kauppatieteitä suuntautuen esimerkiksi markkinointiin. Alempi korkeakoulututkinto on kauppatieteiden kandidaatti. Ylempi korkeakoulututkinto on kauppatieteiden maisteri.

Lisäsin alle mielenkiintoisen työpaikkailmoituksen, jossa haetaan urheiluseuralle yhteisömanageria. Valitettavasti haku tähän on jo päättynyt, mutta pääset tutustumaan mitä salibandyä liigatasolla pelaava Westend Indians kaipaisi uudelta yhteisömanageriltaan. Painamalla tätä linkkiä pääset siirtymään rekryn sivulle.

(Kuvan lähde)

Tämän blogin lähdemateriaalit tarjosi: - https://vaqueroadvertising.com/espanol-habilidades-y-funciones-la-importancia-de-los-community-managers/ - https://www.slideshare.net/miiak/yhteisomanagerointi - https://tohtorilletoita.wordpress.com/2015/02/02/millainen-on-hyva-yhteisomanageri/ - https://grapevine.fi/millainen-hyva-yhteisomanageri-yhteisomanagerointi/ - https://kinda.fi/posts/uusi-ammattikunta-yhteisomanagerit/ - http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/57968be70a65344600b2e66c36a94672 - https://www.yrittajat.fi/uutiset/609377-yksinyrittaja-johanna-janhonen-tyokseen-yhteison-asialla

[digihiiri]

Lean Canvas -blogiteksti (Ryhmä 5)

Mikä on Lean Canvas?

Lean Canvas on Ash Mauryan kehittämä tehokas työkalu, jonka avulla voidaan selkeästi ja ytimekkäästi kehittää ja hahmotella ideaa tai innovaatiota.

Miten Lean Canvas eroaa Business Model Canvasista?

Lean Canvas keskittyy Business Model Canvasia enemmän asiakkaan ongelmiin ja asiakkaan mukaan ottamiseen tuotekehityksessä. Lean Canvas sopii hyvin myös startup-yrityksille, jotka eivät ole vielä varmoja millainen heidän tuotteensa tulee olemaan. Business Model Canvas taas toimii paremmin jo toiminnassa oleville yrityksille.

Meidän Lean Canvaksemme keskittyy saamaamme toimeksiantoon Green City Farmilta. Toimeksiantona on ollut kehittää heille uusi innovaatio opetus- sekä virkistyskäyttöön.

Toimeksiantajamme haasteena on tällä hetkellä se, ettei viljelijällä ole tarpeeksi aikaa ylläpitää pellon tarvitsemaa hoitoa ja sen jalostamista, koska suurin osa ajasta kuluu farmin esittelyyn siellä vieraileville ryhmille ja muille ohikulkijoille. Green City Farmin haasteena tämän lisäksi on myös pellon vähäinen tunnettavuus, mikä osakseen johtuu siitä, ettei digitaalisuutta tai sosiaalista mediaa ole juurikaan hyödynnetty. Tällä hetkellä esimerkiksi markkinointia tehdään lähinnä ainoastaan heidän omilla verkkosivuillaan.

Green City Farmin olisi hyvä ottaa käyttöön kaikki mahdolliset digitaaliset kanavat markkinointiinsa, kuten sosiaalisen median alustat; Facebook, Instagram ja Twitter. Green City Farm tekee yhteistyötä koulujen, kuten Haaga-Helian kanssa ja opiskelijoiden avulla voisi helposti ottaa käyttöön Facebookin ja Instagramin. Oppilaat voisivat markkinoinnin suuntautumisen kursseilla päivittää Green City Farmin sosiaalisen median kanavia, josta ei aiheutuisi lisäkuluja, eikä se myöskään kuluttaisi Green City Farmin omia resursseja.

Ryhmämme kehittelemä innovatiivinen ratkaisu Green City Farmille on, että pellolle tulisi QR-koodilla varustettuja pylväitä, joiden avulla vierailijat voisivat käydä pellon esittelykierroksen läpi itsenäisesti, yksin tai yhdessä ja täysin oman aikataulunsa mukaisesti. Vierailijat pystyisivät samalla tutustumaan Green City Farmin tarinaan erilaisten videoiden avulla ja opiskelemaan lisää tietoa viljellyistä kasveista sekä itse pellon ylläpidosta. Tämän avulla viljelijän aikaa säästyy ja samalla myös pellon toiminta paranee.

