#perheyritys

[johannaamnelin]

Arvopohjaista yrittäjyyttä, vai pikavoittoja?

Heippa moi arvoisa lukijani! Kuten varmaan tosi moni muukin, olen varsin huolissani viime aikaisista uutisoinneista Suomen heikosta talouskasvusta, joka on jatkunut jo pian parinkymmenen vuoden ajan. Muistelen lukeneeni jostakin, miten Suomessa on liian vähän suomalaisomisteisia keskisuuria yrityksiä, sillä monet näistä myydään kasvuvaiheessa ulkomaille, minkä vuoksi myös yrityksen päätöksenteko…

[trashvideofinland]

Perheyritys / Family Business (1989) Nordic Film Group Ab, Oy https://www.videospace.fi/release/perheyritys_vhs_nordic_film_group_ab_oy_finland

[fotoman-fi]

Team Fotoman 📸 . Fotoliike Hyvinkäällä ja internetissä. #hyvinkää #valokuvaaja #riihimäki #perheyritys #kivijalkakauppa (paikassa Fotoman)

[digididem-blog]

Fazerin some kanavat

Fazer on leipomo- ja ruokapalvelualalla toimiva suomalainen perheyritys. Fazerilla on on toimintaa kahdeksassa maassa ja vientiä yli 40 maahan. Suomen lisäksi yritys toimii Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Venäjällä, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Yritys valmistaa leipomo-, keksi- ja makeistuotteita, ja sillä on ravintola- ja kahvilatoimintaa. 

Tutustuin Fazerin aktiivisimpiin some kanaviin, jotka ovat Instagram, YouTube Facebook ja Twitter. Yritys on näissä kaikissa some kanavissa yhtä paljon aktiivinen. Aloitin katsomalla Fazerin Instagram sivua, jossa oli paljon päivityksiä lyhyistä resepteistä, uutuus tuotteista, arvonnoista ja muiden asiakkaiden Fazerin kokemuksista. Kokemusta voi siis jakaa Instagramissa laittamalla kuvan Instagramiin, kirjoittamalla oman kokemuksen ja merkitä #fazermoment, #omannäköinenelämä ja #northernmagicmadereal.

Itse en ole huomannut muiden yritysten jakavan tämmöisiä ”oma kokemus” julkaisuja, joita oli mielestäni tosi kiva lukea. Fazer julkaisee myös Instagram tilillään Fazer kahviloista tarinoita, jossa esitellään mitä herkkuja kahvilasta löytyy, sekä mitä herkkuja kahvilan pikku ”shopista” saa ja mikä tunnelma siellä on.

Seuraavaksi tutustuin Fazerin Facebook sivuille. Facebook sivuilla oli paljon ilmoituksia tulevista tapahtumista, tuotteiden mainostuksesta ja erilaisia julkaisuja esimerkiksi syksystä ja julkaisussa mainostettiin syysherkuista, joka on Fazeri ruis & taateli mysli.

Fazerin YouTube kanavasta löytyy mainoksia, kokkaus videoita, puheita yms. Kanava on aika aktiivinen, sillä ainakin joka viikko kanavaan päivitetään video. 

Fazerin Twitter tilillä on aika samanlaisia päivityksiä mitä Facebookistakin löytyi. Tulevista tapahtumista ja uutisista. Asia johon kiinnitin huomioon oli, että Twitterissä ei kauheasti mainostettu uutuus tuotteista.

Tykkäsin kovasti Fazerin julkaisemista tuotteista ja uutuuksista, sillä tuntuu tämmöisten uutuuksia menevän itseni kohdalla ohi ja en ole koskaan tietoinen näistä uutuuksista. Heidän tavoitteenansa onkin mainostaa kaikki uutuudet some kanavissa, jossa on paljon kävijöitä. Tällä Instagram tilillä on kuitenkin tällä hetkellä 92,3 tuhatta seuraajaa. Facebookissa heillä on 326 tuhatta seuraaja. YouTubessa 61,9 tuhatta seuraajaa ja Twitterissä 17 tuhatta seuraajaa. Uskoisin Fazerin onnistuvan hyvin pitämään seuraajat ajantasalla mitä uutuuksia on ja on tulossa, tämän kautta saadaan ihmisiä kokeilemaan erilaisia uutuus tuotteita.

