#wwf suomi

[homopakottaja]

Vuoden parasta aikaa!

Norppalive

[mehilaiselokuva]

Finnish vocab from news part 100000000000

Erämaa - wilderness

Isännöidä - to host (even though this word is formed with isäntä (male master/host), it's gender-neutral)

Meppi - MEP

Työkkäri - employment agency

Lytätä - to press flat

Saimaannorppa - Saimaa ringed seal

Yes, I will forever use this picture. Please donate to places like WWF Suomi and Suomen Luonnonsuojeluliitto or to individual local activists to save these little guys. Their living environment is threatened by fishing and climate change and they're one of the most rare seals in the whole world. With your donation, they could be saved. (Sorry for the sudden rant about this seal, I just love them)

Puskaparkkeeraus (puska+parkkeeraus) - "bush parking" parking in a bushy area. More about it here:

Tuotantokatko - pause in production

Kaukolämpöverkko - distance heating network

Raideliikenneonnettomuus - rail traffic accident

[elidon00]

Ok rant time, also I’m pissed so sorry for typos

I’m fucking terrified about climate change and because it has been over 25+ degrees Celsius in fucking FINLAND in the past week. I only see news about how the planet is dying and how climate change can’t be stopped if we don’t do anything right now. It causes me genuine anxiety and I constantly think about it. 

and the worst part? Normal people can’t do jack shit about it. We can recycle, use public transportation and all that, but the big corporation are at fault and if they don’t do anything nothing is gonna change for the better.

But here’s my point. Good things are happening too but the news write about those because they wouldn’t get as many clicks. it’s creating this negativity bias (here’s the explanation if you don’t know). the climate is changing fast and I really bad but writing and showing the  good things that are happening might give people more hope for the future.

I’m really passionate about this topic and we really should spread the positive things that are happening too so here are a few good things:

- The WWF has some really good stories!

- the good news network, stories on planting tree, airlines stop using plastic etc.

- Forbes’ article on how NASA is working on stopping climate change

- A bunch of good news (with dates)

I’m done now

[environmental-ideas]

Nature needs your help now more than ever.

Along with the the global goals of fighting climate change and endorsing responsible consumption, in the Nordic countries it’s urgent to help local endangered species (like the Saimaa ringed seal in Finland) to survive the rapid changes in their territory. Of course that is not the only concern, for there is a lot to be done e.g. in working towards more sustainable practices on economic forests, shielding large predators from persecution, opting for renewable energy and preparing for potential environmental crisis as well as making small - but irreparable - changes to your everyday life.

Stay informed and find out what you can do with World Wildlife Fund to help your environment and wildlife both on a local and a global scale by clicking the links below. And as serious and distressing all of this sounds, it’s important to remember what all of this work is really for - giving a chance of a future for as many lifeforms as possible - and this is a chance you have the opportunity to make today.

WWF Suomi - Rakennamme tulevaisuuden, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa.

WWF Norge -  En framtid der mennesker lever i harmoni med naturen.

WWF Danmark -  Vi bygger en fremtid, hvor mennesker lever i harmoni med naturen.

WWF Sverige -  En framtid där människan lever i harmoni med naturen.

Didn’t find your country? Try these:

South America 1/2   ¤  South America 2/2   ¤   Central and North America

[vihervasemmisto]

Vihervasemmisto yhteistyössä

Uskomme, että kaikki merkittävät aikaansaannokset ovat yhteistyön tulosta. Tämä on puolueemme mielestä jopa välttämätöntä, ja juuri sen takia toimimme yhteistyössä muidenkin järjestöjen kanssa! WWF Suomi, suomalainen ympäristöjärjestö, sekä Suomen luonnonsuojeluliitto ovat kanssamme yhteistyössä kaikille meille tärkeiden asioiden ajamiseksi nyt ja tulevaisuudessa!

