#verkostojen merkitys

[johannaamnelin]

Oppimatka raadollisen kosmetiikka-alan keskellä

Katsaus Saaren Taian vuoteen 2024. Tässä kirjoituksessa jaan kokemuksiani kosmetiikka-alan raadollisesta maailmasta sekä sosiaalisten tilanteiden pelon vaikutuksista yrittäjyyteen.

Moikka moi ihana lukijani! Vuosi lähenee loppuaan ja on taas on aika palata kuluneen vuoden tapahtumiin ja tutkiskella, mitä se piti sisällään. Tämä vuosi on ollut meille erittäin jännittävä, sillä olemme solmineet monta uutta yhteistyösopimusta sekä käynnistäneet suuren brändiuudistuksen, jonka viimeisiä viilauksia hiomme parhaillaan ennen sen julkaisua. Uudesta brändi-lookista tulee UPEA ja…

[supertompeter]

1. Digitalisaatio ja digitalous

Digitalisaatio muovaa kovalla tahdilla tapoja tehdä liiketoimintaa alaa katsomatta. Palvelualoilla trendi on sama ja varsinkin viime vuosina palvelualoille on syntynyt kokonaan uusia tuotteita, jotka hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia. 

Tietoa on jatkuvasti enemmän käytössä ja sen hyödyntäminen on yrityksille elintärkeää. Yritysten on pystyttävä valitsemaan juuri heitä hyödyttävät tiedot ja karsimaan ylimääräinen tieto, josta heille ei ole hyötyä. Asiakkailta kerätyillä tiedoilla palveluita voidaan räätälöidä koko ajan paremmin yksittäistä kuluttajaa ajatellen. Tämä tuo monimuotoisuutta yritysten hinnoitteluun ja toisaalta monimutkaistaa sitä. Automatisaation avulla monimutkaisia prosesseja voidaan tehdä helpommin ja samalla yksinkertaisia työtehtäviä poistuu kokonaan. Digitalisaation vaikutus palveluliiketoiminnan johtamiseen ja tuottavuuden kehittämiseen voi olla esimerkiksi tällainen:

“Kentällä liikkuvat palveluyritysten työntekijät saavat työmääräykset ja optimoidun ajoreitin suoraan älypuhelimeensa. Aamuisin ei tarvitse käydä työpaikalla tehtävienjaossa. Työntekijät ajavat optimoitua reittiä kohteeseen ja noutavat reitin varrelle toimipisteisiin etukäteen tilatut tarvikkeet. Työn suorittamisen jälkeen työntekijät raportoivat työn tehdyksi puhelinsovelluksen kautta, jolloin tieto siirtyy automaattisesti myös asiakkaan järjestelmiin ja laskutukseen.” (https://www.palta.fi/download/6552/ - sivu 12)

Yllä olevaa kuvausta palveluyrityksen työntekijän digitalisaation hyödyntämisestä käytetään esimerkiksi ruokakuljetuspalveluissa. Suomalainen Wolt ruokakuljetuspalvelu toimii juuri niin kuin yllä on kuvattu. Tällä tavoin työtä tehdään niin sanotusti koko ajan etänä ja uusia työmääräyksiä tulee suoraan työntekijän puhelimeen. Asiakas valitsee haluamansa ruoan sovelluksella ja tilaa. Ilmoitus menee ravintolalle ja kuljettajalle ja asiakas saa toimitusaika-arvion. Kuljettaja noutaa asiakkaiden tilauksia ravintoloista ja toimittaa ne aplikaation antamaa reittiä pitkin perille.

Digitalisaation myötä kilpailu kiristyy ja muuttuu kansainvälisemmäksi. Myös ajan ja paikan merkitys liiketoiminnan harjoittamisessa pienenee jatkuvasti. Kilpailun kiristyessä verkostojen ja kumppanien merkitys kasvaa olennaisesti. Kuluttajalla on hyvin paljon eri mahdollisuuksia, joten yritysten on tehtävä kaikkensa, jotta kuluttaja valitsee juuri heidän palvelun.

Asiakkaiden käyttäytyminen ja kokemukset muuttuvat siinä missä yritystenkin toiminta digitalisaation kasvaessa. Asiakkaat haluavat käyttää ja olettavat pystyvänsä käyttää palveluita monien eri kanavien kautta. Esimerkiksi asiakaspalveluun on saatava yhteyttä vuorokauden ympäri. Tämän mahdollistavat esimerkiksi chat-palvelut tai asiakaspalvelu-robotit. Samalla kun yritysten tieto asiakkaista lisääntyy, myös asiakkaiden tieto yrityksistä kasvaa. Internet on täynnä vertailupalstoja ja arvosteluja palveluntarjoajista, joita moni vertailee ennen palvelun käyttöönottoa. Hyvät asiakaskokemukset ovat erittäin tärkeitä yritykselle, koska niistä kirjoitetaan paljon ja niitä vertaillaan paljon.

Kuva 1. Digitalisaatioon panostetaan palveluyrityksissä syystäkin ja varsinkin kasvavat yritykset ottavat sen huomioon strategiassaan. (Digitaloudesta kasvua 2018-tutkimus, Matti Paavonen)

Digitalisaatio nostaa asiakkaan keskiöön. Vuonna 2018 yrityksistä 31% oli sitä mieltä, että tärkein syy digitalisoinnille on asiakaskokemuksen kehittämisestä syntyvä lisäarvo. Kun asiakaskokemukset ovat positiivisia, asiakkaat palaavat käyttämään yrityksen palveluita ja kertovat siitä positiivia kokemuksia eteenpäin.

Lähteet:

Palta ry - Digitalisaatio palvelualoilla https://www.palta.fi/download/6552/

Digitaloudesta kasvua 2018-tutkimus, Matti Paavonen https://www.palta.fi/download/12759/

[pyrypouttu]

Digitalisaatio palvelualoilla

 Digitalisaatio on tullut vauhdilla vaikuttamaan maailmaan, varsinkin yritysmaailmaan. Digitalisaatio muuttaa työtä, työtehtäviä ja liiketoimintamalleja. Lisäksi digitalisaatio muokkaa yhä useampia työtehtäviä monipuolisemmaksi, se myös vaatii työntekijältä enemmän, esimerkiksi oma-aloitteellisuutta ja kulttuurillista ymmärrystä. Palveluliiketoiminnan digitalisoituminen vaatii suomalaisia palveluyrityksiä uudistamaan omia liiketoimintamalleja. Suomi on siirtymässä teollisuustaloudesta palvelutalouteen, vuonna 2015 Suomen BKT:tä 41% oli palvelualoista. Suomen kasvuyrityksistä 60% on palvelualoilla ja kansainvälinen palvelumarkkina kasvaa vuosittain 10%. Suomi on pyrittävä nostaa digikehityksen paalupaikalle. Yhteiskunnan, julkisen sektorin avulla on luotava toimintaympäristö yrityksille, joka edistää digikehitystä ja tukee kilpailukykyisiä työmarkkinoita.

 Asiakaskäyttäytyminen on muuttunut myös digitalisaation myötä, asiakkaat haluavat enemmän kanavia, joissa asioida sekä digitalisaatio lisää itseasiointi palveluita. Palveluiden on oltava luotettava, helposti hankittava ja saatavilla, looginen, turvallinen kohtuullisesti hinnoiteltu ja läpinäkyvä myös asiakkaan suuntaan. Esimerkiksi sähköyhtiöillä on verkkosivuillaan palveluita, jossa itse voit seurata sähkösi kulutusta sekä maksaa laskuja. Sähkösopimuksien tekeminenkin onnistuu helposti verkkosivujen kautta, asiakkuuden koko elinkaari on digitalisoitunut. Inboud-myynti on lisääntynyt asiakaspalveluissa. Perinteinen suoramyynti on heikentynyt tiedon määrän kasvaessa, koska asiakkaat pyrkivät etsimään tietoa ongelmiinsa itsenäisesti ja välttämään sosiaalista kanssakäymistä. Muutosta tarvitaan yritysten myyntitoimintoihin, esimerkiksi työssäni nostetaan tärkeäksi myyntimahdollisuudeksi asiakasyhteydenottoihin perustuvan inbound-myynti.

