#ristimäki

[kielovesi]

– Aloittaessamme vuosi sitten ajattelimme, että rahoituksen hakeminen apurahasäätiöltä olisi pelkkä muodollisuus. Uskoimme saavamme totta kai tukea, koska uusia muinaispukuja ei ole tehty pitkään aikaan. Mutta mistään ei ole saatu yhtään mitään, Riikonen kertoo.

Syyksi hän epäilee sitä, että muinaispuvut kiinnostavat lähinnä naisia. Miekkojen löytyminen ja rekonstruoiminen herättäisivät varmasti yleistä kiinnostusta, hän arvelee.

– Kuitenkin esimerkiksi hienojen lautanauhojen ja spiraalikoristeiden tekeminen vaatii aikamoista taitoa. Samanlaiset spesialistit niihinkin on tarvittu kuin miekkojen takomiseen.

Ravattulan muinaispuku on ensimmäinen uusi rekonstruktio yli 25 vuoteen. Tältä puku valmistuttuaan näyttää. Kuva: Veronika Paschenko

[anirobot]

Well-preserved textile remains were found in archaeological excavations in Ristimäki in Ravattula in Kaarina, Southwestern Finland.

The red stockings and a blue cape on a woman's tomb tell the tradition of the Iron Age and the winds of a new medieval European fashion in distant Finland.

This Lady was buried in between  the 1100 and 1200, to a small village church's cemetery.

She was dressed in a fine dress made of sheep's wool.

The blue apron and the blue cape were an old Iron Age tradition, but the red socks and the red color as such were new and medieval!

Based on these archaeological textile finds, the scientist and the artisans are designing an ancient costume that can be made by anyone and whose jewelrys does not cost € 10,000!

Unfortunately, haven't men's costumes from the Iron Age been found.

Ravattula Church - Wikipedia

Ristimäki (”Cross hill” in English language.) at Ravattula in Kaarina - Ristimäki is a wooded hill in the background!

Image:  Eteil - Oma teos, CC BY 4.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=57658230

[sinikristalli-blog]

3.2 Tulevaisuuden maksutavat

Olen hidas uusien maksutapojen omaksumisessa, sillä arvostan turvallisuutta yli kaiken. Digitaalisina maksutapoina käytän vain pankkikorttia, verkkopankkia ja Paypal-tiliä. Verkkopankki on turvallisin tapa maksaa verkko-ostoksia. Jotkut valittavat sen kankeutta tunnistautumisineen, mutta itse olen valmis tekemään hivenen enemmän, jotta maksaminen olisi varmasti turvallista.  Kaikissa verkkokaupoissa ei tarjota kaikkien pienten pankkien verkkopankkimaksamista vaihtoehtona, mutta itselläni tili on pankissa, mikä ei aiheuta ongelmaa.

Pankkikortti on toinen maksutapa, mitä olen käyttänyt. Olen kuitenkin käyttänyt sitä vain muutamaan otteeseen ja vain turvalliseksi arvioimissani kaupoissa. Pankkikorttimaksaminen on verkkopankkimaksua nopeampaa, mutta turvattomampaa. Riskinä on kortin väärinkäyttö kortin tietojen luovuttamisen jälkeen. Luottokortti antaisi muutaman lisäturvatekijän, mutta itse koen kortin hankkimisen turhana muutaman ulkomaaostoksen vuoksi.

Paypal-tili on minulle melko uusi tuttavuus, mutta koen sen melko turvalliseksi vaikkakin sen käyttäminen edellyttää pankkikorttitietojen luovuttamista. Vaihtoehtona olisi siirtää Paypal-tilille rahaa, mitä tili käyttäisi ensisijaisesti. Ongelmana vain on arvioida, kuinka paljon kannattaisi siirtää ilman, että raha seisoisi siellä turhan panttina. Riskinä olisi myös sen unohtaminen, jos tiliä ei käytä usein.

Suomen pankki on julkaissut 56 sivuisen Maksuneuvoston e-kirjasen, missä käydään läpi useita näkökulmia tulevaisuuden maksuratkaisuista. 20-luvulla pankkien rooli tulee muuttumaan. Nyt pankit hallitsevat maksuja. Jos pankit eivät kehity digitalisaation mukana, tulee niiden rooli muuttumaan taustatekijäksi.