[italianaradio]

L’Amazzonia brucia e Bolsonaro e Macron litigano via Twitter

Nuovo post su italianaradio https://www.italianaradio.it/index.php/lamazzonia-brucia-e-bolsonaro-e-macron-litigano-via-twitter/

L’Amazzonia brucia e Bolsonaro e Macron litigano via Twitter

L’Amazzonia brucia e Bolsonaro e Macron litigano via Twitter

Mentre il polmone verde della Terra brucia, i politici pensano a litigare e a scambiarsi accuse. “La nostra casa sta bruciando. Letteralmente. La foresta pluviale amazzonica – il polmone che produce il 20% dell’ossigeno del nostro pianeta – è in fiamme. È una crisi internazionale. Membri del vertice del G7, discutiamo di questa emergenza tra due giorni! #ActForTheAmazon”.

Il tweet di Emmanuel Macron nonostante i toni preoccupati, sfida apertamente Jair Bolsonaro, levandogli voce in capitolo. Infatti, la proposta francese di mettere in agenda la foresta pluviale amazzonica al prossimo G7 di Biarritz, esclude di fatto il Brasile, che al vertice non è invitato.

Il presidente del Brasile Jair Messias Bolsonaro dal canto suo, non l’ha presa bene. Lo confermano i suoi tweet rabbiosi, in cui, oltre a ribadire la sovranità brasiliana sull’Amazzonia, dà del colonialista al presidente francese: “Mi rammarico che il presidente Macron cerchi di strumentalizzare una questione interna del Brasile e di altri paesi amazzonici. Il tono sensazionalista con il quale si riferisce all’Amazzonia (facendo appello a foto false) non contribuisce in alcun modo a risolvere il problema”.

– O Governo brasileiro segue aberto ao diálogo, com base em dados objetivos e no respeito mútuo. A sugestão do presidente francês, de que assuntos amazônicos sejam discutidos no G7 sem a participação dos países da região, evoca mentalidade colonialista descabida no século XXI.

— Jair M. Bolsonaro (@jairbolsonaro) August 22, 2019

“Il governo brasiliano – ha aggiunto Bolsonaro in un altro tweet – rimane aperto al dialogo, basato su dati oggettivi e rispetto reciproco. Il suggerimento del presidente francese di discutere le questioni amazzoniche al G7 senza la partecipazione dei paesi della regione evoca una mentalità colonialista fuori luogo nel 21 ° secolo”.

Il fumo prodotto dagli incendi che stanno devastando l’Amazzonia in questi giorni può essere visto persino dallo spazio: a catturarne le immagini, il 20 e 21 agosto, sono stati il satellite Sentinel 3, del programma europeo Copernicus dell’Agenzia spaziale europea (Esa), e quello della Nasa, Suomi National Polar-orbiting Partnership.

Intanto Bolsonaro ha ammesso che i proprietari agricoli potrebbero essere responsabili dell’ondata di incendi forestali nel paese – con un aumento dell’82% da gennaio al 18 agosto scorso, rispetto allo stesso periodo del 2018 – ma è tornato a dire che “i sospetti principali” muovono verso le ong ambientaliste, anche se non esistono prove che dimostrino la loro colpevolezza.

L’Istituto brasiliano per l’ambiente (Ibama) ha lanciato un concorso per ingaggiare un’azienda privata che si occupi del monitoraggio della deforestazione in Amazzonia, dopo le polemiche sui dati diffusi dall’Istituto nazionale delle ricerche spaziali (Inpe), che hanno portato all’allontanamento del suo direttore, Ricardo Galvao.

“A causa della deforestazione, la foresta amazzonica nel territorio brasiliano sta perdendo una superficie equivalente a oltre tre campi da calcio al minuto e siamo sempre più vicini a un punto di non ritorno per quello che, non solo è il più grande serbatoio di biodiversità del Pianeta, ma rappresenta uno dei pilastri degli equilibri climatici”, è l’allarme del WWF.

Mentre il polmone verde della Terra brucia, i politici pensano a litigare e a scambiarsi accuse. “La nostra casa sta bruciando. Letteralmente. La foresta pluviale amazzonica – il polmone che produce il 20% dell’ossigeno del nostro pianeta – è in fiamme. È una crisi internazio…

Nadia Sessa

[insuranceautolawnews]

WWF julkaisi tänään tiistaina Lihaoppaanhttp://ift.tt/2kI6sxU, jossa arvioidaan eri lihojen, kananmunien ja juuston ympäristövaikutuksia.

