#queer kirjallisuus

[katastrofiballadi]

Tervetuloa!

Katastrofiballadi on intohimoprojektini ja lapsistani rakkain. Se on omakustannettu satiirikirjasarja, joka sijoittuu kaupunkivaltioihin jakautuneeseen Suur-Suomeen. Tarina seuraa värikästä hahmojoukon yritystä pysyä hengissä poliittisen sotkun keskellä.

Sarjan kaksi ensimmäistä kirjaa ilmestyivät kesällä 2022 ja seuraavaa editoidaan parhaillaan!

TÄRKEÄT LINKIT

Nettisivut

Lue ilmaiseksi!

Millaisia kirjat ovat?

Queer hahmoja ja teemoja queer kirjailijalta!

Yhdistelmä absurdia huumoria ja vakavien aiheiden käsittelyä.

Teksti on kevyttä ja helppolukuista. Jos pitkän tekstin lukemisen kanssa on ongelmia, jokaisen kirjan lopussa on "speedrun" osio, johon on listattu keskeisimmät kohtaukset.

Heinola on nyt suurvalta.

Kirjailijasta

Nimeni on Sysi Hiltunen (kirjojen kansista tuttu Heta Hiltunen on entinen nimeni)

Kaikki pronominit ok!

Pääblogini on @sysiheart ja teen kulttikissasarjakuvaa @jumalanpelko

[tulusrauta]

A cover idea for my book, thinking about the name as well

/ kansikuvaidea, mietin myös nimeä koko sotkulle

[fictionescapism]

This is such a wonderful book. If you speak Finnish it's a definitely a rec! It's all about love, queer elderly people and creating a lesbian commune.

[finlitfanclub]

Tein sateenkaarikirjavisan, missä on mukana kahdeksan koti- ja ulkomaista HLBTQ+-hahmoihin keskittyvää kirjaehdotusta. Valitsin mukaan vaan semmotteita kirjoja, jotka oon ite lukenut ja painotus on fantasiassa. Testi löytyy täältä.

[kirjastokirjavinkit]

Sandra Hagmanin Seitsemän kummaa veljestä on todella hyvä kirja!! Tuntuu, että ennen tämän kirjan lukemista, en oikein tiennyt mitään lgbt-historiasta suomessa, tai se mitä tiesin rajoittui aikalailla Tom of Finland -elokuvaan ja aidsia käsittelevään Karanteeni-kirjaan. Kirja keskittyy queer-miehiin, mutta tämäkin oli itselle uutta tietoa.

Kirjassa käsitellään homoseksuaalisuuden historiaa Suomessa syventymällä yksittäisten historiallisten ihmisten elämiin eri vaiheissa historiaa. Samalla esitellään myös yleisiä käsityksiä ja eroja eri tapausten välillä.

LUKEKAA TÄÄ!!

[ruotsalainen-kettu]

Tämänpäivänen essee: Äänikirja vs printti

Olen katsonut tätä videota ja ajatelen että teema on kiinostava! Itse en luke niin plajon kuin haluaisin. Lapsena olin lukenut kaksi tai kolme kirjaa viikolla, mutta nyt minun kärsivällisyys ei riittä lukemassa. En tiedä miten sitä tapahtui. Kuitenkin tykkään kirjoista, ja joskus ostan uuden kirjan. Olen nyt nirsompi mitä ostan. Useimmiten on queer-kirjallisuus ja kirjalla on kaunis kansi. Säilytän vain kirjat josta tykkäsin, silti minun hyllyssä ei ole niin monta kirjoja. (On myös kallis... mutta haluan myös tukea kirjailijoita.) Usein on vain parempi pitää kirjaa kädessä. On hyvä olo selailla kirjan läpi ja tuntea paperin.

Äänikirjoja tekee työ helpompi minulle. Jos en kuuntele musiikia, kuuntelen podcastia tai YouTube videoita. Sveriges Radio:lla (Ruotsin virallinen radio) on sovellus jossa voit kunnella heidän kaikkea kanavaa - myös suomeksi. Pidän kuunnella jotain kun piirrän tai naulan. On myös avulias opiskella kieltä. YouTube:stä kuulen just nyt Sherlock Holmes:tä äänikirjoja suomeksi (mutta 75% vauhtia)...

Käytän äänikirjoja useammin koska on helpompi mutta joskus tarvitsen kirjan printti-version.

