#pelisilmä

[tissitwiitit]

Kausi 8, jakso 19/22 

Anzsku

“Kuulostaisi hyvältä että et tuu mun luo.” Jussi, eiks tosta jo vois tajuta et toista ei kiinnosta? #tisuomi

aida

itsetunto nousee tätä sarjaa katsoessa #tisuomi

Satu Tammekann

Jos Jussi ei tuossa vaiheessa osaa edes kuunnella, niin tuskin hyvä suhde olisi tulossa. #tisuomi

Mia Meri

Jussin näkökulma: “Uskon, että meillä ois tosi terve suhde.” Inkun näkemys: Kontrolloiva ja liian mustasukkainen. #tisuomi

[filmokosmos]

Tuntemattomat jääkiekkoilijat

Kaarna on koutsi. "Kake" on modernin ajan ihmiskeskeinen valmentajatyyppi, antaa pelaajilleen vapauksia, vuorovaikutusta on koko ajan. Varjopuolena on sitten se, että Kaarnan metodeilla syntyy helposti klikkejä. Hän valikoi luottopelaajia, ja rankaisee ulkokehälle jääneitä koirankopituksila ja penkityksillä. Tällainen tapa saattaa joko herättää ailahtelevan pelaajan tai masentaa itsestään epävarman varjoksi itsestään. Kaarna haluaa peluuttaa hyökkäyspainotteista, näyttävää ja hieman ovelaa kiekkoa. Hän arvostaa oma-aloitteisuutta, luovuutta ja kekseliäisyyttä. Virheistä hän ei pelaajia säti, aneemisesta pelaamisesta sitäkin enemmän. Kaarna antaa palttua pelikirjalle ja dogmatiikalle. “Jääkiekko on pelaajien peli. Yleensä valmentajat pilaavat koko jutun,” hän on joskus maininnut.

Kaarnan aisaparina on toinen kokenut ex-pelaaja Korsumäki (”Kossu”), joka on hieman konservatiivisempi pelinäkemyksiltään, mutta luottaa vastuuvalmentajaan, eikä aktiivisesti kyseenalaista tämän taktisia valintoja.

Samaa ei voi sanoa joukkueenjohtoon kuuluvasta Henrik Lammiosta, joka mielellään näkisi organisoidumpaa ja systemaattisempaa kiekkoa. Kaarna ja Lammio eivät voi sietää toisiaan, ja GM Sarastie toimii tässä tasapainottavana elementtinä. Älykkäänä ja joustavana diplomaattiluonteena  “Sarge” osaa selvittää kriisitilanteet kompromissien kautta. Yhtenä ratkaisuna on siirtää Lammio kykyjenetsintätiimin johtajaksi, sillä vaikka L on kaikkea muuta kuin hyvä ihmistuntija, hänellä on silmää lahjakkuuksille ja hän tietää, millaiset pelaajat sopivat Kaarnan pelitapaan.

---

KOKOONPANO

---

YKKÖNEN

---

Joukkueen rakentaminen alkaa yläkerrasta. Vilho Koskela on ykkösketjun keskushyökkääjä, jonka ympärille joukkue kiertyy. Koskela kerryttää hurjia peliminuutteja, sillä hän pelaa erikoistilanteissa, ja käy hyökkäysalueen B-pisteellä hoitamassa aloitukset. Koskela avaa hyökkäykset laidoille, ja on vastustajan vastahyökkäyksissä heti auttamassa omaa puolustusta. Koskela on pelinrakentaja, mutta hän osaa myös nousta esiin ratkaiseville hetkillä.

Koskela on pelaaja, joka tekee muusta joukkueesta summaansa paremman. Pukukopissa on johtaa vähäeleisesti, mutta kannustajia sanoja riittää jokaiselle ketjutovereista seiskapakkiin ja varamaalivahtiin. “Me ollaan tässä yhdessä, kaverit.”

