#toivottavasti menee hyvin

[siveydensipuli]

ideoita koko vuodeksi:

tommikuu: kuuntele ainoastaan tommi läntisen musiikkituotantoa

helmakuu: kuun alussa puetaan päälle hame tai mekko ja joka päivä lyhennetään helmaa

kaaliskuu: tässä kuussa syödään kaaliruokia

puhtikuu: 30 päivää reippailua

joukokuu: tutustu joka päivä uuteen jouko-nimiseen ihmiseen

kesykuu: kesytä joku villieläin ystäväksesi

melokuu: käy päivittäin melomassa kanootilla

myyskuu: laita kuukauden jokaisena päivänä yksi omistamasi tavara myyntiin

locakuu: kreisibailaa 31 päivää

harraskuu: tee parannusta ja pyydä anteeksi locakuun syntejä

joulekuu: opiskele fysiikkaa

[itkuinenkettu]

Toivoin ettei tätä päivää koskaan tulisi, mutta meidän luennolla oli tänään ihka elävä Elon Musk fanipoika!

luennolta tuli poistuttua poikkeuksellisen nopeasti kun tämä kaveri avasi suunsa ja opettaja oikein kannusti siinä hänen ahdaskatseisuuttaan. :)

[salmiakkisaatana]

Tänää on mun synttärit🥺

[lily-learns-finnish]

Verb of the day: koputtaa

koputtaa = to knock

[mihin-form is used with this verb, such as "koputtaa oveen"]

Hän koputti oveen. = He knocked on the door.

"koputtaa puuta" = to knock on wood (to remove the risk of bad luck)

Toivottavasti kaikki menee hyvin - pitää koputtaa puuta! = Hopefully all goes well - better knock on wood!

[turinametsa]

Aina silloin tällöin vaan eksyn tänne eikä mulla oo mitään mitä postata eikä mulla oo mitään hajua mistään mut idk toivottavasti ihmisillä menee ees suht hyvin yms <3

Henkilökohtasesti alotin syksyllä yliopistossa (woah!!) kolmannella yrityskerralla kulttuurintutkimuksessa (pääaineena kirjallisuus, ylläri). Lets hope ett menis niinku suunnittelin. Lisäksi oon lukenu entistäkin enemmän LGBTQ+ kirjallisuutta ja en voi ku vaan suositella Alice Winnin vuoden 2023 romaania In Memoriam. Se löytyy jo nyt suomeksi ja ainakin mun mielestä käännös on todella onnistunut, ei sillä että olisin alkuperäiskielellä sitä vielä edes lukenut, mutta uskoakseni käännös on onnistunut. Ainakin pidin siitä itse. Tarinana In Memoriam on äärimmäisen koskettava, vaikkakin paikoin ehkä hitusen cringe ja tarinan loppu oli aivan erilainen kuin olin odottanut. Toisaalta kaipasin järkyttäviä tunnekokemuksia, mutta loppu kelpasi siitä huolimatta. Haluaisin eroista huolimatta verrata teosta 1920-luvulla julkaistuun Länsirintamalta ei mitään uutta (Erich Maria Remarque), eli yksinkertaisesti In Memoriam on hyvin vaikuttava ja mukavasti kirjoitettu.

Lisäksi oon viettänyt viime keväästä alkaen melkein joka päivä hetken viime Hobitti-ficcien parissa. Jos on olemassa jumala, niin päästäisi minut jo Bagginshieldin tuskasta </3.

Jos mun elämä kiinnostaa, niin mua saa seurata instassa @ ruokolehti tai jos haluaa lukea mun ficcejä, voi sukeltaa AO3:n syövereihin @ Mikitius !

[filmokosmos]

Tuntematon 55 - mutta se on Google Translate! (13/16)

SIHVONEN: Joo joo. Tämä on päällä. Mene viettämään aikaa. Jo täällä aika on maadoitettu ja mädäntynyt.

HIOTETTU: Sinä huolehdit ensimmäisen puoliajan joukkueen lähdöstä. Menen katsomaan toista puoliskoa.

ROCK: Asia selvä.

----------

VANHA: Vähän Äänisen aaltoja.

SALO: Siitä purosta ei tullut Suomen rajaa.

MÄTÄ: Helvetti, onko sillä väliä. Joka tapauksessa tämä hype on ohi.

ROCK: Yhden asian kuitenkin tiedän. Harjoitussota tuo nälän. Nyt, pojat, murujen kerääminen alkaa taas.

HONKAJOKI: Heikot kaatuvat elämäntapaan. Imet sen.

HIOTETTU: Älä uhkaile. Jätimme.

---------

HIOTETTU: Suojaa saatana!

SALO: Jalka meni. Mutta meillä ei ole jalkaakaan surra. Jos juoksua on tullut, se on nyt mennyt, mikä pahentaa tilannetta.

---------

SINGKONEN: Mikä sinun nimesi oli?

KORPELA: Täällä tiedät. Perkele.

LAMPI: Toivottavasti tiedät nimesi.

KORPELA: Siinä on paperit. Sinun pitäisi tietää nimi, kun tiedät kuinka saada se kotoa. Perkele.

LAMPI: Sinulla taitaa olla nimikin.

KORPELA: Korpela se on! Sotilas. Perkele.

----------

MÄKI: Pidä sitten hevosesta hyvää huolta. Yritä kirjoittaa sinne, missä se sopii sinulle.

KORPELA: Helvetti, en tarvitse neuvoja. Olen ratsastanut hevosilla koko ikäni. Pidä vain huolta itsestäsi. Kyllä se on oikein.

MÄKI: Kenen vuoro on lähteä ostoksille?

MÄKI: Uusitalo, on sinun vuorosi.

UUSI TALO: Tietysti. Mene kerran Jumalan luokse, niin näet, millaista se on.

UUSI TALO: Vittu, anna ne ohjakset minulle.

MÄKI: Ei tarvetta. Tällä kertaa menen itse.