Etulyöntiasema Green City Farmille olisivat QR-koodeilla toteutetut polut, jotka ovat Green City Farmin tarvitsema innovaatio. Tämä mahdollistaisi heille tarvitsemaansa aikaa ilman suurta budjettia, sekä toisi digitaalisuudellaan farmin tähän päivään. QR-koodeilla toimivaa sisältöä on helppo muokata ja lisätä, esimerkiksi kasvien kasvuympäristöjen muuttuessa.

Innovaatiomme on myös mitattavissa; QR- koodien avulla nähdään tilastot jokaisesta koodin avauksesta, jonka avulla Green City Farm pystyy tulkitsemaan mitkä asiat kiinnostavat kävijöitä, ja tilastojen avulla saavat osviittaa myös siihen, kuinka paljon kävijöitä pellolla käy. Tätä tietoa kannattaisi ehdottomasti hyödyntää tulevaisuudessa markkinoinnin suunnittelussa ja sen kohdentamisessa – ja miksi ei itse sisällön laatimisessakin.

Jokainen uusi innovaatio luo myös kustannuksia ja tässä tapauksessa kustannusrakenne koostuu verkkosivujen luonnin ja ylläpidon kustannuksista sekä QR-koodien esillepanoa varten hankittavista tolpista.

Olemme kehittäneet Green City Farmille sloganin ”Green City Farm – Pelto, josta sinäkin innostut!” ja ajatuksena tämän takana on se, että kohde on paljon muutakin kuin pelkkä pelto keskellä Helsinkiä. Farmilla kävijän on nyt mahdollisuus kokea uudenlainen ja innostava oppimiskokemus keskellä luontoa, digitaalisuuden avulla. Vierailulle voi tulla ympäri vuoden ja kaikkina kellonaikoina, sillä opetusmateriaalit ovat aina paikan päällä saatavilla. Mukaan tarvitsee älylaitteen, säähän sopivat vaatteet sekä avoimen mielen.

Olemme luokitelleet Green City Farmille asiakassegmentit innovaatiomme pohjalta. Mielestämme tärkeimmät segmentit ovat sosiaalisen median vaikuttajat, turistit, kouluryhmät ja erilaiset virkistysryhmät kuten vanhainkodit. Ihanteellisimmat käyttäjäryhmät ovat koululaisryhmät sekä sosiaalisen median vaikuttajat, kuten bloggaajat.

Tämä innovaatio itsessään ei tuota Green City Farmille kassavirtaa, vaan sen liiketoiminnallinen arvo on ensisijaisesti pedagogiikassa. Innovaation avulla myös aikaa vapautuu pellon ylläpitoon ja jalostamiseen, jota kautta farmi pystyy tulevaisuudessa kehittymään ja tuottamaan enemmän kasvatettavaa lopputuotetta.

[debaattimedia]

:NIMITYKSET: Christoffer Ingo aloittaa puoluejohtaja Anna-Maja Henrikssonin eduskunta-avustajana Christoffer Ingo aloittaa oikeusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonin eduskunta-avustajana. Svensk ungdomin entinen puheenjohtaja Ingo on maaseutuyrittäjä ja tradenomi.

[diginatiivi-blog]

Digitalisaation aikaansaama työntekomuoto - “Tubetus”

Videobloggaaminen eli vloggaaminen tarkoittaa videoiden kuvaamista ja niiden lataamista nettiin. Videoita tehdään esimerkiksi omasta arjesta tai jostain tietystä mielenkiinnonkohteesta kuten urheilusta. Tubettaminen tarkoittaa sitä, kun videoblogeja ladataan youtube-videopalveluun. Henkilöä, joka tubettaa sanotaan tubettajaksi. Tubettajilla on oma kanavansa youtube-videopalvelussa, johon he lataavat aina halutessaan uusia videoita. Tilaajat ovat tubettajien YouTube-kanavan seuraajia.

Tubettajat voivat tienata “työstään” vuositasolla huimia summia. Esimerkiksi talouselämän 15.2.2018 uutisen mukaan tradenomi tienaa kuukausitasolla keskimäärin 3661 euroa eli vuositasolla noin 44 000 euroa. Savonsanomien 1.11.2018 uutisen mukaan tubettajat voivat tienata jopa yli 100 000 euroa vuodessa. Toki he voivat tehdä myös muita töitä tubettamisen lisäksi. Tässähän sitä alkaa miettimään, josko itsestäkin tulisi tubettaja, kun noita ansiotuloja katselee. :D Tienistin suuruus riippuu seuraajien määrästä. Mitä enemmän on seuraajia, sitä paremmalla todennäköisyydellä tubettamisesta voi tulla harrastuksen sijaan ansiotyötä.

