#perheväkivalta

[vakivallanvarjossa]

Väkivallan varjosta kohti valoa

Kirjoittanut Suvi ja Ellis

Kuva 1: Man and woman holding hands while walking on grass field during sunset (Rutkowski 2021)

Olemme tässä blogikokonaisuudessa käsitelleet perheväkivaltaa ja sen erilaisia ilmenemismuotoja. Aiheet ovat olleet erittäin rankkoja, ja ne ovat osittain aiheuttaneet kirjoittajissa voimakkaita tuntemuksia. Perheväkivalta ilmiönä on raskas käsiteltäväksi, sillä se voi olla hyvinkin synkkä ja jopa henkilökohtainen aihe purettavaksi. Suuri osa ihmisiä on kokenut väkivaltaa jossain muodossa elämänsä aikana, vaikka se ei olisi perheen sisäistä väkivaltaa. Yhteiskunnassamme ennen aikaan väkivalta on ollut hyväksyttävämpää ja sitä ei ole tarvinnut piilotella - tietyllä tapaa sitä on jopa vaadittu. Nykyään perheväkivalta voi tuntua paljon näkymättömämmältä, mutta ei suinkaan olemattomalta.

Perheväkivalta käsitteenä voi tuoda monelle ensimmäisenä mieleen miehen pahoinpitelemässä puolisoaan, mutta kuten olemme tässä blogikokonaisuudessa esitelleet, totuus on paljon monimuotoisempaa. Miehet ovat myös mahdollisia uhreja perheväkivalalle, vaikkakin suurin osa lähisuhdeväkivaltaa kokeneista on naisia. Tilastokeskuksen mukaan 32% naisista on kokenut jonkunlaista väkivaltaa lähisuhteessa (Tilastokeskus 2022). Kuten taas lasten kohdalla, henkisen väkivallan määrä oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2021) tutkimuksen mukaan noussut hälyttävästi vuosien 2019-2021 välillä. Myös fyysinen väkivalta on noussut erityisesti 4-5. luokkalaisten kohdalla.

Seksuaalisen väkivallan määrä on huolestuttava tänänkin päivänä. Yli puolet naisista ja noin 1/3 miehistä on kokenut jonkunlaista seksuaalista väkivaltaa, ja 1/4 naisista ja 1/26 miehistä on kokenut raiskauksen tai raiskausyrityksen (Centers for Disease Control and Prevention 2022). Lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta on myös huolestuttava ilmiö, ja yleensä lapsen hyväksikäyttäjä löytyy lapsen lähipiiristä, joko omasta lähiperheestä, sukulaisista tai perhetutuista (McNeish & Scott 2018).

Monet väkivaltaan liittyvät tutkimukset eivät kuitenkaan näytä koko totuutta, sillä kaikki tapaukset eivät päädy viranomaisten tietoon. Syitä tähän voi olla monia, kuten pelko, epävarmuus ja tietämättömyys mistä ja miten apua saadaan.

Mutta millä keinoilla perheväkivaltaa voitaisiin ennaltaehkäistä?

Tähän vastataksemme tarvitsemme tietoa siitä, mistä väkivaltaisuus kumpuaa. Yksi juurisyy on ylisukupolvinen väkivallan kierre, jossa edellisen sukupolven traumat periytyvät seuraavalle. Vastauksia voi myös löytyä esimerkiksi kulttuurista, sota-ajan traumoista, mielenterveyshaasteista, päihdeongelmista sekä lapsiperheköyhyydestä. Tämä lista ei ole täydellinen, mutta se antaa hieman taustaa siihen, mistä perheväkivalta voi kummuta.

Ehkäisykeinoja voi olla muun muassa erilaisten riskitekijöiden vähentäminen, kuten lapsiperheköyhyyteen sekä päihde- ja mielenterveysongelmiin varhainen puuttuminen ja väkivallattoman vanhuuden tukeinen. On myös välttämätöntä, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla on tarpeeksi osaamista ja resursseja perheväkivallan ehkäisyyn ja siihen puuttumiseen. (Pohjois-Savon Liitto 2024.)

On tärkeää, että uhrit uskaltavat hakea apua virkavallalta. Tämä ei valitettavasti toteudu kaikkien kohdalla. Blogia tehdessä huomasimme, että osa väkivallan uhreista kuvaili tilannettaan viranomaisten taholta väheksyttävänä, ja että joissain tilanteissa viranomaiset eivät voineet tehdä mitään auttaakseen avun hakijaa.

Suomi on yksi Euroopan väkivaltaisimmista ja turvattomimmista maista naisille. On välttämätöntä, että tänäkin päivänä ihmiset Suomessa ottavat perheväkivallan ilmiönä vakavasti. Väkivallan uhreja on enemmän kun heille tarjottuja palveluita, joten monet apua kaipaavat voivat jäädä ilman mitään apua tai tukea. Tähän on välttämätöntä saada akuutti muutos. Suomalaisen yhteiskunnan on varmistettava, että apua on riittävästi, se on helposti kaikkien saatavilla ja että se kohtaa avunhakijan tarpeet asiantuntevasti. Meidän täytyy purkaa väkivaltakulttuurimme sekä aloittaa aidon suostumuskulttuurin luominen. Eduskunnan ja hallituksen on välttämätöntä investoida resursseja väkivaltaa torjuville järjestöille ja heidän työllensä. (Oksanen 2023.) Suomen on mahdollista parantaa turvallisuuttaan perheväkivallan puolesta, mutta se vaatii työtä sekä yksilöllisellä että hallinnollisella ja lakisääteisellä tasolla.

Lähteet

Centers for Disease Control and Prevention 2022. Fast Facts: Preventing Sexual Violence. Viitattu 5.5.2024. https://www.cdc.gov/violenceprevention/sexualviolence/fastfact.html

McNeish, D. & Scott, S. 2018. Key messages from research on intra-familial child sexual abuse. Centre of expertise on child sexual abuse. Viitattu 5.5.2024. https://www.dmss.co.uk/pdfs/Key-Messages-intra-familial-ENG.pdf

Oksanen, P.P. 2023. Eduskuntavaalit 2023: Suomesta Euroopan turvallisin maa naisille ja tytöille. Amnesty International. Viitattu 7.5.2024. https://www.amnesty.fi/eduskuntavaalit-2023-suomesta-euroopan-turvallisin-maa-naisille-ja-tytoille/

Pohjois-Savon Liitto 2024. Lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen. Viitattu 5.5.2024. https://www.lapepohjoissavo.fi/ammattilaisille/tyokalupakki/lahisuhdevakivallan-ehkaiseminen.html

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023. Lapsiin kohdistuva väkivalta. Viitattu 5.5.2024. https://thl.fi/aiheet/vakivalta/eri-ryhmat-ja-vakivalta/lapsiin-kohdistuva-vakivalta

Tilastokeskus 2022. Parisuhdeväkivallan kokemukset yleisiä Suomessa. Viitattu 5.5.2024. https://stat.fi/uutinen/parisuhdevakivallan-kokemukset-yleisia-suomessa-lisatietoja-webinaarissa-1562022

Kuva lähteet

Kuva 1: Rutkowski, L. 2021. Man and woman holding hands while walking on grass field during sunset. Unsplash. Unsplash License. Viitattu 7.5.2024. https://unsplash.com/photos/man-and-woman-holding-hands-while-walking-on-grass-field-during-sunset-ZWbBxZ6zTwM

[ruttotohtori]

Viime yön unissa oli taas ihan mielenkiintoset seikkailut ja mukana menossa oli mm. Meowth, Rammstein, Jack Harkness, Walesin prinsessa Diana, perheväkivalta ja maakilpikonnat

[johannaamnelin]

14 vuotta siitä pahoinpitelystä

14 vuotta siitä pahoinpitelystä

Tänään ei huvita tervehtiä ystävällisesti lukijaani. Se ei jotenkin sovi yhteen sen kanssa mitä aion nyt kirjoittaa.