 Digitalisaatio näkyy kaikkialla, esimerkkeinä tiedon saatavuudessa, markkinoinnissa, yritysten läpinäkyvyydessä, kulttuurissa ja taloudessa. Digitalisaatio tuo monimuotoisuutta kaikille elämänaloille. Arvot ja käyttäytymismallit muuttuvat teknologian kehittyessä, ihmisistä tulee yleisesti tietoisempia maailmalla tapahtuvista asioista, esimerkkinä Amazonin metsäpalot. Teknologian ja digitalisaation avulla pystymme vaikuttamaan asioihin helpommin ja kynnys on pienempi.

 Digitalisaation vaikutuksina syntyy uusia mahdollisuuksia kehittää nykyisiä palveluliiketoimintaa sekä synnyttää uusia liiketoimintamalleja. Tiedon määrä on kasvanut huomattavasti ja sen keräämisestä on tullut helpompaa teknologian myötä, toisaalta suuren datan määrä vaikeuttaa sen hallintaa ja tekee siitä monimutkaisempaa. Yritysten liiketoimintamallit tulevat reaaliaikaisemmiksi ja läpinäkyvämmiksi, tämä on varsinkin tietoisimpien asiakkaiden mieleen. Suurilla tietomäärillä pystytään tuottamaan palveluita ja kohdentamaan ne oikeille asiakasryhmille, jotka täyttävät kyseisten asiakkaiden todelliset tarpeet. Liiketoiminnan paikka- ja aikasidonnaisuus vähenee ja kilpailu muuttuu koko ajan entistä kansainvälisemmäksi, jossa yrityksen kumppanien ja verkostojen merkitys kasvaa huomattavasti. Tässä voi ottaa huomioon Metcalfen lain, joka kuvaa arvonmuodostusta verkottuneessa maailmassa, eli verkoston kunkin käyttäjän tuoma lisäarvo on sitä suurempi, mitä enemmän verkostossa on käyttäjiä. Digitalisaation myötä toimialarajat häilyvät ja palvelutarjoamat laajenevat uusiin ydin- ja lisäpalveluihin. Asiointikanavien lisääntyminen on asiakkaiden mieleen, asiakkaat haluavat mahdollisimman monta vaihtoehtoa, sekä palvelua vaivattomasti ajasta ja paikasta riippumatta. Toisaalta asiakashallinta monimutkaistuu ja vaikeutuu huomattavasti kanavien ja asiakastietojen määrän kasvusta. Asiakaspalveluiden keskeisimmäksi asiaksi on noussut hyvän asiakaskokemuksen ja -tyytyväisyyden ylläpito, josta yrityksen palkitsevat. Nykyään enemmän ja enemmän kuluttajat vertailevat ja jättävät arvioita internetiin, josta tietoisuus yrityksistä kasvaa ja muuttaa kyseessä olevan yrityksen imagoa.

Digitalisaation kautta syntyneiden mahdollisuuksien hyödyntäminen näkyy vahvasti kasvavien palveluyritysten strategioissa, mutta suomalaisten palveluyritysten keskuudessa on vielä suuri joukko yrityksiä, jotka eivät ole lähteneet digitaaliseen kehitykseen mukaan ja he eivät pidä digitalisaatiota oman liiketoimintansa kannalta merkittävänä asiana. 58 prosenttia suomalaisista palveluyrityksistä ajattelee edelleen, että digitalisaatiokehitys ei ole oman yrityksen kannalta merkittävä asia. Näistä yrityksistä vain 15 prosenttia on kasvavia.

Tässä huomataan yritysten digitalisaation tärkeys.

[lissuihmettelee-blog]

Palvelusi digitalisoituvat, oletko valmis?

Miltä tuntuisi terveyskeskuksessa jonottamisen sijaan tehdä terveystarkastus kotosalla itsekseen niin, että tuloksesi välittyisivät digitaalisesti suoraan lääkärillesi, joka sitten olisi sinuun etäyhteydessä esimerkiksi tabletin välityksellä? Hämeenlinnassa sellainen on jo arkea.

Palvelualojen työnantajajärjestö PALTA, teki selvityksen eri palvelualojen digitalisaation tilasta, trendeistä ja vaikutuksista työn tekemisen tapoihin vuonna 2016. Tällaisia aloja ovat mm. logistiikka, viestintä, huolto- ja kunnossapito, yritys- ja asiantuntijapalvelut, hallinto- ja tukipalvelut sekä viihde ja virkistys. Tuolloin lähes 60% palveluyrityksistä ei vielä hyödyntänyt digitalisaatiota toiminnassaan. Kuulostaa melko hurjalta.

Yksi digitalisaation tuoma trendi on Internet of things (IoT) eli esineiden internet. IoT tekee palveluistamme älykkäitä. Sillä tarkoitetaan reaaliaikaista asiakastietojen keräämistä internetin ja erilaisten älylaitteiden välityksellä. Tätä tietoa sitten hyödynnetään, myöskin älykkäästi, reaaliaikaisen analytiikan ja koneoppimisen avulla.  

Näin Elisa markkinoi omia IoT-ratkaisujaan:

Mutta hetkinen, lähestymmekö nyt uhkaavasti George Orwellin kuvailemaa ”Isoveli valvoo”-yhteiskuntaa? Jatkuva seuranta ja paikannuspalvelut eivät mielestäni ole yksityisyyden kannalta mitenkään ongelmattomia. Mitä lisäarvoa esimerkiksi kauppa saa siitä, että tietää millä hyllyillä asiakkaat milloinkin hengailevat? Eikö ostohistoriassa ole jo riittävästi dataa? Eivätkä paikannuspalvelutkaan aina ole ihan aukottomia. Kuinkakohan monta kertaa HSL:n reittisovellus on paikantanut minut väärälle kadulle? Vähintään pari-kolme kertaa viikossa. Tarkoittaako tämä kaupassa sitä, että kaupan sovellus paikantaa minut toistuvasti oluthyllylle, vaikka todellisuudessa olenkin lemmikkien ruokahyllyllä? No, leikki sikseen.

IoT on jo täällä. Sen hyödyntäminen palvelutoiminnassa tekee vielä tuloaan. Siihen sisältyy kuitenkin merkittäviä tietoturvariskejä, joista sekä kuluttajien että yritysten on syytä olla tarkkana.

Toisaalta, meistä kaikista kerättävän datan määrä on jo nyt niin valtava, että ongelma on pikemminkin palvelualojen kyvyissä tulkita ja hallita tätä tietoa.

Palvelualoilla puhutaan digitalisaation murroksesta (Digital Disruption). Liiketoiminta muuttuu entistä reaaliaikaisemmaksi ja läpinäkyvämmäksi. Jatkossa tarpeeton työ vähenee ja palveluita tuotetaan vain todelliseen tarpeeseen. Ongelmien ratkaisua automatisoidaan. Hinnoittelu- ja ansaintamallit monimuotoistuvat. Liiketoiminnan paikka- ja aikasidonnaisuus vähenee. Kumppanien ja verkostojen merkitys kasvaa ja kilpailu muuttuu kansainvälisemmäksi. Julkisia tietokantoja ja tilastoja pyritään avaamaan yhä enemmän yritysten hyödynnettäviksi. Kuulostaa oikeastaan aika hienolta. Kehitys kehittyy.

Tyypillisimmin palveluyritysten keräämä tieto liittyy asiakasprofiileihin, asiakkaiden palvelutarpeisiin, asiakaskysyntään ja palvelutuotannon olosuhteisiin. Palveluyritykset hyödyntävät tietoa itse mutta myös myyvät sitä eteenpäin omille asiakkailleen ja kumppaneilleen.

Pitäkää siis housuistanne kiinni Orwellin jälkeläiset, sillä nyt mennään!