Koskela laidalle asettuu Jorma Kariluoto, nuori ja maalinälkäinen ja kunnianhimoinen. “Jokke” haluaa olla esillä ja näyttää. Hänellä tuntuu olevan paljon todistettavaa. Hän elää maaleista, ja laukoo usein, toisinaan toivottomistakin paikoista.

Olisi helppo sijoittaa toiselle laidalle Antti Rokan tai Urho Hietasen kaltaisia pisterohmuja, mutta ketjukoostumusten on oltava tasapainossa. Kun ketjussa on jo Koskelan ja Kariluodon kaltaisia johtajatyyppejä, tarvitaan joku, joka ei ole niin totinen eikä valovoimainen. Valinta osuu Johannes Vanhalaan, jonka kemiat tuntuvat osuvan yhteen lähes jokaisen joukkuetoverin kanssa. Hieman hitaanoloinen ja tukevahko Vanhala ei aina pysy ketjun tahdissa, ja häntä joudutaankin lepuuttamaan usein, eikä hän pelaa erikoistilanteita käytännössä lainkaan. Välillä Vanhala joutuu hakemaan energioitaan kolmos- ja neloskentän laidalla. Se ei haittaa, sillä Vanhis on iloinen jokaisesta saamastaan peliminuutista. Ja onhan kaikissa ketjuissa hauskoja jätkiä!

Puolustusta johtaa Urho Hietanen, jonka fyysinen habitus huokuu itsevarmuutta. Hän osallistuu mielellään hyökkäyksiin, on ylivoimaspesialisti ja osaa sopivasti kuumentaa vastustajia roskapuheella. “Syäk sää mun kiakkoni?”

Aatos Määttä tasapainottaa Hietasen räväkkää ja riskialtista pelitapaa. Määttä ei ole yhtä fyysinen kuin Hietanen, mutta hänellä on pistämätön pelisilmä, ja hänen syöttötarkkuutensa on huippuluokkaa. Määttä on se, joka hakee kiekon maalin takaa, odottaa hetken ja antaa sitten vapauttavan avaussyötön.

---

KAKKONEN

---

Antti Rokka on herra ja hidalgo aina kaukalossa ollessaan. Vastustajat ovat aina pulassa, kun Rokka saa kiekon. Hän ei yksinkertaisesti suostu luopumaan siitä. Ja kun veto lähtee, ei maalivahti voi yleensä muuta kuin rukoilla. Parhaalla Liigakaudellaan Rokka on mättänyt 52 maalia.

Kaarna ei halua erottaa Rokkaa ja Sutta, mikä aiheuttaa ongelmia erikoitilannepeluutuksessa. Susi ei melko keskinkertaisine pelaajaominaisuuksineen sovi ylivoimaan, ja kun ei ole Sutta, ei ole Rokkaakaan, ja joukkueen ylivoima jää aina vaille tärkeää syömähammasta. Koskela-Kariluoto-Rokka jäällä on kaikkien fanien hartain toive.

Konkarien kaveriksi tarvitaan energiaa ja tuoreita näkemyksiä, joten Asumaniemi saa tulokaskaudelleen parhaan mahdollisen koulun Rokan laidalla. Elohopeamainen Asumaniemi ehtii joka paikkaan, laukoo hanakasti ja saa vastustajat raivon partaalle liukkaudellaan. Hetkessä elävä Asumaniemi ottaa yleensä vasta pelimatkabussissa selvää, ketä vastaan tänään pelataan.

Lehto on kakkospakiston liideri. Hän partioi omalla alueella, joka on hänen reviiriään. Vastustaja astukoon sinne omalla vastuullaan. Lehto taklaa, vääntää kulmissa, katkoo syöttöjä, rikkoo, hakkaa, repii, puree ja lyö. Aito pelote. Kaarna tietää, ettei Lehdon pariksi voi nimetä ketä tahansa, muttei myöskään vastakohtaa. Kaarna valitsee Salon, vaikka tämä ei aina täytä valmentajan idealismin mukaisia ominaisuuksia. Salo on kuitenkin riittävän tunnollinen ja nöyrä, että Lehdon rusikoidessa vastustajia, voi Salo keskittyä kiekolliseen puolustuspeliin.