14 vuotta sitten huhtikuussa tapahtui jotakin, joka silloin oli maailmani romahdus ja pitkän pitkän vaikean taipaleen alku, mutta joka tänään on ollut ihana uuden elämäni synnyinlaukaus.

14 vuotta sitten huhtikuussa nuorimmaiseni (silloin 4kk), isä yritti tappaa minut oman…

[parsakaalimato]

Traumalla on pitkät lonkerot.

Niinku liian montaa ihmistä, myös minua on kiusattu. Verbaalista hakkaamista ja eristämistä, ala-asteella mulla oli yks kaveri, joka oli vuotta vanhempi ja ku se vaihto koulua, olin vuoden yksin. Ylipainoinen lukutoukka, syrjäytynyt introvertti ja herranjestas, sain silmälasit jo kolmosluokalla. Siinähän sitä materiaalia riittää niille paremmille ihmisille, joilla ilmeisesti on oikeus arvostella muita.

Kaikkein pahin kiusaaja ei kuitenkaan ollut koulussa, vaan kotona. Äiti. Äiti jakso muistuttaa minua liikakiloistani ja miten se teki minusta ruman, ja lukemisesta, koska se perseellä istuminenhan vaan lisää painoa ja miksi et leiki ulkona niinkuin muut lapset. Lähipiirissä ei ollut yhtään lasta, johon en olisi koskaan tullut rinnastutetuksi, aina ollen se häviävä osapuoli. Kerran äiti sanoi minusta “paksu kuin pullataikina”. Se on jääny kummittelemaan mieleen.

Ei mitään, kasvupyrähdyksen tullessa paino tasaantui, olin yhtä hoikka kuin muut tytöt samalla luokalla. Ei se tietenkään saanu äitiä lopettamaan, aina hänen surkeasta lapsestaan löytyi ammennettavaa. En ollut tarpeeksi tyttömäinen, kaunis, sievä, mikset voi pukeutua nätisti niin kuin muut? Miksen ole kuin serkkuni, pitkät vaaleat hiukset ja kauniit vaatteet? Vitun hämmentävää, sillä kyseinen serkku oli aina ollut minua lihavampi. Tämä sai minut ajattelemaan, että muissa ihmisissä voi olla samoja “vikoja” kuin minussa, mutta ainoastaan minussa ne ovat tuomittavia. Miten paljon vihasinkaan itseäni. ♥

Tänään tajuan nämä asiat ja näen miten se vuosikausien kiusaaminen on vaikuttanut itsetuntooni. Pitkän kaavan kautta olen opetellut hyväksyntää, saan olla tällainen eikä se tarkoita, että olisin huono tai luovuttaja. Valitettavasti masennuskausina kaikki ne opit unohtuu, vihaan itseäni enemmän kuin mitään muuta, se sumentaa pään ja saa minut haaveilemaan lopusta. Ei tällaisella ihmisellä ole oikeutta elää, kun oma äitikin vihasi niin paljon. Eilen illalla mietin, miten saisin äidin äänet vaiennettua. Kapina. Teini-iässä, kun äiti jaksoi valittaa ulkonäöstäni, lisäsin myllyyn vettä tekemällä juuri päinvastoin. Pidin “rumia” “poikien” vaatteita, jätin tukan kampaamatta, tein lävistyksiä. Joten eilen ajattelin, että voidakseni hyväksyä itseni, minun täytyy elää itseni kanssa kun olen sellainen, jota äiti olisi vihannut. Ajoin pääni kaljuksi. Olen paljas. En pääse enää piiloutumaan hiusten taakse. Kaksoisleukani ja läski kaulani on nyt kaikkien nähtävillä.

Enkä vois olla tämän onnellisempi.

[sivisgirlfriend]

saattaa olla että tää on ihan old news mutta muistettiin tässä yks ilta tyttöystävän kanssa et kehiteltiin tyyliin vuonna 2016 lista kliseistä joista vähintään 75% löytyy kaikista suomalaisista edes suhteellisen mainstream-suosituista elokuvista. pitemmittä puheitta tässäpä näitä:

alastomat miesten perseet

perheväkivalta ja/tai isäongelmat

alkoholin (jatkuva) käyttö

liittyen edelliseen känniset ihmiset riehumassa

inhorealistinen seksikohtaus

eksessiivinen kiroilu

talvi/kylmyys

muka-taiteellinen alastomuus

vähintään yks biisi jonka kaikki tietää + bonuspiste jos se on suomi-räppiä

joku kuolee dramaattisesti + bonuspiste jos kyseessä on itsemurha

metsä

kaunis kesäyö

sanaharkka poliisien kanssa

huumeet

nimistä väännetyt lempinimet tyyliin marko -> make

väkivaltaa ja itkua + bonuspiste haulikosta, puukosta tai muusta aseesta

herääminen vitunmoisessa darrassa + bonuspiste jos hahmon herättää puhelu

järkyttynyt kuiskaus dramaattisessa kohdassa tyyliin "painu vittuun mun talosta"

problemaattisesti kuvatut mielenterveysongelmat ja alkoholismi

bonuskierros: piste jos päähenkilö ja muut olennaisimmat henkilöt on miehiä eikä leffassa oo yhtään ei-cisheteroo tai ei-valkoista henkilöö

tätä voi soveltaa ihan kaikkeen! kannattaa kokeilla ja saa lisätä uusia kliseitä jos tää ei ollu ihan tosi tyhjentävä listaus

[debaattimedia]

Eva Biaudet (RKP): On tärkeää että lakivaliokunta nostaa esille perheväkivallan päivittäessään lakia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta - Olen erittäin iloinen siitä, että eduskunnan lakivaliokunta yksimielisesti katsoi että mahdollinen perheväkivalta on huomioitava joka pykälässä, kun tuomioistuin arvioi olosuhteita huollosta ja tapaamisoikeudesta.

[theyadiaries-blog]

Nicola Yoonin Kaikki kaikessa on ihastuttava ja kepeä romaani rakkaudesta ja riskinotosta

Olen lukenut paljon enemmän kirjoja kuin sinä. Ihan riippumatta siitä, montako olet lukenut. Olen lukenut enemmän. Usko pois. Minulla on ollut aikaa.

Nicola Yoon: Kaikki kaikessa Alkuteos: Everything, Everything Suom. Helene Bütsow Tammi, 2017 Arvostelukappale kustantajalta

Jamaikalaissyntyisen Nicola Yoonin maailmalla menestynyt esikoisteos Kaikki kaikessa (Everything, Everything) on vihdoin käännetty suomeksi. Ajoitus on oivallinen, sillä kirjaan perustuva elokuvakin pyörii parhaillaan teattereissa. 