---------

MÄKI: No niin, älä pelkää. Mennään rauhassa. Se ei ole ihmisessä. Se on korkeammassa kädessä.

---------

ROCK: Katsos vittu, Kariluoto tulee häämatkalta ja sinä tuot lisäravinteen mukaasi. Vaikka melkein kaikki heistä ovat rosvoja.

KARILUOTO: Hei mies. Vanha Ville on edelleen virassa. Vaikka se tappaa pahan. Toin sinulle poikia.

KOSKELA: Tsemppiä ja onnea.

KARILUOTO: Kiitos. Miten menee?

KOSKELA: Olemme päässeet täällä pitkän matkan. Kaikki on ohi, kerta kaikkiaan.

KARILUOTO: Ajat ovat vaikeita. Kuinka me voimme? Me kaikki. Koko Suomi.

KOSKELA: Kuten häviäjille tapahtuu. Luu kurkussa.

KARILUOTO: Ei, ei helvetti. En kestä sitä. En halua nähdä sitä. Muuten mitä tahansa.

---------

VANHA: Byrokraatit kuolevat, vankiloiden ja vankityrmien kuolemanportit avautuvat onnettoman maan yli. Kansan valta työntää sankarinsa kaikkialta. Taistelemme elämästä ja kuolemasta.

ASUINNIEMI: Hyvin! Missä ovat roistot, jotka sinun on sallittu tappaa?

ROCK: Voi perhana. No nyt kuulit. Älä kuule huuda niin kovaa. He kuulevat ja pakenevat, kun he saavat tietää, että olet tullut tänne.

HIOTETTU: Kuinka vanha olet?

Yhdeksäntoista vuotta, herra kersantti.

HIOTETTU: Olen hämmästynyt. Olimme myös nuoria aloittaessamme, mutta emme kuitenkaan olleet liian vanhoja.

RAHIKAINEN: Suomalainen äiti nappaa lapset rinnoistaan ​​ja lähettää heidät puolustautumaan.

HIOTETTU: Se oli ensimmäinen kerta, kun kuulin itseäni kutsuttavan herra kersantiksi. Mieti nyt, mikä minä todella olen.

[oocmuumit]

[juokkos]

i wonder how the estonian kid with a tickling fetish who used to follow my old tumblr is doing nowadays

[aurablogaa]

Hey all new and old followers, this is me and my funny pointy nose which I love 🌸🐽🌸 Spring smells good. Nice to meet n' greet u!

[huumenurkka]

[ilthit]

Mökillä oleminen ja OLS:n lukeminen kuulostaa täydelliseltä ajalta! Kuvittelen, että teetä on paljon. Toivottavasti oli!

Minäkin teen niin; Jos pidän kirjasta ja olen poissa kotoa, jätän sen hyllyyn. Olisin nuorempana halunnut törmätä kirjaan, jossa on niin erilaisia hahmoja.

On hauskaa, että luit ensin OLS:n ja nyt haluat lukea RWRB:tä. Minäkin tein sen! Suosin fyysisiä kirjoja mahdollisuuksien mukaan, mutta ostin vahingossa paikallisesta kirjakaupastani erikoispainoksen RWRB, joka tulee tänne vasta lokakuussa. olen hämilläni.

Rehellisesti sanottuna näin viestisi ilmestyvän "tykkäysteni perusteella" -osion alle ja koska se oli suomea, tuntui sopivalta vastata vain suomeksi. Lopun kikatuksesi perusteella voin olettaa, että käännös on julmaa luettavaa! Olen todella pahoillani!

Älä viitti! Hyvin menee! Ihan ymmärrettävää tekstiä!

Enemmän kahvia juotiin kuin teetä. :D

Jos vaikka serkut tulisi joskus mökille, ne on kovia lukemaan.

(Vaikeutin ilmaisuja yllä, en tiedä onko selkeää. Voidaan jatkaa englanniksikin!)

[theflyingfeeling]

Tsemppiä ens viikon keikalle! Toivottavasti siellä on kivaa eikä jännitys liikaa häiritse 😁 Samaistun todellakin tohon, että uuteen paikkaan meneminen on epämiellyttävää kun ei yhtään tiedä minkälaista siellä on. Kyllä se silti varmasti hyvin menee, ja BC tekee keikasta kaiken jännityksen arvoisen! 😊 Tää oli nyt vähän random viesti, mutta sä vastasit niin kivasti sillon kun huhuilin seuraa Tornion keik, että halusin ees yrittää sanoa kans jotain kannustavaa 😄

Awwwwwww kiitos paljon!! 😭💖 Pitänee vissiin vaan tutkia venue karttaa oikeen viimesen päälle ja niin edelleen 😅 Jännittää myös se kun haluaisin käydä ostaa merch-kojulta jotain mut en oo koskaan ennen ostanu keikalta (paikan päältä) mitään ni en oikeen tiijä missä välissä siellä ois järkevä käydä?? Kun haluun kuitenkin varata myös hyvän näköyhteyden lavalle D: Että jos jollakulla on antaa jotain heads-uppia tähän liittyen niin oisin kovin kiitollinen 🙏

[tuntematontumpelo]

Tuntsan pojat pelaa korttia, pääkanuunat.

Ylläty yllätys, taas kirjottelemassa pojista tekemässä jotain mun randomeista mielenkiinnon aiheista. :DD Toivottavasti nautitte. Kertokaa ihmeessä omia mielipiteitänne niitä on kiva lukea :))

Rahikainen

Miksi eka mieleen tuleva asia on, että Rahikainen haluaa aina pelata strippi pokeria. Mutta jos otan tämän tosissaan, niin Rahikainen on hyvin rauhallinen pelaaja. Se on semmoinen ärsyttävän osaamattomalta esittävä niille, joiden kanssa hän pelaa ensimmäistä kertaa. Ja myös siitä syystä onnistuu helposti viemään pöydän kaikki panokset.

Onneksi poika osaa liueta paikalta ennen, kun saa turpaansa.