[pristenium]

Olen unohtanut päivittää luettujen kirjojen listaa! Malinda Lon fantasiaromaani Ash on eräänlainen versio Tuhkimosta. Osa tarinasta ihanasti kerrottu, osa taas käsittämättömän keskinkertaista ja tylsää. Silti suosittelen, jos fantsu & fairytales kiinnostaa. 3/5 * #fantasy #fantasia #cinderella #tuhkimo #helmetlukuhaaste2017 #ya #youngadult #helmetlukuhaaste #kirjallisuus #kirja #books #luetutkirjat2017 #2017 #lgbt #queer #lesbian #bi #fairytale #hlbt #hlbtq #suosittelen #reading #lukeminen #recommend

[theyadiaries-blog]

YA-kirjojen merkitys kirjallisuudessa

“If it's a good book, anyone will read it. I'm totally unashamed about still reading things I loved in my childhood.” - J.K. Rowling

YA eli young adult kirjallisuus on ollut suuressa nousussa viime vuodet. John Green, Rainbow Rowell, Nicola Yoon ja monet muut maailmalla menestyneet nuortenkirjailijat ovat raivanneet tietä YA-genrelle kirjallisuudenkentällä - tietysti ainakin osittain J.K. Rowlingin jalanjäljissä. Suomessa YA ei ole kuitenkaan tavoittanut yhtä suurta suosiota kuin muualla maailmassa: näkyvyys on varsin vähäistä, jollei leffateattereissa pyöri samaiseen kirjaan perustuva hittielokuva. YA on kuitenkin yksi monipuolisimmista ja innoittavimmista kirjallisuudenlajeista!

Todiste 1: YA-kirjoja voi lukea minkä ikäisenä tahansa. Teemojen ja juonien puolesta ne voivat viihdyttää yläasteikäisiä, kirjaimellisia “nuoria aikuisia” ja sitäkin vanhempia lukijoita.

Todiste 2: YA sisältää kirjoja laidasta laitaan…on dystopiaa, fantasiaa, scifiä, maagista realismia, romantiikkaa, jännitystä ja vaikka mitä muuta! Jokaiselle siis jotakin. YA:ssa usein sekoitellaan lajityyppejä ja leikitellään ilmaisumuodoilla aikuisille suunnattua valtavirtakirjallisuutta enemmän. Käsitteet “young adult” ja “kirjallisuus” ovat jatkuvassa muutoksen tilassa, joten ei siis ole mikäään ihme, että myös YA-kirjallisuus ottaa monia eri muotoja.

Todiste 3: Näissä kirjoissa suorastaan vilisee vahvoja naishahmoja, innoittavia queer-tyyppejä ja etnisten ryhmien edustajia. Ne epäkohdat ja puutteet, joita voi nostaa esille valtavirtakirjallisuudessa hahmojen monipuolisuuteen liittyen,  eivät päde samassa määrin YA-kirjoihin. Nicola Yoonin päähenkilöt ovat aasialaisia ja afro-amerikkalaisia, Becky Albertallin Minä, Simon, Homo Sapiens päähenkilö on homo, Lisa Williamsonin The Art of Being Normal kertoo transhahmoista, Holly Bournen Oonko ihan normaali? taklaa mielenterveysongelmat… listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään! YA ei siis todellakaan ole mikään keski-ikäisten valkoisten miesten leikkikenttä.

Todiste 4: YA-kirjat taipuvat leffoiksi sekä televisiosarjoiksi. Lev Grossmanin kirjoihin perustuva The Magicians on yksi Syfy-kanavan mielenkiintoisimmista fantasiasarjoista, ja 13 Reasons Why on juuri alkamassa Netflixissä. Ja niitä elokuviahan tosiaan on John Greenin Tähtiin kirjoitetusta virheestä aina Suzanne Collinsin Nälkäpeliin.

Todiste 5: YA-kirjojen sivuilla voi löytää itsensä ja oman viiteryhmänsä. Kuinka moni meistä on tuntenut, ettei kuulu joukkoon? Varmasti aika moni. Kirjan maailmasta voi löytää ne ystävät, jotka auttavat jaksamaan nuoruusiän joskus jopa ahdistavassa maailmassa.

Ja YA-kirjathan voivat olla myös vastaus valitukseen siitä, että nuoret eivät lue! Yhdysvalloissa ja Britanniassa YA-kirjoja on mieletön määrä ja monet menestyvät upeasti. YA tarjoaa lukijoilleen kiinnostavia ja ennen kaikkea samaistuttavia aiheita. Suomessa ongelma vain on siinä, että tarjonta ei vastaa kysyntää. Viime vuosien isoja tapauksia, kuten Sarah J. Maasin Throne of Glass -sarja ja John Greenin teokset, ollaan nyt tuomassa Suomeen, mutta tilanteessa on vielä parantamisen varaa.