Teoksen sankaritar on 18-vuotias Madeline (tai Maddy), joka on allerginen maailmalle. Hänellä on SCID eli Severe Combined Immunodeficiency. Maddy elää visusti omassa kuplassaan, josta ei ole ulospääsyä. Ilma, ruoka, tavarat, vieraat – kaikki Maddyn elämässä on kontrolloitua. Hän asuu kahdestaan äitinsä kanssa, veli ja isä ovat kuolleet kauan sitten auto-onnettomuudessa. Lääkäri-äitinsä lisäksi Maddyn ainoa säännöllinen vieras on hänen hoitajansa Carla. Kirjat, elokuvat ja internet ovat hänen ikkunansa ulkomaailmaan. Maddyn rutiinit kääntyvät päälaelleen uusien naapureiden muuttaessa viereiseen taloon. Perheen pojasta Ollysta tulee Maddyn elämän kiintopiste. 

Kirjoja rakastava Maddy on ahkera opiskelija, joka haluaa isona arkkitehdiksi, vaikka ymmärtää unelmiensa olevan kaukaa haettuja. Hän on siis varsin tavallinen nuori terveydentilastaan huolimatta. Maddyn tilanteen vakavuus nousee kuitenkin hyvin esille terveyden mittauksista sekä kaikista erikoisvalmisteluista, joita tarvitaan jos Maddy esimerkiksi saa vieraan huoneeseensa. Ollyn ilmaantuminen hänen elämäänsä tuo kuitenkin esiin Maddyn riskejä kaihtamattoman puolen: vaikka nuoret voivat jutella tuntikausia netin välityksellä, ei sisällä oleminen enää riitä. Mutta voiko nuori rakkaus kestää, kun toista ei voi koskettaa taikka pitää lähellään? Entä onko elämä edes elämisen arvoista, jos mitään ei saa kokea itse?

“En voi uskoa, että olen jäänyt osattomaksi tästä kaikesta”, minä sanon. “Olen jäänyt osattomaksi koko suunnattomasta maailmasta.”

Yoonin SCID-kuvausta on kritisoitu, mutta en kokenut sitä erityisen ongelmalliseksi lukiessani. Vaikka tästä oikeasta sairaudesta olisikin ollut kiinnostavaa kuulla enemmän, ymmärrän myös sen, että Maddy – kuten varmasti moni teini – keskittyy ihan muihin asioihin, erityisesti rakkauden tullessa peliin. Maddylle sairaus on myös arkipäivää, joten hän ei varmasti muutenkaan halua jatkuvasti vain ajatella terveydentilaansa.

Yoon on onnistuneesti luonut nasevan dialogin Ollyn ja Maddyn välille, ja heidän kanssakäymisensä on hauskaa ja kuplivaa luettavaa. Molemmat hahmot ovat muutenkin miellyttäviä, ja heidän kanssaan on ilo viettää aikaa. Kepeä kerronta viihdyttää, vaikka kirjan teemat -- SCID, perheväkivalta, rakkaus, hallinnan menettäminen -- ovatkin isoja ja vakavia.

Myös rakenteellisesti teos on piristävä: kirjaa tauottavat hauskat piirrokset, kaaviot ja sähköpostit, jotka tuovat vaihtelua lukukokemukseen. Vaikka Kaikki kaikessa ei tuokaan mitään järisyttävän uutta tai mullistavaa YA-romanssien maailmaan, se on siitä huolimatta viihdyttävä ja ihana teos, jonka syövereihin mielellään uppoutuu tuntikausiksi.

Tämä on myös kirja, josta ei voi kertoa erityisen paljon paljastamatta tärkeitä juonikuvioita... joten tyydyn vain mainitsemaan lopuksi, että Kaikki kaikessa sopii mainiosti John Greenin, Jennifer Nivenin ja Rainbow Rowellin ystäville tai muuten vaan kesäiseksi välipalalukemiseksi.

4/5 Kirjan ovat arvostelleet myös Kirjojen keskellä, Dysphoria, Kirjasähkökäyrä, Tarinoiden syvyydet ja Yöpöydän kirjat. ~ Laura

[insuranceautolawnews]

Moskova.

Venäjän parlamentin alahuone eli duuma hyväksyi keskiviikkona toisessa käsittelyssä muutokset perheväkivaltaa koskevaan lakiin. Uuden lain mukaan puolison tai lapsen lyöminen on vastedes hallinnollinen rikkomus, ei rikos.

Lainmuutos vaatii vielä ennen presidentin allekirjoitusta kolmannen käsittelyn, joka lienee läpihuutojuttu. Keskiviikon äänestyksessä vain kaksi kansanedustajaa vastusti perheväkivaltatuomioiden lieventämistä.

Hallintorikkomuksista saa yleensä pienen sakon, 15 vuorokauden vankeusrangaistuksen tai 60–120 tuntia yhdyskuntapalvelua. Perheväkivallasta selviää tällä riketuomiolla, jos tekijä ei ole vuoteen syyllistynyt samaan tekoon eikä uhri joudu sairaalahoitoon.

Venäjä sääti viime kesänä lain, joka kriminalisoi erikseen sukulaisten pahoinpitelyn. Samaan aikaan muita väkivaltarikoksia koskevaa lakia lievennettiin niin, että ensikertalainen syyllistyy lievässä pahoinpitelyssä vain rikkeeseen.

Lakimuutoksen valmisteluun osallistunut kansanedustaja Olga Batalinahttp://ift.tt/2j53svv perusteli duuman istunnossa lain lievennystä nimenomaan yhdenmukaisuudella. Hänen mukaansa äiti saa lapsensa lyömisestä nykyisin kovemman tuomion kuin ”vieraan äijän” huitaisemisesta kadulla.

Perheväkivaltaa koskeva laki kirvoitti jo viime vuonna ärhäkän keskustelun lasten kurittamisesta. Venäjän ortodoksikirkon kannanoton mukaan lailta puuttui ”moraalinen oikeutus ja laillinen perusta”.

Lakia vastustanutta kansanedustajaryhmää johtanut ylähuoneen jäsen Jelena Mizulinahttp://ift.tt/2kjeU3V julisti, että ”vaimon lyöminen on vähemmän tuomittavaa kuin miehen nöyryyttäminen”. Hänen mukaansa Venäjän lain tulee tukea perhearvoja, jotka on ”rakennettu vanhempien auktoriteetille”.

Vuonna 2011 tehdyn valtakunnallisen tutkimuksen mukaan joka viides venäläinen nainen on kokenut fyysistä väkivaltaa parisuhteessa. Amnesty International tuomitsi keskiviikkona uuden lain lievennykset ”valtavaksi loikaksi menneisyyteen”.

[vakivallanvarjossa]

Mistä on hakatut tytöt tehty?

Kirjoittanut Suvi

“And you can see my heart, beating You can see it through my chest Said I'm terrified but I'm not leaving I know that I must pass this test So just pull the trigger.”

Rihanna, Russian Roulette 2009.

Populaarimusiikissa on useita teoksia, joissa käsitellään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Ylläolevassa otteessa Rihannan kappaleesta Russian roulette vuodelta 2009 käsitellään väkivaltaista romanttista suhdetta, joka päättyi yllättäen. Kappaleessa on tummia, kireitä ja ahdistavia elementtejä ja se päättyy dramaattisesti aseen laukaukseen.