” Millenial Disruption Indexin mukaan USA:n milleniaaleista 33 % uskoo, että viiden vuoden sisällä he eivät tarvitse pankkia enää lainkaan. Erään tutkimuksen mukaan kolme neljästä milleniaalista käy jopa mieluummin hammaslääkärissä kuin kuuntelee, mitä pankki voi hänelle tarjota.” Jani, Ristimäki, OP ryhmä, Maksuneuvoston e-kirjanen

Digitaalisuus tuo paljon eri mahdollisuuksia kolmansien osapuolien tuodessaan markkinoille uusia maksutapoja. Riskinä on maksutapojen pirstaloituminen, jolloin kaupat joutuvat arvuuttelemaan, mitkä maksutavat ovat suosituimmat ja käytetyimmät. Vaikka mobiilimaksaminen tulee entisestään yleistymään, eivät pankkikortit katoa vielä 20-luvulla, sillä yhteiskunta muuttuu hitaasti.

Tosin toisen näkökulman mukaan olemme viimeinen sukupolvi, joka käyttää muovikorttia, sillä nuoret haluavat aina vain helpompia maksutapoja. Lopulta itse maksutapahtumaa ei huomata, sillä ostokokemus on tärkeämpää kuin itse maksaminen. Tämä tosin voi johtaa siihen, etteivät ihmiset enää osaa hallita talouttaan. Tähän ratkaisuna ehdotetaan sovellusta/laitetta, joka muistuttaa, ettei enää ole varaa ostaa uutta paitaa ilman, että vuokranmaksu vaarantuu.

Yksi mahdollinen tulevaisuuden huomaamaton maksutapa voi olla Googlen kasvojentunnistuksella tapahtuva maksu. Mitään maksuvälinettä ei siis väläytettäisi vaan jokin näyttö tunnistaisi kasvot ja kohdistaisi ostosten hinnan sen mukaiselle pankkitilille tai muulle maksutilille. 

Future is out there!

Lähde:

Suomen pankki, Maksuneuvoston e-kirjanen, luettavissa: https://www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/raha-ja-maksaminen/maksujarjestelmat/suomen-pankki-katalystina-maksuneuvosto/maksuneuvoston_e_kirjanen_2016.pdf

[katrinlooke-blog]

4.1. Digi Miten maksan?

Tulevaisuuden maksutapoja käsittelevän e-kirjan on julkaissut Suomen pankki. Siinä eri asiantuntijat arvioivat, miten maksuliikenne tapahtuu 2020- luvulla. Melkein kaikki ovat sitä mieltä, että siitä tulee mobiilia, sekä useat toivovat, että se olisi biometristä. Monen mielestä pankit ovat kankeita kehittymään ja toisaalta heitä rajoittaa lainsäädäntö. Kuitenkin maksamisen odotetaan olevan helpompaa ja nopeampaa kuin nyt. Ja kaikki ovat sitä mieltä, että käteisen käyttö vähenee koko ajan. Kukaan ei kuitenkaan sitä sanonut, että käteinen poistuisi kokonaan käytöstä.

12 Maksaminen jää mielekkäämpien asioiden taustalle

Finanssialan Keskusliiton Piia-Noora Kauppi korostaa omassa kirjoituksessaan maksamisen helppoutta ja luotettavuutta. Maksamisen pitäisi olla helppoa ja yksinkertaista – se ei saa olla palvelua tai ostamista vaikeuttava tai hankaloittava osa. Asiakkaalle kaiken pitäisi sujua nopeasti ja vaivattomasti, hän toi esimerkin auton tankkaamisesta. Lasku siitä voisi mennä suoraan omistajan tililtä, esimerkiksi tunnistamalla auto. Tai kaupassa teknologia tunnistaa asiakkaan, jolloin mitään erillistä maksutapahtumaa ei tarvita, vaan rahat menevät tililtä suoraan kauppiaalle. Jotta tällainen voisi toteutua, täytyy saada asiakkaiden luottamus. Asiakkaan täytyy luottaa palveluun ja siihen, että hänen rahansa ja tietonsa ovat turvassa.  

14 Miten maksamme digitalisoituvassa maailmassa?

OP Ryhmän Jani Ristimäki arvioi, että uusi sukupolvi, joka on syntynyt 1980-2000 luvulla, ei enää luota pankkeihin. Sen seurauksena syntyy uutta kilpailua ja uutta yrittämistä. Mielenkiintoista kuitenkin tässä oli se, että tämä sukupolvi luottaa enemmän brändeihin, kuten Apple, Samsung, Google ja Facebook. Jotta pankki tai yritys menestyy jatkossa, sen on alettava tekemään asioita uudella tavalla. Menestyminen vaatii uudenalista ajattelutapaa ja myös palveluiden tarkastelua enemmän ulkoapäin. Maksaminen tulee olemaan helppoa ja suoraviivaista.

