#Bisnes

[pasilanas3ma]

Noora Fagerström

[elmaherlaw]

حقق حلمك و افتح شركتك في المملكة العربية السعودية بدون اى مصاريف اضافيه

لو انت عندك مشروعك الخاص و حابب تفتح شركتك الخاصه فى المملكة العربية السعودية ، تقدر تتواصل معانا دلوقتى و احنا هنسهلك كل الاجراءات و نخلصهالك بدون اى مصاريف اضافيه .

تواصلنا معنا : 0545020565

[kapitaali]

EU-Mercosur -kauppasopimus on pysäytettävä NYT!

Ei enää toksisia kauppasopimuksia EU:n ja Etelä-Amerikan maiden välille

Me allekirjoittaneet Latinalaisen Amerikan ja Euroopan unionin järjestöt vastustamme yhtenäisesti EU:n ja Mercosurin välistä kauppasopimusta. Kehotamme poliittisia päättäjiä Atlantin molemmin puolin lopettamaan vihdoin tämän toksisen kauppasopimuksen.

Tätä vanhentunutta kauppasopimusta on neuvoteltu yli 25 vuotta suljettujen ovien takana, eikä siihen ole osallistuttu tai sitä ole tarkasteltu julkisesti. Jopa Euroopan oikeusasiamies on arvostellut Euroopan komission avoimuuden puutetta. Komissio harkitsee nyt äänestysprosessin muuttamista ”jakamalla” sopimuksen, jolloin se voi ohittaa yksittäisten maiden veto-oikeudet. Sadat kansalaisyhteiskunnan järjestöt ja parlamentaarikot ovat tuominneet tämän toimenpiteen hyökkäyksenä demokraattisia prosesseja vastaan. Mikä pahempaa, ne ryhmät, joihin sopimus vaikuttaa eniten — työntekijät, pienviljelijät, alkuperäisyhteisöt ja naiset — on jätetty sopimuksen muotoilun ulkopuolelle, ja he kärsivät kuitenkin sen pahimmista vaikutuksista.

Toksinen diili ihmisille ja planeetalle

Tämä sopimus pahentaa epätasa-arvoista vaihtosuhdetta etelän ja pohjoisen välillä ja ylläpitää uuskolonialistisia kaupparakenteita. Sillä edistetään tuhoisia maatalousmalleja, jotka syrjäyttävät pienviljelijät ja alkuperäisyhteisöt, ja samalla edistetään myrkyllisten maatalouskemikaalien vientiä EU:sta, jopa niiden, jotka on kielletty EU:ssa. Nämä kestämättömät maatalouskäytännöt, myös tehdaskasvatus, uhkaavat elintarvikeomavaraisuutta ja eläinten hyvinvointia molemmilla alueilla.

Mercosur-maiden työntekijät kärsivät työpaikkojen menetyksistä ja olosuhteiden huononemisesta. Naiset menettävät tässä suhteessa vielä enemmän, ja heihin vaikuttaa myös eniten vapaakauppasopimusten kautta edistettävä julkisten palvelujen yksityistäminen. Tutkimukset osoittavat, että sopimus aiheuttaa vakavia taloudellisia riskejä, jotka syventävät eriarvoisuutta entisestään ja haittaavat kestävää kehitystä ja (uudelleen)teollistumista Mercosur-maissa.

Mikään ympäristöä koskeva liite ei voi lieventää pitkän aikavälin vahinkoja, joita tämä sopimus aiheuttaa; se on pelkkää viherpesua. EU:n ja Mercosurin sopimus edistää metsäkatoa, pahentaa ilmastokriisiä ja vie alueemme kauemmas ilmasto-oikeudenmukaisuudesta.

Ei diiliä äärioikeistolaisten ilmastokriisin kieltävien presidenttien kanssa

Sopimuksesta neuvotellaan Argentiinan ja Paraguayn ilmastokriisin kieltävien hallitusten kanssa samaan aikaan, kun metsät palavat — massiivisen metsäkadon seurauksena maatalousbisneksen hyväksi — ja Brasilia kärsii ennennäkemättömistä kuivuuskausista.

Argentiinassa anarkokapitalistiksi itseään kutsuva Javier Milei, joka on aktiivinen jäsen maailmanlaajuisessa äärioikeistolaisessa liikkeessä, on syöksynyt maan kurjuuteen. Köyhyys on noussut ennennäkemättömiin lukemiin, ja perusoikeuksia murskataan. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden protestit tukahdutetaan väkivaltaisesti, yli 60 prosenttia argentiinalaisista lapsista näkee nälkää ja keskeisiä palveluja, kuten koulutusta ja terveydenhuoltoa, puretaan. Milein katastrofaalisen politiikan ja tämän vanhentuneen kauppasopimuksen yhdistelmä on resepti katastrofiin.

Geopolitiikkaa ei korjata neokoloniaalisilla kauppasopimuksilla

Poliitikot, jotka ajavat tätä sopimusta Kiinan vaikutusvallan torjumiseksi Mercosurin alueella, ovat vapaakauppaideologian loukussa, jossa yritysten voitot asetetaan ihmisten ja planeetan edelle. Vaikka siteiden vahvistaminen on kiistatta välttämätöntä, se edellyttää solidaarisuutta, tasa-arvoa, yhteistyötä, kestävyyttä ja demokratiaa — ei kaupan epäsymmetrioiden syventämistä. Tämä ei päde ainoastaan EU:n ja Mercosurin väliseen kauppasopimukseen, vaan myös EU:n ja Meksikon sekä EU:n ja Chilen välisten vapaakauppasopimusten ”nykyaikaistamiseen”, jotka molemmat ovat yhtä ongelmallisia.

Ratkaisu on selvä:

Poliittisten päättäjien Atlantin molemmin puolin on kunnioitettava ihmisoikeuksia, sosiaalisia, ilmasto- ja ympäristösitoumuksiaan ja lopetettava nämä toksiset kauppaneuvottelut välittömästi.

Uusi kauppa — joka perustuu solidaarisuuteen, demokratiaan, keskinäiseen yhteistyöhön ja tasa-arvoon — on mahdollista!

Pysäytetään EU-Mercosur NYT!

Allekirjoittajat:

Globaalit ja alueelliset organisaatiot

Amigos de la Tierra América Latina y el Caribe (ATALC)

bilaterals.org

CADTM AYNA (Comité para la Abolición de las Deudas Ilegítimas / Abya Yala – Nuestra América)

CADTM Internacional

CCSCS Coordinadora de Centrales Sindicales del Cono Sur

CIDSE

Climate Action Network America Latina (CANLA)

Climate Action Network Europe

Compassion in World Farming EU

Confederación Latinoamericana y del Caribe de Trabajadores Estatales (CLATE)

Corporate Europe Observatory (CEO)

Ekō

EU LAT Network

Eurogroup for Animals

European Coordination Via Campesina (ECVC)

European Environmental Bureau

European Trade Justice Coalition

Fair Trade Advocacy Office

Fern

Foodwatch International

Friends of the Earth Europe

Friends of the Earth International

Global Forest Coalition

GRAIN

Jubilados Docentes

Jubileo Sur Américas

Mighty Earth

Oilwatch Latinoamerica

Oxfam

Pacto Ecosocial e Intercultural del Sur

Plataforma América Latina y el Caribe Mejor Sin TLC

PSI (Public Services International)