“As far as I can tell, a young adult novel is a regular novel that people actually read.” -  Stephen Colbert

Joidenkin mielestä suuri osa nuortenkirjoista on huonosti kirjoitettuja teiniromansseja, mutta kyllä aikuistenkin kirjojen joukkoon mahtuu kaikenlaista soopaa eikä niitäkään automaattisesti tuomita muutaman mädän yksilön takia. Annetaan siis YA-kirjoille enemmän tilaa ja huomiota - niiden joukossa on upeita helmiä!

~ Laura

[kapitaali]

Eettinen talous

Kirjoittanut Adam Arvidsson

Tässä ja seuraavissa osissa (joiden toivon ilmestyvän tietyllä säännöllisyydellä) pyrin esittämään, että nykyajan informaatiotalous voidaan onnistuneesti uudelleenbrändätä ”eettiseksi taloudeksi”. Mitä tarkoitan sillä? Aloittakaamme sillä mitä en tarkoita. Termi eettinen talous ei tarkoita, että nykyajan taloudelliset relaatiot olisivat jollain tavalla ”eettisempiä”, hyväntahtoisempia tai mukavampia kuin mitä ne olivat ennen. En ehdota minkäänlaista optimistista evoluutionarratiivia; en ole sitä mieltä, että nykyajan korporaatiokapitalismi on yhteensopiva eettisesti hyväkuntoisen yhteiskuntajärjestyksen kanssa, ja pidän (kuten alla tulen kuvaamaan tarkemmin) trendiä korporaatioetiikkaa, korporaatioiden yhteiskuntavastuuta, eettistä kuluttajuutta ja sellaisia kohti pelkkinä pintailmiöinä, reaktioina johonkin syvempään ja paljon perustavanlaatuisempaan. Juuri tämä syvä, rakenteellinen liikehdintä on se jota haluan kuvata termillä ”eettinen talous”. Tämä termi pyrkii kuvaamaan sen seikan, että nykykapitalismissa kaikkein tärkein arvon lähde on nopeasti muuttumassa siksi mitä on aina, Aristoteleestä Arendtiin, pidetty inhimillisen etiikan perusongelmana: ihmisen kyky luoda intersubjektiivinen järjestys kommunikaation ja interaktion prosessien avulla. Tämä kyky rakentaa yhdessä, olkoonkin miten ohimenevä tahansa, yhteinen sosiaalinen maailma, jolla on eettistä relevanssia — yhteiset symbolit, sosiaalisten relaatioiden muodot ja yhteisö sekä affektiivisesti rikkaat kokemukset — mikä nyt yhä enemmän myös pönkittää sekä käyttöarvojen tuotantoa että lisäarvon kapitalistista välistävetoa. Lisäarvo muuttuu yhä enemmän ylijäämäyhteisö-perustaiseksi, tai siksi mitä Maurizio Lazzarato nimittää ”eettiseksi ylijäämäksi”. Se mitä joskus pidettiin ulkoisena taloudellisen tuotannon ja vaihdannan kylmälle ja rationaaliselle piirille, eettisesti rikas yksityiselämän intersubjektiivisuus ja, Habermasin nimittämä ”elämismaailma”, on nyt muuttunut nykyisen kognitiivisen kapitalismin keskeiseksi työpajaksi.

Sellaisen eettisen ylijäämän tuottaminen ei yleisesti ole järjestäytynyt rahallisen vaihtoarvon logiikan ympärille, vaan jakamisen ja kunnioittamisen eettisen logiikan ympärille. Jotkut teot ovat aidon altruismin motivoimia, halun olla tai tehdä jotain muiden hyväksi. Toiset teot saavat motivaationsa muiden tunnustuksen hakemisesta, olipa tämä sitten muilta yhteisön jäseniltä tai ystäviltä tai rakkailta. (Toiset teot saattavat olla pelon motivoimia, kasvojen menetyksen pelko tai yhteisön jäsenenä pysymisen pelko.) Joka tapauksessa, eettinen talous rakentuu eettisille motivaatioille: motivaatioille jotka jollain tavoin ottavat toisen huomioon subjektina. Eettinen talous on samantyylinen kuin jotkut lahjatalouden perinteiset version, kuten Barbrook on huomauttanut, ainoastaan että odotukset vastavuoroisuudesta ovat heikompia ja epäsuorempia kuin lahjatalouksissa yleensä. Lisäksi antropologinen kirjallisuus lahjoista ja lahjatalouksista tuppaa korostamaan sitä miten lahjan vaihtaminen palvelee olemassaolevien sosiaalisten siteiden ylläpitoa ja uusintamista. Eettinen talous toisaalta suosii uusia sellaisten siteiden solmimisia: eettisen ylijäämän tuottamista.