Lähde: 

https://www.instagram.com/fazersuomi/

https://www.facebook.com/fazersuomi/

https://www.youtube.com/user/TheFazerGroup/videos

https://twitter.com/FazerSuomi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Fazer

[uudenkehittajadonika]

Yrityksen somekanavat

Jesper Junior on suomalainen perheyritys, joka myy lastenvaatteita. Se perustettiin vuonna 1981 ja liikkeitä on tällä hetkellä 15 ympäri Suomea suurimmissa kauppakeskuksissa. Yritys jälleenmyy muiden suurien suomalaisten ja ulkomaalaisten brändien tuotteita, kuten Reimaa ja Espritiä. Lisäksi heillä on myös oma tuotantonsa. Sisävaatteille heillä on Keiki, ulkovaatteille Jonathan ja vauvoille on vielä erikseen oma tuotanto nimeltä Nalle. Oman brändin tuotteilla onkin hyvä hinta-laatusuhde, ja Vauva-lehti onkin valinnut heidät jo useiden vuosien ajan siitä parhaaksi. Kaiken lisäksi heillä on myös verkkokauppa.

Jesper Juniorin löytää Facebookissa. Facebookissa heillä on yli 13 000 tykkääjää ja kuvia ja videoita lisäillään päivittäin sivustolle päivittäin. Kuvista ja videoista näkee, että niihin on panostettu ja käytetty aikaa. Facebookissa yritys mainostaa kaikkia tuotteitaan yleisesti, eikä kohdenna mainontaa pelkästään johonkin tiettyyn myymälään. Asiakkaiden onkin helppo seurata yritystä Facebookissa, jos he ovat matkalla mihin tahansa Jesper Junioriin. Sivustolla järjestetään myös erilaisia kilpailuja ja arvontoja.

Jesper Juniorin löytää Facebookin lisäksi myös Instagramista. Instagramissa jokaisella myymälällä on oma tilinsä ja myymälän oma henkilökunta päivittää sitä. Mielestäni parempi idea olisi, jos he tekisivät yhtenäisen Instagram-tilin kaikille myymälöille. Silloin kuvat saisivat enemmän tykkäyksiä ja täten myös seuraajia. Sisältö on aika pitkälti sama kaikilla tileillä, sillä kaikilla myymälöillä on aina samat kampanjat ja uutuudet. Toisaalta jos myymälät tekisivät yhteisen tilin, heidän pitäisi muuttaa myös Instagram-biojaan. Nyt kaikkien myymälöiden bioissa lukee niiden myymäläkohtaiset yhteystiedot ja aukioloajat. Asiakkaiden on siis helpompi tarkistaa Instagramista nämä päivitetyt tiedot, kuin etsiä näitä tietoja kauppakeskuksen sivuilta. Otin lähempään tarkkailuun Ison Omenan Instagram-tilin, ja huomasin heidän päivittävän tiliään useita kertoja viikossa. Kuvista myös näkee, että heillä on yleensä valmiit kuvat, joita he vain latailevat tilille, mutta he ottavat myös paljon kuvia itse myymälästään rennommalla otteella. On myös hauska nähdä, että he ovat ottaneet kuvan työntekijöistä. Näin asiakkaat saavat läheisemmän kosketuksen työntekijöihin ja he käyvät tutummiksi. Tilillä on kuitenkin vain 111 seuraajaa, joista alle viidesosa tykkää julkaistusta materiaalista.

Lähteet:

https://www.facebook.com/JesperJunior/

https://www.instagram.com/jesperjunioromppu/

https://www.jesperjunior.fi/page/51/jesper-junior

[deepeli-blog]

Yrityksen somekanavat

Tässä osiossa tutustutaan Fazerin käyttämiin somekanaviin ja niiden käyttötarkoituksen, käyttäjäkuntaan ja käyttömääriin. Fazer on 1891 perustettu suomalainen perheyritys.

