#kuunteleminen

[vieraslaji]

mun suurin ongelma tällä hetkellä suomen kielen opiskelun kans on se et lukeminen on tosi helppo ja kuunteleminen vaati multa keskittyä eikä vaan passiivisesti ymmärrä, joten mieluummin aina luen. mut tietysti jos toivon et saavuttaisin sitä passiivista ymmärrystä, niin täytyisi kuunnella useammin :(

[varokaakarhua]

moi! olen Dusk, ja olen voikarhu! 🐻

minä asun Helsingissä kihlattuni kanssa, mutta olen kotoisin Irlannista. minun äidinkieleni on englanti, ja puhun vähän iiriä ja vähän ranskaa. opiskelen myös suomea - tämä blogi tulee olemaan vain suomeksi.

minä pidän taiteesta ja kirjoittamisesta. luen myös paljon kirjoja, mutta minulla on niin vähän aikaa nykyään.

pidän myös monista suomalaisista muusikoista, kuten Käärijästä ja Antti Tuiskusta. luulen että suomalaisen musiikin kuunteleminen myös auttaa minua oppimaan.

tulen käyttämään tätä blogia suomenkielisiä postauksia, hauskoja juttuja ja oppimateriaaleja varten. toivon että tähän aikaan ensi vuonna voin kirjoittaa suomeksi sujuvasti. tavoitteeni on puhua tarpeeksi hyvin että saan kansalaisuuden ja voin keskustella suomalaisten kanssa milloin vain!

kiitos ja hyvää päivänjatkoa!!

[vesku56]

Persujen kuunteleminen aiheuttaa minulle ripulia.

[ruumiinavauspoytakirja]

Siis eilen oli kevätjuhla ja muutama tyyppi oli järjestäny aivan ihanan sellaisen! <33

Oon ikuisesti kiitollinen heille, yläasteen kevätjuhlat oli mitä oli oman sairastelun ja koronan takia ja ykköselläkin tais olla vaan puheen kuunteleminen yms mutta nyt saatiin oikeesti hauskat bileet :D

[kilmameri]

pov: sinä yhteiskuntaopin kurssilla kuuntelemassa muiden Hot Takes:

"ylikansoitusen aiheuttama... "

"luin feisbookissa ryhmästä Suomen Salattu historia että..."

"ratkaista maahanmuutto-ongelma..."

[badhockeymom]

Raipe ❤

[vakimagazine]

Näkymiä suomalaiseen mielenmaisemaan – antropologinen aarreaitta radioaalloilla

Antropologisessa analyysissaan Iisa Arvelin pysähtyy kuuntelemaan Kansanradiota, jonka aalloilla jaetaan aatoksia yhteiskunnastamme ja suomalaisuudesta. Ohjelman ylisukupolvisuus, kielellinen rikkaus sekä ajatelmien taustalla oleva hämmennys antavatkin antropologisesti mielenkiintoisen näkymän suomalaiseen mielenmaisemaan.

Teksti & kuvat Iisa Arvelin

Kuvitukset Ina Rantanen

Viimeisen vuoden aikana korona on luonut monenlaisia uusia näkymiä: suru, yksinäisyys ja läheisyydenkaipuu ovat olleet uudella tavalla läsnä. Samalla näkemyksemme vapaa-ajasta ovat muuttuneet yleisötapahtumista ja ulkomaanmatkoista kotoiluun ja kotimaanmatkailuun. Antropologien keskuudessa korona on saanut hetken harmittelun jälkeen pohtimaan uudella tavalla etnografista tutkimusmenetelmää, sillä se on tehnyt antropologit tietoisemmiksi kenttätyön mahdollisista tartuntariskeistä. Uusi tilanne on vaatinut esimerkiksi digitaalisen etnografian opettelua. Päätin kuitenkin kokeilla digiyhteyksien sijaan vanhaa tuttua radiota, sillä minua kiinnostaa kuulla, millaisia näkymiä Suomen kansa tällä hetkellä jakaa toisilleen. Istahdin radion ääreen vihon ja kynän kanssa yhtenä sunnuntaina kello 12:08 kuulemaan ”tosikoiden ja veitikoiden ihastuttavan vihastuttavien puheenvuorojen kimaraa” eli Kansanradiota.

Kansanradio on jo vuodesta 1979 lähtien Yle Radio Suomen aalloilla esitetty jokasunnuntainen radio-ohjelma, jonka puhelinvastaajaan kuka tahansa voi soittaa ja jättää viestin. Näiden viestien laajasta tunnekirjosta – vitseistä ärtymyksiin, suruista ilonaiheisiin – ohjelman juontajat valikoivat kuultavat kokonaisuudet välillä soittaen viestin jättäneelle suorana puolituntisen ohjelman aikana. Kansanradio tarjoaa jokaiselle suomalaiselle mahdollisuuden saada äänensä kuuluviin, edes hetkeksi, minkä takia se tarjoaa myös upean mahdollisuuden kuulla, mitkä asiat ovat suomalaisten mielen päällä ympäri maata. Kuten ohjelmasta elokuvan Kansanradio – Runonlaulajien maa tehnyt Virpi Suutari Helsingin Sanomien haastattelussa Kansanradiota kuvaa, ”ohjelma on antropologinen aarreaitta”. Minulla oli ilo haastatella Suutaria hänen elokuvastaan, mutta ensin niiden antropologisten aarteiden pariin.