Suomalaiset yritykset ovat valitettavasti monilla palvelualoilla kansainvälisiä toimijoita jäljessä ja digitalisaation integroituminen tapahtuu hitaasti. Menestyksen edellytykset ovat kuitenkin maassamme varsin hyvät. Meillä on hyvä infrastruktuuri. Tietoliikenneyhteydet ja langattomien verkkoliittymien määrä on Suomessa maailman kärkitasoa. Niin yritykset kuin kuluttajatkin hyödyntävät innokkaasti digitaalisia kanavia ja se on meille jo hyvin arkipäiväistä.

Palveluissa, ja etenkin palveluviennissä on Suomen talouden tulevaisuus. Yksityiset palvelut kattavat jo 42% Suomen kokonaistuotannosta.

Verkkopankit, KELA:n itseasiointipalvelut ja Kanta.fi ovat hyviä esimerkkejä digitalisoituneista palveluista. Kirjastot, teleoperaattorit ja esimerkiksi posti- ja logistiikkayritykset hyödyntävät digitaalisia kanavia toiminnassaan. Monien digitaalisten palveluiden käyttö alkaa olla jo itsestäänselvyys ja asiakkaat myös vaativat yrityksiltä lisää digitaalisia palveluita.

Kalasataman terveyskeskuksessa Pepper-robotti höpöttänee vielä toistaiseksi vain itsekseen, mutta jatkossa robotit voivat hyvinkin olla merkittävä osa myös terveydenhuollon- ja hoivapalvelujen arkea.

Digitulevaisuutta siis odotellessa.

[uudenkehittajadonika]

Digitalisaatio palvelualoilla

Palvelualojen työantajien PALTA ry on laatinut raportin suomalaisen palvelualan digitalisaatiosta. Tässä postauksessa tarkastellaan digitalisaation vaikutuksia palveluyritysten liiketoiminaan ja asiakaskokemukseen raportin pohjalta. Tämä fakta kiteyttää aika hyvin sen, kuinka paljon digitalisaatio on kehittänyt liiketoimintaa: ”Puhelimella kesti 75 vuotta ja radiolla 38 vuotta saavuttaa 50 miljoonaa käyttäjää: Facebookilla meni tähän kolme vuotta ja Rovion Angry Birds-pelillä ainoastaan 35 päivää”.

Digitalisaation myötä liiketoiminta muuttuu reaaliaikaisemmaksi ja läpinäkyvämmäksi, jolloin esimerkiksi valvontakierrokset voidaan toteuttaa pelkästään valvontakameroiden avulla, eikä kenenkään tarvitse mennä fyysisesti paikan päälle. Palveluita myös tuotetaan enemmän vain asiakkaan todelliseen tarpeeseen, mikä on muuttanut myös hinnoittelumalleja. Hyvänä esimerkkinä tästä voidaan pitää puhelinoperaattoreita. Ennen jouduit ostamaan jonkun tietyn puhelinpaketin, vaikket käyttäisikään kaikkia paketin tarjoamia palveluja, mutta nyt voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin. Lisäksi liiketoiminnan paikka- ja aikasidonnaisuus vähenee ja kilpailu muuttuu kansainvälisemmäksi. Esimerkiksi kansalliset oopperat eivät kilpaile enää vain muiden oopperalaulajien kanssa, vaan myös elokuvateattereiden ja suoratoistopalvelujen, sillä kuka vain pystyy ostamaan esityksiä Viaplaysta ja katsomaan ne suoraan kotisohvalta. Suomalaiset pystyvät myös työskentelemään suomalaiselle yritykselle ulkomailta käsin etätöitä tehden. Myös kumppanien ja verkostojen merkitys on kasvanut. Sosiaalinen media on mahdollistanut joustavampia yhteistyöverkostoja, joissa sekä asiakkaita että kumppaneita voidaan osallistaa palvelu- ja tuotekehityksessä.

Digitalisaatio vaikuttaa myös suoraan asiakaskokemukseen, sillä asiakkaat haluavat palvelua ajasta ja paikasta riippumatta. Tämä tarkoittaa asiakaspalvelijoille pidempiä ilta- sekä viikonloppuvuoroja. Lisäksi digitaalisten itsepalveluiden kysyntä ja käyttö kasvavat huimaa vauhtia, samalla hyvän asiakaskokemuksen merkityksen kasvaessa. Enää pelkkä hyvä asiakaspalvelu ei riitä, vaan myös digitaalisilta palveluilta vaaditaan hyvää käytettävyyttä. Kun asiakaskokemus ja digitaalisuus ovat yrityksellä kunnossa, asiakas pysyy jatkossakin uskollisena sille. Asiakkaiden on myös helpompi vertailla eri palveluja ja palveluntarjoajia netissä, sillä vaihtoehtoja on niin paljon. Asiakkaille on myös tärkeää, että asiakaspalvelu siirtyy palveluntarjoajan omista kanavista asiakkaalle tuttuihin ja aktiivisesti käytössä oleviin sovelluksiin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Facebookin Messengerin kautta voi tilata Uberin. Kaksi palveluntarjoajaa ovat siis yhdistäneet voimansa, ja asiakkaat ovat siihen enemmän kuin tyytyväisiä.

Lähde:

https://www.palta.fi/download/6552/

[luckygalaxyarcade-blog]

Yhteisömanageri

Yhteisömanagerin laajaan rooliin kuuluu muun muassa tapahtumien järjestäminen, tiedottaminen, verkostojen rakentaminen, koordinoiminen, tai tietovirtojen seuraaminen. Hän huolehtii yhteisöstä jatkuvassa vuorovaikutuksessa yhteisön jäsenien kanssa. Yhteisö voi muodostua esimerkiksi tuotteen, palvelun, yrityksen, yhdistyksen, hankkeen tai vapaaehtoistoiminnan ympärille. Hän toimii netissä organisaation, järjestön tai muun yhteisön ja sen jäsenien välissä. Hänellä tulee olla hyvät sosiaaliset sekä viestinnälliset taidot, sosiaalisen median ja teknisten välineiden hallinta. Yhteisömanageri voi toimia organisaatioissa palkattuna, alihankittuna tai vapaaehtoisena.  

Yhteisömanagerin tärkeimpiä tehtäviä ovat:  

1. Keskustelun herättäminen

2. Työyhteisön ihmisten osallistaminen ja osallistumaan kannustaminen

3. Asianmukainen viestintä

4. Yhteishengen luominen

5. Keskustelunaiheiden ja sävyn ohjaileminen somessa

6. Yhteisön jäsenten kannustaminen julkaisemaan sisältöä verkossa ja siihen opastaminen

7. Some-kanavien ylläpito

8. Kuuntelu ja tiedon jakaminen

9. Linkkinä toimiminen eri toimijoiden välillä

10. Ajassa mukana pysyminen

11. Saada organisaation ihmiset loistamaan organisaation ulkopuolellakin ja lisätä näin bisnestä

12. Sisällön pitäminen yhtenäisenä

13. Sisäisen ja ulkoisen yhteisön lietsominen liekkeihin.

14. Verkottaminen ja läsnäoleminen

Yhteisömanagerilla on tärkeä rooli yrityksen ja sen yhteisön jäsenien välissä. Hän luo uutta sisältöä, joka herättää keskustelua. Taitava yhteisömanageri tuntee yhteisönsä ja tietää, mikä saa heidät innostumaan. Kun tapahtuu jotain merkittävää, ensimmäiset ja nokkelimmat reagoijat saavat suurimman huomioarvon. Oli kyseessä sitten uutislinkin jako tai reagoivan sisällön luominen ajankohtaisen ilmiön pohjalta, yhteisömanagerin kuuluu ymmärtää sen merkitys yhteisölle ja osata hyödyntää sitä merkittävällä tai ainakin viihdyttävällä tavalla. Yhteisömanagerin on tärkeää tietää tarkkaan yhteisö jolle hän puhuu ja tuottaa heille mielekästä sisältöä.