Oma maksaminen

Minulla itsellä on käytössä verkkopankki, ja käytän myös lähimaksamista kassalla, aina kun se on mahdollista. Koen, että molemmat ovat luotettavia ja helppokäyttöisiä tapoja hoitaa maksaminen. Minulla on puhelimessa pankkisovellus, joten pankki on minulla aina mukana. Verkkopankkiini tulee suurin osa laskuistani, kuitenkin niin, että tarkistan ne ennen kuin menevät maksuun. Puhelimella olen maksanut parkkimaksuja, mutta parkkisovellusta en ole vieläkään hankkinut. Kännykkään olen joskus ostanut bussilipun – sehän veloitetaan sitten puhelinlaskun yhteydessä. Verkko-ostoksia tehdessäni olen maksanut sekä suoraan verkkopankissa, että myös pankkikortilla. Pankkikortilla maksaminen on ollut minulle ainakin vähän epäilyttävä, meneekö kaikki oikeasti oikein, mutta onneksi tähän mennessä kaikki on sujunut ongelmitta. Seuraavaksi kokeilen MobilePayta…

[myriikka-blog]

Digi 4.2. Tulevaisuuden maksutavat. Syrjäytetäänkö käteinen ja maksukortit?

Käteisen ja maksukorttien rinnalla on jo jonkun aikaa esiintynyt erilaisia vaihtoehtoisia maksutapoja, kuten mobiilimaksaminen ja bittirahat. Maksukorteistakin on kehitetty nopeampia ja kätevämpiä maksumuotoja, kuten lähimaksaminen. Kun vielä tämän kaiken päälle lasketaan kaikenlaiset suoraveloitukset verkossa tai digitaalisten maksujen kautta, ollaan tilanteessa, jossa erilaisia vaihtoehtoja on runsaasti tarjolla. Mutta onko niistä mistään käteisen korvaajaksi?

Piia-Noora Kauppi, Finanssialan Keskusliitosta visio Suomen Pankin raportissa Millä tavoin maksamme 2020–luvulla? Näkökulmia tulevaisuuden maksamisratkaisuihin, sitä, kuinka tulevaisuudessa erilaiset maksutavat nousevat käteisen rahan ohi. Ihmisten mukana kulkevat laitteet, kuten matkapuhelin tai kello, voisi toimia maksuvälineenä. Myös silmän iiris on Kaupin mielestä yksi vaihtoehto. Hänen mielestään tärkeintä on, että maksutavat ovat turvallisia, reaaliaikaisia ja kaikille potentiaalisille toimijoille tarjotaan tasaväkinen mahdollisuus kehittää erilaisia maksumalleja.  Vuosien saatossa kun ollaan saatu luotua eri finanssialan toimijoiden kesken toimiva maksuinfrastruktuuri. Sitä kannattaa hyödyntää.

Nordean Liisa Kanniainen puolestaan näkee, että käteinen on käyttökelpoinen maksuvälinen vielä 2020-luvullakin, mutta sen rooli on pienempi kuin nykyisin. Myös hän painottaa, että maksutapojen käyttäjille täytyy pystyä takaamaan käytön turvallisuus. Turvamekanismien kehittämien on tärkeää. Kun tarkastellaan kuluttajien ja kaupan välistä maksutoimintaa, alkaa kuukausipohjainen maksukäytäntö olla yleistä. Piilolinssit saapuvat esimerkiksi automaattisesti kotiin ja maksu lähtee tililtä kuukausittain. Samalla kun kaupankäynti automatisoituu ja digitalisoituu, kerätään asiakkaasta myös enemmän dataa, joka voi olla sekä hyvä että huono asia. Datan keruulla palveluiden ja tuotteiden tarjonta tulee kuluttajalle yksilölliseksi.

Kaikesta tästä on nähtävissä, että digitalisaatio mahdollistaa palvelujen tarjoamisen käyttäjälähtöisesti. OP Ryhmän Jani Ristimäki toteaa, että tämä muokkaa kuluttajien käyttäytymistä ja näin ollen maksamista. Maksakortit on kuitenkin edelleen varteenotettava maksamisen muoto myös digitaalisessa maailmassa. Kortin tiedot saa helposti tallennettua digitaaliseen lompakkoon. Lisäksi maksukorttitoiminta on vielä melko kannattavaa liiketoimintaa, olkoonkin, että korttimaksujen vastaanottaminen on kallista. 

Eri kysymys Ristimäen mielestä on, ketkä jatkossa tarjoavat maksamisen palveluita. Kolmas osa USA:n uuden sukupolven ihmisistä (vuosina 1980-2000 syntyneet) esimerkiksi uskoo, etteivät he tarvitse viiden vuoden sisällä enää pankkipalveluita. Jos kolme neljästä käy mieluummin hammaslääkärissä kuin kuuntelemassa pankin tarjoamia palveluita, ollaan kriittisessä tilanteessa. Kun samaiset ihmiset vielä kokevat digitaalisten palveluiden tarjoajat, kuten Facebookin, luotettavammaksi tahoksi kuin pankin, ollaan tilanteessa, joka on oikeastaan täysin päälaellaan vanhaan malliin verrattuna. 