“Millaisia näkymiä Suomen kansa tällä hetkellä jakaa toisilleen?”

Ohjelman alun tunnusmusiikki on tuttu, karnevalistinen ilottelu, mikä saa hymyn huulille, mutta musiikkia seuraavien ääninauhojen aitous ja vilpittömyys saa antropologin pysähtymään kuuntelemaan, mitä sanottavien taakse oikein kätkeytyy. Kansanradion juontajat Airi Saastamoinen ja Aleksi Pöytäkangas aloittavat jakson yhtymällä ensimmäisen puhelun ulvontaan, auuu! Ei siis ihme, että Virpi Suutari lisäsi lyhytdokumenttinsa nimeen Runonlaulajien maa, sillä tunteenpurkausten joukkoon mahtuu myös runonlausuntaa, laulantaa ja ulvontaakin. Jo useamman vuoden Kansanradiota kuunnelleena voi kuitenkin todeta enemmistön olevan tuohtumuksen ja valituksen puolelle livahtavia purkauksia. Tällä kertaa kuitenkin Kansanradio alkaa erään soittajan onnellisuudella, mikä yllättää siitä huolimatta, että Suomi on jo neljättä kertaa raportoitu maailman onnellisimmaksi maaksi. Kaiketi onnen piilottelu on kuulunut niin vankasti suomalaiseen mielenmaisemaan, ettei se meistä hevillä lähde – ”kellä onni on, sen kätkekööt” kuuluu suomalainen vanha viisaus.

Juuri kuunteleminen tekee Kansanradiosta erityisen. Ihmisten sananparret kirvoittavat omaankin mieleen vanhoja sananlaskuja, murreilmauksia ja kieltä rikastuttavia sanavalintoja. Äänet maalaavat mieleen kuvia suomalaisesta taajamasta, jossa usein äänien perusteella käyskentelee ja ajatelmoi iäkkäämmän sukupolven edustajia. Harva ääni vaikuttaa kuuluvan parikymppiselle suomalaiselle, minkä takia kyseisen sukupolven edustajana Kansanradio tarjoaa minulle toisenlaisen kurkistuksen suomalaiseen mielenmaisemaan sekä historiaan. Kertomuksista välittyy elämänkokemus ja suomalaisen yhteiskunnan näkeminen pitkältä aikaväliltä, josta minulla ei ole vielä tietoakaan. Siksi heidän sanomansa on osattava suhteuttaa heidän ajanjaksoonsa: Suomen muuttumiseen itsenäisyyttään puolustaneesta maatalousmaasta kaupungistuvaksi, teknologisoituvaksi ja moninaistuvaksi osaksi globalisaatiota. Onnellisuuttaan jakava soittaja kuvaakin elävänsä ”juuri tässä, juuri nyt, elämää onnellisessa maassa, rauhan maassa, Suomen maassa”. Hänelle rauhanaika ei ole itsestäänselvyys, kuten monelle nuoremmalle saattaa olla.

Toinen onnellisuudestaan kertova on taas juuri saanut koronarokotteen ”eli loppu hyvin, kaikki hyvin. Kiitos, aamen!” Kansanradiossa kuuleekin usein hartaita ja Jumalaa kiitteleviä kertomuksia. Uskonto tuntuu olevan yhä monen ihmisen elämässä läsnä. Toisaalta koronan myötä usko on saattanut antaa turvaa ja selityksiä. Myöhemmin joku pohtii, mikä ihmeen ”kilipailu tämä o” näiden koronarokotteiden kanssa. Maailman mittakaavassa Suomi onkin pieni maa rokotettavaksi, mikä taitaa määrittää paljon toimintaamme sekä suomalaisuuttamme. Itseään tietokoneeksi kutsuva soittaja taas onnittelee Suomea hyvästä koronatilanteesta ja hallituksesta, joka ei ole ylittänyt määräysvaltaansa.

Kuitenkaan enemmistö soittajista ei tykkää tietokoneista, vaan useampi ilmaisee ärtymyksensä ja ihmetyksensä Suomen teknologiakeskeisyydestä. ”Ku on tää OmaKanta ja sit on OmaSanoma ja sit onko semmonenki ku OmaPosti”, mutta kenen omasta on kyse ja miksi sinne tarvitsee aina laittaa pankkikortin numero, miettii Ritva Porista. Rillipäinen veronmaksaja taas varottaa muita verottajan ”töppäyksestä” ja ”lapsuksesta”: ”Miten on mahdollista, että esitäytetty veroilmoitus löytyy OmaVerosta, mutta mitään ilmoitusta siitä ei ole tullut?” Lapin käsivarressa puolestaan nettiyhteydet ei yksinkertaisesti toimi, jotta Juha-Matti pääsisi Kela-asioitaan hoitamaan netissä – saati kulkemaan terveyskeskukseen huonolla tiellä: ”Hoitakaa oikeita asioita! Tämä Suomi on ajettu alas ja ajehtaa koko ajan. Ei siinä ole mithää järkeä tämmöses elämäs, ihmisistä ei välitetä.”