Kirjallisuudessa naisiin kohdistuvasta väkivallasta löytyy selviytymistarinoita, voimaannuttavia vertaiskertomuksia sekä kirjoja, joissa käsitellään väkivaltaa tietokirjallisuuden näkökulmasta. Esimerkiksi Saara Nurmo on kirjoittanut kirjan “Vaitonaiset” (2023), joka käsittelee suomalaista lähisuhdeväkivaltaa tositarinoiden pohjalta, mutta osin kaunokirjallisuuden keinoja käyttäen.

Nurmon kirjassa lähisuhdeväkivalta määritellään fyysiseksi, henkiseksi, seksuaalisuutta loukkaavaksi tai taloudelliseksi väkivallaksi. Se voi olla vainoamista, uskontoon tai kunniaan liittyvää väkivaltaa tai kaltoinkohtelua. Nurmon mukaan voidaan myös ajatella, että lähisuhdeväkivalta johtuu käsittelemättömistä asioista, traumoista tai parisuhdeongelmista, joita ei välttämättä ole edes tunnistettu. (Nurmo 2023, 115-128.)

Kuva: Counselling 2015.

Tilastoja väkivallasta

Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta on vakava ongelma Suomessa. Naiset joutuvat väkivallan uhreiksi huomattavasti useammin kuin miehet. Joka kolmas nainen ja joka kuudes mies on elämänsä aikana kokenut fyysistä parisuhdeväkivaltaa tai uhkailua siitä. Etenkin naiset kokevat vakavaa ja jatkuvaa väkivaltaa. 2010-luvulla Suomessa on kuollut joka vuosi keskimäärin 15 naista parisuhdeväkivallan seurauksena. (Tilastokeskus 2022.)

Luku on pysäyttävä. Kansainvälisellä tasolla Suomi on naiselle Euroopan unionin vaarallisimpia maita elää. Kyseessä on ihmisoikeusloukkaus, jonka torjuminen on valtion vastuulla. Poliisin tietoon tulee vuosittain noin 10.000 lähisuhde- ja perheväkivaltatapausta. Aikuisista uhreista naisia on noin 75-78 prosenttia. Noin 50.000 naista joutuu seksuaaliväkivallan uhriksi vuosittain, 96 prosenttia raiskausrikoksien uhreista on naisia. (Amnesty 2023.)

Tällä hetkellä yksikään hallinnon taso ei ota vastuuta sukupuolittuneen väkivallan ehkäisemiseksi. Velvoitetta ei ole kirjattu lakiin. (Amnesty 2023.)

Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021 -tutkimus on laajin pitkään aikaan toteutettu väestöä koskeva kysely aiheesta Suomessa ja tarjoaa myös kansainvälisesti vertailukelpoista tietoa. Euroopan neuvoston ns. Istanbulin sopimus velvoittaa keräämään kattavaa tilastotietoa naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja perheväkivallasta, ja nykyinen tutkimus on myös osa naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelmaa 2020–2023. (Tilastokeskus 2022.)

Asenteita naisiin kohdistuvasta väkivallasta

Naisiin kohdistuva väkivalta nähdään usein hyväksyttävänä tekona. Gracia ja Herrero (2006) ovat tutkineet naisiin kohdistuvan väkivallan hyväksyttävyyttä Euroopan Unionissa ja havaitsivat, että miehet, jotka eivät pitäneet naisiin kohdistuvaa lähisuhdeväkivaltaa vakavana tai yleisenä ongelmana pitivät sitä hyväksyttävämpänä. Hyväksyttävyys on korkeampaa niiden miesten keskuudessa, jotka tuntevat väkivallan tekijän ja vähäisempää niiden keskuudessa, jotka tuntevat väkivallan uhrin. Korkeampaan hyväksyntään liittyy myös uhrin syyllistämisen asenne. Maissa, joissa on korkeampi ero sukupuolten välisessä tasa-arvossa, uhrin syyttämisen asenne-ero on suurempi niiden välillä, jotka syyttävät uhria ja niiden, jotka eivät syytä uhria. (Gracia ja Herrero 2006.)

Kuva: Tumisu 2019.

”Olen elämäni aikana joutunut kohtaamaan maskuliinisen pahuuden kasvot lähes kaikissa muodoissaan. Olen kokenut puukotusta ja ampumista lukuunottamatta lähes kaikki väkivallan muodot. Tiedän miltä tuntuu maata kuolemaa odottaen hakattuna maassa, kun elämä vilisee silmien edessä. Haukkoa henkeä veren valuessa päätä pitkin valkoiselle villamatolle.” (Koivukoski 2021, 8.)

On selvää, että naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyyden taustalla on yleisemminkin naisiin kohdistuva vähättely kaikilla elämänaloilla. Naisen asema on vahvistunut hiljalleen 1960-luvun lopulta lähtien länsimaissa, kun naiset rynnistivät työelämään kodeistaan. Asepalvelukseen naiset ovat Suomessa voineet mennä vuodesta 1995 alkaen ja vuonna 1994 avioliiton sisällä tapahtuva raiskaus kriminalisoitiin. (Viljamaa 2020, 132.) Voimme miettiä, johtuuko suomalaisen miehen toksinen aggressiivisuus naisia kohtaan tästä miehisen aseman menetyksestä?

Seuraavassa ohjeita väkivaltaa parisuhteessa kokeville

Et ole yksin

Väkivaltaa ei pidä hyväksyä

Puhu ulkopuolisille ja hae apua

Varaudu väkivallan uusiutumiseen

Tee turvasuunnitelma

(Rauta 2014, 141-143)

Ja lopuksi vielä resepti siihen, mistä on hakatut tytöt tehty:

"Lyönneistä, arvista, ruhjeista on rapattu. Kehoa kiertävillä mustelmilla maalattu. Hauraista tikapuista, tunteettomasti hakattu. Sammuneilla säteillä siniset silmät sidottu. Vaienneista haudoista, itsetunnon ikävästä, Järveäkin syvemmistä tuhansista kyynelistä... Hiljaisuuden retriitistä, ruostuneesta raudasta. Betonin alle muuratusta rakkauden haudasta.... Kanelilla, sokerilla silti kauniiksi kuorrutettu. Siellä missä helvetin peti salassa on pedattu. Niistä on rikotut tytöt tehty."

(Koivukoski 2021)

Lähteet

Amnesty. Eduskuntavaalit 2023: Suomesta Euroopan turvallisin maa naisille ja tytöille. web-sivu. Viitattu 5.5.2024. https://www.amnesty.fi/eduskuntavaalit-2023-suomesta-euroopan-turvallisin-maa-naisille-ja-tytoille/

Gracia E. ja Herrero J. 2006. Acceptability of domestic violence against women in the European Union: a multi-level analysis. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2588066/

Koivukoski T. 2021. Pyhä pipari: toipumiskirja rikotuille naisille. Mistake Media.

Nurmo S. 2023. Vaitonaiset. Kirja suomalaisesta lähisuhdeväkivallasta. Jyväskylä: Atena.

Rihanna. Russian Roulette. Laulun sanat. Viitattu 5.5.2024. https://genius.com/Rihanna-russian-roulette-lyrics

Tilastokeskus. Parisuhdeväkivallan kokemukset yleisiä Suomessa. Uutinen. Viitattu 5.5.2024. https://stat.fi/uutinen/parisuhdevakivallan-kokemukset-yleisia-suomessa-lisatietoja-webinaarissa-1562022

Viljamaa J. 2020. Minä ja marttyyri. Atena kustannus.