Kuva

Jos siis mietitään sitä, syrjäyttääkö digitaalinen maksaminen käteisen ja maksukortit, käy tuskin näin aivan lähitulevaisuudessa. Yleinen uskomus vaikuttaisi asiantuntijoiden taholta olevan, että käteisen osuus maksutapahtumissa pienenee ja digitaaliset toiminnot lisääntyvät. Ennustajana on varmaan vaikea olla sanomassa mikä maksutapa jyrää tulevaisuudessa, koska erilaisia maksutapoja syntyy koko ajan lisää. Oleellista varmasti on, mikä taho pystyy luomaan turvallisen ja luotettavan sekä reaaliajassa toimivan konseptin. 

 Lähde:

Suomen Pankki. Millä tavoin maksamme 2020–luvulla? Näkökulmia tulevaisuuden maksamisratkaisuihin. Luettavissa: https://www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/raha-ja-maksaminen/maksujarjestelmat/suomen-pankki-katalystina-maksuneuvosto/maksuneuvoston_e_kirjanen_2016.pdf

[detikdax-blog]

Dana Norwegia Menjadi Tuan Rumah Penjualan Energi Perusahaan Besar $ 7 Miliar

Norwegian Sovereign Fund telah mengumumkan penjualan saham senilai $ 7 miliar untuk 134 perusahaan bahan bakar fosil dan energi. Norwegia memiliki dana pemerintah terbesar di dunia , Dana Pensiun Pemerintah Global (GPFG), yang bernilai lebih dari $ 1 triliun. Pada 2017, Norges Bank menyarankan agar dana itu menjauh dari cadangan minyak dan gas untuk melindungi dari tren penurunan harga minyak yang konsisten. Masalahnya adalah bahwa 6,4 persen dari dana diinvestasikan dalam saham ini. Bergabunglah dengan CCN untuk $ 9,99 per bulan dan dapatkan CCN versi bebas iklan termasuk diskon untuk acara dan layanan di masa depan. Dukung jurnalis kami hari ini. Klik di sini untuk mendaftar .

Norwegian Sovereign Fund sedang mencari cara untuk mengalihkan investasinya di perusahaan bahan bakar fosil. | Sumber: Shutterstock Selama dua tahun terakhir, dana tersebut telah mengasah rencana untuk mendivestasi saham hulu minyak dan gas. Ini juga akan menjauh dari perusahaan bahan bakar fosil dan energi yang lebih kecil. Aksi jual diperkirakan bernilai sekitar $ 7 miliar (NOK 66 miliar) dari 134 perusahaan. Namun, dana tersebut mengumumkan tidak akan menjual saham Equinor untuk saat ini. Rektor dan profesor NHH Øystein Thøgersen menjelaskan: Kami telah menerangi empat hingga lima peluang dengan baik. Di antara mereka yang tampak realistis dan yang merupakan cara langsung untuk menghilangkan risiko minyak, maka kedua pria ini mungkin harus mempertimbangkan dengan cermat.

PERUSAHAAN MANA?

Dana tersebut akan menjual saham di perusahaan-perusahaan seperti Advantage Oil and Gas dan Apache Energy, meskipun kehadiran pasar yang kuat dalam beberapa perusahaan energi eksplorasi yang lebih kecil. Perusahaan yang dijual hanyalah mereka yang secara aktif mengeksplorasi sumber daya energi tak terbarukan tambahan. Pada saat pers, tidak jelas bagaimana dana akan menginvestasikan kembali uangnya. Beberapa pendukung keberlanjutan berspekulasi dan berharap untuk melihat dana investasi lebih lanjut ke perusahaan energi terbarukan.

BERAPA BANYAK PERBEDAAN YANG AKAN DIA BUAT?

Dana saat ini diinvestasikan sebagai berikut: Pada akhir 2016, investasi ekuitas dana terbagi antara investasi di sektor keuangan (23,3 persen), perusahaan industri (14,1 persen), barang konsumen (13,7 persen), layanan konsumen (10,3 persen), layanan kesehatan (10,2 persen), teknologi (9,5 persen), minyak dan gas (6,4 persen), bahan dasar (5,6 persen), telekomunikasi (3,2 persen) dan utilitas (3,1 persen). Bahkan perusahaan besar seperti Lundin Petroleum Swedia, yang memiliki saham 1,19 persen, berada di blok memotong dana itu. Beberapa memperkirakan aksi jual akan menghasilkan peningkatan yang nyata dalam tingkat ketahanan yang diberikan karena penurunan harga minyak dan tetap di bawah ambang batas yang diproyeksikan yaitu NOK 420 per barel.