Eikä eettinen talous perustu käyttöarvojen suoraan vaihdantaan — se ei ole vaihtotalous. Vaihdanta ja tuotanto koordinoidaan pikemminkin ei-rahallisen vaihdannan välineen avulla: kunnioituksen. Kunnioitus on mitattavissa oleva väline, siinä mielessä että ihmisiltä sitä löytyy enemmän tai vähemmän, mutta sitä ei ole, ainakaan vielä, siunattu objektiivisella mitalla. Tämä mitan puute (johon palaamme vielä) on keskeinen eettisen talouden ominaisuus, ja nykyisten ja tulevien kamppailujen polttopiste sen institutionalisoimiseksi.

Joillain tavoilla meillä on käsillä esikapitalististen tuotantorelaatioiden paluu. Aivan kuten kreikkalaisen talouden perusyksikkö, oikos, tuotantoa motivoi perustavanlaatuiset affektiiviset rakkauden, pelon ja kunnioituksen tunteet. Ero on siinä, että nykyajan eettinen talous toimii kunnioituksen affektiivisella logiikalla, mikä on irroitettu kiinteistä roolirakenteista. Enää ei ole minkäänlaisia apriori määritettyjä Herran ja Orjan positioita, vaan nämä allokaatiot voivat (mutta ei ole pakko) olla määriteltävissä prosessin edetessä. Tällä tavoin valtapeli näyttää enemmän sadomasoleikiltä kuin oikealta orjataloudelta (ja ehkä tämän takia Queer Theory on yleistynyt sosiaalitieteissä — se tarjoaa oikeasti hyvän tavan ymmärtää nousevia nykypäivän tuotannon eettisiä relaatioita).

Tämä asiain tila on monitulkintainen: sillä on pimeä puoli sekä positiivisempi. Yhtäältä kapitalistien työllistämät ihmisen eettinen kapasiteetti tuo mukanaan elämän sisällyttämisen sellaisenaan kapitalistiseen lisäarvontuotannon prosessiin. Ihmiset elävät, vuorovaikuttavat ja muodostavat yhteisomaisuutta pääoman sisällä, ja tämä toiminta on yhä suuremmassa määrin johdon, valvonnan ja kontrollin alaisuudessa. (Kaikki hyödykkeellisestään ja ’brändätään’) Koska nämä muuttuvat suoraan tuottaviksi radikaalisti uusilla tavoilla, yksilöiden väliset relaatiomme käsitellään myös radikaalisti uusilla tavoilla. Tämä on perustavanlaatuinen ulottuvuus uudelle sarjalle nykyajan hallintostrategioita, brändinhallinnasta korporaatiokulttuuriin, poliittiseen korrektiuteen ja internetkäyttäytymisen rajaamiseen. Toisaalta se seikka, että interaktion eettinen kapasiteetti on näin rationalisoitu, välitetty ja teknologisesti ehostettu, tarkoittaa että suunnattomat tuottavat voimat, jotka ovat välittömästi taloudellisia ja poliittisia, ovat päästetty valloilleen. Jos kansa, kuten Hannah Arendt kerran kirjoitti, on aina ollut kykeneväinen luomaan yhteisen maailman kommunikaatiolla ja interaktiolla, yhteisen koko, monimutkaisuus ja ulottuvuus on nyt paljon suurempi kuin ennen. Tämä tuo mukanaan suuren lupauksen tulevaisuuden sosiaalisen transformaation muodoista. Kuin lehdistö, joka päätyi mullistamaan koko Euroopan poliittisen rakenteen ja otti käyttöön selkeästi omanlaisensa modernin massapolitiikan ilmiön, verkottunut informaatio ja kommunikaatioteknologiat vaikuttavat lupaavan saavuttaa poliittisen ja sosiaalisen elämän uudelleenjärjestäytymisen yhtäläisen vallankumouksellisilla seurauksilla.