Lähde: https://kinda.fi/posts/uusi-ammattikunta-yhteisomanagerit/

[katindigisukellus-blog]

Digitalisaatio palvelualoilla

Digitalisaatio on tullut jäädäkseen, on tätä päivää ja tulevaisuutta. Se vaikuttaa jo useilla aloilla, mutta tämä kirjoitus keskittyy palvelualoihin. Perehdyin Palvelualojen työnantajien PALTA ry:n laatimaan raporttiin suomalaisen palvelualan digitalisaatiosta (https://www.palta.fi/download/6552/ ).

Mitä digitalisaatio on?

Selvitetäänpä tähän alkuun ensin mitä digitalisaatio on. Globalisaation, kaupungistumisen, ilmastonmuutoksen, väestönkasvun ja väestön ikääntymisen ohella digitalisaatio on yksi palveluyritysten toimintaympäristöön vaikuttavista megatrendeistä. Digitalisaation yksi päätavoite on yhdistää digitaalinen teknologia kiinteäksi osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää. Vanhoja asioita tehdään uudella tavalla teknologian avulla ja uusia asioita tehdään kehittynyttä teknologiaa hyödyntäen.

Tavoitteena digitalisaatiossa on ensisijaisesti tehokkuus- ja tuottavuusparannukset. Myös monikanavainen asiakaspalvelu ja asiakkuuksien hallinta ovat keskiössä digitalisaation tavoitteissa. Digitalisaatiossa kehityksen kohteena ovat myös tiedon, sensoriteknologian ja internetin hyödyntäminen palvelualoilla. Kehitys on ennennäkemättömän nopeaa ja muutokset toimintaympäristöissä ja liiketoiminnassa näkyvät nopeasti. Uusia liiketoimintamalleja, palveluita ja tuotteita luodaan koko ajan ja niitä on mahdollista tuottaa uudella tavalla digitalisaation myötä.

”Digitalisaatio muuttaa liiketoimintaa lähtökohtaisesti reaaliaikaisemmaksi ja läpinäkyvämmäksi, jolloin palveluliiketoiminnan johtaminen ja kehittäminen voivat perustua yhä vahvemmin kerättyyn tietoon (ns. insight-driven organizations, ks. esim. Deloitte, 2015).”

Vaikutukset palveluyritysten liiketoimintaan

Palveluyritysten osalta digitalisaatio vaikuttaa yritysten liiketoimintamalliin ja tarjoamiin. Paltan raportin mukaan kehittyneen teknologian hyödyntäminen liiketoiminnassa nousee palveluyritysten strategian ytimeen ja luo palveluyrityksille mahdollisuuksia nykyisen palveluliiketoiminnan kehittämiseen ja uuden liiketoiminnan synnyttämiseen.  

Paltan päätoimialajaon mukaisesti selvityksen piirissä ovat olleet logistiikka, informaatio ja viestintä, huolto- ja kunnossapito, yritys- ja asiantuntijapalvelut, hallinto- ja tukipalvelut sekä viihde ja virkistys. Selvityksen mukaan suomalaisista palveluyrityksistä vielä lähes 60 prosenttia on ns. diginukkujia, joita tulisi herätellä digitalisaatioon.

Suomalaisille palveluyrityksille digitalisaatio tuo mahdollisuuksia sekä kansainvälistymiseen että kasvuun. Erityisen vahvasti digitalisaation luomien mahdollisuuksien hyödyntäminen näkyy tällä hetkellä kasvavien palveluyritysten agendalla. Palveluyritysten ydin- ja tukitoiminnoissa automatisaatioastetta voidaan nostaa sähköisellä tiedonhallinnalla, asioiden internetillä (IoT), robotiikalla ja tekoälyllä. Data-analytiikka on olennaisessa osassa asiakassuhteiden syventämisen ja asiakkaiden sitouttamisen kannalta. Yritykset voivat hyödyntää data-analytiikkaa personoimalla palvelutarjonnan sisältöä ja ajoitusta.

Selvityksen mukaan digitalisaation aiheuttamia muutoksia nähdään sekä ansaintamalleissa, verkostojen roolissa, yritysten rakenteissa että ydin- ja tukiprosesseissa. Tiedon määrä lisääntyy voimakkaasti tiedonhallinnan sähköistyessä ja teknologian kehittyessä. Ja kun tietoa kerätään ja hyödynnetään yritysten liiketoiminnassa yhä enemmän, niin tietoturvan ja tietosuojan merkitys palveluprosesseissa kasvaa. Yritysten on huomioitava myös tämä digitalisaation ohessa.

Yhtenä esimerkkinä digitalisaation jalkauttamisesta voin ottaa esille Osuuspankkiryhmän. Osuuspankissa on käytetty ohjelmistorobotiikkaa keskitetyn asiakaspalvelun prosessien automatisointiin. Asiakaspalvelun prosesseja automatisoimalla on saatu säästöjä kuluihin, mutta tärkeimpänä asiakaspalvelun henkilökuntaa on voitu käyttää rutiinitöiden sijasta tuottavampaan työhön, esimerkiksi uusasiakashankintaan.

Asiakkaat hyötyvät

Digitalisaatiolla on vaikutusta myös asiakastarpeisiin ja asiakaskokemuksen syntymiseen. Palveluyritysten keskeiseksi kilpailutekijäksi nousee asiakkailta ja asiakkaiden käyttäytymisestä kerättävän tiedon hyödyntäminen. Kerätty tieto liittyy tyypillisesti asiakasprofiileihin, asiakkaiden palvelutarpeen reaaliaikaiseen arviointiin, asiakaskysyntään ja sen vaihteluihin sekä palvelutuotantoon ja palvelutuotannon olosuhteisiin. Kerättyä tietoa voidaan palveluyrityksissä hyödyntää itse tai sitä voidaan myydä eteenpäin asiakkaille tai kumppaneille hyödynnettäväksi. Tiedon perusteella voidaan asiakkaalle tarjottavan palvelun sisältöä ja ajoitusta räätälöidä asiakkaan tarpeen mukaisesti. Tämä johtaa aika- ja paikkariippumattomaan palveluliiketoimintaan ja tehostaa selkeästi palvelutuotantoa.

Asiakkaille digitalisaation hyödyt näkyvät konkreettisesti palvelun saamisena aiempaa vaivattomammin ajasta ja paikasta riippumatta. Vaivattomuus näkyy myös palveluyrityksissä, kun ne pystyvät ajantasaista tietoa hyödyntämällä välttämään tarpeetonta työtä ja tuottamaan palveluita yhä paremmin asiakkaiden todellisen tarpeen mukaisesti. Tällä taas on vaikutusta palveluyritysten käyttämiin työn tekemisen malleihin ja yritysten ansainta- ja hinnoittelumalleihin. Nämä ovat muuttumassa kohti hyöty- ja tuotosperusteisia malleja olemassa olleista resurssi- ja transaktioperusteisista malleista.

Asiakkaiden käytettävissä olevat palvelukanavat lisääntyvät palvelualoilla digitalisaation vaikutuksesta ja tämän myötä asiakaskäyttäytyminen monimuotoistuu. Asiakkailla on mahdollisuus vaihtaa asiointikanavaa omien tarpeidensa mukaisesti myös kesken asiointiprosessin. Asiakkaan odottavat yhtenäistä palvelukokemusta kaikissa kanavissa. Etenkin itsepalveluiden kysyntä ja käyttö kasvavat jatkuvasti voimakkaasti. Palvelua halutaan yhä useammin myös viikonloppuisin sekä vuorokauden viimeisten tuntien aikana, eli silloin kun asiointi asiakkaille parhaiten sopii.

Asiakkaille on entistä useammin ja entistä helpommin tarjolla useita vaihtoehtoja palveluntarjoajista ja asiakkaat etsivät oma-aloitteisemmin myös vaihtoehtoisiin palveluntarjoajiin liittyviä tietoja. Tämä nostaa palveluyrityksissä asiakasuskollisuuden nykyistä tärkeämmäksi tekijäksi. Lisäksi digitaalisten palveluiden hyvä käytettävyys on vaatimuksena toimialasta riippumatta.