”Oppaan pääviesti on, että syödään vähemmän ja ympäristön kannalta parempaa lihaa. Ympäristö ei kestä kasvavaa lihankulutusta. Lihankulutus on kasvanut 2000-luvun alusta 20 prosenttia”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohwederhttp://ift.tt/2jXtnRs.

WWF:n mukaan ruoka on ympäristön kannalta yksityisen kuluttajan merkittävin päivittäinen valinta. Ruoka muodostaa noin 20 prosenttia yksityisen kulutuksen ilmastovaikutuksista, mikä on yhtä paljon kuin liikenteen ympäristövaikutukset.

WWF arvioi oppaassa eri lihojen ympäristövaikutuksia luonnon monimuotoisuuden, ilmaston, rehevöitymisen sekä torjunta-aineiden käytön kannalta.

”Viljelysmaille ei voida raivata loputtomasti tilaa ilman että luonnon monimuotoisuus kärsii. Soijanviljelyn lisääntyminen on merkittävin syy metsäkatoon Etelä-Amerikassa”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Stella Höynälänmaahttp://ift.tt/2kIdaUI.

Lihaoppaassa eri lihat on merkitty liikennevaloista tutuin värein. Punaisen merkin saaneet lihat ovat välteltäviä, keltaisia voi syödä harkiten ja vihreitä vaihtoehtoja kohtuudella.

Vältettävien tuotteiden joukossa on muun muassa eteläamerikkalainen nauta, suomalainen ja muista EU-maista tuleva sianliha sekä brasilialainen, thaimaalainen, suomalainen ja muista EU-maista tuleva broileri.

”Lihan kuljetuksella on vain pieni rooli ympäristövaikutuksissa”, sanoo Höynälänmaa.

Kotimainen sianliha ja broilerinliha ovat vältettävien lihojen listalla sen takia, että niille syötettävä rehu sisältää usein soijaa, joka ei ole WWF:n mukaan vastuullisesti tuotettua.

WWF:llä on kuitenkin käytössä soijasitoumus, johon mukaan lähtevät yritykset lupaavat siirtyä vastuullisesti tuotetun soijan käyttöön vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä sitoumuksessa on mukana kuusi Suomessa toimivaa yritystä: HK Scan Finland, Kesko, Arla Suomi, Unilever Finland, Norvida ja Fazer.

Vihreään, syö kohtuudella -kategoriaan WWF laskee kotimaisten hirvieläinten, kuten hirven, metsäkauriin ja valkohäntäkauriin lihan, luomusianlihan, luomubroilerin sekä luomu- ja luonnonlaidunnaudan ja -lampaan.

Kananmunia voi syödä kohtuudella, jos ne ovat kotimaisia ja tuotettu ilman soijaa tai vastuullisella soijalla. Myös luomumunia voi syödä kohtuudella, samoin luomujuustoa.

Lisäksi oppaassa on mukana ”suosi näitä” -osio, jossa esitellään erilaisia kasviproteiineja, kuten palkokasveja, soijatuotteita, Härkistä ja Nyhtökauraa.

Lihaoppaalla WWF pyrkii siihen, että ihmiset välttäisivät ympäristöä kuormittavia lihoja ja suosisivat vihreän merkin saaneita, ympäristön kannalta kestävämpiä tuotteita. Samalla lihan kulutusta pitäisi kuitenkin vähentää.

Tällä hetkellä suomalaiset syövät noin 80 kiloa luullista lihaa vuodessa henkeä kohden. Ravitsemussuosituksissa punaisen lihan viikottaiseksi määräksi suositellaan 500 grammaa.

WWF:llä ei ole kilomääräistä tavoitetta lihansyönnin vähentämiseen, mutta lihankulutusta pitäisi karsia noin 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, jolloin kulutus olisi 2000-luvun alun tasolla.