Publish What You Pay

Resumen Latinoamericano

African Coalition on Green Growth (ACGG)

Transnational Institute

WIDE+

Kansalliset organisaatiot

Ambiente Es Todo del FPDSCP (Frente Popular Darío Santillán Corriente Plurinacional), Argentina

Argentina Mejor Sin TLC, Argentina

Asamblea de Las Heras por el Agua Pura de Mendoza , República Argentina

Asamblea por un MAR LIBRE de petroleras, Argentina

Asociación Argentina de Abogadxs Ambientalistas y Colectivo de Acción por la Justicia Ecosocial, Argentina

Asociación Civil Lola Mora, Argentina

ATTAC Argentina, Argentina

Autoconvocatoria por la Suspensión del Pago e Investigación de la Deuda, Argentina

Buenos Aires Insoumise, Argentina

Campaña Plurinacional NO al RIGI , Argentina

Central de Trabajadores y Trabajadoras de la Argentina, Argentina

Centro de Estudios Legales y Sociales (CELS), Argentina

Colectivo Semillas Autoconvocadas, Argentina

Collectif Solidaires, Argentina

Confederación General del Trabajo de la República Argentina, Argentina

Cooperativa de Producción Agroecológica CoPA, Argentina

Coordinadora Plurinacional Basta de Falsas Soluciones , Argentina

Corriente Política de Izquierda, Argentina

Corriente Política Marabunta, Argentina

Diálogo 2000 – Jubileo Sur Argentina, Argentina

Frente de organizaciones en lucha, Argentina

Fundación de Investigaciónes Sociales y Políticas (FISYP, Argentina

Grupo de Estudios sobre América Latina y el Caribe (GEAL-IEALC/UBA), Argentina

Iniciativa Arcoiris de Ecología Política, Argentina

Lof Rankülche Ngürrü Mapu mew Vedia provincia de Buenos Aires Comunidad Mapuche Rankül, Argentina

Multisectorial golfo San Matías, República Argentina

Museo del Hambre, Argentina

Observatorio Petrolero Sur, Argentina

SoliVerde – Collectif Solidaires, Argentine

Somos Pueblo, Argentina

Tierra Nativa / Friends of the Earth Argentina, Argentina

AK EUROPA, Austria

Anders Handeln Austria, Austria

Attac Austria, Austria

Austrian Trade Union Federation (ÖGB), Austria

DKA Austria – Dreikönigsaktion der Katholischen Jungschar, Austria

GLOBAL 2000 – Friends of the Earth Austria, Austria

KOO (Koordinierungsstelle der Österreichischen Bischofskonferenz), Austria

ÖBV-Via Campesina Austria, Austria

Welthaus Diözese Graz-Seckau, Austria

WIDE Austria – Network for Women´s Rights and Feminist Perspectives in Development, Austria

11.11.11, Belgium

ACV-CSC, Belgium

Autre Terre, Belgium

Broederlijk Delen, Belgium

Canopea, Belgium

Collectif Triage, Waterloo, Belgium

Crabe asbl, Belgique

DBA, Belgium

Eco-Vie asbl, Belgique

Ecole Paysanne Indépendante, Belgique

Entraide et Fraternité, Belgium

Ferme Jungen, Belgium

FIAN Belgium, Belgium

Food & Water Action Europe, Belgium

FUGEA, Belgique

Humundi, Belgium

Iles de Paix, Belgique

La Hulpe Environnement, Belgium

Le Réseau des GASAP, Belgium

Les Amis de la Terre – Belgique asbl, Belgium

Les P’tits Dons de Pétillons asbl, Belgium

Mouvement d’Action Paysanne, Belgium

Mouvement DEMAIN, Belgique

Natagora, Belgium

Red europeo de Comités Oscar Romero, Belgium

Rencontre des Continents, Belgique

Réseautransition.be, Belgium

Rise for climate Belgium, Belgium

Solidagro, Belgium

Solidair met Guatemala, Belgium

Solsoc, Belgium

Terre-en-vue, Belgium

UNAB – Union des agriculteurs·rices bio de Wallonie, Belgium (Wallonia)

vzw Climaxi, Belgium

ULB-Coopération, Belguim

Fundación AGRECOL Andes, Bolivia

Fundacion Gaia Pacha, Bolivia

Fundación PASOS , Bolivia

Movimiento Agroecologico Boliviano, Bolivia

Plataforma Boliviana Frente al Cambio Climático, Bolivia

Centre for Climatology and Applied Research, Botswana

Southern Africa Climate Change Coalition, Botswana

AMA – Articulação de Mulheres do Amazonas, Brasil

Amigas da Terra Brasil / Friends of the Earth Brazil, Brasil

APIB – Articulation of the Indigenous Peoples of Brazil, Brazil

Articulação Agro é Fogo / Conselho Pastoral dos Pescadores, Brasil

Articulação de Mulheres Brasileiras- AMB, Brasil

Associação Alternativa Terrazul, Brasil

Associação Brasileira Interdisciplinar de AIDS, Brasil

Associação Comunitária de Educação em Saúde e Agricultura – ACESA, Brasil

Associação de Agroecologia do ABC, Brasil

Associação SEDUP – Serviço de Educação Popular, Brasil

Associação Vianei de Cooperação e Intercâmbio no Trabalho, Educação, Cultura e Saúde, Brasil

Cáritas Brasileira, Brasil

CEAP -Centro de Educação e Assessoramento Popular, Brasil

Central Única dos trabalhadores, Brasil

Centro Dandara de Promotoras Legais Populares, Brasil

Centro de Agricultura Alternativa Vicente Nica, Brasil

Centro Ecológico, Brasil

Clima de Eleição, Brazil

Coletivo Mulher Vida, Brasil

Comissão Pastoral da Terra – MS, Brasil

Comissao socioambiental Frei Tito de Alencar, Brasil

ESPLAR – Centro de Pesquisa e Assessoria, Brasil

FAOR Fórum da Amazônia Oriental, Brasil

FASE, Brasil

Federação Nacional dos Enfermeiros, Brasil

Forum Brasileiro de Ongs e Movimentos Sociais pelo Meio Ambiente – FBOMS, Brasil

Fórum da Amazônia Oriental – FAOR, Brasil

Fórum de Mulheres da Amazônia Paraense- FMAP, Brasil

Fórum Mudanças Climáticas e Justiça Socioambiental, Brasil

Frente Brasileira Contra os Acordos Mercosul-UE e Mercosul-EFTA, Brasil

Grupo de Trabalho sobre Propriedade Intelectual, Brasil

Instituto Cordilheira, Brasil

Instituto de Estudos Socioeconômicos (Inesc), Brasil

Instituto Eqüit – Gênero Economia e Cidadania Global, Brasil

Instituto Políticas Alternativas para o Cone Sul- PACS, Brasil

ISP Brasil, Brasil

Jubileu Sul Brasil, Brasil

Justiça nos Trilhos, Brasil

Marcha Mundial das Mulheres, Brasil

Movimento das Mulheres Negras da Floresta – Dandara, Brasil

Movimento de Trabalhadoras e Trabalhadores Sem-Teto (MTST), Brasil

Movimento dos Atingidos por Barragens – MAB, Brasil

Movimento Pela Soberania Popular na Mineração (MAM), Brasil

Movimento SOS Chapada dos Veadeiros, Brasil

PAD (Processo de Articulação e Diálogo), Brasil

REBRIP – Rede Brasileira pela Integração dos Povos, Brasil

Rede de Intercâmbio de Tecnologias Alternativas, Brasil

Serviço de Assistência Rural e Urbano – SAR, Brasil

Sindicato dos Enfermeiros do Estado de São Paulo (SEESP), Brasil

Terramar, Brasil

Climate Action for Lifelong Learners (CALL), Canada

Chile Mejor sin TLC, Chile

Cedetrabajo, Colombia

Réseau des Organisations de la Société Civile pour le Developpement du Tonkpi (ROSCIDET), Côte d’Ivoire