INSTAGRAM: Fazerin Instagram-tililtä löytyy hyvin ammattimaisin ottein otettuja kuvia niin leivonnaisista, joita myydään Fazerin kahviloissa, kuin makeisia sekä ruokareseptejä. Instagram-seuraajat voivat kommentoida ja jakaa keskenään omia kokemuksia ja Fazer-hetkiä. Pääkieli kuvissa on suomi, vaikka yritys voisi hyvinkin välillä kirjoittaa englanniksi, sillä moni kuva kerää englanninkielisiä kommentteja. Fazerilla on maakohtaisia Insta-tilejä, kuten Fazer Russia ja Fazer Sverige (näissä toki huomattavasti vähemmän seuraajia kun itse ”päätilillä”).

Instagramissa Fazerilla on n. 2500 julkaisua ja 74,900 seuraajaa.

FACEBOOK. Fazerin Facebook -sivujen julkaisut ovat kauttaaltaan samankaltaisia kuin Instagramissa; hienoja kuvia ja videoita eri tuotteista. Facebookissa on myös mahdollisuus ottaa suoraan yhteyttä Message-toiminnon avulla, jos jokin asia askarruttaa. Fazerin Facebook -sivut ovat nykyään yleinen palautekanava: sinne voi antaa omat arviot itse yrityksestä tähdillä kommentin kera, tai Fazerin omalle seinälle jättää vapaan kommentin aiheesta kuin aiheesta. Usein kommenttien joukosta löytyy kehuja, joskus risuja.  

Fazerin Facebook -sivut ovat selvästi suosituin sosiaalisen median kanava; seuraajia on noin 304,350 ihmistä ja tykkäyksiä 324,700.  

TWITTER. Twitteriä Fazer käyttää lähinnä kampanja -tiedottamiseen koskien uutuuksia ja tapahtumia. Twitterissä Fazer jakaa myös terveellisiä ruokavinkkejä.

Twitterissä Fazerilla on kaikkiaan 16 400 seuraajaa mutta vain 5434 tykkääjää. Twiittejä sen sijaan Fazer on tehnyt noin 5760. Pääkieli on suomen kieli.

PINTEREST. Pinterest kanava löytyy, mutta on myös hiljaisempi muihin Fazerin käyttämiin kanaviin verrattuna. Sisältöä löytyy jonkin verran, tämä on suunnattu lähinnä leivontaan ja sen eri muotoihin, joissa voidaan hyödyntää Fazer-makeisia jollain tapaa. Seuraajia on vain 841 kappaletta. Kohderyhmänä tässä somekanavassa on enemmän ne, jotka hakevat reseptejä tai kuvia hienoista leivoksista ja kakuista.

YOUTUBE. YouTubessa Fazer on luonut kanavaansa useita videoita, jotka ovat käytännössä mainosta yrityksen tuotteista. Kanavasta löytyy yhtenäinen teema videoiden kesken: Pelastakaa Harmaa Pantteri, joka on myös 2018 vuoden uutuusmakeispussi.

Tämän kampanjan takana on kuitenkin merkittävämpi tarina, joka on saanut alkunsa jo vuonna 1999. Fazer on tukenut Korkeasaaren eläintarhan luonnonsuojelu- ja ympäristökasvatustyötä tekemällä vuosittaisia lahjoituksia. Tuolloin aloitettu Pelastakaa Harmaa Pantteri -kampanja on jatkunut tähän päivään saakka. Päämääränä on yhä suojella panttereita, jotka kuuluvat maailman uhanalaisempiin eläimiin. 

YouTubessa Fazerilla on reilut 59 000 tilaajaa, joka on ihan kiitettävä määrä. Parhaimmillaan yhtä mainosvideota on katsottu yli 90 000 kertaa.