Kuvat

Counselling .2015 . Kuva: Nainen, Epätoivoinen, Surullinen. Pixabay. Pixabayn lisenssi. Viitattu 5.5.2024. https://pixabay.com/fi/photos/nainen-ep%C3%A4toivoinen-surullinen-1006100/

Tumisu. 2019. Kuva: Myrkyttää, Myrkyllinen, Kallo. Pixabay. Pixabayn lisenssi. Viitattu 5.5.2024. https://pixabay.com/fi/photos/myrkytt%C3%A4%C3%A4-myrkyllinen-kallo-pullo-4380252/

[johannaamnelin]

Lain väärällä puolella kasvanut

Lain väärällä puolella kasvanut

Heipparallaa rakas lukijani!

Tänään vihdoin se OP-Median haastattelu tapahtui, jonka piti olla jo aikoja sitten, mutta ensin itse jouduin jäämään sairaalaan pidemmäksi kuin olin ajatellut ja sitten haastattelija sairastui. Nyt minua haastattelikin toinen henkilö hänen sijaansa.

Haastattelu oli suht nopea, mutta siinä käytiin läpi sellaisia kipeitä kipeitä asioita, jotka taas jäivät mieleni…

[vakivallanvarjossa]

Perheväkivalta seksuaali- & sukupuolivähemmistön joukossa

Kirjoittanut Ellis

Kun kuulemme kokemuksia perheväkivallasta, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokemukset saattavat jäädä heteroperheiden varjoon. Suomessa ei olla tutkittu samaa sukupuolta olevien suhteessa tapahtuvaa väkivaltaa laajasti, mutta muiden maiden tutkimuksien mukaan voimme päätellä sen yleisyyden olevan noin samaa tasoa, kun eri sukupuolta olevilla pareilla (Jämsä 2008, 302). Sateenkaari parisuhteilla on samoja väkivallan muotoja kun mitä blogissa on aiemminkin mainittu, mutta transsukupuolisuus tai samaa sukupuolta olevien suhteet omistavat myös omia uniikkeja ulottuvuuksia mitä tulee väkivaltaan.

Kuva 1: Two boys looking at sky (Fangs 2018)

Yleisyys

National Coalition of Anti-Violence Programs (2016) toteutti kyselyn, jossa tiedusteltiin LGBT+ ihmisten kokemuksia parisuhdeväkivallasta. Biseksuaaleilla naisilla on reilusti suurempi riski kokea raiskausta, fyysistä väkivaltaa tai vainoamista kumppaniltaan (61,1 %) verrattuna lesboihin (43,8 %) ja heteronaisiin (35 %). Mitä tulee miehiin kohdistuvaan väkivaltaan, 26 % homoseksuaalista miehistä ja 37,3 % biseksuaaleista miehistä on kokenut raiskausta, fyysistä väkivaltaa tai vainoamista verrattuna 29 % heteromiehistä. (Breiding, Chen & Black 2014.)

Transsukupuoliset yksilöt ovat tuplasti haavoittuvaisempia parisuhdeväkivallalle kun ei-transsukupuoliset yksilöt (Peitzmeier ym. 2020). Trans naiset erityisesti ovat isossa riskiluokassa kohdata seksuaalista väkivaltaa, poliisiväkivaltaa ja viharikoksia (National Coalition of Anti-Violence Programs 2013).

Rollè, Giardina, Caldarera, Gerino & Brustia (2018) mainitsevat artikkelissa vähemmistöstressin, joka on olennainen tekijä sateenkaari-ihmisen arjessa. Vähemmistöstressi tarkoittaa sitä, että kyseiseen vähemmistöön kuuluva yksilö kokee uniikkeja stressinaiheuttajia joita muut yhteisön ulkopuolella ei kykene kokemaan. Eräs maininnan arvoinen vähemmistöstressin aihe on muun muassa sisäistetty homofobia. Sisäistetty homofobia voi olla potentiaalinen väkivallan aiheuttaja parisuhteessa, sillä yksilö ei täysin hyväksy itseään tai kumppaniaan seksuaalisuutensa takia.

Väkivallan aiheuttajalla on myös mahdollista käyttää biseksuaalisuutta, homoseksuaalisuutta taikka transsukupuolisuutta kiristyskeinona, mikäli perhe tai työpaikka ei tiedä yksilön sateenkaari-identiteettiä. Pelko paljastumisesta voi jättää uhrin väkivaltaiseen suhteeseen pitempään. (Jämsä 2008, 303)

Sateenkaarivanhemmuus

Vuosien saatossa on tutkittu, mikäli samaa sukupuolta olevien vanhemmuudesta on haittaa kasvavalle lapselle. Tutkimusten perusteella, ero ei ole merkittävä verrattuna eri sukupuolta olevien vanhempien kasvatukseen taikka lapsen kehitykseen (Amato 2012; Mazrekaj, Fischer & Bos 2022). Samaa sukupuolta olevan vanhemmat kuitenkin voivat kokea vähemmistöstressiä sateenkaarivanhemmuudestaan sekä hyväksymättömästä ympäristöstä, joka itsessään taas voi aiheuttaa altistumisen erilaisille mielenterveyshaasteille (Mazrekaj, Fischer & Bos 2022).

Onko samaa sukupuolta olevat pariskunnat tai transsukupuoliset vanhemmat enemmän väkivaltaisia lapsiaan kohti, tai altistuuko lapset suuremmalla mahdollisuudella seksuaaliselle väkivallalle sateenkaariperheissä? Tähän väitteeseen ei ole tukevaa tietopohjaa. Voimme olettaa, että perheväkivaltaa tapahtuu perhedynamiikasta huolimatta, mutta erityisriskiä lapsilla ei ole altistua sateenkaarivanhempien kasvattamana.

Sateenkaarinuoriin kohdistuva väkivalta

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat lapset ja nuoret kohtaavat arjessaan erilaisia haasteita, ja perheväkivalta ei ole poikkeus. Sateenkaarinuoret voivat kärsiä stressistä ilmaista identiteettiään perheelle tai ystäville, sillä he pelkäävät negatiivista reaktiota toiselta osapuolelta. Pahimmassa tapauksessa, seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluva nuori saattaa kohdata jokapäiväisessä arjessaan väkivaltaa identiteettinsä takia.

Sateenkaarinuoret voivat kokea identiteettiin erikoistuvaa väkivaltaa. Tällaista on muun muassa henkinen väkivalta, jossa vanhemmat eivät hyväksy nuoren identiteettiä, kieltäytyvät kutsumaan lasta tämän valitsemalla nimellä, sekä rajoittaa hänen tapaansa pukeutua tai ilmaista itseään. Myös seksuaalista väkivaltaa voidaan käyttää yrityksenä muuttaa tai ”korjata” lapsen tai nuoren seksuaalista suuntautumista tai sukupuoli-identiteettiä. (THL 2024.)

Galopin (2022) toteuttaman kyselyn mukaan, noin 29 % LGBT+ ihmisistä on kokenut väkivaltaa perheenjäseneltä; erityisesti trans- ja ei-binääriset henkilöt olivat korkeassa riskiluokassa altistua väkivallalle. Yli puolet kyselyyn vastanneista kertoi, että he kokivat väkivaltaa perheeltä alle 18 ikäisenä. Noin 33 % nuorista koki väkivaltaa ensimmäisen kerran 12–18 ikäisenä ja 30 % koki väkivaltaa jo alle 11 ikäisenä. Väkivallan aiheuttajat ovat yleensä nuoren vanhemmat, mutta perheväkivaltaa tapahtuu myös sisaruksilta ja muulta perheeltä.