PENGAMBILAN KUNCI

Norwegian Sovereign Fund takut akan efek penurunan harga minyak dalam jangka panjang . Dengan demikian, Bank Norges merekomendasikan agar mengosongkan sektor energi minyak dan gas. Dana tersebut memberikan proposal revisi yang menyarankan aksi jual 20 persen saham terkait energi. Hanya perusahaan energi "hulu" di FTSE Russell yang dijual. Untuk menyebar risikonya, dana kemungkinan akan menginvestasikan kembali keuntungan ini ke sektor lain, meskipun di mana mereka akan ditempatkan belum ditentukan. Aksi jual perusahaan batubara pada tahun 2017  adalah bagian dari keputusan yang berfokus lingkungan untuk menjauh dari pencemar berat.

Martti Ristimäki@MarttiRistimaki .@Reuters: Norway's wealth fund #GPFG 'blacklists' firms over emissions and corruption risk. #ethics #finance http://reut.rs/2lGAR14  6:18 PM - Mar 9, 2017 Twitter Ads info and privacy

Exclusive: Norway's wealth fund may blacklist firms over emissions,...

The ethics watchdog for Norway's $900-billion sovereign wealth fund will recommend this year that the fund exclude or put on a watch list several firms in the oil, cement and steel industries for... reuters.com See Martti Ristimäki's other Tweets Namun, pemerintah telah menyatakan aksi jual ini sangat termotivasi secara finansial . Kebijakan perminyakannya juga saat ini "tetap tidak berubah." Read the full article

[diginiina-innovoi-blog]

Blogi 4.1 Tulevaisuuden maksutavat

Digitalisaatio haastaa maksamisen vakiintuneita käytäntöjä. Suomen pankki on julkaissut e-kirjan, josta saa näkökulmia 2020-luvun maksamisratkaisuihin. Näkökulmia on kerätty maksamisen eri sidosryhmiltä. Yhteisinä teemoina nousee esiin maksamismarkkinoiden pirstaloituminen, tarve maksamisen reaaliaikaistumiselle, maksamisen integroituminen ostoprosessiin, tunnistaminen ja sääntely.

Pekka Puustinen Ilmariselta näkee, että transaktio, jossa rahasumma siirtyy osapuolelta toiselle, mahdollistaa arvon luomisen. Maksaminen tulee nähdä arvoa luovana palveluna. Maksamisen ymmärtäminen ja kehittäminen palveluna edellyttävät ennen kaikkea maksamista hyödyntävien tahojen arjen ymmärrystä. Vuonna 2020 käytössämme oleva kansallinen tulorekisteri tulee helpottamaan niin yksittäisen henkilön kuin viranomaistenkin arkea, kun ansiotiedot tarvitsee ilmoittaa vain yhteen rekisteriin ja tämä tieto on useamman viranomaisen käytettävissä. Lippulappujen täyttely vähenee merkittävästi ja parhaimmillaan ’ylimääräisten’ tukien takaisinperintää ei enää tarvitse tehdä. Eli loppupelissä koko yhteiskunta säästää, kun ylimääräiseltä työltä vältytään.

Maksamismarkkinat tulevat pirstaloitumaan ja mobiilimaksaminen on yhä yleisempää. Mikael Forss Kelasta näkee, että pankit tulevat saamaan uudenlaisia kilpailijoita, jotka vain toimivat pankkimaisesti. Uusien kilpailijoiden myötä maksua ei enää välttämättä maksettaisi perinteiselle pankkitilille, vaan palveluntuottajan rekisteröimälle tilille tai palveluun, joka on myönnetty asiakkaalle. Koska taustalla ei välttämättä ole perinteisiä maksatusjärjestelmiä, mietittäväksi tulee maksamisen turvallisuus. Esiin on noussut myös ajatus jonkinlaisesta ’kansalaistilistä’, johon kaikki viranomaisten maksut välitettäisiin. Asiakas voisi käyttää tiliä kuten pankkitiliään esim. mobiilimaksamisen kautta.

Jani Ristimäki OP Ryhmästä näkee, että tilisiirtopohjaiset maksut tulevat haastamaan korttimaksut ja korvaamaan käteistä rahaa, kun tilisiirtoja käytetään yhä enemmän laskujen maksun lisäksi myös yksittäisten ostosten maksamiseen. Tämän näkemyksen kanssa on helppo olla samaa mieltä, sillä itseäni välillä ärsyttää, kun nettikaupasta ostaessani maksan ostokset luottokortilla ja lopullinen veloitus tililtäni tapahtuu sitten niin myöhään, että olen osittain jo ostokset unohtanut. Mitä nopeammin raha veloitetaan tililtä tmv. sen parempi. Tällöin ei varmaan kukaan enää onnistu elämään yli varojensa.