---

KOLMONEN

---

Viirilä ja Ukkola muodostavat varsinaisen hurlumhei-kaksikon. Kaveruksilta voi hyvässä ja pahassa odottaa mitä tahansa. Viirilä saattaa latoa hattutempun ja seuraavassa vaihdossa järjestää itselleen suihkukomennuksen. Päähän kohdistunut taklaus? Keihästys? Suunsoitto tuomarille? Kaikki käy.

Ukkolan otteet ovat vähemmän railakkaat, mutta tämän letkeän rouhea jätkäasenne ja harmaan kiven läpäisevä taistelutahto ovat fanien mieleen. Troikan täydentää rauhallinen Samuli Jalovaara, jolla maltillisuudestaan huolimatta rohkenee riskinottoon aina toisiaan. Jalovaara myös vastaa puolustuspelin tukemisesta silloin, kun “Virtsu” ja “Uki” seikkailevat vielä syvällä vastustajan päädyssä.

---

MAALIVAHTI

---

Yrjö Lahtinen torjuu viimeisenä lukkona. Paitsi että “Lade” on tunnollinen ja ahkera treenaaja, hän myös opiskelee tarkkasilmäisesti vastustajan peliä ja pelaajia. Hän ei jätä mitään sattuman varaan. Lahtinen osaa organisoida puolustusta, sillä hän näkee aina siirron päähän.

Yksi kehityskohta kuitenkin on: Ulosannin tulisi olla ytimekkäämpää. Aina ei ole tarpeellista ryhtyä analysoimaan vastustajan ylivoimapelin hienouksia silloin, kun omaa puolustajaa ollaan tulossa karvaamaan maalin taakse.

Credit @sydanhaavoilla

[i-like-yoongi-a-latte]

Suomen kieli on ihanaa, mut kun yrittää kääntää sitä englanniks nii meinaa iskee hankaluuksia vastaan... Tuosta Ylen artikkelista bongattua: “Olen saanut runnottua lisää voimaa--”, “Syöttäjävirtuoosilla on pettämätön pelisilmä.” Ehkä tää tästä... 😅

[laurikansikas-blog]

Reflektointia fasilitoinnista

Pääsin toimimaan ryhmämme fasilitaattorina keskiviikkona 14.11. Näen fasilitoijan roolin ennen kaikkea opastajana, en niinkään autoritäärisenä johtajana. Fasilitoinnin on mahdollistettava rikas ajatusten virta, ja uusien ideoiden avaaminen yleiseen tietoisuuteen. Käskevä tyyli ei ruoki tällaista pohjaa innovoinnille, ihmisille on annettava vapautta ilmaista itseään, ja samalla kyseenalaistaa kaikki eteen tuleva.

Fasilitoijan tulee olla luova myös itse. Kaavoihin ei saa kangertua, vaan fasilitoijan on toimittava ikään kuin rakennusmestari rakennustyömaalla, aina ei voi mennä tekstikirjan mukaan, vaan tarvitaan nopeita ratkaisuja eteen tuleviin ongelmiin. Valmius reagoida nopeasti eteen tuleviin ongelmin on olennaista fasilitaattorin kannalta, hänen tulee viedä ryhmää eteenpäin mahdollisten sudenkuoppien ilmestyessä ryhmän eteen. Fasilitaattorin tulee kuitenkin kuunnella muuta ryhmää, ja pitää tietty pelisilmä sen suhteen, kuinka pitkälle hän voi mennä.