Hnutí DUHA / Friends of the Earth Czech Republic, Czechia

Forests of the World, Denmark

Global Aktion, Denmark

NOAH / Friends of the Earth Denmark, Denmark

OMASNE, Ecuador

Acción Ecológica, Ecuador

Centro de Documentación en Derechos Humanos “Segundo Montes Mozo SJ” (CSMM), Ecuador

CESTA Amigos de la Tierra, El Salvador

Amigas de la Tierra / Friends of the Earth Spain, España

Asociación por la Paz y los Derechos Humanos Taula per Mèxic, Catalunya

Attac España, España

Cátedra UNESCO de desarrollo humano sostenible, UdG, España

CGT – Confederación General del Trabajo, España

CICrA Justícia Ambiental, España

COAG-Coordinadora de Organizaciones de Agricultores y Ganaderos, Spain

Extinction Rebellion Málaga, España

Iniciática Cambio Personal y Justicia Global, España

La Coordinadora de Organizaciones para el Desarrollo-España, España

Observatori del Deute en la Globalització, Spain

Salva la Selva, España

SETEM Catalunya, Spain

Ecologistas en Acción, España

Entrepueblos-Entrepobles-Entrepobos-Herriarte, Estado Español

Paz Con Dignidad (OMAL), Estado Español

Estonian Green Movement / Friends of the Earth Estonia, Estonia

ELA euskal sindikatua, Euskal Herria

LAB sindikatua, Euskal Herria

Friends of the Earth Finland, Finland

Action non-violente COP21 (ANV-COP21), France

ActionAid France, France

Agir Pour L’Environnement, France

AGTER, France

Aitec, France

Alofa Tuvalu, France

Alternatiba, France

Amap de la soupe aux Cailloux, France

AMAP Paniers d’ici, France

Amis de la Terre Côte d’Or, France

Amis de la Terre France / Friends of the Earth France, France

Association CRI-AC !, France

Attac Artois -Ternois – La Gohelle, France

Attac Dordogne, France

ATTAC Finistère, France

Attac France, France

ATTAC Moselle, France

ATTAC Nîmes, France

ATTAC Pays Basque, France

Bio Consom’acteurs, France

BIOAMAP, France

Bloom, France

CADTM France, France

Canopée, France

CCFD-Terre Solidaire, France

CFSI, France

Collectif national Stop Mercosur, France

Confédération Générale du Travail (CGT), France

Confédération paysanne, France

CRID, France

CTC-42, France

DLS ip, France

Eau Secours 62, France

Extinction Rebellion France, France

FADEAR, France

Fédération Artisans du Monde, France

Foodwatch France, France

France Amérique latine FAL, France

France Nature Environnement, France

FSU, France

Générations Futures, France

Ingénieurs Sans Frontières, France

ISF Agrista, France

JDMO-AGRI, France

Les Amis du Monde diplomatique, France

LORAMAP Réseau Lorrain des AMAP, France

MAN Centre Alsace, France

MIRAMAP – Mouvement Inter-Régional des AMAP, France

Mouvement national lycéen (MNL), France

Notre Affaire A Tous, France

Peuples Solidaires, France

Peuples Solidaires Doubs, France

Peuples solidaires Le Mans – La Suze, France

Peuples solidaires Nancy, France

Peuples solidaires pays d’aubagne, France

Peuples solidaires région lilloise, France

Réseau Action Climat France, France

SAS Champ’etre, France

Slow Food en France, France

SOL Alternatives Agroécologiques et Solidaires, France

Terre & Humanisme, France

Union Syndicale Solidaires, France

Aktion GEN-Klage, Germany

Aktionsgemeinschaft Solidarische Welt e.V., Germany

Arbeitsgemeinschaft bäuerliche Landwirtschaft (AbL) e.V., Deutschland

Association of Ethical Shareholders Germany, Germany

Attac Berlin, Germany

ATTAC Frankfurt/Main, Germany

Attac Germany, Germany

Attac Hamburg, Germany

Berliner Wassertisch, Germany

Bloque Latinoamericano Berlin, Germany

Buendnis Gerechter Welthandel Muenchen, Germany

Bund für Umwelt und Naturschutz (BUND) e.V., Germany

BUND Landesverband Hessen e.V., Germany

BUNDjugend / Young Friends of the Earth Germany, Germany

Bündnis “Gemeinsam gegen die Tierindustrie”, Germany, Austria

Bündnis Gerechter Welthandel Darmstadt, Germany

Christians for Future, Germany

Christians For Future Hannover, Germany

Christliche Initiative Romero e.V., Germany

Colombia Network Germany, Germany

Coordination gegen BAYER-Gefahren (CBG), Germany

DEAB e.V. (Dachverband Entwicklungspolitik Baden-Württemberg), Deutschland

DGB Ortsverband Griesheim, Germany

Eine-Welt-Forum Mannheim e.V., Germany

Ernährungsrat Münster e. V., Germany

FARBE eV Freiburg, Germany

FDCL-Center for Research and Documentation Chile-Latin America, Germany

FIAN Deutschland e.V., Germany

foodsharing e.V., Germany

German NGO Forum on Environment & Development, Germany

Gesellschaft für bedrohte Völker, Germany

GEW Hessen, Germany

Heidelberger Bündnis für gerechten Welthandel, Deutschland

IG NAchbau, Deutschland

Informationsstelle Lateinamerika (ila) e.V. Bonn, Germany

Informationsstelle Peru e.V., Germany

KlimaEntscheid Münster, Germany

Klimanetz Heidelberg, Deutschland

KoBra – Kooperation Brasilien e.V., Germany

Konstanzer Bündnis für gerechten Welthandel, Deutschland

LSV, Deutschland

LSV EL/NOH, Germany

Mannheimer Bündnis gerechter Welthandel, Deutschland

Misereor, Germany

Nachrichtenpool Lateinamerika e.V., Germany

NaturFreunde Deutschlands, Deutschland

Naturfreunde Mannheim, Deutschland

Netzwerk gerechter Welthandel, Germany

Netzwerk Gerechter Welthandel Baden-Württemberg, Deutschland

Netzwerk Solidarische Landwirtschaft e.V., Germany

Ökumenisches Büro für Frieden und Gerechtigkeit e.V. (Oficina para la Paz y la Justicia en Munich), Alemania