Ristimäki kertoo myös, että pankkien asema tulee horjumaan. Millenial Disruption Indexin mukaan USA:n milleniaaleista 33 % uskoo, että viiden vuoden sisällä he eivät tarvitse pankkia enää lainkaan. He voivat pitää FB:ia luotettavampana kuin pankkia. Uusien maksutapojen ja -välineiden kirjo monipuolistuu. Yhä useampi näistä on muun kuin perinteisen pankin tarjoama. Kuluttajien näkökulmasta tässä ei ole ongelmaa, mutta maksujen vastaanottamiselle se asettaa haasteita. Tämä tarkoittaa mittavia investointeja, jos jokaiseen uuteen maksutapaan joudutaan investoimaan erikseen. Kaupat pohtivatkin kuumeisesti missä maksutavassa saavutetaan kriittinen massa?

Omista kokemuksista vielä lyhyet kommentit. Julkisen liikenteen matkat maksan HSL:n matkakortilla ja kulttuuri- ja liikuntaharrastuksia Ticket Virike® -kortilla. Hyvä puoli näissä on se, että ostat vain sen verran, kun kortilla on arvoa. Mutta siihen se sitten jääkin. Hankalaa on, kun aina pitää erikseen muistaa tarkistaa, minkä verran korteilla on arvoa ja kenelle palveluntarjoajalle Ticket Virike® -kortti käy maksuvälineeksi. Mobiilimaksamisessa S-pankin sovellus toimii mielestäni loistavasti.

Lähteet:

https://www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/raha-ja-maksaminen/maksujarjestelmat/suomen-pankki-katalystina-maksuneuvosto/maksuneuvoston_e_kirjanen_2016.pdf

[yumikoyuki]

It has been way too long since I last updated my cosplay page header on FB, so I had to fix that.

Photos:

Sokka by AG cosplay & photography Vanille by Alexandriel Photography -> https://www.flickr.com/photos/alexandriel Pariya by Ada Ristimäki (Edit by yours truly) Flemeth by Merry All-Nighter (Edit by yours truly) Mako by Merry All-Nighter (Edit by yours truly)

[coin-river-blog]

The Norwegian Sovereign Fund has announced a $7 billion sale of shares for 134 exploratory fossil fuel and energy companies.

Norway owns the largest sovereign fund in the world, the Government Pension Fund Global (GPFG), which is valued at over $1 trillion. In 2017, Norges Bank suggested that the fund step away from oil and gas stocks to protect against consistent downward trends in oil prices. The problem is that 6.4 percent of the fund is invested in these stocks.

Join CCN for $9.99 per month and get an ad-free version of CCN including discounts for future events and services. Support our journalists today. Click here to sign up.

The Norwegian Sovereign Fund is looking to move away from its investments in fossil fuel companies. | Source: Shutterstock

Over the last two years, the fund has honed a plan to divest upstream oil and gas shares. It will also move away from smaller exploratory fossil fuel and energy companies. The selloff is estimated to be worth about $7 billion (NOK 66 billion) from 134 companies. However, the fund has announced it will not sell any Equinor shares for the time being. NHH rector and professor Øystein Thøgersen explains:

We have well illuminated four to five opportunities. Of those who seem realistic and who are a very direct way of getting rid of oil risk, then these two men should possibly consider carefully.

Which Companies?

The fund is going to be selling shares in companies like Advantage Oil and Gas and Apache Energy, despite strong market presence within some of the smaller exploratory energy companies.

The companies being sold off are only those actively exploring additional non-renewable energy resources. At press time, it is unclear how the fund will reinvest its money. Some sustainability supporters are speculating and hoping to see the fund invest further into renewable energy companies.

How Much Difference It Make?

The fund is currently invested as follows:

At the end of 2016, the fund’s equity investments were split between investments in the financial sector (23.3 percent), industrial companies (14.1 percent), consumer goods (13.7 percent), consumer services (10.3 percent), healthcare (10.2 percent), technology (9,5 percent), oil and gas (6.4 percent), basic materials (5.6 percent), telecoms (3.2 percent) and utilities (3.1 percent).

Even major companies like Swedish Lundin Petroleum, which the fund owns a 1.19 percent stake in, are on the fund’s chopping block. Some expect the selloff to result in a marked increase in survivability granted oil prices drop and remain below the projected threshold of NOK 420 per barrel.

Key Takeaways

The Norwegian Sovereign Fund fears rippling effects of a long-term dip in oil prices. Thus, Norges Bank is recommending that it vacate the oil and gas energy sectors. The fund provided a revised proposal which suggested a 20 percent selloff of energy-related shares. Only “upstream” energy companies on the FTSE Russell are being sold.