LINKEDIN.  LinkedIn:ssä Fazerilla on noin 1400 seuraajaa ja se käyttää kanavaa lähinnä työpaikkailmoituksiin eli rekrytointiin. Työpaikkailmoitusten lisäksi Fazer jakaa myös terveellisiä vinkkejä, kuten esimerkiksi aivoja virkistävä #FazerBrainhow -ohjelma auttaa valitsemaan terveellisen lounaan, joka tukee päivittäistä kognitiivista suorituskykyä. Julkaisujen perusteella Linkedin on melko aktiivisessa käytössä ja se tavoittaa tässä kanavassa varmasti ensisijaisesti potentiaalisia työntekijöitä.

SNAPCHAT: Laajentaakseen kohderyhmäänsä, on Fazer ottanut käyttöönsä myös Snapchatin joka tavoittaa keskimäärin nuorempaa asiakaskuntaa. Snapchatissa Fazer on julkaissut uutuustuotteitaan ja tarjonnut seuraajilleen katsausta tapahtumien kulisseihin brändinäkökulmasta. Yritys on myös järjestänyt kilpailuita Snapchatissa.

  Lähteet:

Dagmar, 2016. Fazer näyttää mallia somessa – Ässä Somex -karkki lanseerattiin Snapchat-seuraajille.

Luettavissa: https://www.dagmar.fi/sosiaalinen-media/fazer-nayttaa-mallia-somessa-assa-somex-karkki-lanseerattiin-snapchat-seuraajille/

Fazer, Pelastakaa harmaa pantteri, 2018.

Luettavissa: https://www.fazer.fi/tuotteet-ja-asiakaspalvelu/tuotemerkit/pantteri/pelastakaa-harmaa-pantteri/

[susannaheis]

Ensimmäinen asiakastyö

Toteutimme paritehtävänä Mervin kanssa ensimmäisen asiakastyömme Medrianille.

Medrian Oy on terveydenhuollon hoitovälineitä kehittävä ja valmistava joensuulainen perheyritys. 

Yritys tarvitsi tulevia messuja varten kaksi rollup -tiedostoa, bannerin, neljälle henkilölle käyntikortit ja kaksi tuote-esitettä.

Jaoimme Mervin kanssa työtehtäviä ja päädyin työstämään rolluppeja ja käyntikortteja.

Asiakkaan entiset käyntikortit

Asiakkaalla oli käytössä entisen graafikon tekemiä materiaaleja, joita meidän myös täytyi hyödyntää.

Ensimmäinen käyntikorttiluonnos asiakkaan toiveiden mukaan

Valmis käyntikortti asiakkaan toivomien muutosten ja omien ehdotusten jälkeen

Käyntikortista tuli mielestäni melko siisti, varsinkin kun ylimääräisiä teksti- ja kuvaosuuksia sai jättää pois. Etu- ja kääntöpuoli näyttävät myös yhtenäisiltä.

Saimme myös Medrianilta malliesimerkin rollupista.

Asiakkaan esimerkki rollupista

Omat versioni rollupeista

Malliesimerkin pohjalta rupesin suunnittelemaan kumpaakin rolluppia. Eniten huomiota joutui kiinnittämään tekstien asetteluun ja tärkeiden asioiden esilletuomiseen. Vaikka esim. otsikoita olisi voinut vielä korostaa, mielestäni kokonaisuudesta tuli silti luettava ja yhtenäisen värinen.

Pohdintaa asiakastyöstä

Ensimmäiseksi asiakastyöksi sopivan "helppo", kun visuaalista ilmettä ei tarvinnut suunnitella itse, vaan materiaalit sai asiakkaalta

Valmiit materiaalit kuitenkin rajoittavat luovuutta

Digitaalisessa työssä kannattaa aina kiinnittää huomiota tiedostojen oikeaan kokoon ja muotoon, jotta välttyy myöhemmin aikaavievältä korjaamiselta

Yhteistyö toisen oppilaan kanssa projektia tehdessä oli kannustavaa

[turkinuutiset]

Peikko Finland on sijoittanut Turkkiin

Suomalainen perheyritys Peikko Group on toiminut Turkissa vuodesta 2009 lähtien. Yrityksellä on nyt tuotantoa Turkissa. Pekko Group puheenjohtaja Topi Paananen on sanonut turkkilaiselle sanomalehdelle että Peikko-tuotteita valmistetaan nyt Turkissa jossa niissä lukee “Made in Turkey”. Peikolla on 11 maassa tuotantoa tällä hetkellä. Peikko Turkin toimitusjohtaja Cem Özer on antanut tietoja Peikko…

[johannaamnelin]

USKOMATON MÄÄRÄ KÄSITYÖTÄ, SAAREN TAIKA, PIENYRITYS SUURELLA LIIKEVAIHDOLLA!