Lammio

Lammio pelaa pasianssia rauhoittuakseen. Jos peli ei mene hyvin niin ei mieliala tule olemaan korkealla loppupäivän. Ei suostu huijaamaan pelatessaan.  Ei välitä muista kortti peleistä.

 Määttä

Pokerinaama, pojalla on pettämätön pokka, mutta ei kuitenkaan osaa lukea, jos joku muu bluffaa häntä. Osaa varmaan tietämättään laskea kortteja ja sitä kautta päätellä mitä muilla on mahdollisesti pelissä, vaikuttaa sellaiselta pelaajalta. Yleensä voittaa suuria summia, mutta ei sitä voi olla vihainen mieshän voitti ihan reilusti. Vai voittiko???

 Lahtinen

Tämä poika on pelannut koko elämänsä seiskaa äitins�� kanssa, eli aivan voittamaton kun kyseessä on tämä peli. Paitsi kun pelaa äitiään vastaan. Nauttii korttien pelaamisesta, koska uskoo sen olevan hyvää aivojumppaa.

 Lehto

Lehto osaa lukea ihmisiä, se että hän osaa lukea muita voi tulla yllätyksenä. Hän myös oppi pelaamaan rahasta hyvin nuorena, sillä extra raha on aina hyödyksi. Äärimmäisen hyvä huijaamaan. Mies tietää milloin joku koittaa valehtelee, vähättelee tai muuten vain petkuttaa. Ei mies muita tunteita oikein osaa tunnistaa mutta nämä riittävät kortteja pelatessa.

Kun tämä mies voittaa ei sille yleensä vittuilla ja panokset maksetaan oikein nätisti. Ellei rahoja makseta, tulee turpaan.

 Riitaoja

Riitaoja ei halua pelata, ei tykkää pelata pokeria. Pelaisi mieluummin, vaikka Läpsyä tai Seiskaa. Poika ei myöskään oikein käsitä sääntöjä, koittaa kuitenkin parhaansa.

Voitettuaan ei ole mitään vaikeuksia saada rahoja, siltä poika näyttää juuri siltä, ettei kykenisi huijaamaan.

 Koskela

Tämä mies rakastaa pelata kortteja, koska silloin voi viettää aikaa ihmisten kanssa ilman että puhuu (ei sillä että Ville vaitelias muutenkaan kauheasti höpöttelisi) Pettämätön pokerinaama ja erittäin hyvä pelaamaan useampaakin eri tikkiä, mutta kyllä lyöntipelitkin kelpaa.

 Mäkilä

Jotta tämä poika tulee pelaamaan, niin silloin ei pelata rahasta tai tarvikkeista, siihen hän ei suostu. On myös yllättävän hyvä pelaamaan mutta se voi johtua kasvatuksesta. Pelaisi mieluiten Ristikontraa tai Marjapussia. Näen Mäkilän myös pelaavan pasianssia koska siinä pääsee järjestelemään kortteja, ja onhan se myös ihan kiva peli. Ei suostu huijaamaan pelatessaan pasianssia.

 Hietanen

Pokerinaama mikä pokeri naama??? Tämän mies on kuin avoin kirja, mutta silti on taitava pelaaja. Ihmiset saattavat aliarvioida Hietasen kykyjä ja siksi hän voi voittaa peleissä hyvinkin paljon rahaa. ainakin ne 2 ensimmäistä kierrosta.

Kyllä se aina voittonsa saa helposti, onhan se nyt niin mukava tyyppi.

[oneleggedflamingo]

Omat YO-koe neuvot valmistautumisesta kokeeseen asti.

Valmistautuminen:

Mieti omat tavoitteet ja suunnittele eri aineiden lukemiset sen mukaan. Lukusuunnitelman noudattaminen ja motivaatio on niin yksilöllisiä asioita, että en osaa niistä sanoa oikein mitään. Ite luen aineesta 1-3 kappaletta päivässä, niin ei tule uupumusta. Viikonloppuisin tai muina kevyempinä päivinä voi sitten lukea vähän ekstraa, jos kiinnostaa. 

Sun ei välttämättä tarvitse osata oppiaineesta kaikkia kokonaisuuksia yhtä hyvin pärjätäksesi kokeessa. En osannut laskea mitään kemian YO-ossa, mutta harjottelin teorian ja muut mahdolliset tehtävä tyypit tosi hyvin, ja jäin vaan parin pisteen päähän M:ästä. Eli, jos aika ja jaksaminen alkaa käydä vähiin, voit ehkä jättää strategisesti jonkin asian harjoittelun vähemmälle, ja keskittyä muihin olennaisiin kokonaisuuksiin, jotka on sulle luontevampia. 

Muistiinpanoja kirjoittaessa kannattaa mieluummin kerätä tiettyyn aiheeseen liittyvät tiedot yhteen paikkaan, kuin kirjoittaa kappalekohtaisesti muistiinpanoja, joissa samasta asiasta mainitaan parilla lauseella siellä ja täällä. Mutta kukin tavallaan. 

Vieraan kielen kokeeseen valmistautuminen:

Kannattaa lukea joku mielekäs kirja sillä kielellä, varsinkin englannin kokeen kanssa. Silloin sä harjoittelet tekstien lukemista, jossa on pakostakin sanoja, joiden merkitystä sä et tiedä. 

Kannattaa kuunnella haastatteluja ja podcasteja, joissa puhutaan erilaisilla aksenteilla ja puhetavoilla, niin ei tule hätä kuuntelu tehtävissä.

Kirjoittamalla postauksia kohde kielellä sä voit harjoitella jäsentynyttä kirjoittamista, jossa on selkeä ajatuksen kulku.

Luonnontieteisiin valmistautuminen:

Biologian oppimateriaalia käsitellään todella hyvin Crash Coursen youtube videoissa. Nyt niillä on myös todella kattavaa materiaalia orgaanisesta kemiasta. Suosittelen niitä lämpimästi! 