”Emme vastusta lihansyöntiä, vaan pyrimme siihen, että isot joukot ihmisiä siirtyisivät ympäristöä vain vähän rasittavaan lihaan”, sanoo Rohweder.

Ennen Lihaopasta WWF on jo julkaissut Ruokaoppaanhttp://ift.tt/2jXsgBl ja Kalaoppaanhttp://ift.tt/2kIj4W5. Ruokaoppaassa WWF neuvoo vastuullisten ruokavalintojen tekemiseen ja Kalaopas kertoo, mitä kalalajeja voi syödä vastuullisesti.

[anirobot]

The Baltic Ringed Seal is a Ringed Seal’s subspecies that lives in the Baltic sea. The focus is on the Gulf of Bothnia, but they also live in the Gulf of Riga and the Gulf of Finland

The Baltic Ringed Seal eats fish and shellfish, as well as other marine invertebrates.

Like the Saimaa Ringed Seal, the Baltic Ringed Seal, when epilation in the spring, likes to lie on the shore stones because the old hair is easier to leave when dry.

Ilta-Sanomat: Norppalivessä tapahtuu: ”Delfiini? Pyöriäinen? En ollut uskoa silmiäni”

Puhdas suoritus kahden eri maailman, veden ja ilman välillä.

[anirobot]

WWF:n norppalive on täällä taas!

[anirobot]

 A territory battle Pullervo vs. Phs256

This is not a serious matter!

Seals rarely damage each other.

The attack seen on the stern of the second seal seen in the video is very common.

This stone has been visited by other seals, such as a female seal named “Siiri” and a seal named code “Phs441″.

Phs256:

born: 2016

sex: unknow

[anirobot]

The hustle and bustle are on the rocks of Norppalive - but how do seals differ?

This past spring has been particularly eventful at WWF's Norppalive. Pullervo, the main star of Norppalive's previous production seasons, and Siiri, known from the first year, have been seen on the shores of Lake Saimaa. New acquaintances have also flocked to the pictures. 

The code "Phs" comes from the scientific name of the Saimaa ringed seal “Pusa hispida saimensis”.

The number following the letters comes from the Saimaa ringed seal’s identification serial number.

[anirobot]

Norppalive again!

Saimaa ringed seal - Wikipedia

[insuranceautolawnews]

WWF julkaisi tänään tiistaina Lihaoppaanhttp://ift.tt/2kI6sxU, jossa arvioidaan eri lihojen, kananmunien ja juuston ympäristövaikutuksia.

”Oppaan pääviesti on, että syödään vähemmän ja ympäristön kannalta parempaa lihaa. Ympäristö ei kestä kasvavaa lihankulutusta. Lihankulutus on kasvanut 2000-luvun alusta 20 prosenttia”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohwederhttp://ift.tt/2jXtnRs.

WWF:n mukaan ruoka on ympäristön kannalta yksityisen kuluttajan merkittävin päivittäinen valinta. Ruoka muodostaa noin 20 prosenttia yksityisen kulutuksen ilmastovaikutuksista, mikä on yhtä paljon kuin liikenteen ympäristövaikutukset.

WWF arvioi oppaassa eri lihojen ympäristövaikutuksia luonnon monimuotoisuuden, ilmaston, rehevöitymisen sekä torjunta-aineiden käytön kannalta.

”Viljelysmaille ei voida raivata loputtomasti tilaa ilman että luonnon monimuotoisuus kärsii. Soijanviljelyn lisääntyminen on merkittävin syy metsäkatoon Etelä-Amerikassa”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Stella Höynälänmaahttp://ift.tt/2kIdaUI.

Lihaoppaassa eri lihat on merkitty liikennevaloista tutuin värein. Punaisen merkin saaneet lihat ovat välteltäviä, keltaisia voi syödä harkiten ja vihreitä vaihtoehtoja kohtuudella.

Vältettävien tuotteiden joukossa on muun muassa eteläamerikkalainen nauta, suomalainen ja muista EU-maista tuleva sianliha sekä brasilialainen, thaimaalainen, suomalainen ja muista EU-maista tuleva broileri.