Finanssialalla on myös lähdetty tähän asiakaspalvelun tarjoamiseen kaikkina vuorokauden aikoina. Esimerkiksi Nordealla on ympärivuorokautinen asiakaspalvelu käytössä. Myös Osuuspankissa on selvitetty tarvetta ja mahdollisuuksia asiakaspalvelun tarjoamisesta ympäri vuorokauden. Joitain rajoituksia näissä laajan palveluajan palveluissa saattaa olla, mutta tavoitteena on se, että asiakkaat voivat hoitaa asioitansa juuri silloin kun aika on heille sopiva.

Työskentely digitaloudessa

Ajasta ja paikasta riippumattomien palveluiden lisääntyessä, digitalisaatio lisää tarvetta myös ajasta ja paikasta riippumattomille työn tekemisen tavoille ja muodoille. Palvelutyö on monipuolisempaa ja asiakasläheisempää. Tuote- ja palvelutarjoamien monipuolistuessa digitalisaatio luo muutospaineita myös työvoiman osaamistarpeisiin sekä työvoiman käyttöä säätelevään lainsäädäntöön, työmarkkinamalliin ja työehtoihin.

Palvelutyöntekijöiltä odotetaan entistä enemmän oma-aloitteisuutta, ketteryyttä ja tunneälyä vahvan sisältöosaamisen lisäksi. Palveluyrityksen hakevat joustoa asiakaskysynnän ja liiketoimintaympäristön heilautteleman työvoiman tarpeelle. Itsensä työllistäminen, freelance-työt, kevytyrittäjyys sekä keikkatyöt lisääntyvät.

Organisaatioissa työskentelykulttuurin ja jokapäiväisten toimintatapojen muuttaminen uutta digiliiketoimintaa ja digiajan toimintamallia vastaaviksi on yksi palveluyritysten suurimmista haasteista. Jokaisella organisaatiotasolla yrityksessä tarvitaan uudistuksia työn tekemisen tapoihin, jotta digitalisaation tuomat mahdollisuudet saadaan hyödynnettyä. Työtehtävät muuttuvat entistä monipuolisemmiksi palvelutarjoamien laajentuessa ja työn sisältö sekä luonne muuttuvat kaikilla palvelualoilla. Työtekijöiden elinikäisen oppimisen tarve korostuu jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Ammatillisen osaamisen lisäksi työntekijältä edellytetään luovuutta, kyseenalaistamista, ongelmien hahmottamista ja ratkaisukykyä, jatkuvaa oppimista, innostumista ja uteliaisuutta uusista asioista.

Hyvin monissa, ainakin IT-alan yrityksissä, toteutetaan esimerkiksi järjestelmien kehitystyötä ketterillä menetelmillä. Ketterien menetelmien käyttö mahdollistaa nopeammat muutokset ja tukee siten jatkuvasti muuttuvaa toimintaympäristöä.

Muuttuminen ja muuntautuminen on päivän sana digitalisaatiossa niin palvelualoilla kuin muillakin aloilla.

[emmiryynanen-blog]

Yhteisömanageri

Yhteisömanageri eli community manager eli verkkovastaava eli yhteisöpäällikkö tai jopa nettikätilöksikin kutsuttu ammatti on hyvä esimerkki siitä, millaista uutta työtä digitalisaatio ja some voi konkreettisesti luoda. Yhteisömanageri on vielä niin uusi ammatti, että sen työnkuva on vasta muotoutumassa ja jokainen yhteisömanageri ikään kuin luo oman työnkuvansa. Yleisesti ottaen yhteisömanagerin toimenkuvaan kuuluu usein organisaation sosiaalisesta mediasta vastaaminen. Lisäksi työtehtäviin saattaa kuulua esim. organisaation sisäisestä viestinnästä ja kommunikaatiosta huolehtiminen, yhteisön edustaminen, asiakaspalautteen keräys, tietovirtojen seuraaminen, joukkoistaminen, verkostojen rakentaminen ja vaikkapa erilaisten tapahtumien järjestäminen. Liiketoiminnassa yhteisön merkitys on kasvava trendi, eli asiakkaat pyritään saamaan osallisiksi sisällön tuottamiseen sekä tuote- ja palvelukehitykseen. Tähän prosessiin tarvitaan kapellimestaria – eli siis yhteisömanageria. Yhteisömanageri toimii siis yhdessä organisaation jäsenten (esim. työntekijät), asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppanien kanssa. Hän siis todella johtaa yhteisöä.

 Omaatko hyvät sosiaaliset taidot ja käytät näppärästi teknisiä laitteita, sekä tunnet sosiaalisen median salat? Sinulla on avoin mieli, olet ajan hermolla ja jatkuvasti halukas oppimaan uutta? Saatat siis sopia yhteisömanageriksi!

  Vaikka yhteisömanagerin työ saattaa kuulostaa upealta, on sillä, kuten kaikella työllä, varjopuolensa. Kun työtä tehdään näin näkyvässä ”johtajan” roolissa omalla naamalla, kaikki vastuu, stressi, vaatimukset ja odotukset kohdentuvat yhdelle henkilölle. Yksityisyyttäkään ei juuri ole. Työssä ollaan paljon kontaktissa erilaisten ihmisten ja ryhmien kanssa, joka saattaa olla uuvuttavaa. Työ ja oma vapaa-aika saattaa olla hankalaa erotella toisistaan, kun työtä on helppoa tehdä esim. kotikoneelta ja viestiä voi tulla ympäri vuorokauden. Lisästressiä saattaa aiheuttaa se, ettei yhteisömanagerin toimenkuvaa vielä oikein ymmärretä – työssä saattaa kohdata siis esimerkiksi vähättelyä tai voi joutua selittelemään tekemisiään.

 Yhteisömanagerilla on kuitenkin tärkeämpi rooli kuin vain Facebook-sivujen päivittely. Hän seuraa aktiivisesti toimialan kehitystä ja toimiessaan asiakasrajapinnassa hän tietää, mitä asiakkaat odottavat ja millaista palautetta he ovat antaneet. Täten yhteisömanagerilla on paljon tietoa, jota yritys voi hyödyntää esim. tuotekehityksessä. Hallinnoidessaan yrityksen some-kanavia, verkostoituessaan ja järjestäessään esim. tapahtumia tai kilpailuja yleisölle ja asiakkaille yhteisömanageri on tärkeä osa yrityksen markkinointia. Kun hän tuntee asiakkaat, tietää hän, miten markkinointia tulisi heille kohdentaa. Asiakaspalveluun yhteisömanageri vaikuttaa suorasti esimerkiksi sillä, kuinka tehokkaasti somea hyödynnetään (esim. kysymyksiin vastaaminen), mutta myös epäsuorasti huolehtiessaan työntekijöiden oloista, työkaluista ja ilmapiiristä. Mielenkiintoista jäädä seuraamaan, mihin tämä uusi ammatti lähtee muovautumaan ja voidaanko siitä ammentaa vielä jotain uutta.

  Lähteet:

https://kinda.fi/posts/uusi-ammattikunta-yhteisomanagerit/

http://www.piilotettuaarre.fi/artikkelit/yhteisomanagerit/

https://viestijat.fi/nettikatilosta-yhteisomanageriksi/

https://www.soste.fi/ajankohtaista/sosteblogi/elinvoimaiset-jarjestot/mihin-tarvitaan-yhteisomanageria.html

[muurlanopistoblog]

Merkityksellistä työelämää

Muurlan Opiston työnohjaajakoulutuksen  Inhimillistä työelämää huomennakin -seminaarissa pohdittiin tulevaisuuden työelämää. Millaisia tulevaisuuden työelämän trendejä on nähtävissä? Miten työtä tulevaisuudessa tehdään? Mikä on (työn)ohjauksen rooli? Ja ennen kaikkea, miten säilyttää inhimillinen ote?

Päivän aikana kuulimme asiantuntijoita sekä pohdimme teemaa yhdessä toiminnallisin menetelmin learning cafe -tyyppisessä työskentelyssä sekä narratiivisen ryhmätyöskentelyn kautta. Monien oivallusten lomasta nostin kolme seikkaa tulevaisuuden työelämästä, jotka eivät ainakaan tule vähenemään.