Toisin kuin päämäärätön tajunnanvirta, fasilitoinnilla on kuitenkin aina jokin tietty rakenne. Fasilitointi näyttää tietä uusille ajatuksille, ja auttaa jäsentelemään niitä. Tämän takia fasilitointi on tehokas työmuoto erilaisissa tiimeissä, se luo selkeät raamit, joissa jäsenet saavat vapaasti toteuttaa itseään. Tämä tekee ajatustyöstä tehokasta, ja työntekijät saavat keskittää rajalliset resurssinsa olennaisimpien asioiden kanssa pähkäilemiseen. Tällä tavoin fasilitointi on eräänlaista lean-työskentelyä, ylimääräinen hukka saadaan karsittua pois.

Fasilitointi siis tuottaa tehokkaita ratkaisuja tiettyjen raamien varassa, olematta kuitenkaan liian autoritaarinen osallistujille. Tämän takia monet yritykset hyötyvät fasilitoinnista silloin kuin sitä käytetään hyvin ja oikeisiin tarkoituksiin. Fasilitoinnissakin on käytettävä järkeä, on otettava huomioon millaisiin asioihin on järkevää kiinnittää huomiota, ja millaisiin ei.

Oma kokemukseni fasilitoinnista oli varsin mieltä avartavaa. Huomasin, että fasilitointi antaa eväät tuottavaan työskentelyyn, josta hyötyvät kaikki osapuolet. Fasilitointi antoi minulle, sekä ryhmälleni, mahdollisuuden löytää uusia näkökulmia tiettyjen raamien kautta. Joitain ajatuksia ei oltaisi saatu koskaan ilmoille ilman näitä raameja. Pääsimme myös tehokkaasti etenemään työskentelyssämme, turhalle jahkailulle ei jäänyt sijaa. Osittain tämä johtui tiukasta aikataulusta työskentelyn suhteen, mutta fasilitointiin suunniteltu Six Thinking Hats-ajattelumalli auttoi tässä omalta osaltaan.

Fasilitointitaidot ovat olennaisessa osassa tulevaisuuden työelämässä. Koska työelämä kehittyy kokoajan enemmän asiantuntijapainotteisempaan suuntaan automatisoinnin myötä, on luovalle ajattelulle yhä enemmän tilaa mitä erilaisemmissa organisaatioissa. Täten fasilitointitaidoista on hyötyä eritoten toiminnan kehittyessä yhä digitaalisempaan suuntaan.

[kuu-ukkeli]

This is Jesse Puljujärvi

He is pretty smiley guy.

He has a long tongue..

He loves finnish rap.

“Pelisilmä“

He is a “Hockey mom“

And I love him.

[oodlenoodleroodle]

10. Puolusta transihmisten oikeuksia niinku yleisesti. Eli jos jossain kaveriporukassa joku rupeaa ääliöilemään transihmisistä niin älä naura, sano et ei oo ookoo jne. Tässä oma pelisilmä mukana eli älä rupee tappelemaan jonkuu bussispurgun kanssa tms. Mut et esim poliittisille edustajille voi viestittää et transjutut on sulle tärkeitä, medioiden somessa tai yleisönosastossa voi kommentoida (positiivisesti tai negatiivisesti) jos ne on tehny jotain oikein tai väärin, jne.

11. Jos joku häiriköi transhenkilöä julkisella paikalla, mene transhenkilön luo ja sano moi. Älä rupee huutamaan häirikön kanssa, jätä se ihan huomiotta ja keskity transhenkilöön, ettei tämä jää yksin tollasessa ahdistavassa tilanteessa. (Tämä pätee myös muihin vähemmistöihin jota häiritään julkisissa paikoissa - useimmat sanoo et pahimmalta tuntuu kun kukaan muu ei sano eikä tee mitään.)

12. Jos 11 kuulostaa ihan hirveeltä tehdä niin sitä voi harjoitella kavereiden kanssa. Kolme tyyppiä kasaan ja roolipelaatte tilannetta jossa yksi esittää häirikköä, toinen esittää sitä jota häiritään ja kolmas harjottelee omana ittenään miten voisi luontevasti käyttäytyä siinä tilanteessa. Vuorotelkaa rooleja, kokeilkaa eri lähestymistapoja, jne.