Ilkka Hanskin Viestejä saarilta on pakko lukea evoluutio ja ekologia kirjojen kanssa samaan aikaan. Aivan upeaa tekstiä, jolla sä ymmärrät oppikirjojen sisältöä vielä paremmin. 

Fysiikkaa varten kannattaa hommata sellanen harjoittelu kirja, jossa on vanhoja YO-kokeita malliratkaisuineen. 

Maantietoa ja biologiaa voi olla kiintoisaa opiskella kattomalla dokumenttejä paikoista, joissa luonnonvoimat ja sodat on aktiivisesti muuttaneet ympäristöä. Ei välttämättä osu yks yhteen oppikirjojen kanssa, mutta siinä voi soveltaa jo opittua tietoa. Ympäristöasiat on toistuvana teemana YO-kokeissa, kannattaa siis miettiä esimerkiksi maa -ja metsätalouden tulevaisuutta, vesien laatua, ympäristömyrkkyjä ja biodiversiteettiä eri alueilla. 

Äidinkieleen valmistautuminen:

Mene niille ylimääräsille harjoittelu kursseille! Et sä muuten tule kirjoittaneeksi harjoittelu kirjoitustaidon tai lukutaidon koetta ennen virallista preliminääriä. 

Sä voit koittaa opiskella muiden aineiden asioita kirjoittaessasi äikän tekstejä, jos aihe on vapaavalintainen. Ite olen kirjoittanut suurimman osan äikän kurssien teksteistä jotenkin luontoon liittyen. 

Kun luet uutisartikkeleita, voit käyttää ekstra minuutin siihen, että miten käsittelisit sitä artikkeliä, jos se ois YO-kokeen aineistona. Arvioi sen tyyliä, argumentointia, kuvien viestintää... 

Matikkaan valmistautuminen:

Arvioi heikkoja paikkoja ja omia vahvuuksiasi. Matikassa on niin paljon kursseja, että niitä kaikkia on vaikea osata edes kohtalaisesti. Varmista siis, että osaat perusasiat hyvin eri kursseista, jotta A ja B1 osioissa saat tarpeeksi pisteitä, jotta pääset läpi kokeesta ja ei jää lakin saaminen matikan kokeesta kiinni. 

Vastaa valitsemiisi tehtäviin tunteella. Tee tehtävää niin pitkälle kuin osaat. Kyllä sieltä pari pistettä tulee. 

Entäs B2? Ei puhuta siitä, se pelottaa mua liikaa. 

Muut reaali aineet, hissa, yh, psyka, ussa, filosofia 

En ite kirjoita näitä, niin kyselin kavereiden neuvoja:

Kannattaa miettiä miten uskonto, historia, filosofia ja yh liittyy toisiinsa ja näkyy meidän ja muiden kulttuurissa, ja siinä, kuinka ne on aikojen saatossa kohdanneet. 

Kannattaa myös välillä vilkaista eri aikakausien taide esineitä, ja miettiä, miten ne kuvastaa sen ajan ajatuksia, niin tieteellisiä, uskonnollisia kuin yhteiskunnallisia. 

Psykologiasta ja filosofiasta on kanssa kätsyjä Crash Course videoita. 

Koetta edeltävä päivä:

Toivottavasti sulla ei ole peräkkäisinä päivinä kokeita.

Voi olla hyvä idea selata kirjat silleen kevyesti läpi nippelitiedon nappulatriviaa eli monivalintaa varten. Mutta älä rupea stressaamaan viimeisenä päivänä. 

Anekdoottista puoli hömppää, joka pätee ainakin muhun, mutta en tiedä muista: Kannattaa oleskella auringossa ja olla muuten vaan ulkona pari tuntia aamupäivän ja aikaisen iltapäivän välillä, koska se saattaa auttaa sua nukahtamaan paremmin illalla. Ehkä ei kannata juoda kahvia puolen päivän jälkeen, jos tiedät sen vaikeuttavan nukahtamista. Ei myöskään välttämättä kannata urheilla enää ilta kahdeksan tienoilla, koska sekin saattaa vaikeuttaa nukahtamista. 

Ennaltaehkäise tulevan aamun kiireen tunnetta. Eli tee mahdollisimman paljon aamuaskareista valmiiksi jo illalla. Pakkaa eväät ja sensuroi koe tilaan tulevat tavarat, vie auton lämmityskaapeli hollille, valkkaa vaatteet ja vie pyyhe kylpyhuoneeseen, jne. On ärsyttävää teipata kaiken maailman kirjoituksia aamulla piiloon, kun oot myöhässä, en suosittele. 

Koe päivä:

Koita nukkua hyvin ja herää mukavaan aikaan. Älä vaivaa ittees ulkonäöllä, ite taisin pestä naaman ja jätin hiukset sille kaamealla naamanpesunutturalle. Menin kokeeseen pyjamassa... Se säästi aikaa ja hermoja aamulla. Koita saada joku toinen kuskiksi, niin ei tarvitse ite murehtia auton lämmityksestä, myöhästymisestä tai parkkaamisesta. :D

Suosittelisin ottamaan vähän enemmän evästä mukaan kuin mitä luulet tarvitsevasi. Sä et halua olla tilanteessa, jossa sulla on enää tunti koetta jäljellä ja vaan yks tehtävä kesken/tekemättä, mutta sua ei enää kiinnosta etkä enää jaksa olla siellä. Tässä tilanteessa auttais paljon se, että sulla ois vielä jotain mussutettavaa.  Ota ylimääränen leipä/keksi paketti/ hedelmä mukaan. 

Jos oot kova kahvin juoja, ota veden lisäks myös sitä kahvia ja maitoa mukaan. Varoituksen sanana tässä on se, että muut kokelaat saattaa kahtoa pahasti, kun ne ei tajunnu tuoda omaa kofeiinin lähdettä.

Käy siellä vessassa. Sua ei pidetä huijarina vaikka kävisit kokeen aikana kahdestikin. YO-kokeen aikana kokelaille varatuissa vessoissa on terveyssiteitä.