To spread out its risk, the fund will likely reinvest these gains into other sectors, though where they will be placed has not yet been determined. The selloff of coal companies in 2017 was part of an environmentally-focused decision to move away from heavy polluters.

.@Reuters: Norway's wealth fund #GPFG 'blacklists' firms over emissions and corruption risk. #ethics #finance https://t.co/MSfecD4BKf

— Martti Ristimäki (@MarttiRistimaki) March 9, 2017

However, the government has stated this selloff is strictly financially motivated. Its petroleum policy also presently “remains unchanged.”

[kielovesi]

Kun Ravattulan nainen parhaimpiinsa puettuna haudattiin, elettiin aivan 1100-luvun loppua tai 1200-luvun alkuvuosikymmeniä.

Kun päästään vuoden 2020 huhtikuuhun, yksi tutkimuksissa mukana ollut arkeologianopiskelija pukeutuu Ravattulan muinaispukuun ja se esitellään julkisesti.

Ravattulan puku on myös ensimmäinen muinaispuku, johon kuuluu kampaus. Toisesta Ristimäen haudasta löytyi niin hyvin säilynyt nutturan jäännös, että sen mallin mukaan voidaan laatia muinaiskampauksen teko-ohje.

[kangaske]

Valoisa keskiaika -kunniamaininta Ravattulan Ristimäki -hankkeelle (Aamuset)

Source: http://ift.tt/2yVlwwg

[insuranceautolawnews]

R.I.P. Lepää rauhassa.

Oranssilla spraymaalilla lehmuksen runkoon maalatut kolme kirjainta viestittävät tuntemuksista, joita Töölössä on herännyt viime päivinä Mechelininkadun puunkaadon vuoksi.

”Näitä puita ei saa kaataa!” yritettiin vielä vedota erään puuvanhuksen kylkeen kiinnitetyssä lapussa, kun kaatourakka oli jo alkanut. Puiden ja kantojen luokse on myös tuotu hautakynttilöitä kuin onnettomuuspaikoille ikään.

Kukaan ei sentään ole tiettävästi kahlinnut itseään kettingillä puuhun, jotta sitä ei pääsisi kaatamaan.

Artikkeli jatkuu Twitter-upotuksen jälkeen.

RIP our dear old #lindentreeshttps://twitter.com/hashtag/lindentrees?src=hash of #Mechelininkatuhttps://twitter.com/hashtag/Mechelininkatu?src=hash https://t.co/gDftQUjBYyhttps://t.co/gDftQUjBYy @Rakennusvirastohttps://twitter.com/Rakennusvirasto #helsinkihttps://twitter.com/hashtag/helsinki?src=hash #töölöhttps://twitter.com/hashtag/t%C3%B6%C3%B6l%C3%B6?src=hash #thisishelsinkihttps://twitter.com/hashtag/thisishelsinki?src=hash #treeshttps://twitter.com/hashtag/trees?src=hash #lehmuksethttps://twitter.com/hashtag/lehmukset?src=hash http://pic.twitter.com/vXnHzel0dVhttps://t.co/vXnHzel0dV

— l33g0 (@l33g0) 23. tammikuuta 2017https://twitter.com/l33g0/status/823528832057667585

Perinteikkään lehmuskujan jyrääminen alkoi Mechelininkadulla viime viikolla. Puunkaatoa tehdään öisin, jotta siitä aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa liikenteelle.

Puut pitää Helsingin kaupungin rakennusviraston mukaan kaataa, koska ne eivät todennäköisesti selviäisi hengissä siitä, että Mechelininkatu kaivetaan peruskorjauksessa auki koko leveydeltään. Tuhoa tulisi erityisesti puiden juurille.

Lehmuskujan vanhimmat puut ovat 1930-luvulta, jolloin Mechelininkatu sai nykyisen muotonsa. Rakennusviraston arvion mukaan huonokuntoisiakin puita olisi pystynyt tekohengittämään vielä 10–15 vuotta, mikäli katu-urakka ei pakottaisi kaatamaan niitä.

Kaikkiaan noin 170 lehmusta päätyy pilkkeeksi talven mittaan. Lahoimmat puut kaadettiin tosin jo silloin, kun katu-urakkaan liittyvät valitukset ja oikeusprosessit olivat vielä käsittelyssä.

Mechelininkadun kaadetuista puista tehdään pääosin haketta, mutta puuta tarjotaan myös puusepille. Esimerkiksi Lahden taidepuusepät ovat käyttäneet Kaivopuistossa kaadettuja jalavia omissa töissään.

  Kaupunki istuttaa Mechelininkadulle uudet puut. Maisema tulee kuitenkin olemaan vielä pitkään kolkompi, mihin lehmusten katveessa kulkeneet ehtivät tottua vuosikymmenten varrella.