Parents and People for Future Mannheim, Germany

Parents for Future Bonn, Germany

Parents For Future Hannover, Germany

PowerShift e.V., Germany

PRO MenschNatur Mittelbaden, Deutschland

ProWaldProWind Heidelberg, Germany

Rettet den Regenwald, Germany

Robin Wood e.V., Germany

Slow Food Pfaffenwinkel, Germany

treemedia e.V., Germany

Umweltinstitut München, Germany

Urgewald, Germany

VCD Regionalverband Münsterland, Germany

Ver.di Südhessen, Germany

Waldwende Heidelberg, Germany

Weltladen e.V., Deutschland

Werkhof Darmstadt e.V., Germany

Werkstatt Ökonomie e.V., Germany

Initiative 136, Greece

Naturefriends Greece, Greece

Instituto para el Futuro Común Amerindio IFCA, Honduras

Clean Air Action Group, Hungary

Green Action Association, Hungary

Magosfa Foundation, Hungary

Magyar Természetvédők Szövetsége / Friends of the Earth Hungary, Hungary

An Claíomh Glas, Ireland

An Taisce-The National Trust for Ireland, Ireland

Environmental Law Ireland, Ireland

Friends of the Earth Ireland, Ireland

Talamh Beo, Ireland

Attac Italia, Italia

Coordinamento nord sud del mondo, Italia

ASTM (Action Solidarité Tiers Monde asbl), Luxembourg

Mouvement Ecologique asbl, Luxembourg

Asociación Ecológica Santo Tomás, A.C., Mexico

Centro de Promoción y Educación Profesional “vasco de Quiroga”, Mexico

Enlace Comunicación y Capacitación A.C., México

Fronteras Comunes, Mexico

NEB No es Basura, México

Otros Mundos Chiapas, México

RMALC, México

ECO-TIRAS International Association of River Keepers, Moldova

Centre for Research on Multinational Corporations (SOMO), Netherlands

FNV Dutch Trade Union, Netherlands

Foodwatch, Netherlands

Handel Anders! coalitie, Netherlands

Water Justice and Gender, Netherlands

Both ENDS, Netherlands

Milieudefensie, Netherlands

Platform Aarde Boer Consument, Netherlands

Voedsel Anders NL, Netherlands

Working group Food Justice, Netherlands

Latin-Amerikagruppene i Norge, Norway

Rainforest Foundation Norway, Norway

Articulación de ollas populares “PYKU’I”, Paraguay

BASE Investigaciones Sociales (BASE-IS), Paraguay

Comité Estudiantil Félix H. Agüero, Paraguay

Heñói, Paraguay

Plataforma Paraguay Mejor Sin Libre Comercio, Paraguay

Savia, Paraguay

SOBREVIVENCIA / Friends of the Earth Paraguay, Paraguay

Sociedad de Economía Política del Paraguay, Paraguay

Red Peruana por una Globalización con Equidad (RedGE), Perú

Polish Ecological Club in Gliwice, Poland

Polish Zero Waste Association, Poland

BioPorto – Grupo de Acção Ambiental, Portugal

Ecomood Portugal, Portugal

FAPAS – Associação Portuguesa para a Conservação da Biodiversidade, Portugal

Íris – Associação Nacional de Ambiente, Portugal

Plataforma Transgénicos Fora, Portugal

Rede Para o Decrescimento, Portugal

Reforma Florestal Já-Por Pedrógão por Portugal, Portugal

TROCA- Plataforma por um Comércio Internacional Justo, Portugal

Batani Foundation, Russia/USA

Focus, Association for Sustainable Development / Friends of the Earth Slovenia, Slovenia

GADIP, Gender and Development in Practice, Sweden

Jordens Vänner / Friends of the Earth Sweden, Sweden

NOrdBruk, Sweden

Solifonds, Switzerland

Genç Düşünce Enstitüsü, Türkiye

Fresh Eyes, United Kingdom

Global Witness, UK

Brighter Green, U.S.

Casa de Sara, United States

Local Futures, USA

Strategies for Ethical & Environmental Development (SEED), United States

REDES-AT/Amigos de la Tierra Uruguay, Uruguay

Emmaus International, Zimbabwe

Zimbabwe Climate Change Coalition, Zimbabwe

  Lähde: https://europeantradejustice.org/eu-mercosur-nov2024/

https://kapitaali.com/eu-mercosur-kauppasopimus-on-pysaytettava-nyt/

[aisatsana]

Вдохновляюсь 🙌🏻

[leithillustration]

What is Mr Tinklepuss’ temperament like?

Sometimes I have to take a step back from the content of my work emails to admire them from a distance.

[famous-people]

Petr Aven

Petr Aven was born on March 16, 1955, in Moscow. His father, Oleg Ivanovich, was a specialist in computer technology and a lecturer at the Physics and Mathematics Faculty of Moscow State University named after Mikhail Lomonosov. His mother worked as a teacher at an institute. In 1972, Petr graduated from a specialized mathematics school, where he studied alongside Yegor Gaidar. Five years later, he received a degree from the Economics Faculty of Moscow State University named after Mikhail Lomonosov.

From 1989 to 1991, Aven served as an advisor to the Soviet Union's Ministry of Foreign Affairs. During the same period, he worked as a contracted leading research fellow in Austria at the Vienna International Institute for Applied Systems Analysis. In the fall of 1991, Aven became a part of the "reform government" led by Yegor Gaidar, serving as the Chairman of the Committee on Foreign Economic Relations and the First Deputy Minister of Foreign Affairs of the RSFSR.

In January 1992, he became the head of the Ministry of Foreign Economic Relations of Russia. From July 8, 1992, Aven served as the deputy chairman of the Currency and Economic Commission of the Government of the Russian Federation. He resigned from this position on December 22, 1992.

From December 25, 1992, to February 28, 1993, Petr Olegovich Aven served as an advisor to Boris Berezovsky, the President of Logovaz Joint Stock Company. In March 1993, he created and became the head of "Finances of Petr Aven," a company that focused on handling Russia's liquid debt obligations. Specifically, it provided consultancy services to buyers of Russian debt, covering all aspects of transaction preparation except for the pricing.

Petr Olegovich was elected as a deputy to the State Duma of the Russian Federation on December 12, 1993, on the "Choice of Russia" list. However, on January 4, 1994, he declined the mandate because the Central Election Commission declared the election of deputies to the Parliament invalid for those who did not submit written commitments to cease activities incompatible with the status of a deputy.

In 1994, Aven met Mikhail Friedman, the Chairman of Alfa-Bank's Board of Directors. It was then that the position of president was specially introduced in Alfa-Bank for Aven. Petr Aven knew his business: he quickly expanded Alfa-Bank's client base and brought it into a fundamentally new, influential orbit. By transferring 50% of Finances of Petr Aven (FinPA) shares to Friedman, Aven became the owner of 10% of Alfa-Bank shares in return. Soon, analysts began to talk about the bank as reliable and far-sighted. Petr Aven is also the Deputy Chairman of the Management Board of Alfa-Bank. Since November 1998, he has been a member of the Board of Directors of Open Joint-Stock Company "Alfa-Bank."

In 2008, the Petr Aven Charitable Foundation "Generation" was established in Latvia. Its priority areas include support for children's healthcare, projects in the field of "cultural exchange" between Russia and Latvia, as well as scholarships and grants in the field of science. The founders of the foundation are Petr and Elena Aven. The entrepreneur actively supports art and theater in Russia and is the largest collector of Russian art from the early 20th century.

In 2016, according to Forbes magazine, Petr Aven ranked 19th on the list of the 200 richest businessmen in Russia, with a personal fortune of $4.6 billion.

On September 26, 2018, Petr Olegovich Aven was elected Chairman of the Board of Directors of Alfa-Bank. Since 2022, he has been under sanctions imposed by Western countries.