1. Merkitys

”Uusliberalismin tilalle tulee tahto olla mukana hyvässä”, esitti asiantuntijapuheenvuorossaan työnohjaaja-prosessikonsultti Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. On havaittu, kokemus merkityksellisen työn teosta voimistuu. Halutaan tehdä työtä, jolla on oikeasti vaikutusta johonkin, merkitystä jollekin. ”Työ on itsessään arvonluonnin prosessi ja sitä tehdään itselle ja yhteisölle, ei toiseudelle” Leena Jokinen kiteytti. Työltä halutaan enemmän, kuin vain pelkkä toimeentulo. Tästä kertoo sekin esimerkki, että Yhdysvalloissa nuoret hakeutuvat jo enemmän julkisen puolen töihin, jossa työtä tehdään yhteiskunnan ja sen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden hyväksi.

2. Vuorovaikutus

Seminaarissa asintuntijapuheenvuoroissa vuorovaikutuksen merkityksen nostivat sekä työnohjaaja Terhi Lavonen että työnohjaaja, vuorovaikutuskouluttaja, koodarinörtti Aki Salmi. Organisaatiorakenteet tulevat madaltumaan tulevaisuudessa. Tähän vaikuttaa muun muassa työn silppuuntuminen; toimeentulo tulee koostumaan monista tahoista ja monille eri työnantajille. ”Tämän hetken nuorilla tulee olemaan 17 eri työpaikkaa viidellä eri alalla”, selkeytti Leena Jokinen. Osaaminen laajenee, mutta samalla pinnallistuu. Puhutaan myös tiimiorganisaatioista, jotka muokkautuvat kulloisenkin tarpeen ja tilanteen mukaan; ne eivät ole sellaisessa mielessä pysyviä, jollaiseksi perinteiset organisaatiot yleensä miellämme. Tällöin verkostojen ja vuorovaikutuksen rooli vahvistuu. Toisaalta vuorovaikutuksen merkityksen korostaminen ei ole niinkään uusi tulevaisuuden työn erityispiirre, vaan kyse on yksinkertaisemmillaan jo lapsena opittujen käytöstapojen noudattamisesta ja toisen huomioon ottamisesta. Ja ihan vaan siitä, että kun malttaa hetkeksi sulkea oman suunsa, saattaa keskustelukumppanin suusta kuulla täydentäviä, nerokkaita ja oivaltavia mielipiteitä. Yhdessä onnistuminen ei ole toiselta pois.

3. Keinoäly

Keinoälyä ja robotiikkaa on vaikea sivuuttaa pohtiessa tulevaisuuden työtä. Oikeastaan keinoäly on vahvasti mukana arjessamme jo tällä hetkellä. Esimerkiksi itseohjautuvia autoja testataan jo liikenteessä. ”Kaikki mikä voidaan digitalisoida, tullaan digitalisoimaan”, olen kuullut sanottavan. Digitalisointi automatisoi työprosesseja ja voi tuoda ajansäästöjä. Esimerkiksi tilastoinnissa ihmiseltä saattaa mennä aikaa tuntikausia, mutta keinoäly suorittaisi työn sekunneissa virheittä. Keinoälyn yleistyminen muuttaa työntekoa myös siten, että ”monilla aloilla työkaveri on yhä useammin tulevaisuudessa keinoälyllä toimiva robotti”, kuten Leena Jokinenkin huomautti. Keinoäly voi avustaa ja hoitaa rutiininomaiset, aikaa vievät työt, jolloin ihmiselle jää aikaa luovaan, kehittävään ja tulkintoja vaativaan työhön. Pohdimme seminaarissa myös sitä, että robotiikka myös inhimillistää työntekoa; kun teollistumisen myötä syntyi ”tehdastyö” ja ihmisten välinen kanssakäyminen väheni, robotiikka sen sijaan vapauttaa ihmiset inhimillisen työn pariin, kun ”tehdastyön” voi valjastaa keinoälyn tehtäväksi.

Niin keinoälyn yleistyminen kuin muutkin tulevaisuuden trendit herättävät monia kysymyksiä ja pohdittavaa. Tärkeää on myös muistaa, että ”tulevaisuuden työelämä” ei tarkoita muutosta siten, että kun se on ”saavutettu”, muutos on tehty ja tilanne stabiloituu, vaan muutos on prosessi, joka ei koskaan lopu. Eikä tahti varmasti tule hidastumaan. Välillä ihan hengästyttää. Miten sitten pysyä vauhdissa mukana? Esimerkiksi työnohjaus on hyvä paikka, jossa voi hetkeksi pysähtyä ja reflektoida omaa osaamistaan ja omia tunteita suhteessa koko työelämään. Esimerkiksi koherenssin tunteen säilyttämisestä (työ)elämässä voi saada apua työnohjauksessa. Työnohjaus sopii yksilölle, tiimille tai koko työyhteisölle. Ja koska me ihmiset olemme rakentamassa tulevaisuuden työelämää, meidän vastuullamme on myös se, että inhimilliset kohtaamiset tulevaisuudessa säilyvät.

Teksti: Nella Laaksonen

[arikuosmanen]

Vuoden uusyrittäjät pyörittävät Pirkanhovia ja neljää Subwayta – Liikevaihtoa 6 miljoonaa (Tamperelainen)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

Teboil Pirkanhovin ja neljän Subway-ravintolan yrittäjät Tarja ja Tomi Salo ovat saaneet Vuoden uusyrittäjäpalkinnon.

Yhdessä he perustivat ensimmäisen Subway-ravintolansa kotipaikkakunnalleen Valkeakoskelle vuonna 2012 ja pyörittivät samanaikaisesti vartiointi- ja kiinteistönhuoltopalveluja.

Uuden yrityksen rahoituksen järjestämiseksi oli ensin myytävä perheen omakotitalo ja muutettava vuokralle.

– Ensimmäisen ravintolan jälkeen olemme avanneet Subwayt myös Lielahdessa ja Pirkkalassa, ja neljäs avataan loppuvuodesta Tesomalle, Tarja kertoo.

Kun Tarja ja Tomi huomasivat, että Pirkanhoviin haettiin uutta kauppiasyrittäjää, he kiinnostuivat heti.

– Näimme paikassa paljon potentiaalia. Vuonna 2000 valmistuneen liikenneaseman tilat ovat toimivat ja hyväkuntoiset, ja sijainti vilkkaan Helsinki–Tampere-moottoritien varressa erinomainen, Tarja toteaa.

TS-Yhtiöiden kasvu on ollut ripeää uusien toimipisteiden takia. Vuonna 2012 liikevaihto oli alle 300 000 euroa, kun viimeisimmän täyden tilikauden liikevaihto oli jo 1,7 miljoonaa euroa, missä ei vielä koko ajalta näy Pirkanhovin vaikutus.

Tällä tilikaudella liikevaihto kipuaa yhdessä Pirkanhovin kanssa yli 6 miljoonan euron. Yrityksen kasvu on laajenemisesta huolimatta ollut hallittua ja kannattavaa. Viimeisimmän tilikauden tulos oli 130 000 euroa ja tulokehitys on ollut voimakasta. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli yrityksessä erinomaisella tasolla.

TS-yhtiöt työllistää yhteensä 70 henkilöä, joista puolet työskentelee Subway-ravintoloissa ja toinen puoli liikenneasemalla.

Vuoden Uusyrittäjä valittiin Pirkanmaalla 24. kerran. Valinta tehdään Uusyrityskeskus Ensimetrin asiakkaiden 2–5 vuotta toimineiden yritysten joukosta.

Yrityksen perustaneita oli viiden vuoden aikana yhteensä yli 3500, joiden joukosta palkittavat seulottiin. Palkitsemisella halutaan kannustaa yrittäjiksi aikovia ideointiin ja yrityksen perustamiseen. Tämän vuoden valinnoissa korostuvat yrittäjyyden, verkostojen ja liiketoimintaosaamisen merkitys.