”Lihan kuljetuksella on vain pieni rooli ympäristövaikutuksissa”, sanoo Höynälänmaa.

Kotimainen sianliha ja broilerinliha ovat vältettävien lihojen listalla sen takia, että niille syötettävä rehu sisältää usein soijaa, joka ei ole WWF:n mukaan vastuullisesti tuotettua.

WWF:llä on kuitenkin käytössä soijasitoumus, johon mukaan lähtevät yritykset lupaavat siirtyä vastuullisesti tuotetun soijan käyttöön vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä sitoumuksessa on mukana kuusi Suomessa toimivaa yritystä: HK Scan Finland, Kesko, Arla Suomi, Unilever Finland, Norvida ja Fazer.

Vihreään, syö kohtuudella -kategoriaan WWF laskee kotimaisten hirvieläinten, kuten hirven, metsäkauriin ja valkohäntäkauriin lihan, luomusianlihan, luomubroilerin sekä luomu- ja luonnonlaidunnaudan ja -lampaan.

Kananmunia voi syödä kohtuudella, jos ne ovat kotimaisia ja tuotettu ilman soijaa tai vastuullisella soijalla. Myös luomumunia voi syödä kohtuudella, samoin luomujuustoa.

Lisäksi oppaassa on mukana ”suosi näitä” -osio, jossa esitellään erilaisia kasviproteiineja, kuten palkokasveja, soijatuotteita, Härkistä ja Nyhtökauraa.

Lihaoppaalla WWF pyrkii siihen, että ihmiset välttäisivät ympäristöä kuormittavia lihoja ja suosisivat vihreän merkin saaneita, ympäristön kannalta kestävämpiä tuotteita. Samalla lihan kulutusta pitäisi kuitenkin vähentää.

Tällä hetkellä suomalaiset syövät noin 80 kiloa luullista lihaa vuodessa henkeä kohden. Ravitsemussuosituksissa punaisen lihan viikottaiseksi määräksi suositellaan 500 grammaa.

WWF:llä ei ole kilomääräistä tavoitetta lihansyönnin vähentämiseen, mutta lihankulutusta pitäisi karsia noin 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, jolloin kulutus olisi 2000-luvun alun tasolla.

”Emme vastusta lihansyöntiä, vaan pyrimme siihen, että isot joukot ihmisiä siirtyisivät ympäristöä vain vähän rasittavaan lihaan”, sanoo Rohweder.

Ennen Lihaopasta WWF on jo julkaissut Ruokaoppaanhttp://ift.tt/2jXsgBl ja Kalaoppaanhttp://ift.tt/2kIj4W5. Ruokaoppaassa WWF neuvoo vastuullisten ruokavalintojen tekemiseen ja Kalaopas kertoo, mitä kalalajeja voi syödä vastuullisesti.

[insuranceautolawnews]

WWF julkaisi tänään tiistaina Lihaoppaanhttp://ift.tt/2kI6sxU, jossa arvioidaan eri lihojen, kananmunien ja juuston ympäristövaikutuksia.

”Oppaan pääviesti on, että syödään vähemmän ja ympäristön kannalta parempaa lihaa. Ympäristö ei kestä kasvavaa lihankulutusta. Lihankulutus on kasvanut 2000-luvun alusta 20 prosenttia”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohwederhttp://ift.tt/2jXtnRs.

WWF:n mukaan ruoka on ympäristön kannalta yksityisen kuluttajan merkittävin päivittäinen valinta. Ruoka muodostaa noin 20 prosenttia yksityisen kulutuksen ilmastovaikutuksista, mikä on yhtä paljon kuin liikenteen ympäristövaikutukset.

WWF arvioi oppaassa eri lihojen ympäristövaikutuksia luonnon monimuotoisuuden, ilmaston, rehevöitymisen sekä torjunta-aineiden käytön kannalta.