Awards of Petr Aven:

Order of Honour

Order of the Three Stars, 3rd Degree, Latvia

Order of Friendship - for significant contributions to the socio-economic development of the Russian Federation, achievements in labor, active public involvement, and many years of diligent work.

Family:

Grandfather - Janis Aven, Latvian marksman, repressed.

Father - Oleg Ivanovich Aven, professor, corresponding member of the USSR Academy of Sciences, specialist in computer engineering.

Widower.

Wife - Elena Vladimirovna (1958 - August 25, 2015).

Two children: Daria and Denis.

Reputation is more important than short-term benefits.

©Petr Aven

[katecheza-xyz]

Narzedzia potrzebne do prowadzenia biznesu.

1.MailerLite

2.ChatGPT

3.SocialBlade

4.Profil firmy Google

5.LanguageTool

6. SurferLocal

[studyggood]

An AI-Powered Creation Tool for Entrepreneurs

Launching a business can be a daunting task, especially when it comes to validating your ideas. But what if there was a tool that could help you quickly create and test your business ideas? That's where mixo comes in – an AI-powered creation tool designed specifically for entrepreneurs.

Mixo is a platform that allows entrepreneurs to generate and validate their business ideas quickly and efficiently. Using the power of artificial intelligence, the platform generates business ideas based on a user's preferences and interests. The platform is designed to help users explore and refine their ideas, test them, and bring them to life in a matter of minutes.

The platform is user-friendly and requires no prior technical knowledge or coding skills. Users can choose from a variety of industries and interests, such as fashion, food, or technology, and then answer a series of questions about their preferences and goals. Mixo then generates a list of potential business ideas, complete with market analysis, customer profiles, and revenue projections.

Once a user has selected a business idea, mixo provides a variety of tools to help them refine and test their concept. The platform includes a business plan generator, financial forecasting tools, and a customer discovery dashboard. These features allow entrepreneurs to test their ideas quickly and efficiently, without the need for expensive market research or consulting services.

Mixo is particularly helpful for entrepreneurs who are looking to launch a new business quickly. The platform's AI-powered tools allow users to generate and validate ideas in a matter of minutes, rather than weeks or months. This can be particularly useful for entrepreneurs who are working with limited time or resources.

Another advantage of mixo is that it provides entrepreneurs with valuable insights into their target market. The platform's customer discovery dashboard allows users to gather feedback from potential customers, helping them to refine their product or service offering. This can be particularly helpful for entrepreneurs who are looking to launch a new product or service in a crowded market.In summary, mixo is an AI-powered creation tool that is designed to help entrepreneurs quickly and efficiently launch and validate their business ideas. The platform's user-friendly interface, AI-powered business idea generator, and customer discovery dashboard make it an invaluable resource for entrepreneurs looking to launch a new business quickly and efficiently. With mixo, entrepreneurs can focus on what they do best – creating innovative products and services – while leaving the heavy lifting to the platform's AI-powered tools

[kapitaali]

Miksi yritysfuusiot tappavat talouden

kirjoittaja: Jordan Brennan

Talouskasvuun vaikuttavat tekijät ovat pitkään olleet eräitä tärkeimmistä taloustieteen kysymyksistä historiallisesti, kuten myös sellaiset kysymykset kuten hinnanmuodostus ja tulonjako. Menneen sukupolven aikana talouskasvu on kehittyneissä länsideokratioissa hidastunut huomattavasti, mikä nostaa vanhan (mutta nyt taas muodikkaan) sekulaarin stagnaation teorian. Sekulaari stagnaatio on erityisen akuutti makroekonominen ongelma jolla on suora yhteys elintasoon, olivatpa ne sitten objektiivisten mittareiden avulla määriteltyjä, kuten elinajanodote tai subjektiivisia mittarieta kuten onnellisuus.

Larry Summers on mitä ilmeisimmin mies vastuussa termin uudelleenkäyttöönotosta, mutta käsitteellä on historiansa joka ulottuu yli vuosisadan päähän. Nykymuotoisessa määritelmässään sekulaari stagnaatio ilmenee aneemisena BKT:n kasvuna joka havaitaan bisnessyklin aikana ja joka johtuu investointien vähäisyydestä, erityisesti investoinneista koneisiin ja laitteisiin.

Sekulaarille stagnaatiolle on ollut erilaisia selityksiä, mutta Summers ilmoittaa muutaman kriittisen muuttujan, kuten teknologisen kehityksen, hitaamman tuottavuuden kasvun ja ikääntyvän väestön. Summersin mukaan nämä tekijät ovat saaneet aikaan epätasapainon säästöjen ja investointien välillä. Taipumus säästää on ohittanut halun investoida, mikä alentaa korkoja, pienentää kysyntää ja hidastaa kasvua.

Ja vaikka tämä narratiivi saattaa olla jonkin verran totuudenmukainen, on kuitenkin tärkeä prosessi joka jätetään kokonaan huomiotta, nimittäin yritysfuusioiden räjähdysmäinen kasvu vuoden 1990 jälkeen. Menneen 25 vuoden aikana ollaan nähty historiallinen kasvu bisnesinvestoinnissa kohti konsolidaatiota, ja tämä siirtymä — joka ei ole saanut tutkijoilta ansaitsemaansa huomiota — on muuttanut amerikkalaisen kapitalismin rakennetta ja toimintaa.  Ennenkuin menemme syvemälle USA:n yritysfuusioihin, on tärkeää dokumentoida hieman USA:n talouden toimintakykyä niin että tarkasteltava ilmiö tulee paremmin esiin.

Investointien, työpaikkojen määrän ja BKT:n kasvun hidastumisen dokumentoiminen

Aloittakaamme liiketoiminnan investoinneista ei-asuinrakennuksiin, koneisiin ja laitteisiin. Tämä on esitetty Kuvassa 1 prosenttiosuutena BKT:sta sodanjälkeisenä aikana. Suuria vuoden 1945 kansanliikkeitä seurannut investointiaalto kiinteisiin omaisuuseriin kasvoi tasaisesti vuoden 1946 8% BKT:sta vuoden 1981 13%:n ennenkuin se kääntyi jyrkkään laskuun. Vuonna 2010 päästiin sodanjälkeisen ajan pohjalukemiin 7%:n josta ollaan tultu hieman ylöspäin vuoden 2015 9%:n. Nämä kaksi lineaarista trendiä sarjoisa selkeästi kertovat sodanjälkeisen ajan investointiaallon ”kulta-ajasta”, joka kuivui kokoon 1980-luvun alussa. Laskeva osuus kansantulon osuudesta investointeina — ”investointiromahdus” — näkyy sitä seuraavalla neoliberaalilla kaudella. Tuottajakorjatuilla hinnoilla keskimääräinen kasvu yli puolittui kahden periodin välisenä aikana pudoten vuoden 1945 5,6%:sta vuoden 1980 2,2%:n. Joten vaikka monet kommentaattorit ovat väittäneet sekulaarin stagnaation vaikuttaneen USA:n vuosien 2008-09 laman aikana, data kertoo että investointien määrän lasku alkoi paljon aiemmin ja se saattaa liittyä neoliberaaliin talouspolitiikkaan. Mitkä ovat tämän hidastumisen seuraukset investoinneille?