Sun ei tarvitse lamaantua, kun selaat koe kysymykset läpi. Niiden tehtävien on tarkoitus olla eritasoisia ja testata eri kurssien asioita. Kyllä siellä jotain mielekästä on.

Ennen ensimmäisen tehtävän aloittamista, mä arvioin kaikki tehtävät nopeasti läpi, ja kirjoitan suttupaperille mun suunnitelman, että mitkä tehtävistä mun kannattaa tehdä. Ja sitten vaan aloitan ja siirryn eteenpäin. Joskus tehtävässä jää jumiin ja se alkaa syödä aikaa. Sillon mä merkkaan paperille vaikka huutomerkillä, että siihen tehtävään pitää palata huolellisesti takaisin jossain vaiheessa. 

Älä sulje koetta ennen kuin oot varma, että oot yrittänyt parhaasi. :)

[rubyrevenger]

Moii oot cool toivottavasti sul menee hyvin :Dd anyway ota tästä yks mun lempikuvista ikinä

Hei!!! Säki oot cool! Mulla menee hyvin ja toivottavasti niin sullakin, tässä ota vastalahjana yks oudoimmista kuvista mitä oon koskaan editoinu (luetaan samalla tavalla ku "what would you do if there was a child right in front of you", synty ku sanoin ton iha randomisti veljelleni ja päätin sit visualisoida)

[jannamuoviampari]

Arvostelu: Hopeanuoli (Manga) Osa 2

Jatkoa ensimmäisestä osasta.

(Huom! Kuvilla on erilliset kuvaukset jotka eivät välttämättä toimi mobiililla!)

Tarina muuttuu todella dramaattisesti kun liitytään villikoirien matkaan. Hahmoja tulee roppakaupalla enemmän, mikä ei aina ole hyvä asia, mutta puhutaan siitä myöhemmin. Lisäksi Gin saa tietää isänsä olevan elossa, mutta Riki on menettänyt muistinsa, Akakabutoa kohtaan tuntemaa vihaa lukuunottamatta. Se miten Riki hankkii ensimmäiset koirat laumaansa jää auki, ja muutenkin Rikin suuruutta ja johtajankykyjä tunnutaan suurentelevan sarjan aikana. Useat koirat olevat valmiina kuolemaan Rikin vuoksi, vaikkeivat ole koskaan häntä nähneet. Riki ei myöskään lähde etsimään apua itse vaan jää puolustamaan Futago-solaa yksin. Se miten yksi koira pärjää kolme kuukautta useita karhuja vastaan tuntuu oudolta ja epäuskottavalta, mutta ehkä tämä juuri on sitä Rikin suuruutta josta muut puhuvat. Riki ei myöskään johda armeijaansa missään vaiheessa, vaan sooloilee koko ajan omiaan. Tämä ei vaikuta hyvältä johtajuudelta, vaan vaikuttaa siltä että Riki oikein välttelee laumaansa. Tämä ei myöskään koskaan kommentoi komentajansa katoamista.

Tarinan alussa hankitaan uroksia toisensa jälkeen, yhdessä osassa saatetaan hankkia kaksi tai kolmekin eri laumaa tai soturia Ohun armeijaan, kun taas joitakin vastaan tapellaan kaksikin osaa. Tiikeriveljesten ja Mossin joukon hankkimiseen ei mene yhtä osaa kauempaa, mutta Mutsun valtiaita ja Kogan koiria vastaan tapellaan kaksi. Takahashi ei vielä osaa jakaa tarinoita sopivan kokoisiin arkkeihin. Harmi ettei hän tule oppimaan sitä juuri koskaan uransa aikana...

Hopeanuolessa ei paljoa vanhoja muistella. Vaikka Mutsun valtiaat ovat tappaneet kymmeniä Ohun sotilaita ja hidastaneet Akakabuton surmaamista, nämä otetaan laumaan ilomielin eikä kaunaa kanneta, vaikka hyviä uroksia kuoleekin. Weedissä ja Orionissa olisi väitelty kymmenen osaa siitä voiko heihin luottaa vai ei. Jonkinlainen välimuoto näiden kahden välille olisi hyvä. Asiaa ei tarvitse puida hamaan maailmaanloppuun, mutta siitä olisi voitu koirien kesken keskustella syvällisemmin.

Benizakuran koko hahmo-arkki tuntuu jotenkin väkisin väännetyltä. Hahmo on niin suuri ja mahtava ja voimakas, ja tämän kuolema on traaginen ja jättää syvät arvet Ohun sotilaisiin. Mutta hahmoa ei nähdä paljon liittymisen ja kuoleman välillä, joten koko hahmo jää vähän vaisuksi, vaikka siitä pitäisikin ajatella suuria.

Toinen hahmo jonka kehitys jää aivan lapsen kenkiin on Hyena. Aluksi hahmo on Sniperin aisapari, kunnes Sniper hylkääkin tämän ja pakottaa liittymään takaisin Ohun joukkoihin. Hyena onnistuu pienen selkäsaunan jälkeen, ja tästä tulee ihan ok soturi, valituksesta ja pelkuruudesta huolimatta. Hyena on yhtä valmis kohtaamaan Akakabuton kuin muutkin, mutta ennen tätä hän joutuukin pelastamaan Benin Sniperiltä, ja "kuolee" yrityksessään. Vielä Hopeanuolessa sekä Sniperin että Hyenan kohtalo jää epäselväksi, eikä Ben mainitse tapahtunutta lainkaan muille! Ei edes pientä kiitosta Hyenalle tämän pelastus yrityksestä. Weedissä kohtaamme Sniperin taas, ja Hyena saa kokonaisen Ginga-sarjan nimetyksi itsensä mukaan, vaikkakin on vaihtanut nimensä Noahksi, ja poteekin koirille niin yleistä muistinmenetystä. Mutta nyt Hyenan/Noahin välinen luonteenmuutos ei tunnu niin uskomattomalta, sillä Hyena todellakin kasvaa paremmaksi urooksi tarinan aikana, vaikkei saakkaan siitä minkäänlaista kiitosta. Toivottavasti Ginga Densetsu Noah antaa Hyenalle/Noahille jonkinlaisen kiitoksen Benin pelastus yrityksestä.