Miten tukea transsukupuolisia?

1. Ota pää pois perseestä

2. Kysy millä nimellä hän haluaa tulla kutsutuksi

3. Käytä sitä nimeä jonka hän kertoo. Melko monesti oon huomannu, että ne halutut nimet menee hassuista lempinimistä sellasille jotka ei tiedä toisen olevan trans

4. Kehu häntä jotenkin. Ihan sama millanen päivä kehut on aina mukavia

Lisätkää omia

[magnificenttreepatrol-blog]

Jääkiekkomaalivahdit

Maalivahtien treeni on aika lailla samaa setiä kuin meillä muillakin. Maalivahdit on ihan yhtä kovassa kunnossa ja iskussa kuin muutkin, vaikka ne tietty viettääki suurimman osan pelistä maalissa. Jääkiekossa maalivahdit ei vaan pääse liikkuu pelissä yhtä paljon ku kaikki muut pelaajat, mut vois sanoa et homma on sitäki raskampaa henkiseltä kantilta. Maalivahdin harteilla lepää aika iso vastuu. Se että käy niinki ikävästi, että vastustaja joukkue tekee maalin ja voittaa pelin on ihan yhtä lailla koko joukkueen, meidän kaikkien vika, mut tietty ulkopuolisten silmin se usein näyttää siltä että maalivahti mokasi. Maalivahti ei onnistunu.

Se että kiekko on päässy sinne maalivahdin luokse asti taas on koko joukkueen moka, mut eihän sitä siltä kantilta usein mietitä. Kaikki paineet kaadetaan moken hartioille ja se on kestettävä. Pitää siis ensinnäkin olla tosi hyvät hermot et pystyy siihen hommaan. On monia, jotka ois tosi hyviä jääkiekkomaalivahteja muuten, mutkun pää ei kestä. Jääkiekossa on muutenki siedettävä paineita ja pysyttävä tiukkana kovanki paikan tullen, mut maalivahdin työ tässä mielessä on ihan omaa luokkaansa.

Kokonaisuudessa maalivahtien pitää olla tosi kovia tyyppejä. Henkinen puoli on oltava kunnossa. Fyysinen puoli on oltava kunnossa ja fyysisestä puolesta vois sanoa vielä sitä, et maalivahdeilta vaaditaan vielä paljon mikä ei muilla lätkäpelaajilla ihan yhtä suuressa osassa oo niinku notkeus, supernopeat refleksit ja hiukan toisenlainen pelisilmä, kun moke on aivan omassa paikassa seuraamassa ja tarkkailemassa peliä koko ajan. Epäilen että musta olis maalivahdiksi, vaikka kuinka taitava olisinki nappaamaan kiekkoja kiinni.

[unitlux]

31.5.2018

Tänään aamulla tulimme yhdeksään ja paikalla olimme jopa me Mariannen kanssa, kymmeneksi tulivat muutkin, ja aloitimme aamun salaisuuksien teolla, ja kävimme pyörimässä kakkosten TOP-messuilla. Ne olisivat saaneet olla aikaisemmin vuoden alussa, jopa ennen meidän toppia. Info jonka sieltä saimme jää loman odotuksen jalkoihin.. Arviointikeskustelu oli Naanan kanssa, ja totesimme vuoden olleen ainakin 9puolen arvoinen. Edes Nean lopettaminen ei meitä hetkauttanut. 

Meillä on ollut mukava tiimi, ja opettajat, ja on todella harmi että Toni lopettaa.. Hieno vuosi loppuu huomenna gaalaan.

Tässä vielä jälkipyykki leiristä;

Nuvaleirin jälkipyykki (tehdään/pohditaan yhdessä tiimeittäin):

1) Miksi leiritoiminta on keskeinen menetelmä nuorisotyössä? Miksi sitä tehdään?