    Lähde:

  from WordPress https://ift.tt/2MMOjcR via IFTTT

[katastrofiballadi]

Nyt editoitavana olevan kirjan kansikonsepti

qpr enemies to lovers prequel kirja my beloved

Tätä mummo ei saa lukea it gets too gay sillä olis kysyttävää

[tulusrauta]

Spekulatiivinen fiktiohommeli

En uskalla näyttää naamaani muutenkaan missään niin tumppu olkoot mun urani airut

kaikki sielunhenkilöt kertokaa että ootte olemassa jos siis olette olemassa

rakkausromaani / fantasia / keskiaika / queer / mt-ongelmat

/

Speculative fictionthingy - I won't have the courage to reveal my face so tumblr might as well be the instrument for my career. Every soulmate tell me you're there, If you are.

Romance / fantasy / middle ages / queer / mental health issues

[katastrofiballadi]

Art - the artist

Naava ei tue queer taidetta

[katastrofiballadi]

Aina välillä pysähdyn ja muistan, että mun mummo luki mun kirjat. Tää on ekasta luvusta.

[finlitfanclub]

Tässä vielä suora linkki siihen sateenkaarikirjavisaan, minkä tein aiemmin. En oo varma näkyykö nää linkit nykyään hakutuloksissa, mut yrittänyttä ei laiteta

[kirjastokirjavinkit]

Sophie Labellen Ciel on hyvä kirja lapsille sukupuolen moninaisuudesta ja erityisesti ystävyydestä.

Sophie Labelle’s Ciel is a good book for kids about gender diversity and friendship.

[finlitfanclub]

Queerkirja-arvostelu Sini Helmisen Kaarnan kätkössä-kirjasta

Arvosana: ⭐⭐⭐⭐

Genre: urbaani fantasia, nuortenkirjat

Representaatio: biseksuaali päähenkilö, lesbo päähenkilö

Tarina alkaa seitsämäntoistavuotiaan Pinjan saadessa tietää poikaystävänsä pettäneen häntä ylioppilaskokeiden alla, mikä saa hänet vaipumaan alakuloon ja epäilemään itseään. Hänen kesänsä kuitenkin mullistuu punatukkaisen Virven ja salaperäisen Tuulian ilmestyttyä kuvioihin ja onnistuttua herättämään Pinjassa hämärään tukahdutettuja muistoja ja uusia tunteita. Kesä, jonka piti olla tylsä osoittautuukin käänteentekeväksi Pinjan etsiessä totuutta oman sukunsa salatusta taianomaisesta menneestä kommellusten kautta ja samalla omista tunteistaan erästä tyttöä kohtaan.

Luin kirjan ensimmäistä kertaa joskus 2018-2019 törmättyäni siihen sattumalta Suomalaisessa kirjakaupassa ja innostuttuani huomattuani kirjan kertovan tyttöjen välisestä rakkaudesta punoen mukaan fantasiaa ja suomalaista kansanperinnettä. Olin vasta tullut kaapista niihin aikoihin ja kirja oli ensimmäinen laatuaan, johon olin törmännyt, joten luonnollisesti olin soikeana onnesta. Eikä tämä kirja pettänyt odotuksiani, vaan nautin tarinasta sekä kirjan huumorista rutkasti. Oli mahtavaa päästä lukemaan queer-hahmoista suomeksi ja Suomeen sijoittuvassa fantasiatarinassa yhdessä suosikkigenressäni ja -aihepiirissäni.

Kirjassa ei sorruta moniin biseksuaalien ja lesbojen hahmojen kuvauksessa yleisiin ongelmiin (esim. sen vihjaaminen, että biseksuaalit olisivat jotenkin päättämättömiä tai pettäjiä jne.), mutta siinä on kuitenkin yksi merkittävä vika, jota en ensimmäisillä lukukerroilla edes tajunnut ajatella. Päähenkilön ja tämän mielenkiinnon kohteen välillä on merkittävä ikäero - tämä on häntä lähes vuosikymmenen vanhempi eli 27-vuotias. Toisaalta päähenkilön ihastus ei ole tavallisesti ikääntyvä ihminen vaan iätön taikaolento. Ja vaikka vastaavat tai suuremmatkin ikäerot ovat genrelle tyypillisiä yliluonnollisessa romantiikassa, olisi hahmojen välinen ikäkuilu silti voinut olla kapeampi esim. 3 vuotta olisi ollut itselleni hyväksyttävissä rajoissa.

Pinja ihastuksineen vilahtaa myös neliosaisen kirjasarjan kahdessa seuraavassa osassa ohimennen ja palaa isompaan osaan sarjan päätösosassa, mistä kirjoitan lisää myöhemmin.

Oletko itse lukenut kyseisen kirjan ja jos olet, mitä mieltä olit siitä?