Osa nuorista ja lapsista on kokenut eheyttämishoitoja. Näissä hoidoissa tarkoitus on muuttaa nuori heteroseksuaaliksi tai ei-transsukupuoliseksi. 5 % LGBT+ kyselyyn vastanneista on kokenut eheyttämishoitoja, ja trans ja ei-binäärisillä yksilöillä on suurempi riski altistua vastaaville hoidoille. (Galop 2022.)

Suuri osa väkivaltaa kokeneet ovat tunteneet, että syy väkivallalle on ollut heidän sukupuoli-identiteettinsä tai seksuaalisuutensa. Jopa 92 % vastaajista kertoi, että väkivallalla on ollut negatiivinen vaikutus heidän elämäänsä. Suurimmat vaikutukset ovat mielenterveydessä, perhesuhteissa sekä intiimien suhteiden luomisessa tulevaisuudessa. (Galop 2022.)

LGBT+ nuorilla on suurempi riski altistua mielenterveyden haasteille sekä välivallalle perheessä verrattuna ihmisiin ketkä eivät kuulu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Myös riski itsemurhalle ja päihteiden väärinkäytölle on korkea, sillä he eivät välttämättä koe saavansa tarvitsemaansa tukea tai hyväksyntää lähiympäristöltä. (Jonas ym 2022; Craig 2022.)

Kuva 2: Girl standing on multicolored concrete pavement (Woodward 2017)

Perheväkivalta ei millään tavalla ole harvinaisuus sateenkaariyhteisössä. Monelle seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvalle henkilölle voi olla haastavaa hakea apua muun muassa parisuhdeväkivallan kanssa, sillä monet palvelut eivät ota sateenkaari ihmisiä erityisesti huomioon. On välttämätöntä tarjota kaikille avoimia palveluja sekä lisätä tietoisuutta seksuaali-ja sukupuolivähemmistöön kuuluvista asiakkaista sosiaalialalla. Mikäli kynnys hakea apua olisi tarpeeks matala, pystyisimme yhteiskuntana vähentämään vähemmistöstressiä sekä luomaan turvallisemman ympäristön kaikille.

Lähteet

Amato, P.R. 2012. The well-being of children with gay and lesbian parents. Social Science Research 41(4), 771-774. Viitattu 5.5.2024. https://doi.org/10.1016/j.ssresearch.2012.04.007

Breiding, M.J., Chen, J. & Black, M.C. 2014. Intimate Partner Violence in the United States 2010. National Center for Injury Prevention and Control, Centers for Disease Control and Prevention. Viitattu 5.5.2024. https://www.cdc.gov/violenceprevention/pdf/cdc_nisvs_ipv_report_2013_v17_single_a.pdf

Craig, S.L., Austin, A., Levenson, J., Leung, V.W.Y., Eaton, A.D. & D'Souza, S.A. 2020. Frequencies and patterns of adverse childhood events in LGBTQ+ youth. Child Abuse & Neglect 107. Viitattu 5.5.2024. https://doi.org/10.1016/j.chiabu.2020.104623

Galop 2022. LGBT+ Experiences of Abuse from Family Members. Viitattu 5.5.2024. https://galop.org.uk/wp-content/uploads/2022/04/Galop-LGBT-Experiences-of-Abuse-from-Family-Members.pdf

Jonas, L., Pablo, G.S.d., Shum, M., Nosarti, C., Abbott, C. & Vaquerizo‐Serrano, J. 2022. A systematic review and meta‐analysis investigating the impact of childhood adversities on the mental health of LGBT+ youth. JCPP Advances 2(2). Viitattu 5.5.2024. https://doi.org/10.1002/jcv2.12079

Jämsä, J. 2008. Sateenkaariperheet ja hyvinvointi. Jyväskylä: PS-kustannus

Mazrekaj, D., Fischer, M.M. & Bos, H.M.W. 2022. Behavioral Outcomes of Children with Same-Sex Parents in The Netherlands. International Journal of Environmental Research and Public Health 19(10). Viitattu 5.5.2024. https://doi.org/10.3390/ijerph19105922

National Coalition of Anti-Violence Programs 2013. Hate Violence Against Transgender Communities. Viitattu 6.5.2024. https://avp.org/wp-content/uploads/2017/04/ncavp_transhvfactsheet.pdf

National Coalition of Anti-Violence Programs 2016. Lesbian, Gay, Bisexual, Transgender, Queer, and HIV-Affected Intimate Partner Violence in 2015. Viitattu 5.5.2024. https://avp.org/wp-content/uploads/2017/04/2015_ncavp_lgbtqipvreport.pdf

Peitzmeier, S.M., Malik, M., Kattari, S.K., Marrow, E., Stephenson, R., Agénor, M. & Reisner, S.L. 2020. Intimate Partner Violence in Transgender Populations: Systematic Review and Meta-analysis of Prevalence and Correlates. Am J Public Health 110(9). Viitattu 6.5.2024. https://doi.org/10.2105/AJPH.2020.305774

RollRollè, L., Giardina, G., Caldarera, A.M., Gerino, E. & Brustia, P. 2018. When Intimate Partner Violence Meets Same Sex Couples: A Review of Same Sex Intimate Partner Violence. Front Psychol 9. Viitattu 5.5.2024. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2018.01506

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024. Yhdenvertaisuus ja syrjintä sateenkaarilasten ja -nuorten elämässä. Viitattu 5.5.2024. https://thl.fi/aiheet/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-edistaminen/tietopaketti-sateenkaarilapsista-ja-nuorista-ammattilaiselle/yhdenvertaisuus-ja-syrjinta-sateenkaarilasten-ja-nuorten-elamassa#perhevakivalta

Kuvien lähteet:

Kuva 1: Fangs, H. 2018. Two boys looking at sky. Unsplash. Unsplash licence. Viitattu 6.5.2024. https://unsplash.com/photos/two-boys-looking-at-sky-33iKv_A1E2s

Kuva 2: Woodward, C. 2017. Girl standing on multicolored concrete pavement. Unsplash. Unsplash licence. Viitattu 6.5.2024. https://unsplash.com/photos/woman-standing-on-multicolored-concrete-pavement-during-daytime-1Pra1fHfFf

[vakivallanvarjossa]

Lapsiin kohdistuva väkivalta perheessä

Kirjoittanut Ellis

“Somebody cries in the middle of the night The neighbors hear, but they turn out the lights A fragile soul caught in the hands of fate When morning comes, It'll be too late” (Martina McBride 2002)

Suomen perustuslaissa kaikki ovat oikeutettuja turvalliseen ympäristöön ja koskemattomuuteen. Sen takia on välttämätöntä, että myös lapsella on oikeus elää väkivallattomasti kodin sisällä ja ulkopuolella.

Lapsiin kohdistuva väkivalta perheessä voi olla moniulotteista. Väkivalta ei ole välttämättä pelkästään lapsen lyömistä fyysisesti, vaan siihen kuuluu monia muitakin elementtejä. Tässä postauksessa avaan hieman näitä elementtejä tarkemmin, käyn läpi lapsiin kohdistyvaa perheväkivallan yleisyyttä sekä tämän ilmiön seurauksia lyhyellä kun pitkälläkin kaavalla.