Kuten jutusta huomaat, Saaren Taian toiminta on aitoa käsityötä, jokaisessa vaiheessa ja vaikka liikevaihtomme on luokassaan suurin, on yrityksemme kuitenkin pieni perheyritys, jossa asiat tehdään käsin.

Moikka moi ihana lukijani! Tänään kerron sinulle Saaren Taiasta ja oikeastaan vielä tarkemmin kaikesta siitä käsityöstä, jota meillä tehdään. Nimittäin on tullut tietooni, että tämä asia, joka meille saarentaikalaisille on niin itsestään selvää, on hämmästyttänyt monia ulkopuolisia ja siksi haluankin tuoda sitä nyt enemmän esille. Verkkokaupan tilaukset Aloitetaan siitä viimeisestä vaiheesta,…

[vesku56]

Ei kukaan näe. Paitsi ehkä ihmiset, joilla on silmät.

[fotoman-fi]

Mr & Mrs Fotoman juhlistamassa 100 vuotiasta Suomen Fotokaupan Liittoa. Fotomanilla historiaa melkein puolet tästä eli 48 vuotta! Meillä kotimaista FOTOKAUPPAA kivijalassa ja internetissä. #fotoman #hyvinkää #riihimäki #suomenfotokaupanliitto100v #valokuvaaja #perheyritys #finlaysonpalace #tukkahyvinnäkyykökello

[mammasvaatteet]

Baby Wallabyn tuttinauhat on valmistettu laadukkaasta nahasta. Ne ovat kestäviä ja yksinkertaisen kauniita. 😍 Värivaihtoehtoina Coconut, Natural, Black ja Dark Brown. Baby Wallaby on suomalainen vuonna 2015 perustettu perheyritys, jonka tuoteperheeseen kuuluu monia ihastuttavia ja lapsiperheen arkea helpottavia tekstiilituotteita, joista lähes kaikki löydät meiltä Mammasilta. Baby Wallaby tuotteet ovat käytännöllisiä, ylellisiä ja takuulla laadukkaita. Kaikilla tekstiileillä on Oeko-Tex® Standard 100 Class 1 hyväksyntä ja sertifikaatti, joka on takaus siitä, että tuotteet eivät sisällä haitallisia aineita. Tämän lisäksi tuotteita testautetaan ulkopuolisilla, riippumattomilla tahoilla. #mammasfi #äitiys #odotus #imetys #vauva #vauva2019 #vauva2020 #tutti #tuttinauha https://ift.tt/2Qm9Pdp

[kapitaali]

Mikä on ’vertainen’ alustaosuustaloudessa? Entä yhteisö?

Kuten odotin aiemmassa postauksessani, mielestäni “Ours to Hack and to Own” on paras julkaistu kirja millä ymmärtää syntyvää alustaosuuskuntien alaa, ja kuitenkin jätin puhumatta muutamista tärkeistä asioista. Ehkä tämä on juuri kirjan hyve: se heijastelee tämän tuoreen liikkeen sekä saavutuksia että heikkouksia.

Ensimmäinen vastaan tullut ongelma on läsnä kaikissa kirjoituksissa koskien jakamis/osallisuustaloutta ja P2P-teoriaa: selkeän ja toimivan määritelmän puute siitä mikä on vertainen ja mikä on yhteisö. Totuus on, että me saatamme tarvita “taksonomiaa” vertaisille ja yhteisöille, sillä me kutsumme vertaisia ja yhteisöjä laajalti eri todellisuuksissa.