Tavalliselle kansalaiselle ”talous” tarkoittaa ensinnäkin työtä ja sitä mihin kotitaloudella on varaa ostovoiman muodossa. Ja vaikka on olemassa epälineaarinen relaatio tulojen ja yleisen elämään tyytyväisyyden välillä (mikä tarkoittaa että jälkimmäinen nousee tiettyyn pisteeseen ensimmäisen kanssa), korkeamman tulotason ihmiset pärjäävät paremmin mitä tulee sekä oman elämän arviointiin että emotionaaliseen hyvinvointiin. Tämän takia työpaikkojen luominen ja henkilökohtaiset tulot ovat niin tärkeitä politiikan aiheita: niillä on suora yhteys elämänlaatuun, ja epäsuorasti demokraattisen kansalaisuuden arvoon.

Kuvaajassa 2 esitetään vuosikymmenen keskimääräinen BKT:n kasvu (inflaatiokorjattu) ja työllisyys vuodesta 1890 vuoteen 2015. Ei mitenkään yllättävästi kaksi muuttujaa liittyvät läheisesti toisiinsa ja niillä on Pearsonin korrelaatiokerroin arvolla 0.66 yli 125 vuoden ajalta. Keynesiläisenä aikana (1930-luvulta 1970-luvulle) työpaikkojen luonti ja BKT:n kasvu olivat molemmat verrattaen korkeita ja/tai kasvavia. Neoliberaalilla kaudella (1970-luvun lopulta nykyaikaan) molemmat mittarit ovat hidastuneet ja/tai madaltuneet. Tämä jaksotus on tietenkin hyvin laaja. Joillakin vuoden 1980 jälkeisillä ajanjaksoilla kasvu oli poikkeuksellisen nopeaa (esimerkiksi vuosina 1995-2001), mutta kun verrataan vuoden 2000 jälkeisiä 15 vuotta edelliseen puoleen vuosisataan, havaitaan, että sekä työpaikkojen luomisen että BKT:n kasvuvauhti on suunnilleen puolittunut.

  Jo pitkään on ymmärretty, että yritysten investoinnit koneisiin ja laitteisiin liittyvät läheisesti työpaikkojen luomiseen, tuottavuuden parantumiseen ja talouskasvuun (ks. esimerkiksi tästä ja tästä). Ei siis ole yllätys, että BKT:n ja työllisyyden suhdannekorjattu kasvuvauhti oli suhteellisesti korkeampi kolmena vuosikymmenenä ennen vuotta 1980 kuin yli kolmena vuosikymmenenä sen jälkeen. Hidastumisen selittäminen on hankalaa. Perinteisiin selittäviin muuttujiin kuuluvat väestön suhteellinen ikääntyminen ja heikko tuottavuuden kasvu. Tästä tarinasta on kuitenkin jätetty pois se, miten resurssit kanavoituvat Yhdysvaltojen yrityssektorin, erityisesti suuryritysten, kautta.

Yli äyräitten: Yritysfuusioiden lähihistoria

Laajentumiseen suuntautuneiden yritysten on tehtävä peruslaskelmat: rakennetaanko uutta teollista kapasiteettia käyttöomaisuusinvestointien muodossa vai ostetaanko olemassa olevaa teollista kapasiteettia määräysvallan markkinoilta (sulautumisten ja yritysostojen kautta, jäljempänä ’yritysfuusiot’). Koska ensin mainittu prosessi liittyy läheisesti työpaikkojen luomiseen ja BKT:n kasvuun, sen voidaan perustellusti katsoa kuuluvan luokkaan ”tuotanto”. Yritysjärjestelyt ja -ostot ovat täysin erilainen prosessi, koska ne eivät lisää teollista kapasiteettia. Itse asiassa yritysjärjestelyihin liittyy usein sekä teollisen kapasiteetin että nettotyöllisyyden väheneminen, kun sulautuman tuloksena syntyneestä yrityksestä poistetaan päällekk��isiä toimintoja. Koska yrityskaupat ja fuusiot ovat prosessi, joka ainoastaan siirtää olemassa olevan tuotantokapasiteetin hallintaa omistajien välillä, ne voidaan parhaiten katsoa kuuluvan teoreettiseen ”jakautumisen” luokkaan.

Kuviossa 3 esitetään käyttöomaisuusinvestointien ja yrityskauppojen syvällinen historia Yhdysvalloissa, molemmat prosentteina BKT:stä. Kuviossa on kolme huomiota herättävää piirrettä. Ensinnäkin, lukuun ottamatta 1930-luvun lamaa ja 1940-luvun valtiojohtoista sotatoimia, Yhdysvaltojen yritysten investointien laskusuhdanne vuodesta 1990 lähtien on ollut poikkeuksellinen. Käyttöomaisuusinvestointien osuus BKT:stä on ollut keskimäärin 10 prosenttia viimeisten 125 vuoden aikana, ja viimeisten kahden vuosikymmenen aikana investointitasot ovat olleet jatkuvasti alle tämän pitkän aikavälin keskiarvon.

Toinen huomionarvoinen piirre on yrityskauppojen ja -järjestelyjen aaltomainen kuvio. Yritysjärjestelyjen ja -ostojen kehitystä kuvaava narratiivi on sarja ”aaltoja”, joista kukin johtaa erilaisiin organisaatiomuotoihin ja markkinarakenteisiin. Ensimmäinen yhdysvaltalainen fuusioaalto alkoi vuoden 1883 laman jälkeen ja kesti vuoteen 1904. M&A:n pääasiallinen muoto oli horisontaalinen eli yritykset yhdistyivät omilla toimialoillaan toimivien kilpailijoidensa kanssa muodostaakseen monopolistisia markkinarakenteita. Nobel-palkittu George Stigler kutsui sitä ”oligopoliaalloksi”, koska vertikaaliset fuusiot — samalla alalla toimivien, ostaja-myyjä-suhteessa olevien yritysten yhdistymiset — olivat vallitsevia. Kolmas yhdysvaltalainen sulautuma-aalto kesti vuosina 1965-1969, ja sitä kutsuttiin ”konglomeraattiaalloksi”, koska suuret yritykset monipuolistivat omistuksiaan ostamalla yrityksiä toisistaan riippumattomilta aloilta. 1980-luvun jälkeinen sulautuma-aalto on ollut laajuudeltaan yhä globaalimpi, ja suuret yritykset ovat ostaneet kilpailijoita muilla lainkäyttöalueilla.

Kolmas ja tärkein huomioitava piirre on yrityskauppojen ja -järjestelyjen voimakas lisääntyminen vuodesta 1990 lähtien. Aikaisemmin fuusioaallot olivat suhteellisen harvinaisia ja fuusioaallon huippua lukuun ottamatta fuusiotoiminnan laajuus oli verrattain vähäpätöinen. Vuoden 1990 jälkeen yritysfuusioiden määrä on pysynyt historiallisesti ennennäkemättömällä tasolla. Viimeisten 12 vuosikymmenen aikana vuotuinen yrityskauppojen ja -järjestelyjen osuus BKT:stä oli keskimäärin alle kolme prosenttia. Vuoden 1990 jälkeisellä neljännesvuosisadalla yrityskauppojen ja -järjestelyjen keskimääräinen taso kuitenkin yli nelinkertaistui vuotta 1990 edeltävään vuosisataan verrattuna. Ennen vuotta 1990 yritysfuusioiden määrä ei koskaan ollut lähelläkään käyttöomaisuusinvestointien arvoa (lukuun ottamatta vain yhtä vuotta, 1899). Vuoden 1990 jälkeen yrityskauppojen ja -järjestelyjen laajuus alkaa kilpailla kiinteään omaisuuteen tehtyjen investointien kanssa tai jopa ylittää ne. Tämä on selvästi historiallinen muutos amerikkalaisessa kapitalismissa.