Myös Sniper jää jotenkin pimentoon hahmona. Minkä takia tämä haluaa Ohun heruuden itselleen eikä välitä Akakabuton kukistumisesta? Voi olla että Sniper vihaa ihmisiä enemmän kuin karhuja, mutta miksi yrittää tappaa Riki, Ben ja Gin ennen taistelua? Jos Sniper olisi ollut järkevä, olisi tämä antanut asioiden mennä omalla painollaan, ottaen huomioon että Riki menehtyy, Ben menettää näkönsä ja vain Gin selviää ehjänä taistelussa. Hän olisi voinut edesauttaa karhujen kaadossa, mutta antaa silti joidenkin parhaiden taistelijoiden kuolla, ja lopussa, kun useimmat johtaja-kandidaatit olisivat nujerrettu, lähteä Ginin kanssa vaikka matkalle, jonka aikana "Gin joutuu onnettomuuteen ja viimeisenä toiveenaan jättää Ohun johtajuuden Sniperille". Juoni ei kuitenkaan onnistu vaan Gin selviää, ja tulee jonkin ajan päästä takaisin. Sillä välin Sniper on pannut koko Ohun sekaisin. Sniper olisi voinut toimia jonkinlaisena yllätyspahiksena, niin että jopa lukija olisi yllättynyt tämän äkillisestä pahuudesta, mutta uudelleen sarjaa lukiessaan huomannut pieniä yksityiskohtia jotka kielivät Sniperin todellisesta motiivista. Mutta tämä onkin vain jälkiviisautta sarjan fanilta. Sniperin "kuolemaa" ei selitetä millään tavalla, kuten ei Hyeenankaan, ja onkin sääli ettei hahmosta ole oikein koskaan kunnon vastusta muille.

Iga vs Koga-saagasta näkee hyvin sen kuinka paljon Takahashi rakastaa Japanin historiaa, ja varsinkin Shinobeja. Igan ja Kogan taistelua on jatkunut jo vuosisatoja, ja vaikka ihmiset ovat jo kauan sitten hylänneet pyhät kääröt, Igan koirat ovat yhä suojelemassa niitä, ja Kogan koirat yrittävät varastaa ne. Asiaa ei puida sen enempää Hopeanuolessa, eikä paljon Weedissäkään, mutta juuri se saa koko homman tuntumaan vähän oudolta. Igat ovat kaikki valkoisia ja Kogilla on harjat, mutta silti Igalaiset uskovat Ohun joukkojen olevan Kogalaisia, vaikkei kukaan näytä pätkääkään Kogan koiralta. Se olisi eri asia jos Igan koirat luulisivat Ohun joukkoja vain Kurojakin palkkaamiksi apulaisiksi, mutta Igan koirat kutsuvat Ohulaisia hirviöiksi ja kannibaaleiksi kuten Kogiakin. Jus taistelu on jatkunut vuosikausia, luulisi Igojen tunnistavan millaisia Kogan koirat ovat. Tämä häiritsi jo lapsena, ja häiritsee yhä.

Lisäksi se miten Akame tuikkaa Igan talon palamaan tämän liityttyä Ohun joukkoihin tuntuu oudolta. Akame sanoo että vuosikausia jatkuneen vihanpidon on loputtava, mutta miksei tämä yritä puhua siitä Kurojakille ennemmin? Tällä on vaikka kuinka paljon mahdollisuuksia yrittää puhua Kurolle, mutta vasta Ginin voitettua tämän taistelussa, päättää Akame laittaa Igan talon palamaan, muka vihanpidon loppumiseksi. Kurojaki syyttää Akamea pelkuriksi joka ei halua jättää kääröjä vartoimatta, ja jos totta puhutaan, tässä on enemmän järkeä kuin Akamen rauhantahtoisuudella. Akame ei missään vaiheessa yritä sopia Kogien kanssa. Ei sillä että Kurojaki olisi suostunut rauhaan missään vaiheessa, mutta jos Akame olisi aktiivisesti yrittänyt tehdä rauhaa Kogien johtajan kanssa, ja siinä epäonnistutaan vasta silloin tuikannut Iga-talon palamaan, olisi asiassa ollut edes jonkinlaista järkeä. Tällöin myös Kurojakin ja Kogien kuolema olisi tuntunut järkevämmältä.

Kurojakin käytös ihmetyttää myös. Tämä suuttuu silmittömästi kun näkee pentunsa "kuolevan", mutta hylkää tämän silti puun oksalle heti tilaisuuden saatuaan? Ja heti sen jälkeen loikkaa palavaan taloon velvollisuudentunnostaan? Jos Kurojaki olisi tuonut Chibin mukanaan talolle, pyytänyt Akamea huolehtimaan pojastaan, ja sitten hypännyt, olisi tässä ollut jotakin järkeäkin. Mutta koko Shinobi-saaga on sekalainen ja ei mahdu meikäläisen järkeen juurikin hahmojen kummallisten tekojen suhteen.

Ja tämä tuo mieleeni toisen asian: Miksi Ben haluaa näkönsä menetettyään juuri Ginistä seuraajansa? Onhan Ginissä potenttiaalia ja rohkeutta, mutta tämä on silti vasta pentu ja vielä kokematon! Jos Ben olisi pyytänyt Akamea johtajaksi sekä kouluttamaan Ginistä seuraavaa ryhmänjohtajaa, olisi Benin pyynnöllä ollut jotakin järkeäkin. Mutta Ginistä tehdään heti kättelyssä ryhmänjohtaja, vaikka Akame voisi hyvin ottaa sen työn vastaan, varsinkin koska on Akamen syy ettei Ben voi jatkaa siinä työssä. Näin Gin olisi saanut lisä-aikaa uusien asioiden ja johtajuuden oppimiseen. Nyt tuntuu että Gin nostetaan jalustalle aivan liian varhain ja hatarin perustein. Noh, Gin pärjää johtajan hommissa moitteettomasti ja johtaa Ohun soturit voittoon, joten lieneekö tällä lopullista merkitystä.