Tubettaminen on melkein jokaisen nuoren arkipäivää nykyään. Suurin osa lukeutuu seuraajien joukkoon ja vain pieni osa itse tubettaa. Nykynuorisosta todennäköisesti jokainen osaa nimetä ainakin jonkun tubettajan. Tubettajista voi tulla hyvinkin suosittuja ja tätä kautta julkisuudenhenkilöitä. YouTube-videopalvelun ikäraja on 13 vuotta. Varmaan jokainen aikuinen ymmärtää, että jos tämän ikäinen nuori päätyy julkisuudenhenkilöksi, elämästä voi tulla vaikeaakin, joten totta kai tälläkin mielenkiintoisella työnmuodolla on toinenkin puoli. Tämä on aikuisista ja etenkin lasten omista vanhemmista joltain osin myös huolestuttavaa.

Itsekin seuraan satunnaisesti joidenkin tubettajien videoita, mutta en ole kenenkään varsinainen tilaaja, eli säännöllisesti ketään ei tule seurattua. Jotkut tekevät kyllä hyvinkin mielenkiintoisia videoita, joita on kiva katsella. Mahtavaa, että digitalisaatio on saanut aikaiseksi tällaisenkin työntekomuodon, jota kuka vaan voi lähteä yrittämään. Olen kuitenkin sitä mieltä, että vanhempien pitää olla hyvin tarkkoja ja seurata tarkoin mitä kaikkea oma lapsi Youtubesta katsoo. 

[matkaniesimieheksi]

Minä esimiehenä ja coachina.

Tervehdys,

Olen 29-vuotias tradenomiopiskelija ja opintoni ovat nyt siinä pisteessä, että pääsen vihdoinkin hyppäämään kohti suuntautumisopintoja. Kun aloitin opintoni Haaga-Heliassa melko tarkalleen vuosi sitten, minulla ei ollut harmainta havaintoa siitä mihin haluaisin suuntautua. Olen toiminut 10-vuotta kuljetusalan yrittäjänä pääkaupunkiseudulla ja olen toiminut parhaimmillaan esimiehenä, pomona ja suunnannäyttäjänä viidelle työntekijälle. Eli kokemusta minulta löytyy jo jonkin verran, mutta uskon että opittavaakin on paljon. Siksi tällä kurssilla olen. Olen innokas oppimaan uusia tapoja johtaa ja coachata ja monipuolistamaan osaamistani.

Se miten löysin johtamisen ja HR:n omaksi suuntautumissuunnaksi tapahtui hyvin sattumalta. Viime talvena lomareissullani luin kahta eri kirjaa, jossa käsiteltiin johtamista kahden eri ihmisen näkökulmasta ja kokemuksista. Niitä luettuani mietin kuinka mielenkiintoista ja monimuotoista johtaminen voi ollakaan ja kuinka isoja vaikutuksia hyvällä ja huonolla johtamisella voi olla. Itselleni heräsi saman tien ajatuksia siitä, kuinka itse haluaisi johtaa tiimejä, ryhmiä tai organisaatioita.

Käyn tradenomi opintojen ohella Itä-Suomen avoimessa yliopistossa urheilujohtamisen sivuainekokonaisuutta. Löydettyäni kirjojen avulla suuntautumisopintojen suunnan, tajusin kuinka hyvin ne nämä kaksi eri opintokokonaisuutta täydentävät toisiaan. Eli voisi sanoa vastauksen olleen aivan nenäni edessä, mutta kesti vain hetki tajuta kyseinen asia.

Olen kehittynyt viimeisen kahden vuoden aikana itseni johtajana huimasti. Osittain kokemuksen johdosta, mutta osittain myös siksi, että olen alkanut lukemaan kirjallisuutta koskien aihetta. Ehdoton suosikki kirjani tähän aiheeseen on Aki Hintsan Voittamisen Anatomia. Kirja antoi todella vahvat työkalut siihen, miten kykenen johtamaan itseäni täysipainoisesti. En tosin vielä voi sanoa, että osaisin johtaa itseäni täydellisesti, mutta pikkuhiljaa suunta on parempi.

Odotan innolla tulevaa Esimies itsensä johtajana ja coachina kurssia, sillä uskon sen antavan minulle vielä paremmat työkalut itseni johtamiseen ja opin coachaamisen mahdollisuudet ja mitä se ylipäätänsä on. Katsotaan mitä tulevat viikot tuovat tullessan.