Tämä luo joukon arvoituksia. Miksi yrityskauppojen ja -järjestelyjen historiallinen malli katkesi vuoden 1990 jälkeen ja mitä makrotaloudellisia seurauksia sillä on ollut? Yritysfuusioiden selityksissä pyritään yleensä selittämään ainakin kaksi asiaa: yrityskauppojen motiivit (syyt) ja yrityskauppojen jälkeiset tulokset (vaikutukset). Kasvu ja tehokkuus (jälkimmäistä kuvataan usein taloudellisten ”synergioiden” avulla) ovat kaksi yleisintä motiivia, jotka mainitaan yritysfuusioiden taustalla, mutta heterodoksisesta näkökulmasta katsottuna yrityksen suurempi suhteellinen koko ja siihen liittyvä markkinavoima, jonka suurempi koko antaa, on todellinen fuusiointivaltti.

Markkinoiden rakenne ja markkinavoima

Monet heterodoksiset taloustieteilijät ovat käyttäneet kokonaiskeskittymää oligopolististen yritysten vallan laajana mittarina, koska se kuvaa suuryritysten yleistä asemaa yritysmaailmassa. Kuviossa 4 verrataan fuusiotoiminnan laajuutta kokonaisvarallisuuskeskittymiin, joista jälkimmäistä mitataan 100 suurimman Yhdysvalloissa listatun yrityksen kokonaisvarallisuutena prosentteina yritysmaailmasta. Tässä kuviossa fuusioita verrataan käyttöomaisuusinvestointeihin, mikä kuvastaa ”osta vai rakenna”-päätöstä. Teoreettisesti ajateltuna pitkäkestoisten yrityskauppojen ja -järjestelyjen pitäisi muuttaa yrityssektorin rakennetta siten, että varojen keskittyminen lisääntyy. Sen sijaan pitkäaikaisten käyttöomaisuusinvestointien pitäisi johtaa yritysten omaisuuserien omistuksen hajautumiseen, kun uusia yrityksiä tulee teollisuuteen. Kuviossa 4 esitetyt kaksi sarjaa ovat tiiviisti ja positiivisesti sidoksissa toisiinsa kuuden vuosikymmenen ajan sekä vuositasolla (Pearsonin korrelaatioarvo 0,78) että korjattuna siten, että otetaan huomioon sekulaarinen (10 vuoden liukuva keskiarvo) ensimmäinen ero (korrelaatio 0,58). Tämä antaa huomattavaa empiiristä tukea teoreettiselle väitteelle, jonka mukaan fuusioilla on taipumus keskittää yritysten omaisuuserien omistusta.

Samanaikaisesti 1960-luvun lopun monialayritysten fuusioaallon kanssa omaisuuserien keskittyminen lisääntyi puoleen välissä ja nousi 8 prosentista 12 prosenttiin yritysten kokonaisvaroista. Fuusiotoiminta pysyi suhteellisen vähäisenä vuosina 1970-1990. Teoriassa näiden kahden vuosikymmenen aikana tehtyjen käyttöomaisuusinvestointien olisi siis pitänyt johtaa yritysten omaisuuden omistuksen hajautumiseen. Tosiseikat tukevat tätä tulkintaa. Vuosina 1970-1990 omaisuuserien keskittyminen väheni neljänneksen. Yhdysvaltojen yrityshistorian pitkäaikaisimman yrityskeskittymien kauden alkaessa omaisuuserien keskittyminen yli kaksinkertaistui ja nousi 9 prosentista vuonna 1990 21 prosenttiin vuoteen 2006 mennessä. Yhdysvalloissa on miljoonia rekisteröityjä yrityksiä, mutta 100 suurinta yritystä hallitsee viidesosaa yritysten kokonaisvarallisuudesta, mikä on huomattavan suuri keskittymisaste.

Onko markkinarakenteen ja markkinavoiman välillä empiirinen suhde? Se, että jatkuvat yritysfuusioiden jaksot liittyvät läheisesti keskittyneen markkinarakenteen syntymiseen, viittaa siihen, että markkinavoiman tavoittelu on yksi mahdollinen fuusiomotiivi. Markkinavoiman lisääntyminen lisäisi kuitenkin huomattavasti tämän väitteen painoarvoa. Olen tutkinut tätä kysymystä perusteellisemmin esimerkiksi Yhdysvalloissa (täällä ja täällä) ja Kanadassa (täällä ja täällä) ja todennut, että yhtäältä fuusioiden ja kokonaiskeskittymien ja toisaalta kokonaiskeskittymien ja oligopolististen yritysten markkinavoiman välillä on lineaarinen yhteys. Seuraako tästä, että yritysten omistuksen keskittyminen johtaa 100 suurimman Yhdysvalloissa listatun yrityksen koon mukaan oikaistun kannattavuuden kasvuun — jälkimmäistä pidetään markkinavoiman välittäjänä?

Oletamme, että yritysten varojen keskittyessä huippuyritykset saisivat suuremman osuuden yritysten voitoista. Yrityksen koon mukaan mukauttamalla saadaan likimain se, mitä Mancur Olson kutsui organisaation ”kartellivoimaksi asukasta kohti”, ja näin saadaan käsitys suurten yritysten markkinavoimasta. Kuviossa 5 verrataan 100 suurimman yhdysvaltalaisen pörssilistatun yrityksen yhteenlaskettua varallisuuskeskittymää (markkinarakenne) ja 100 suurimman yhdysvaltalaisen pörssiyhtiön liikevoittoa ennen veroja työntekijää kohden (markkinavoima), jotka on vuosittain järjestetty markkina-arvon mukaan. Nämä kaksi sarjaa ovat tiiviisti synkronoituja, ja niiden vuotuinen korrelaatio on 0,89 kuuden vuosikymmenen ajan ja sekulaarinen ensimmäisen eron korrelaatio 0,71, mikä tukee vahvasti käsitystä siitä, että markkinarakenne ja markkinavoima ovat yhteydessä toisiinsa.

Suurimpien yritysten kokokorjattu kannattavuus pysyi suhteellisen vakaana vuosina 1950-1990, ja se vaihteli alhaisesta 23 000 dollarista työntekijää kohti vuonna 1954 korkeimpaan 43 000 dollariin vuonna 1974 (monialayritysten fuusioaallon loppupäässä). Vuoden 1990 jälkeen kannattavuus nousi räjähdysmäisesti Yhdysvaltojen historian suurimman fuusioaallon myötä, ja se nousi 31 000 dollarista työntekijää kohti vuonna 1990 80 000 dollariin työntekijää kohti vuonna 2006. Tämä tilastollinen suhde auttaa selittämään motivaatiota fuusioihin. Loppujen lopuksi keskittyminen itsessään on kyseenalainen tavoite. Mutta jos keskittyminen johtaa markkinavoiman kasvuun ja tämä markkinavoima antaa yrityksille mahdollisuuden lisätä (kokokorjattua) kannattavuuttaan, tämä on yritysjärjestelyjen liiketaloudellinen peruste. Federal Reserve Board totesi tekemässään tutkimuksessa saman asian, nimittäin, että yrityskaupat ovat positiivisesti yhteydessä markkinavoimaan, mutta eivät tilastollisesti liity tuottavuuden paranemiseen.