Miten tunnistamme jonkun olevan vertainen? Minua houkuttelee, kuten monesti arkikielessä useasti, määritellä vertaiseni henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella (eli sama hierarkkinen asema, samat tiedot, sama osaaminen, samat arvot jne.). Mutta homogeenisuus ei ole se mitä me löydämme vertaissuhteista. Itse asiassa, me löydämme enemmän arvoa erilaisuudesta. Vertainen ymmärretään paremmin sellaisena josta sinä pidät, ei niinkään sellaisena joka on kuten sinä. Ja jos me mietimme organisaatioita, sellaisena jonka kanssa haluaisit tehdä asioita.

Tämä kertoo tärkeistä seuraamuksista: vertainen voidaan määritellä vain niin kauan kuin sillä on vertainen, ja se mikä tekee mahdolliseksi kutsua heitä vertaisiksi on eräänlaisen suhteen olemassaolo. Tässä suhteessa molemmat tuntevat olonsa mukavaksi vertaisena olon idean suhteen, ja tämä vastavuoroisuus voidaan vain ylläpitää niin kauan kuin molemmat ovat samaa mieltä niistä ehdoista joilla vertaiset syntyvät. Täten keskeinen aspekti suhteessa on osapuolten vastavuoroinen toiminta.

Sana agency (toiminta) tulee latinan sanasta agere joka tarkoittaa “tehdä, toimia sellaisella tavalla jolla on vaikutus”.  Amy ja John ovat vertaisia niin kauan kunnes he kykenevät yhdessä määrittelemään sen mistä heidän “vertaisuutensa” koostuu, ja tämä on pääasiallista toimintaa joka sääntelee muuta toimintaa heti kun he tunnustavat toisensa vertaisiksi. Se mikä tekee heistä vertaisia on, että he kykenevät määrittelemään minkälainen vastavuoroisuus tekee heistä vertaisia, ja tämän seurauksena, mikä vaikutus sillä on siihen mitä he voivat tehdä ja mitä he eivät voi tehdä tässä suhteessa. Kaikki ihmisryhmät ovat olemassa koska he hyväksyvät koska he hyväksyvät listan siitä mitä saa tehdä ja mitä ei.

Kaikki ihmisryhmät ovat olemassa koska ne hyväksyvät listan hyväksytyistä ja ei-hyväksytyistä asioista. Mutta vertaisten ryhmät voivat luoda niitä keskenään. Koska tekeminen on koko vertaissuhteen olemuksen ytimessä, tuo suhde tulee vapaasti määrittymään sen mukaan mitä molemmat osapuolet kykenevät tekemään. P2P-organisaatio voimaannuttaa molempia osapuolia vastavuoroisuuden avulla. Tällä tavoin lopulta vertaisten yhteiset ominaisuudet, jotka muodostavat P2P-organisaation, eivät ole se syy mikä on tehnyt heistä vertaisia, vaan vertaisena olemisen seuraus. Mutta “vertainen” ja “yhteisö” ovat muotisanoja nykyään. Esimerkiksi on paljon yhteisöjä joissa osallistujia kutsutaan vertaisiksi, mutta he eivät ole sitä. Ihmiset liittyvät niihin ja hyväksyvät “vertais”leiman koska he saavat jotain arvoa mukanaolosta, eikä “vertaiseksi” kutsumisesta aiheudu kustannuksia.