”Me pyrimme ostamaan 6–7-metrisiä lehmuksia, jotta ne ylettyisivät jo istutusvaiheessa ajolankojen yli”, rakennusviraston puuasiantuntija Juha Raisiohttp://ift.tt/2iXP5Yn kertoi puunkaadon alkuhetkillä viime viikon keskiviikkona.

Muun muassa tällaisia tunnelmia Mechelininkadun puiden kaataminen on herättänyt sosiaalisessa mediassa:

Mechelininkadun puiden kaataminen koskettaa asukkaita. Kaikkien puiden vieressä muistokynttilä. #helsinkihttps://twitter.com/hashtag/helsinki?src=hash #mechelininkatuhttps://twitter.com/hashtag/mechelininkatu?src=hash @Rakennusvirastohttps://twitter.com/Rakennusvirasto http://pic.twitter.com/f6aRRTCqhahttps://t.co/f6aRRTCqha

— Patrick Wikblad (@WikblPa) 25. tammikuuta 2017https://twitter.com/WikblPa/status/824165071278501889

On tää hieman outo, ilman puita #mechelininkatuhttps://twitter.com/hashtag/mechelininkatu?src=hash #katuremonttihttps://twitter.com/hashtag/katuremontti?src=hash #työmatkahttps://twitter.com/hashtag/ty%C3%B6matka?src=hash #maisemahäiriöhttps://twitter.com/hashtag/maisemah%C3%A4iri%C3%B6?src=hash http://pic.twitter.com/HhsPI3yuJChttps://t.co/HhsPI3yuJC

— Ilkka Lehtinen (@LehtinenIlkka) 23. tammikuuta 2017https://twitter.com/LehtinenIlkka/status/823425664552411136

Tänään suretti eniten puuton #mechelininkatuhttps://twitter.com/hashtag/mechelininkatu?src=hash, työmatka on paljon kolkompi nyt. Uusia puita odotellessa... #nyyhhttps://twitter.com/hashtag/nyyh?src=hash

— Sara Virtanen (@virtanen_sara) 23. tammikuuta 2017https://twitter.com/virtanen_sara/status/823559931341209600

Puuton #Mechelininkatuhttps://twitter.com/hashtag/Mechelininkatu?src=hash. Parivuotinen katuremontti alkaa kohta. #Helsinkihttps://twitter.com/hashtag/Helsinki?src=hash #rakentaminenhttps://twitter.com/hashtag/rakentaminen?src=hash #liikennehttps://twitter.com/hashtag/liikenne?src=hash http://pic.twitter.com/wKksDO8evuhttps://t.co/wKksDO8evu

— Martti Ristimäki (@MarttiRistimaki) 21. tammikuuta 2017https://twitter.com/MarttiRistimaki/status/822742845614411776

[kielovesi]

Ravattulan riipus (julkistettu 24.11.2018)

Kyse on Ravattulan kirkon alta ja sen vierestä löytyneen kahden, lähes identtisen helan mukaan tehdystä riipuskorusta. Löydön perustana olleet pronssiset helat ajoittuvat 1100-luvulle ja ovat todennäköisesti olleet paikallista valmistetta. Korussa on ristimäinen kolmilehdykkäkoristelu ja sen suorakaiteen muotoisessa kilvessä kohoreunan sisällä kaksiosainen spiraalikuvio. Korun myyntituotto kohdistetaan ensisijaisesti Ravattulan muinaispuvun valmistamiseen!

Korusta on tehty pronssinen ja hopeinen versio. Korun koko on noin 30 x 20 mm ja sen paino noin 8 grammaa. Riipuksen on toimeksiannosta alkuperäisten pohjalta suunnitellut ja valmistanut naantalilainen Korupaja Vaskikäärme.

Pronssisen riipuksen hinta on 45 eur (nyörillä) ja hopeisen 65 eur (nyörillä); hopeinen riipus hopeaketjulla (n. 45 cm pitkä) kustantaa 85 euroa. Koru on pakattu korurasiaan. Postitse toimitettaviin lähetyksiin lisätään postikulut.

Tilauksia ottaa vastaan yhdistyksen sihteeri sähköpostitse 'sihteeri[at]smtt.fi'. Tilaukset toimitetaan postitse ennakkomaksua vastaan (tilisiirron näkyessä yhdistyksen tilillä), tai korun voi myös noutaa käteismaksua vastaan Turusta Geotalosta (os. Akatemiankatu 1) erikseen sovittavana ajankohtana. Riipusta on myös myynnissä SMTT:n eri tilaisuuksissa. Ravattulan nimikkokorun tuotto käytetään kokonaisuudessaan Ristimäen tutkimusten kustannuksiin, mm. tulevan Ravattulan muinaispuvun valmistuskuluihin.