Onko investoinneista puutetta?

Kun palataan takaisin sekulaariseen stagnaatioon, näyttää selvältä, että käyttöomaisuusinvestointien alhaisella tasolla on merkittävä rooli BKT:n kasvun hidastumisessa. Väitän tässä yhteydessä, että historiallisesti ennennäkemätön varojen uudelleen suuntaaminen pois teollisuuden laajenemisesta (käyttöomaisuusinvestoinnit) yritysten omistuksen uudelleen jakamiseen (yritysjärjestelyjen ja -ostojen kautta) on johtanut siihen, että koetaan sijoituskelpoisten varojen käyneen vähiin. Yhdysvaltain yrityssektori on käyttänyt valtavasti resursseja fuusioihin, mikä on johtanut erittäin keskittyneeseen markkinarakenteeseen ja markkinavoiman kasvuun. Kuvitellaanpa, että kaikki yritysjärjestelyihin ja -ostoihin käytetyt varat käytettäisiin sen sijaan käyttöomaisuusinvestointeihin; miltä rakenne näyttäisi viime vuosisadan aikana?

Kuviossa 6 yhdistetään käyttöomaisuusinvestoinnit ja yritysostot ja -järjestelyt osuutena BKT:stä. Tämä ”laskennallinen” kokonaisinvestointisarja osoittaa, millä eri tavoin yritykset voivat käyttää käytettävissä olevia varoja kasvun edistämiseksi. Kuvitteellinen investointisarja osoittaa, että jos yrityssektori olisi käyttänyt kaikki yritysjärjestelyvaransa käyttöomaisuusinvestointeihin, vuosien 1945 ja 1980 välinen investointibuumi olisi ollut suhteellisesti paljon vaatimattomampi kuin se todellisuudessa oli. Sen sijaan, että Yhdysvaltojen talous olisi kokenut investointien heikkenemisen vuoden 1980 jälkeen, se olisi kokenut historiallisesti ennennäkemättömän investointibuumin.

Todelliset investoinnit käyttöomaisuuteen olivat suurimmillaan 13 prosenttia BKT:sta vuonna 1981, mutta laskennalliset kokonaisinvestoinnit olivat suurimmillaan 26 prosenttia BKT:sta vuonna 1999, ja vuonna 2015 ne olivat 22 prosenttia BKT:sta. Kun otetaan huomioon, että kone- ja laiteinvestoinnit ovat keskeinen työllisyyden ja taloudellisen tuotannon liikkeellepaneva voima, on järkevää olettaa, että vuoden 1990 jälkeinen yrityskauppojen ja -järjestelyjen räjähdysmäinen lisääntyminen on ainakin osittain vastuussa BKT:n kasvuun kohdistuneista laskupaineista. Näiden tosiasioiden ei tietenkään ole tarkoitus olla ratkaisevia, vaan niiden tarkoituksena on valottaa ilmiötä, joka ei ole saanut ansaitsemaansa tieteellistä huomiota. Niinkin monimutkaisella makrotaloudellisella ongelmalla kuin sekulaarinen stagnaatio on lähes varmasti useita syy-yhteyksiä. Vaikuttaa siltä, että fuusiotoiminnan voimakas kasvu on yksi tällainen tekijä.

Lähdeviitteet

Gaughan, P.A., 2007. Mergers, Acquisitions, and Corporate Restructuring. Fourth Edition. Hoboken, NJ: John Wiley & Sons.

Lamoreaux, N.R., 2006a. ‘Mergers, acquisitions, and joint ventures – number and assets: 1919–1979’, teoksessa S.B. Carter, S.S. Garter, M.R. Haines, A.L. Olmstead, R. Sutch & G. Wright, toim., Historical Statistics of the United States, Earliest Times to the Present: Millennial Edition. New York: Cambridge University Press, Taulukko Ch422-429. Verkossa: http://dx.doi.org/10.1017/ISBN-9780511132971.Ch416-43910.1017/ISBN-9780511132971.Ch416-439. Noudettu toukokuu 5, 2015.

Lamoreaux, N.R., 2006b. ‘Mergers in manufacturing and mining – entities, capitalization, and type: 1895–1930’, teoksessa S.B. Carter, S.S. Garter, M.R. Haines, A.L. Olmstead, R. Sutch & G. Wright, toim., Historical Statistics of the United States, Earliest Times to the Present: Millennial Edition. New York: Cambridge University Press, Taulukko Ch416-421. Verkossa: http://dx.doi.org/10.1017/ISBN-9780511132971.Ch416-43910.1017/ISBN-9780511132971.Ch416-439. Noudettu toukokuu 5, 2015.

Wilmer Cutler Pickering Hale & Dorr LLP, 2014. 2014 M&A Report. Verkossa: www.wilmerhale.com/2014MAreport. Noudettu toukokuu 5, 2015.

  Lähde: http://evonomics.com/corporate-mergers-strangle-economy-jordan-brennan/

  https://kapitaali.com/miksi-yritysfuusiot-tappavat-talouden/

[cursodeadministracion]

La administración es una disciplina fundamental en el mundo empresarial y organizacional. A través de ella, se planifican, organizan, dirigen y controlan los recursos y procesos para lograr los objetivos de una empresa o institución. 

[agjensi-imobiliare-lika]

🏠Shitet Apartment 2+1+2 ballkone ⛲Super i mobiluar 🏬Ndertesa eshte ndertim i ri 📍Ndodhet ne Golem 300 metra nga vija bregdetare 📐Siperfaqja apartametit : 95m2 🎀Cmimi i Diskutushem . 📨Kontaktoni në: 📲0695509143 (Astrit) 📲0685004100 (Ymer) 🤝Ju mirëpresim ! Ju mirëpresim ! #ImobiliareLika #LikaRealEstate #SafeInvestments #GolemKavaje #Apartament #Toke #hotel #parking #restaurant #marketing #marketingstrategy #bisnes #okazion #shitet #blejsigurte #callnow #ready #realestate #prespektive #Vile #Pishine #Penthouse #Papafingo #Duplex (at Golem, Tiranë, Albania) https://www.instagram.com/p/CgFAhSfqWzK/?igshid=NGJjMDIxMWI=

[crazy-minded-girl]

It's coming right back!

Send this to all your favourite moots and pass the pumpkin around! KEEP THE PUMPKIN TRAIN GOING 🎃🖤🎃🖤🎃

aww thanks sweetie 🎃

[therichweb]

Strategi Bisnes Mudah Untuk Usahawan Online Baru

Dalam dunia yang semakin digital, peluang untuk memulakan bisnes secara online tidak pernah lebih mudah.

Dengan akses ke teknologi dan alat yang tepat, hampir sesiapa saja boleh melancarkan usaha sendiri dari keselesaan rumah walaupun hanya bisnes modal kecil.

Bagi usahawan baru, memahami dasar-dasar “bisnes mudah” boleh membuka pintu ke arah kejayaan yang berkekalan.

Artikel ini akan menggariskan beberapa strategi utama untuk membantu anda memulakan perjalanan keusahawanan digital anda dengan sokongan dari The Rich Web, pemimpin dalam pembuatan website korporat dan ecommerce.

Era digital ini memudahkan lebih ramai orang untuk mencapai mimpi keusahawanan mereka dengan lebih cepat dan efisien.