Tämä vie meidät ongelman ytimeen. Tasapainon saavuttamiseksi suhteeseen ihmiset tarvitsevat luottamusta; järkevä luottamus siihen miten voimme odottaa toisten käyttäytyvän. Me tiedämme sosiologian perinteestä, että on kahdenlaisia siteitä jotka rakentavat luottamusta. Ensimmäisen tyyppiset siteet solmitaan sosialisaation ja emotionaalisen mukanaolon mekanismein, kun taas toisenlaiset solmitaan oletuksesta, että muut käyttäytyvät jonkin tietyn ihmisen piirteen mukaisesti (esim. rationaalinen päätöksenteko). Ensimmäinen tyyppi karakterisoi perinteisiä yhteisöjä, toinen on se joka on muokannut moderneja yhteiskuntia. Ensimmäisen tyypin yhteisöt ovat suojelevia ja lohduttavia mutta myös jäykkiä; toiset muokkaavat yhteisöjä jotka ovat vapauttavia ja innovatiivisia mutta myös vieraannuttavia. Yhteisöt ja yhteiskunnat esittävät, lopulta, kahden tyypin siteiden yhdistelmää, mutta nykyinen talousjärjestelmämme perustuu pääosin toiseen tyyppiin, ja ne dramaattisesti rapauttavat ensimmäistä tyyppiä. Jotkut kirjoittajat ovat hypotetisoineet, että jännite näiden kahden välillä saa aikaan yhteistyön syntymistä. Toisille pelkkä yksinkertainen nykyisten yhteiskuntien romahdus tarkoittaa, että meidän ei tulisi pitää yhteistyötä itsestäänselvyytenä ellemme me työskentele sen eteen.

Vertaisuuden vastavuoroisuus on selvä tapa estää suhteiden muuttuminen jäykäksi tai vieraannuttavaksi. Tällä tavoin saatat havaita, että tarkoituksellisen egalitaarisilla yhteisöillä joilla on vahvoja siteitä (jonka jäsenillä on yhteinen asumus ja elinkeino) taikka torrent-käyttäjillä joiden väliset siteet ovat ohuet (jonka jäsenet tuskin tuntevat toisiaan) ei ole tunnetta siitä, että he olisivat loukussa tai vieraantuneita yhteisöistään.

Eli siis, mikä on yhteisö? Perinteisesti yhteisö ymmärretään ryhmänä ihmisiä joilla on jotain yhteistä, mutta lisäksi niinä varsinaisina olosuhteina sen yhteisen asian jakamiselle. Jos vertaisilla on yhteinen sopimus siitä mitä he haluavat tehdä yhdessä (ja koska yhteisöjen jäseniä tulee ja menee), silloin me paremmin ymmärrämme yhteisöä instituutiona joka rakentaa luottamusta yhdessä tekemiseen.

Me olemme valmiita paradigmaattisten yhteisöjen taksonomialle talousmaailmassa:

Yhteisöjen taksonomia

Me näemme neljän tyyppisiä yhteisöjä joille meillä ei ole nimeä, mutta niiden paradigmaattiset esimerkit ovat selkeät: perheyritys, korporaatio, kibbutsi ja kuluttajaosuuskunta. Ne ovat “ei vertaisia vahvoilla siteillä”, “ei vertaisia kevyillä siteillä”, “vertaisia vahvoilla siteillä”, ja “vertaisia kevyillä siteillä”. Saatat miettiä “entäpä sitten vertaiskollegani minun osastollani?”? No, sano sinä minulle. Millaiset ovat suhteenne? Kuin perhesuhteita? Kuin korporaation jäseniä? Kuin kibbutsin jäseniä? Vai sellaisia kuin osuuskunnassa?

Tähän mennessä jokaisen tyyppinen yhteisö on kohdannut omanlaisiaan rajoitteita. Yksinkertaisuuden vuoksi (ja määrittelen tätä uudelleen seuraavassa postauksessa) sanokaamme, että ne yhteisöt, jotka perustuvat “vahvoihin siteisiin”, ovat kooltaan rajoitettuja, joka on Dunbarin luku mikä rajaa niiden kasvun ilman vahvojen siteiden menetystä. Vaikka heillä on vahva sitoumus kaikkiin jäseniin, heillä ei koskaan ollut kriittistä massaa kohdata suuria investointeja suuriin operaatioihin joilla kilpailla suurempien yritysten kanssa. Toisaalta yhteisöt, jotka perustuvat “heikkoihin siteisiin”, ovat kukoistaneet ja saaneet uskomattoman vaikutusvallan, minkä seurauksena heidän jäsenensä kokevat ulkopuolisuutta. Huolimatta heidän kaikesta vaivannäöstään kehittää vahvoja kulttuureja (sic) ja samansuuntaisia missioita ja visioita ja niin edelleen, Gallupin mukaan “71% Amerikan työntekijöistä ei ole “mukana” tai “aktiivisesti poissa” työstään, mikä tarkoittaa että he ovat emotionaalisesti irti työpaikastaan ja näin todennäköisesti tuottamattomampia”.