Mutta juuri ennen viimeistä rynnäkköä Akakabuton linnalle, Gin kutsuu kaikki osastot paikalle ja ottaa niistä komennon, kysymättä keneltäkään mielipidettä, tai edes odottaen että Riki, koko poppoon pomo tulee paikalle ja johtaa lauman taisteluun. Eikö kukaan vastusta! Gin on tuskin vuoden ikäinen ja KAIKKI aikuiset koirat ovat valmiita seuraamaan Giniä taisteluun? Edes Hakurou tai Tiikeriveljekset eivät letkauta korviaan asialle!

Tarina kulkee osin liian nopeasti, ja joskus se jää junnaamaan paikoilleen. Hahmoja ja juonenkäänteitä tulee joskus puskista ja varoittamatta. Hahmojen tekemiset menevät usein täysin järjenvastaiseen suuntaan.

Ja sitten on se tarinan lopussa haamuileva susi-saaga. Silläkin on samat ongelmat kuin muulla sarjalla, mutta lisäksi mukaan tulee vielä magiaa ja loitsuja, aivan liikaa uusia hahmoja ja taijanomaisia tekniikoita, joista ei sitten jatko-osissa paljon nähdä Zetsu Tenrou Battougan lisäksi lainkaan. Koko saaga tuntuu jotenkin... liian uskomattomalta. Vuosia maan alla asuneet sukupuuton partaalle ajetut japaninsudet, loitsut ja taika, susien sisäiset kiistat... Kaikkea on, liikaa. Ja kun puheeksi tulevat kahdeksan soturia, ja se ketkä nyt loppujen lopuksi ovat siitä oikeita sotureita, alkaa hahmoja ja tekniikoita vilistä sellaisella tahdilla ettei tavallinen lukija voi pysyä perässä.

Kaikki on yritetty tunkea samaan pakettiin muutamaan osaan, ja siinä on epäonnistuttu. Susien ja Ohun soturien välillä on aluksi taistelut kahden tekniikan käyttäjän välillä, mutta lopulta taisteluja nähdään vain kolme. Olisiko Takahashilta loppunut aika vai mielenkiinto, mene ja tiedä.

Susi-saagassa esiintyy kuitenkin erikoisuus: koko Ginga-sarjan ainoa avoimesti homo tai trans-sukupuoliseksi tituleerattu koira, Pink Dragon! Meteor Gin tietokirjassa Pink Dragonia kutsutaan Japaninkielisessä versiossa "Okama"ksi, joka tarkoittaa miespuolista homoseksuaalia tai transvestiittia (terveisin Gingapedia), mutta suomessa tätä kutsutaan vain"sateenkaarisoturiksi". Pink Dragonilla on kokonaiset yksi vuorosana ja tämän ei koskaan nähdä taistelevan. Myös tämän kohtalo jää pimeäksi, eikä tiedetä kuoliko tämä tulivuorenpurkauksessa, vai pääsikö pakoon. Ohuun palaavien soturien joukossa Pink Dragonia ei näkynyt. Olisiko Takahashi tajunnut mitä moisen hahmon tarinaan tuominen aiheuttaisi, ja päätti vaieta koko aiheesta. Noh, antaapa tämä edes jonkinlaisen aiheenpoikasen sarjan faneille luoda fanitarinoita ja muuta. Tosin se että Pink Dragon on pahis-susien puolella on jo itsessään hieman raflaavaa näinä päivinä...

Mutta on tarinassa toki hyviäkin puolia. Hahmojen tuntema veljellisyys ja lojaalius on mukavaa seurattavaa, ja hahmojen rohkeus on liikuttavaa. Varsinkin tarinan alussa Ginin ja Daisuken ystävyys on hienoa seurattavaa. Uudet hahmot ovat mielenkiintoisia ja jokaisella on selkeä luonne jota ne kantavat. Ne muutamat jotka kokevat jonkinlaisen hahmonkehityksen ovat hienoja hetkiä. Joskus hahmojen kuolemaa sattaa seurata melodraama, mutta sekään ei ole ainakaan suureksi haitaksi.

Hahmot

Gin

Sarjan nimikkohahmo, nuori tiikeriraita jonka kohtalona on kaataa Akakabuto. Gin ottaa kohtalonsa vastaan, ja elää oikestaan vain tätä varten. Gin on rohkea ja lojaali, tavallista koiraa fiksumpi ja voimakkaampi, vaikka onkin vasta pentu. Se, onko Gin oppinut kaiken pienenä Gohein opissa, va onko perinyt isänsä taktikoinnin, lienee katsojasta kiinni.

Ginillä on kuitenkin joitakin hetkiä jolloin viha ja tunteet pääsevät valloilleen. Sarjan aikana tämä kuitenkin rauhoittuu, mutta se tuo mukavaa realistisuutta Ginin hahmoon.

Ginillä on kuitenkin tapana alkaa sooloilemaan ja liittymään taisteluihin jotka eivät hänelle kuulu. Onko tämä vain halua auttaa kaikkia ja suojella kavereita, mutta tämä on luonteenpiirre jonka Ginin tuleva poika tulee, valitettavasti, perimään. Kun Ginistä tulee ryhmänjohtaja, hän rauhoittuu hieman, mutta ylenpalttinen rohkeus ja oikeudentaju jatkuvat aina Weediin ja Orioniin asti.

Gin on hieman vaikealukuinen hahmo. Tällä tuntuu aina olevan sama ilme, eikä tämä osoita tunteitaan kovinkaan usein. Johtuuko tämä soturin kunniasta vai mistä, mutta Gin on vasta pentu, joten jonkinlaiset tunteenpurkaukset lienevät sallittuja.