Viime vuonna palkittiin Cafe Pispalan yrittäjät Vesa ja Yvonne Leppälä.

from WordPress http://ift.tt/2zzuNu6 via IFTTT

[emaikka]

Koulutuksen verkostot

Verkostojen voidaan ajatella koostuvan solmukohdista, jotka keskinäisessä vuorovaikutuksessa muodostavat yhdyssiteitä (Järvensivu 2012). Verkosto käsitteenä viittaa siis dynaamisiin, yksittäisiin vaihdantasuhteisiin (Mittilä). Verkostot voivat olla myös organisoitumisen muoto. Tällöin verkosto muodostuu kahden tai useamman itsenäisesti toimivan toimijan yhteistyöhön, mikä on pitkäaikaisen ja luottamukseen perustuvan suhteen tulos. (Järvensivu 2012.)  Toimijoilla voi olla sekä toisiaan täydentäviä että toisiaan korvaavia resursseja ja keskinäisiä toimintoja (Mittilä).

Ammatillisten oppilaitoksen näkökulmasta verkostoituminen tarjoaa keinon vahvistaa asemaa paikallisena, alueellisena ja yhteiskunnallisena toimijana sekä helpottaa opetus- ja ohjaustyön kehityspaineita (Helander 2009). Erityisesti kansainvälistymisen kehittymisessä verkostot ovat olleet merkittävässä asemassa (Korkala 2010). Oppilaitoksen toiminnassa tämä tarkoittaa tavoitteellista verkostotyön kehittämisestä sekä kiinteää kumppanuutta eri tahojen kanssa (Helander 2009).

Työsisältöni

Ennen opettajakoulutuksen alkua työskentelin Lahden ammattikorkeakoulussa suunnittelijana. Työsisältöihini kuuluivat pähkinänkuoressa opettaminen, asiantuntijaluennot, työharjoittelu- ja päättötyöohjaus, täydennyskoulutuksen kehittäminen liiketalouden alalla sekä kotimaiset ja valtakunnalliset hankkeet ja projektit.

Verkostot

Kun tulin taloon, aloin järjestelmällisesti kehittämään sisäisiä verkostojani. Tutustuin lähityöyhteisöön ja pyrin olemaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Osa yhteyksistä oli henkilökohtaisia. Nämä yhteydet olivat muodostuneet jo vuosia aiemmin alemman ja ylemmän ammattikorkeakouluopintojen sekä perhesuhteiden myötä. Lyhyessä ajassa kykenin käyttämään olemassa olleita ja uusia kontakteja verkostomaiseen tapaan. Tämä imaisi minut syvemmälle uusiin projekteihin ja hankkeisiin sekä auttoi ymmärtämään ammattikorkeakoulun sielun elämää. Verkostoni tarjosi osaamista, ymmärrystä ja auttoi minua kasvamaan ja oppimaan sen myötä (kuvio 1).

Kuvio 1. Verkostot, joissa toimin työssäni

Sisäiset verkostot

Työsisältöjen puolesta olin siis erittäin laajasti tekemisissä eri alojen opetushenkilöstön sekä alojen yhteisien tiimien kanssa. Opetuksen osalta olin  vetämässä asiantuntijaluentoja henkilökunnalle ja opiskelijoille sekä kursseja, missä vastuu jakautui useamman opettajan kesken. Tämä vahvisti edelleen sisäisiä verkostojani. Sisäiset verkostot auttoivat opetusmateriaalien teossa, pedagogisissa kysymyksissä, järjestelmien käyttämisessä sekä yleisissä käytännöissä. Lisäksi sain paljon apua kollegoiltani täydennyskoulutuksen tuotteistukseen. Verkostojen avulla kykenin parempaan suoritukseen ja opin valtavasti.

Kansainväliset verkostot

Osallistuin myös moneen erilaiseen kotimaiseen sekä kansainväliseen projektiin ja hankkeeseen. Projekteissa vahvistuivat sisäisien verkostojen lisäksi kansainväliset ja työelämäverkostot. Kansainvälisiä verkostoja oli onnistunut kehittämään jo opiskeluaikana. Samat yhteistyöverkostot olivat edelleen kasassa, nyt vain jatkohankkeen kimpussa. Pääsin osalliseksi suhteiden avulla. Projektivastaava oli opiskellut kanssani muutamia vuosia takaperin.

Kansainväliset verkostot eivät rajoittuneet pelkästään liiketalouden verkostoihin vaan sain osallistua myös Lamkin kesäkoulun toteutukseen, minne osallistui kansainvälisien oppilaiden lisäksi opettajia eri aloilta ympäri maailman. Oli erittäin mielenkiintoista toimia eri kulttuurien ja alojen osaamiskentällä.

Työelämäverkostot

Ehkä eniten olin vuorovaikutuksessa työelämäverkostojen kanssa. Keskustelin työelämäkontaktien kanssa muun muassa täydennyskoulutustarpeista, työharjoitteluohjauksesta ja – tarpeista, päättötyömahdollisuuksista, mahdollisista yhteisistä projekteista, case-tehtävistä kursseille sekä ops-työn suunnittelusta.

Alueellisen osaamisen kehittämistä ajettiin voimakkaasti täydennyskoulutuksen, työelämälähtöisien case-tehtävien, päättötöiden, työharjoittelun ja harjoitteluyrityksiin työllistymisen kautta. Tämän lisäksi työelämänedustajat olivat mukana ops-työn suunnittelussa, missä työnantajat selkeästi toivoivat tietynlaista pohjakoulutusta jokaiselle valmistuvalle tradenomille.

Verkostojen merkitys

Olen ollut aina hyvä verkostoitumaan ja pidän sitä tärkeänä. Itse koen, että se on tarjonnut minulle mahdollisuutta kehittyä, saada osaamista, liikkua uusiin tehtäviin sekä antanut motivaatiota. Verkosto-osaamisen tarve tulee tulevaisuudessa korostumaan entisestään ammatillisen koulutuksen kentällä. Ja kukapa meistä pärjäisi enää yksin muuttuvassa maailmassa? Peace out.

[katindigisukellus-blog]

Kehitystä innovaatiolinssien läpi

Työelämässä elämme miltei jatkuvassa muutoksessa. Muutosta tarvitaan, jotta asiat kehittyvät.  Se on yksi yrityksen kilpailukyvyn säilyttämisen olennaisia osatekijöitä. Kuten myös kyky sopeutua muutospaineeseen ja luoda uusia innovatiivisia ratkaisuja. Niillä tähdätään yrityksen pitkän tähtäimen kilpailukyvyn säilyttämiseen.

Innovaatiot ovat yksi kehittämisen toteuttamistapa. Innovaatioiden on tarkoitus vauhdittaa kehitystä, koska innovaatioita haetaan yleensä avoimin mielin ja niin sanotusti ”out of the box”-ajattelulla. Yrityksissä ja organisaatioissa työntekijöillä on tässä luonnollisesti merkittävä rooli ja jokainen voi olla innovaattori. Kun työntekijöille annetaan aikaa ja tilaa pohdintoihin, ideointiin ja kokeiluihin, sillä edistetään ajattelun monimuotoisuutta. Tässä samalla voidaan tukea vuorovaikutusta erilaisten verkostojen kanssa. Verkostoituminen on aina hedelmällistä ja tuottaa usein uusia ideoita erilaisten näkökulmien yhdistyessä.

Innovaatio ei ole kuitenkaan vain idea, vaan idea vaatii aina myös käytännön toteutuksen ollakseen innovaatio. Tärkeintä innovaatiossa on sen tuottama hyöty, jota se tuottaa sekä sen kehittäjille että käyttäjille.

Joskus vaikka innovointiin ja innovaatioiden tekemiseen ei kiinnitetä erityisesti huomiota, saattaa innovaatioita joissain tapauksissa syntyä myös itsestään. Arkinen kehittäminen ja jokapäiväinen haasteiden ratkominen kun on usein innovaatioiden takana. Tästä luonnollisesti syntynyt uudistus saattaa yllättäen olla innovaatio. Arjen sujuvoittaminen onkin yksi termi, joka innovointiin liittyy. Sitä innovointi on parhaimmillaan.