Perinteiset rajat

Mutta teknologinen kehitys on muuttanut ja edelleen dramaattisesti muuttaa taloutta seuraavasti:

– Tuotannon optimiskaalan pienentäminen

– Transaktiokustannusten pienentäminen

Se mikä on mielenkiintoista on, että tuotannon optimiskaalan pienentäminen ja transaktiokustannukset vaikuttavat näihin neljään yhteisötyyppiin varsin eri tavalla. Perinteinen “sitoutumisskaalan” kompromissivalinta on katoamassa, ja tämä on todellinen kulmakivi niinkutsutulle yhteistyötaloudelle:

Uudet mahdollisuudet

Joten kyllä, me voimme katsoa taaksepäin kirjan oivalluksia ja olla samaa mieltä näistä:

1. Keskitettyjen alustojen liiketoimintamallit ovat vanha viini uudessa leilissä, joka on uusien välistä vetävien liiketoimintamallien leili.

2. Keskitetyt alustat riistävät voiman käyttäjiltään, jotta ne voisivat kaapata kaiken arvon itselleen.

Mutta sitten muut ansaitsevat tulla analysoiduksi vähän lisää:

3. Keskitetyt alustat feikkaavat luottamusympäristöjä

Kyllä ja ei. Ne naamioivat niin paljon kuin ne voivat heikkoja luottamussiteitä vahvan luottamuksen ulkokuoreen. Mutta ne välittävät luottamusympäristön, muutoin ne eivät olisi olemassa.

Ja toiset muuttuvat ongelmallisiksi, koska ne selvästikään eivät sovellu kaikkiin osuusalustoihin…

4. Osuusalustojen aika on tullut

5. Osuuskunta-alustat voivat tarjota sitä mitä keskitetyt vain esittävät — mutta eivät kykene — tarjoavansa

 …koska ne riippuvat jokaisen osuuskunta-alustan tietystä arkkitehtuurista:

 6. Desentralisaatio ei kuitenkaan tarkoita tasa-arvoa

7. Uudet desentralisoidut arkkitehtuurit tulee suunnitella vasta-antidisintermediationistisiksi

Suurin osa osuuskunta-alustoista, joista kirjassa puhutaan, ei ole suunniteltu vasta-antidisintermediationistisiksi. Tällä tavoin arvo kaapataan edelleen sentralisoidulla tavalla huolimatta, että:

8. Alustat olemme me: yhteisö on se mikä antaa arvon

Esimerkiksi osuusalustat kuten Fairmondo (joka on yritys jota RAKASTAN), ovat kehittäneet mekanismin jolla palauttaa arvo takaisin yhteiskunnalle, mikä jättää yhteisön pois kuviosta:

Tavallinen oikeutus on se, että jotkut osuusalustat käyttävät erityisiä alustoja kommunikointiin yhteiskunnalle, koska:

9. Osuustoiminta-alustat eivät ole niin paljoa autonomian ja riippuvuuden asialla kuin monen sidosryhmän keskinäisen riippuvuuden asialla

Ja… tässä kohtaa meidän pitää pysähtyä. Mikä on yhteisön rooli monen sidosryhmän keskinäisen riippuvuuden skeemassa? Pelkään ettemme voi puhua monen sidosryhmän keskinäisestä riippuvuudesta jos me emme ensin tarkastele jokaisen yhteisön “hallintoa”. Miten muutoin voisimme oikein ymmärtää eri sidosryhmien välisiä riippuvaisuuksia?

Tämä tulee olemaan seuraavan postaukseni aihe.

  Lähde: https://ift.tt/2nZ3l3m

from WordPress https://ift.tt/2T4oudO via IFTTT

[kangaske]

Perheyritys avaa vaatekaupan Jumboon (Vantaan Sanomat)

Source: http://ift.tt/2ziUJNd