Kuva 1: Child with bunny toy (Spratt 2017)

Väkivallan muotoja

Blogissa on aiemmin käsitelty Fyysistä väkivaltaa ja Henkistä väkivaltaa omina aihealueinaan. Pohjustan näitä kyseisiä termejä vielä tässä postauksessa viitaten erityisesti lapsiin kohdistuvaan perheväkivaltaan.

Fyysinen väkivalta voi olla yksi ensimmäisistä väkivallan muodoista mikä ihmiselle tulee mieleen, kun mainitaan sana 'väkivalta'. Tämä voi olla muun muassa lyömistä, potkimista, kuristamista, tai mitä tahansa muuta mikä sisältää lapseen kajoamiseen ruumiillisesti.

Henkinen väkivalta voi olla yhtä satuttavaa lapselle, kun ruumiillinen väkivalta. Henkisen väkivallan keinoja voi olla muun muassa haukkuminen, lapsen nöyryyttäminen, nolaaminen, tekemisen sekä mielipiteiden vähättely tai mitätöinti, pelottelu sekä uhkailu (Mannerheimin lastensuojeluliitto 2023).

Laiminlyönti on sitä, kun lapsen perustarpeita ei syystä tai toisesta täytetä. Tämä tarkoittaa muun muassa ravinnon vähäisyyttä, lapsen huonoa hygieniaa, terveydenhoidon saamattomuutta ja emotionaalisten tarpeiden täyttämättömyyttä. Perustarpeiden laiminlyönti voi olla myös lapsen vaarantamista piittaamattomasti, kuten esimerkiksi lapsen altistuminen huumeille. (THL 2023).

Seksuaalinen väkivalta tarkoittaa lapseen kohdistuvaa seksuaalista koskettomuutta ja itsemääräämisoikeutta loukkaavaa käyttäytymistä. Tämä käytös voi muun muassa olla lapsen kehon kommentointi seksuaaliseen sävyyn, alastonkuvien tai videoiden lähettäminen lapselle tai niiden pyytäminen lapselta, lapsen kuvaaminen seksuaalisessa tilanteessa sekä seksuaalinen toiminta, joka on kohdistettu lapseen. (Pelastakaa lapset 2024.)

Kuritusväkivalta tarkoittaa väkivallan käyttöä rangaistuksen keinona lapselle. Kuritusväkivalta ei ole ollut suomessa laillista (RL 361/1983) vuodesta 1983.

Ilmiön yleisyys

Arviolta noin yksi neljästä lapsesta kohtaa väkivaltaa tai laiminlyöntiä elämänsä aikana. Kaltoinkohdelluista lapsista 18 % on kohdannut fyysistä väkivaltaa, 78 % on laiminlyöty ja 9 % on kohdannut seksuaalista väkivaltaa. (Brown, Yilanli & Rabbitt 2023.)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2023) on toteuttanut Suomessa kouluterveyskyselyn, jossa lapsilta ja nuorilta on kysytty heidän kokemastaan perheväkivallasta. Voimme ottaa seuraavat tulokset suuntaa antavina siihen, kuinka yleistä lapsiin kohdistuva perheväkivalta Suomessa on. Kyselyssä fyysistä väkivaltaa kokeneita oli 4.–5. luokkalaisista 15 %, 8.–9. luokkalaisista 12% ja lukiolaisista ja ammattikoululaisista 7%. Henkistä väkivaltaa taas oli kohdannut 4.-5. luokkalaisista 26 %, 8.-9. luokkalaisista 31%, lukiolaisista 33 % ja ammattikoululaisista 24 %. Nämä tulokset erityisesti viittaavat huoltajien ja vanhempien aiheuttamaan väkivaltaan lasta kohtaan.

Samalla sivulla näkyvät myös 2019 vuoden kouluterveyskyselyn tulokset, jotka prosenttiluvuiltaan ovat alhaisempia verrattuna vuoteen 2021. Erityisesti henkisessä väkivallassa on tapahtunut nousu jokaisessa ikäluokassa, eniten 4.-5. luokkalaisten kohdalla. (THL 2023.)

Myös kuritusväkivalta elää Suomessa sen laittomuudesta huolimatta. Lastensuojelun keskusliitto (2021) on tehnyt aiheesta kyselyn, joka käsittelee suomalaisten suhtautumista kuritusväkivaltaan. Tässä ilmenee muun muassa sukupuolten erot kuritusväkivallan hyväksymiseen. Väittämään ’Lasten ruumiillinen kuritus on ainakin poikkeustapauksessa hyväksyttävä kasvatuskeino’ noin 22 % miehistä oli täysin tai melko samaa mieltä, kun taas naisista vain 7 %. Eri kuritusväkivallan muodoilla on myös eroja hyväksymisen puolesta. Lapsen toistuva määrääminen yksin rauhoittumaan, kuten jäähypenkille on selvästi hyväksyttävin kurituksen keino; noin 46 % näki tämän hyväksyttävänä kasvatuskeinona. Sitä seurasi lapselle huutaminen, jota kannatti noin 31 % vastaajista. Vähiten kannatusta sai kohtuullisen väkivallan käyttö lasten ja vanhempien ristiriitojen ratkomiseen, jossa vain 7 % vastaajista näki tämän hyväksyttävänä.

Seuraukset

Lapsuudessa tapahtuvalla perheväkivallalla on tutkitusti useita haitallisia seurauksia. Kaltoinkohdelluilla lapsilla on löydetty puutteita tunteiden ymmärtämisestä, tunnistamisesta sekä ilmaisusta (Young & Widom 2014). Heillä on suurempi riski altistua ahdistuneisuushäiriölle ja masennukselle (Gardner, Thomas & Erskine 2019), tunteidensäätö haasteille ja alhaiselle itsetunnolle (Pereira ym. 2021) sekä post-traumaattiselle stressihäiriölle (Gardner, Thomas & Erskine 2019). Tutkimuksissa on myös löydetty linkki lapseen kohdistuvalla väkivallalla sekä epäsosiaalisella käytöksellä (Esposti, Pereira, Humphreys, Sale & Bowes 2020; Young & Widom 2014)

Väkivallalla on myös vaikutus lapsen aikuisuuteen. Aikuinen, joka on ollut väkivallan kohteena lapsuudessa omistaa suuremman riskin mielenterveydellisille haasteille kuten masennukselle, aggressiolle, vihalle, ahdistushäiriölle sekä persoonallisuushäiriöille. Muita terveydellisiä seikkoja, jotka on yhdistetty lapsuuden ajan väkivallalle ovat huumausaineiden väärinkäyttö, ylipaino, itsemurha, tupakointi sekä riskialtis seksikäyttäytyminen. (Springer, Sheridan, Kuo & Carnes 2003). Väkivaltaa lapsena kohdanneilla on suurempi riski väkivallan käytölle tulevaisuudessa, vaikkakin iso osa lapsista välttää väkivallan kierteen jatkamista aikuisuudessa (Wright, Turanovic, O’Neal, Morse & Booth 2016).