Innovaatiolinssit

Innovatiivisuutta on kuitenkin usein tarpeen herätellä ja joskus tähän saatetaan hyödyntää niin kutsuttuja innovaatiolinssejä. Innovaatiolinsseillä on tarkoitus auttaa näkemään arjen uudistuksia ja tuoda jokapäiväistä kehittämistä organisaatiossa näkyvämmäksi. Sitä kautta luodaan ilmapiiri ja asenne innovoinnille otolliseksi. Innovaatiolinsseille voidaan määrittää erilaisia tavoitteita sen mukaisesti, minkälaista kehitystä tavoitellaan.  Toisaalta innovaatiolinssit voivat tuoda myös liikaa rajausta vapaille ajatuksille, mutta toisaalta rajaaminen myös auttaa keskittymään juuri oleellisiin asioihin sen sijaan, että lähdetään innovoimaan ratkaisuja, jotka eivät tuo tarpeeksi paljon hyötyjä.

O. Lecklinin ja R. Laineen kirjoittamassa kirjassa ”Laadunkehittäjän työkalupakki – Innovatiivisen johtamisjärjestelmän rakentaminen” on ohjeistettu, että innovaatiolinsseissä voidaan käyttää näkökulmana esimerkiksi

· kyseenalaistamista, jolloin mietitään erityisesti sitä, miksi jokin asia tehdään tietyllä tavalla ja siten miten on aina tehty. Tämä siksi, että kilpailukyvyn kasvattaminen vaatii kuitenkin säännöllistä muutosta ja uusia innovatiivisia ratkaisuja.

· epäjatkuvuuksia, jolloin pyritään löytämään sellaisia liiketoiminta-alueita, joissa kilpailua ei ole tai se on vähäistä. Epäjatkuvuuksien tunnistamisella on suuri merkitys organisaation kilpailukykyyn.

· ydinkyvykkyyksiä, jolloin etsitään ainutlaatuista osaamista, tietoa ja taitoa, jolla organisaatio voi tuottaa lisäarvoa asiakkaille ja erottua kilpailijoista.

· tunnistamattomia tarpeita, mikä tarkoittaa sitä, että tarkastellaan markkinoita tunnistamattomien tarpeiden kannalta. Voidaan siis havainnoida tuotteen käyttäjää ja tehdä huomioita siitä, mikä on vaikeaa ja mahdollisesti ärsyttävää käytännössä. Toiseksi voidaan tehdä vertailuja kilpailijoiden palveluihin käytännössä. Lisäksi kartoittaa asiakkaan kokemuksia prosessin eri vaiheissa tai etsiä yhdenmukaisuuksia muilta toimialoilta.

Tällaisten innovaatiolinssien käytön jälkeen organisaatiolla on todennäköisesti monipuolinen joukko ja suuri määrä ideoita innovaatioiden aihioiksi.

Innovaatiokulttuuri

Oman kokemukseni mukaan ja esillä olevan tiedon valossa innovaatiokulttuuri organisaatioissa on luultavasti vahvempi yksityisellä sektorilla kuin julkisella puolella. Tämä johtunee eniten kilpailukykyisyydestä. Yksityisten on oltava kilpailukykyisiä hiukan toisella tavalla kuin julkisten palveluiden. Ja toisena asiana on innovaatioiden julkisuus, yksityisellä sektorilla ei niinkään paljasteta yrityksen innovointikulttuuria, koska se on todellakin yrityksen kilpailuvaltti, eikä kilpailijoiden korviin kuuluvaa asiaa. Julkisten palveluiden innovointiin löytyy ohjeistuksia internetistä, julkiset palveluthan kuuluvat meidän kaikkien kuluttajienkin innovoinnin kohteeksi. Hyvä esimerkki tästä on http://www.inno-vointi.fi/fi/ -sivusto.

Innovaatiokulttuurille ominaisia piirteitä ovat innovaatioprofessori Antti Hautamäen mukaan (kirjasta Lecklin O. & Laine R., Laadunkehittäjän työkalupakki – Innovatiivisen johtamisjärjestelmän rakentaminen ):

·         luovuus

·         riskinotto

·         innostus

·         oppiminen epäonnistumisista

·         uteliaisuus

·         suvaitsevaisuus

·         riittävä erilaisuus

·         yrittäjyys

·         palkitseminen ja kannustaminen

·         työtä, työtä ja työtä, mutta ei hampaat irvessä.

Näiden elementtien ollessa kohdallaan, organisaatiolla on hyvät edellytykset muuttua jatkuvasti innovaatioita luovaksi organisaatioksi.

Innovoinnilla yritetään löytää konsepteja ja malleja, joiden avulla tulevaisuuden menestys varmistetaan. Luovuudelle on annettava suuri vapausaste innovointiprosessin alkupäässä, ideoinnissa ja konseptoinnissa. Innovointiprosessissa syntyneen idean edetessä tuotteen suunnittelu- ja toteutusvaiheisiin, on se rinnastettavissa tavanomaiseen tuotekehitysprosessiin.

Innovaatiot, laatu ja tehokkuus

Innovaatio ja laatu on tasapainotettava niin, että molemmat voivat tasapainoisesti kehittyä, eivätkä kuluta toisiaan. Samalla tavalla myös innovaatiot ja tehokkuus on tasapainotettava. Laadunhallinnan ja innovaationäkökohtien tasapainotus on tärkeää. Näin on todettu kirjassa ”Johtamisen kuntokoulu – Vuorovaikutuksella laadun läpimurtoon”.

Kaikissa kehittämisprojekteissa on mietittävä innovaatiomahdollisuutta, eli sitä voidaanko asia toteuttaa uudella tavalla tai löytyykö innovaatiolinssien avulla jokin uusi näkökulma? Organisaation jatkuvuus turvataan vain innovaatioiden hyödyntämisellä.

Jos innovaatioita ei synny, syynä voi olla innovaatioita torjuvat esteet. Esteiden tunnistamista helpottaa mm. nämä kysymykset Leclinin ja Laineen kirjan mukaan:

·         Miksi ideat hylätään prosessin aikaisessa vaiheessa?

·         Toivatko eri yksiköt innovoinnissa eri tavoin? Miten parhaimmat toimivat?

·         Ohjaavatko innovaatiomittarit ja tuloskortit toimintaa väärille urille?

·         Onko osaaminen riittävää vai tulisiko sitä kehittää?

Mikäli esteitä havaitaan, on ne pyrittävä tehokkaasti poistamaan muuten se voi vaarantaa positiivisen innovaatiokulttuurin ja ilmapiirin.

Johtamisen kuntokoulu –kirjassa on kerrottu, että innovaatioiden ja tehokkuustavoitteiden välille voi syntyä jännite, mikäli tehokkuustavoitteet saavat etusijan. Se voi osaltaan heikentää luovuutta, jota innovoinnissa tarvitaan. Tästä syystä innovaatio- ja tehokkuusajattelun tulisi löytää ihannetila, jossa molemmat voivat tasapainoisesti kehittyä.

Innovointimatka

Innovointimatkan kulkemisen oppii käytännön myötä parhaiten. On tunnusteltava ja ennustettava sekä ulkoisia että sisäisiä signaaleja ja selvitettävä niiden mukaisesti järkevät menettelytavat. Organisaation kehittyminen innovaatiomestariksi tapahtuu pitkällä aikavälillä, kun opitaan parhaat kehittämistavat ja tasapaino innovaatioille otolliseksi. Tämän jälkeen innovaatio voidaan saada pysyväksi olotilaksi ja sitä kautta menestystekijäksi organisaatiolle.

 LÄHTEET:

Hannukainen T. & Slotte S. & Kilpi E. & Nikiforow R. Johtamisen kuntokoulu – Vuorovaikutuksella laadun läpimurtoon. Helsinki 2006. Talentum. Gummerus Kirjapaino Oy.

Lecklin O. & Laine R. Laadunkehittäjän työkalupakki – Innovatiivisen johtamisjärjestelmän rakentaminen. Helsinki 2009. Talentum. Kariston Kirjapaino Oy.

Inno-Vointi http://www.inno-vointi.fi/fi/