”Viljelysmaille ei voida raivata loputtomasti tilaa ilman että luonnon monimuotoisuus kärsii. Soijanviljelyn lisääntyminen on merkittävin syy metsäkatoon Etelä-Amerikassa”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Stella Höynälänmaahttp://ift.tt/2kIdaUI.

Lihaoppaassa eri lihat on merkitty liikennevaloista tutuin värein. Punaisen merkin saaneet lihat ovat välteltäviä, keltaisia voi syödä harkiten ja vihreitä vaihtoehtoja kohtuudella.

Vältettävien tuotteiden joukossa on muun muassa eteläamerikkalainen nauta, suomalainen ja muista EU-maista tuleva sianliha sekä brasilialainen, thaimaalainen, suomalainen ja muista EU-maista tuleva broileri.

”Lihan kuljetuksella on vain pieni rooli ympäristövaikutuksissa”, sanoo Höynälänmaa.

Kotimainen sianliha ja broilerinliha ovat vältettävien lihojen listalla sen takia, että niille syötettävä rehu sisältää usein soijaa, joka ei ole WWF:n mukaan vastuullisesti tuotettua.

WWF:llä on kuitenkin käytössä soijasitoumus, johon mukaan lähtevät yritykset lupaavat siirtyä vastuullisesti tuotetun soijan käyttöön vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä sitoumuksessa on mukana kuusi Suomessa toimivaa yritystä: HK Scan Finland, Kesko, Arla Suomi, Unilever Finland, Norvida ja Fazer.

Vihreään, syö kohtuudella -kategoriaan WWF laskee kotimaisten hirvieläinten, kuten hirven, metsäkauriin ja valkohäntäkauriin lihan, luomusianlihan, luomubroilerin sekä luomu- ja luonnonlaidunnaudan ja -lampaan.

Kananmunia voi syödä kohtuudella, jos ne ovat kotimaisia ja tuotettu ilman soijaa tai vastuullisella soijalla. Myös luomumunia voi syödä kohtuudella, samoin luomujuustoa.

Lisäksi oppaassa on mukana ”suosi näitä” -osio, jossa esitellään erilaisia kasviproteiineja, kuten palkokasveja, soijatuotteita, Härkistä ja Nyhtökauraa.

Lihaoppaalla WWF pyrkii siihen, että ihmiset välttäisivät ympäristöä kuormittavia lihoja ja suosisivat vihreän merkin saaneita, ympäristön kannalta kestävämpiä tuotteita. Samalla lihan kulutusta pitäisi kuitenkin vähentää.

Tällä hetkellä suomalaiset syövät noin 80 kiloa luullista lihaa vuodessa henkeä kohden. Ravitsemussuosituksissa punaisen lihan viikottaiseksi määräksi suositellaan 500 grammaa.

WWF:llä ei ole kilomääräistä tavoitetta lihansyönnin vähentämiseen, mutta lihankulutusta pitäisi karsia noin 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, jolloin kulutus olisi 2000-luvun alun tasolla.

”Emme vastusta lihansyöntiä, vaan pyrimme siihen, että isot joukot ihmisiä siirtyisivät ympäristöä vain vähän rasittavaan lihaan”, sanoo Rohweder.

Ennen Lihaopasta WWF on jo julkaissut Ruokaoppaanhttp://ift.tt/2jXsgBl ja Kalaoppaanhttp://ift.tt/2kIj4W5. Ruokaoppaassa WWF neuvoo vastuullisten ruokavalintojen tekemiseen ja Kalaopas kertoo, mitä kalalajeja voi syödä vastuullisesti.

[insuranceautolawnews]

WWF julkaisi tänään tiistaina Lihaoppaanhttp://ift.tt/2kI6sxU, jossa arvioidaan eri lihojen, kananmunien ja juuston ympäristövaikutuksia.

”Oppaan pääviesti on, että syödään vähemmän ja ympäristön kannalta parempaa lihaa. Ympäristö ei kestä kasvavaa lihankulutusta. Lihankulutus on kasvanut 2000-luvun alusta 20 prosenttia”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohwederhttp://ift.tt/2jXtnRs.