Koska leiritoiminta on yksi yleisimmistä nuorisopalveluiden tuottamista palveluista. Leiriolosuhteissa nuorten kanssa voi tehdä toisenlaisia harjoitteita ja heitä voi kohdata erilailla kuin perus talotoiminnassa.

2) Miksi nuvaleiri järjestetään joka vuosi?

Siitä on tullut perinne, jota odotetaan. Pääsemme itse osallistumaan ensin leiriin, ja sen jälkeen pääsemme itse suunnittelemaan leirille. Uudet ja vanhat tutustuvat toisiinsa. Mahdollisuus tehdä ohjauksia muille nuville joita ei muuten voi toteuttaa.

3) Mitkä asiat toimivat leirillä? (hyvän sään ja ruuan lisäksi..)

Vapaa-aikaa oli sopivasti, tunnelma oli hyvä. Kukaan ei loukkaantunut, ianakaan fyysisesti. Osallistumisprosentti oli suuri.

 4) Mitkä asiat eivät toimineet? Miksi? Miten muuttaisitte epäkohtia?

Ensimmäisen illan iltapalan toteutus ja määrä, jonkun olisi pitänyt vahtia ja kertoa iltapalan tekijöille mistä tarvikkeet löytyvät jne. Ruuan määrä oli pahasti aliarvioitu, makkaroita oli liian vähän, ja lettujen tekoon oli varattu liian vähän aineita. Kun kysyimme ohjetta jonka mukaan määrät oli laskettu, ei sitä saatu. Munattomat ja maidottamti oli unohdettu lettujen teossa.

Tiedotus kaiken puolin, lappu asuntolan seinällä ei riitä näin isolle porukalle, ja puhelimet ei aina mukana, joten whatsup ei myöskään riitä välttämättä. Ohjelma etukäteen, ei liikaa yllätyksiä jotka tarvitsevat erityistä varusteita. Johtoryhmä ei esittäytynyt, eikä kertonut nimiään jne. Ensiapuvälineiden/turvallisuussuunnitelma ei tietoa.

Lisäksi on omituista että leirillä kun ollaan, johtoryhmä suurimmaksi osaksi loisti poissaolollaan aktiviteettien aikana. Liäksi muidenkin kakkosten mallin anto olin välillä vähän heikonlaista.

Herätys-ristiriitainen info!

5) Miten kehittäisit nuvaleiriä? (paikka, ajankohta, kesto, ohjelma/sisältö, teema jne)

Paikka hyvä, ajankohta mitä mainioin. Kesto sopiva. Joku teema olisi varmaan kiva, ja ohjelma sen ympärille. Ohjelma etukäteen tiedoksi, jotta ostaan varustautua jne paremmin. Paikat katsottuna etukäteen, jotta osataan laittaa ohjelmaan. Ei liian rikkonaista ohjelmaa. Toinen tupakkapaikka. Iltapala talon puolesta, trai paremmin järjestetty ruokajuttu.

6) Mitkä 3 elementiä/asiaa ainakin tuot mukaan vuoden päästä? (joku tiimi/jotkut tiimit ovat järjestämisvuorossa ensi vuonna)

Ruokaa riittävästi, vapaa-aikaa saman verran kuin nyt, ei liian täyteen leiriä. Etukäteissuunnittelu, ja leiriohjelman anto etukäteen. Teema voisi olla kiva.

7) Mitä muuta haluatte sanoa?

Liikunta ohjaus oli hauska ja hyvin toteutettu. Loppui toisten mielestä kesken, mutta toisaalta olosuhteet huomioon ottaen hyvä pelisilmä. Ruuat oli todella hyvät siikaniemen puolesta. Kakku ei kaikille ollut hyvä välipala, suolainen olisi toiminut helteellä paremmin.

[kangaske]

Tv-kommentti: Toivottavasti uusi Pelisilmä lunastaa lupauksensa, eikä vain mainosta kanavan omia urheilulajeja (Lapin Kansa)

Source: http://ift.tt/2zUhTr8