Kun lapseen kohdistuva väkivalta jatkuu pitkään, on yhteiskunta ikään kuin pettänyt lapsen luottamuksen. Yksi viime aikoina puhetta herättänyt tapaus on Joensuussa tapahtunut lapsimurha, jossa 4-vuotias lapsi oli löydetty kuolleena kotoaan kesällä 2023. Lapsen huoltajat tuomittiin törkeästä kuolemantuottamuksesta. Lapsen perhe oli ollut useita vuosia sosiaalipalvelujen asiakkaana sekä lastensuojelun piirissä, mutta tehostettu perhetyö päättyi noin kuukautta ennen lapsen kuolemaa. (Yle 2024) Tämä tilanne itsessään heijastaa yhteiskunnassa olevaa ongelmaa, jossa emme kykene, syystä tai toisesta, ehkäisemään lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa, vaikka tiedämme sen olevan huolestuttava ilmiö. On välttämätöntä, että sosiaalipalveluille tarjotaan tarpeeksi resursseja vastaavien traagisten tapahtumien estämiseksi, ja että yhtäkään lasta ei jätetä yksin silloin kun he tarvitsevat apua.

Lähteet

Charpentier, A. 2024. Joensuun epäilty lapsimurha: uhri oli sijoitettuna, mutta palautettiin kotiin. Yle. Viitattu 3.5.2024. https://yle.fi/a/74-20074426

Brown, C.L., Yilanli, M. & Rabbitt, A.L. 2023. Child Physical Abuse and Neglect. Statpearls. Viitattu 29.4.2024. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK470337/

Charpentier, A. 2024. Joensuun epäilty lapsimurha: uhri oli sijoitettuna, mutta palautettiin kotiin. Yle. Viitattu 3.5.2024. https://yle.fi/a/74-20074426

Esposti, M.D., Pereira, S.M.P., Humphreys, D.K., Sale, R.D. & Bowes, L. Child maltreatment and the risk of antisocial behaviour: A population-based cohort study spanning 50 years. Child Abuse & Neglect 99. Viitattu 3.5.2024. https://doi.org/10.1016/j.chiabu.2019.104281

Gardner, M.J., Thomas, H.J. & Erskine, H.E. 2019. The association between five forms of child maltreatment and depressive and anxiety disorders: A systematic review and meta-analysis. Child Abuse & Neglect 96. Viitattu 3.5.2024. https://doi.org/10.1016/j.chiabu.2019.104082

Lastensuojelun Keskusliitto 2021. Kovemmin käsin- Suomalaisten kasvatusasenteet ja kuritusväkivallan käyttö. Viitattu 3.5.2024. https://www.lskl.fi/wp-content/uploads/2021/10/Kovemmin-kasin-Suomalaisten-kasvatusasenteet-ja-kuritusvakivallan-kaytto-2021.pdf

Mannerheimin lastensuojeluliitto 2023. Väkivalta perheessä. Viitattu 18.4.2024. https://www.mll.fi/vanhemmille/tukea-perheen-huoliin-ja-kriiseihin/vakivalta-perheessa/

McBride, M. (artisti), Bentley, S. & Crosby, R. (lauluntekijät). 2002. Concrete Angel. RCA Nashville.

Pelastakaa lapset 2024. Lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta. Viitattu 29.4.2024. https://www.pelastakaalapset.fi/tyomme/mita-teemme/lasten-suojeleminen/nettivihje/tietoa-lapsiin-kohdistuvasta-seksuaalivakivallasta/lapsiin-kohdistuva-seksuaalivakivalta/

Pereira, A., Santos, J.P., Sardinha, P., Cardoso, J., Ramos, C., & Almeida, T. 2021. The impact of childhood abuse on adult self-esteem and emotional regulation. Annals of Medicine 53(1). Viitattu 3.5.2024. https://doi.org/10.1080/07853890.2021.1896171

Rikoslaki (361/1983)

Springer, K.W., Sheridan, J., Kuo, D. & Carnes, M. 2003. The Long-term Health Outcomes of Childhood Abuse. J Gen Intern Med 18(10), 864-870. Viitattu 3.5.2024. https://doi.org/10.1046/j.1525-1497.2003.20918.x

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023. Lapsiin kohdistuva väkivalta. Viitattu 29.4.2024. https://thl.fi/aiheet/vakivalta/eri-ryhmat-ja-vakivalta/lapsiin-kohdistuva-vakivalta#Lapsiin_kohdistuvan_v%C3%A4kivallan_muodot

Wright, K.A., Turanovic, O'Neal, E.N., Morse, S.J. & Booth, E.T. 2016. The Cycle of Violence Revisited: Childhood Victimization, Resilience, and Future Violence. Journal of Interpersonal Violence 34(6). Viitattu 3.5.2024. https://doi.org/10.1177/0886260516651090

Young, J.C. & Widom, C.S. 2014. Long-term effects of child abuse and neglect on emotion processing in adulthood. Child Abuse & Neglect 38(8), 1369-1381. Viitattu 3.5.2024. https://doi.org/10.1016/j.chiabu.2014.03.008

Kuvien lähteet

Kuva 1: Spratt, A. 2017. Child with bunny toy. Valokuva. Unsplash. Unsplash licence. Viitattu 29.4.2024. https://unsplash.com/photos/person-holding-rabbit-TVmPvttjdN0

[vakivallanvarjossa]

Blogin tausta

Tämä blogi käsittelee perheväkivaltaa eri perspektiiveistä. Olemme valinneet aiheen sen jatkuvan ajankohtaisuuden perusteella suomalaisessa yhteiskunnassa, ja koska perheväkivalta on yksi sosionomin työn haastavimpia osa-alueita.

Perheväkivallalla (tai lähisuhdeväkivallalla) tarkoitetaan sitä, kun joku on väkivaltainen nykyistä tai entistä kumppaniaan, lastaan, vanhempaansa, muuta lähisukulaistaan tai läheistään kohtaan. Sitä ylläpitää psykologinen kierre: uhan, pelon, katumuksen, hyvittelyn ja toivon vaiheet tulevat vuorotellen ilmi. On olennaista tunnistaa väkivalta, saavuttaa tietoa sekä käydä perheväkivallasta keskustelua, jotta kierre saadaan katkaistua. (Setlementti 2024.)

Perheväkivaltaa voi olla vaikea tunnistaa, sillä se tapahtuu usein poissa ulkomaailman silmistä ja asiasta vaietaan häpeän vuoksi. On vaikeaa identifioida itsensä uhriksi, mutta on myös vaikeaa tunnustaa olevansa pahoinpitelijä.

Blogimme tulee koostumaan kuudestaä eri aihealueesta:

Henkinen väkivalta

Taloudellinen väkivalta

Yhteisöjen tukema väkivalta (mm. kulttuuri & uskonto)

Lapsiin kohdistuva väkivalta

Naisiin kohdistuva väkivalta (hetero-oletetussa suhteessa)

Seksuaali- & sukupuolivähemmistöt & perheväkivalta

Jokaisessa postauksessa kerromme tarkemmin käsiteltävästä ilmiöstä, peilaten usein erityisesti suomalaiseen yhteiskuntaan. Blogisarjan viimeisessä julkaisussa teemme yhteenvedon perheväkivallan erilaisista ilmenemismuodoista ja pohdimme ratkaisumalleja. Julkaisuissa voi olla viittauksia myös muihin väkivallan esiintymismuotoihin.

Julkaisemme nämä blogipostaukset kevään 2024 aikana.

Tervetuloa lukemaan blogiamme.

Suvi ja Ellis

Lähteet

Setlementti Tampere. Perheväkivaltaklinikka. Mitä on perheväkivalta? Web-sivu. Viitattu 5.5.2024. https://www.perhevakivalta.fi/mita-on-perhevakivalta/