Gin on shounen.sarjan päähenkilö. Rohkea, lojaali, kokematon mutta kaikessa aina onnistuva, synnynnäinen johtaja. Ginin ainoa "huono" luonteenpiirre on tämän välillä esiin tuleva äkkipikaisuus. Suoraan sanottuna hieman tylsä hahmo. Mutta sentään siedettävä päähahmo kun vertaa tuleviin...

Ben

Ben on se pakollinen isällinen johtaja-hahmo jota kaikki muut kunnioittavat. Ben on kyllä kelpo uros, rakastava puoliso ja isä, ja hyväntahtoinen johtaja joka ei halua vuodattaa verta turhaan, mutta ei myöskään jätä kavereita pulaan. Huomasin tykkääväni Benistä nyt enemmän kuin lapsuudessani, mutta vieläkin hahmon uskomaton taito selvitä kaikesta tappavasta menee vähän yli. Ben jää kiven alle, menettää näkönsä, putoaa kuiluun, saa Akakabuton kynnet päähänsä, ja lukemattomia muita ruhjeita ja vammoja, mutta elää silti vaikka kuinka vanhaksi! Noh, jos sarjassa on koiran pään irrottava salainen tekniikka niin kait Beninkin ihmeselviytymiset hyväksyttänee. Hyvä tyyppi!

Cross

Sarjan tähänastinen ainoa naaras-hahmo. Hopsussa ei ole Takahashi vielä päästänyt sovinisti-tunteitaan esiin tekemällä kaikista nartuista turhia itkupillejä. Cross on tunteikas, kyllä, mutta se ei tee tästä pahempaa taistelijaa! Toki pennut saatuaan Cross jää aika lailla taka-alalle, mutta tällöin se on ymmärrettävää. Mutta Cross on niin kova muija että ui meren yli Hokkaidoon raskaana, ja synnyttää silti täysin terveitä pentuja! Cross on kaikista Ginga-nartuista kovin, mikä on vähän sääli kun katsoo kohti tulevaisuutta...

Smith

Naistennaurattaja Smith on itseasiassa aika traaginen hahmo. Crossiin silmänsä iskenyt uros ei ole ehkä yhtä rohkea kuin muut, mutta on silti valmis kaatumaan toveriensa puolesta. On aika karua kun ajattelee että Smithillä on tunteita Crossia kohtaan, ja että tämä on iskuryhmässä (alkuperäisessä suomennoksessa itsemurharyhmä), lieneekö yksin jääminen kolhinut niin pahasti muuten iloista Smithiä että tämä päättää kaatua taistellen. Mene ja tiedä. Surullisimmathan meistä hymyilevät eniten... Noh, teoriat sikseen. Smith on mukava lisä päähenkilökaartiin. Hauskuutta ei hahmossa kauheasti ole, mutta se että kaikki soturit eivät ole läpeensä rohkeita on ihan mukavaa vaihtelua. Myös Smithin ja Ginin ystävyys sarjan alussa on mukavaa seurattavaa, mutta jää hieman taka-alalle loppua kohti.

Kain hornanhurtat, eli Tiikeriveljekset

Akatora on aina ollut suosikkini Ginga-hahmoista, oikeastaan vain ulkonäkönsä vuoksi. Chuutora jää aika vaisuksi veljiinsä nähden, kun Kurotorastakin tulee yksi Kahdeksasta soturista, ja tämä esiintyy vielä Last Warissakin! Kain hurtat ovat rääväsuisia ja kovapäisiä, mutta muuten ne eivät paljoa tarinaan tuo, mikä on sääli. Mielenkiintoinen ulkonäkö ja veljessuhteet olisivat tuoneet tarinaan paljonkin jos niitä olisi osattu hyödyntää.

Benizakurasta, Rikistä, Hyenasta ja Sniperistä puhuinkin jo tarinan kohdalla.

Sudet

Kuten sanottu, susia on liikaa. Kaikkien nimet ja naamat eivät edes jääneet mieleen. Kaikista muistettavimmat kuolevat tai jäävät taka-alalle. Susien luonteet ovat liian samanlaisia, joko ne ovat läpeensä pahoja, tai uskomattoman lojaaleja. Tämänkin takia koko saaga jää vajaaksi, kun ei muista edes päähahmosusien nimiä. Joku Reima sielä oli, ja ööh, Gaia oli kait se pääpahis... Fuuga oli jonkun nimi... Mutta muut jäävätkin mieleen pelkkinä harhakuvina.

Tosin Pink Dragonin lisäksi mieleenpainuvin nimi on ehdottomasti Red Bull.

Loppusanat

Vaikka kritisoinkin tässä aika vakaasti miltei kaikkia aspekteja, on Ginga Nagareboshi Gin ihan lukemisen arvoinen tarina. Kyseessä on kuitenkin ainutlaatuisen manga-sarja aloitusosa. Mutta jo tässä näkee joitain asioita jotka tulevat jatkumaan muissakin Takahashin sarjoissa: paikoillaan junnaava tarina, liian nopeasti kerrottu tarina, liikaa hahmoja liian nopeasti, ylenpalttiset hahmot ja pikkujuonien unohtelu. Mutta taide on silti mukavaa katsottavaa, ja toiminta mukaansatempaavaa. Vasta lukemisen jälkeen jää miettimään että mitähän hittoa tuli ��sken luettua?

Oliko Hopeanuoli siis niin hyvä kun luulin? Noh, kun vertaa tuleviin sarjoihin, ei se sysipaha ollut. Joitain asioita muuttamalla se olisi ollut jopa loistava. Mutta ehkäpä jonain päivänä joku uskaltaa kirjoittaa ja piirtää Hopeanuolen uudelleen, korjaten kaiken. Parhainta Hopeanuolessa on ehdottomasti siitä tuotettu anime ja sen ympärille tullut lukijakunta.

Mutta tässä vaiheessa voisin lausua nämä sanat, öhöm.

Anime oli parempi.

- Taibu