WWF:n mukaan ruoka on ympäristön kannalta yksityisen kuluttajan merkittävin päivittäinen valinta. Ruoka muodostaa noin 20 prosenttia yksityisen kulutuksen ilmastovaikutuksista, mikä on yhtä paljon kuin liikenteen ympäristövaikutukset.

WWF arvioi oppaassa eri lihojen ympäristövaikutuksia luonnon monimuotoisuuden, ilmaston, rehevöitymisen sekä torjunta-aineiden käytön kannalta.

”Viljelysmaille ei voida raivata loputtomasti tilaa ilman että luonnon monimuotoisuus kärsii. Soijanviljelyn lisääntyminen on merkittävin syy metsäkatoon Etelä-Amerikassa”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Stella Höynälänmaahttp://ift.tt/2kIdaUI.

Lihaoppaassa eri lihat on merkitty liikennevaloista tutuin värein. Punaisen merkin saaneet lihat ovat välteltäviä, keltaisia voi syödä harkiten ja vihreitä vaihtoehtoja kohtuudella.

Vältettävien tuotteiden joukossa on muun muassa eteläamerikkalainen nauta, suomalainen ja muista EU-maista tuleva sianliha sekä brasilialainen, thaimaalainen, suomalainen ja muista EU-maista tuleva broileri.

”Lihan kuljetuksella on vain pieni rooli ympäristövaikutuksissa”, sanoo Höynälänmaa.

Kotimainen sianliha ja broilerinliha ovat vältettävien lihojen listalla sen takia, että niille syötettävä rehu sisältää usein soijaa, joka ei ole WWF:n mukaan vastuullisesti tuotettua.

WWF:llä on kuitenkin käytössä soijasitoumus, johon mukaan lähtevät yritykset lupaavat siirtyä vastuullisesti tuotetun soijan käyttöön vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä sitoumuksessa on mukana kuusi Suomessa toimivaa yritystä: HK Scan Finland, Kesko, Arla Suomi, Unilever Finland, Norvida ja Fazer.

Vihreään, syö kohtuudella -kategoriaan WWF laskee kotimaisten hirvieläinten, kuten hirven, metsäkauriin ja valkohäntäkauriin lihan, luomusianlihan, luomubroilerin sekä luomu- ja luonnonlaidunnaudan ja -lampaan.

Kananmunia voi syödä kohtuudella, jos ne ovat kotimaisia ja tuotettu ilman soijaa tai vastuullisella soijalla. Myös luomumunia voi syödä kohtuudella, samoin luomujuustoa.

Lisäksi oppaassa on mukana ”suosi näitä” -osio, jossa esitellään erilaisia kasviproteiineja, kuten palkokasveja, soijatuotteita, Härkistä ja Nyhtökauraa.

Lihaoppaalla WWF pyrkii siihen, että ihmiset välttäisivät ympäristöä kuormittavia lihoja ja suosisivat vihreän merkin saaneita, ympäristön kannalta kestävämpiä tuotteita. Samalla lihan kulutusta pitäisi kuitenkin vähentää.

Tällä hetkellä suomalaiset syövät noin 80 kiloa luullista lihaa vuodessa henkeä kohden. Ravitsemussuosituksissa punaisen lihan viikottaiseksi määräksi suositellaan 500 grammaa.

WWF:llä ei ole kilomääräistä tavoitetta lihansyönnin vähentämiseen, mutta lihankulutusta pitäisi karsia noin 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, jolloin kulutus olisi 2000-luvun alun tasolla.

”Emme vastusta lihansyöntiä, vaan pyrimme siihen, että isot joukot ihmisiä siirtyisivät ympäristöä vain vähän rasittavaan lihaan”, sanoo Rohweder.

Ennen Lihaopasta WWF on jo julkaissut Ruokaoppaanhttp://ift.tt/2jXsgBl ja Kalaoppaanhttp://ift.tt/2kIj4W5. Ruokaoppaassa WWF neuvoo vastuullisten ruokavalintojen tekemiseen ja Kalaopas kertoo, mitä kalalajeja voi syödä vastuullisesti.