Helsinkiläistä Lassia taas kismittää nuorten näkemys vanhuksista osaamattomina netin käyttäjinä: ”[Nuoret] kyllä niillä tietokoneilla leikkivät, mutta kun heiltä pyydetään todellista työtä, jolla heidän pitää elää, ei ne tietokoneet ihmistä elätä, vaikka sinne kuinka tekoälyjä sorvataan, koska se tekee ihmisen vaan entistä tyhmemmäksi ja - - koneista riippuvaiseksi.” Toisaalta netin ja sähköpostin välityksellä yksi nuorikin on päätynyt Kansanradioon jakamaan turhautumistaan nimimerkillä Epätoivoinen kesätyöntekijä: ”Voivotellaan nuorison huonoa työllistymistä. Eipä ihme, kun työnhaku on tällaista [vaatimuksia, nettisivujen lomakkeita ja robottien kielteisiä vastauksia]. Alkuun päästäkseen pitäisi olla diplomi-insinöörin paperit.” Ihmisistä etäännyttävä teknologia vaatimuksineen ärsyttää siis nuorempaakin sukupolvea.

“Kertomuksista välittyy elämänkokemus ja suomalaisen yhteiskunnan näkeminen pitkältä aikaväliltä.”

Teknologia saa myös suomalaiset suhtautumaan kaiken maailman aparaatteihin varauksella: ”Mie aattelin semmosta asiaa sille naiselle puhua, joka soitti siitä - - ku se kuuntelee ja kattelee sitä se Philipsi. Ni mie ratkasin sen ongelman niin, että mie vein koko laitteen poois, - - piihalle. Ja täällä Lapissa, ku täällä on pitkä tämä kaamos ja sit on vielä tämä koroona, ni mie soitin tolle lääkärille ja mie valitin sille lääkärille että ku mie nykysin puhun jo kukille, ni se lääkäri sannoo minulle, että se on paljon oleellisempaa, vastaako ne. Ja mie sanoin että kyllä ne joskus aina vastaileeki ja miä haluunki sitä vielä sanoo että ku näitä kukkia nyt tuuhaa tuolta maailmalta, ni kyl ne niihinki jotaki siruja asentaa.” Teknologian eri muodoissa risookin niiden tapa sotkeutua suomalaisille rakkaaseen luontoon. Laihialta soittelevaa harmittaa, että ”tää on yhtä valosaastetta tää elämä. Ja se television valo ei ole mikään silmä, kyllä se on vaan ilmoitus siitä, että sähkö on olemassa siellä.” Väliin kuitenkin mahtuu toisen soittajan oodi rakkaudesta Suomeen ja sen luontoon: ”Niin kaunis on maa. Niin korkea on taivas. [tauko] Eiipä minulla muuta, hei!”

Kansanradion puheluista kuultaa monenlaisia suomalaisia mielenmaisemia teknologiakritiikistä koronakuulumisiin ja luonnonläheisyydestä työntekoon. Pohjimmiltaan näitä kaikkia yhdistää hämmennys. Kansanradio on tärkeä kanava päästä ilmaisemaan hämmennystään ja ihmetystään, vaikka se puetaankin monella tavalla lauluista ulvontaan ja turhautumisesta ilonpurkauksiin. Ohjelma on arvokas kanava kuulla toisten suomalaisten näkemyksiä yhteiskunnastamme ja suomalaisuudesta, etenkin yli sukupolvien. Toivottavasti meille nykyisille kaksikymppisillekin säilyisi Kansanradion tapainen kanava ilmaista elämän ihmettelyä, sillä se jos mikä säilyy sukupolvelta toiselle. Ehkäpä Instagramin puolelta löytyvä @kansankasvot tulee olemaan meidän Kansanradio, mitä luulette? ●

Jutun pohjana oleva Kansanradion jakso on kuunneltavissa Yle Areena Audiosta: Enpä taida punahuulinaisten juttuihin luottaa, sunnuntai 18.4.2021.

[sezginmuistiinpurkki]

KUUNTELEMINEN JA LÄSNÄOLO

LAITAN PURKKIIN muistiinpanoa seminaarista, johon liityin tänään aamulla.

läsnäolo: mukanaolo: presence

Kuuntelemisen tasot:

·         Kuuntelen keskeyttääkseni.

·         Antaudun kuulemalleni: (*look at notes below)

en kuuntele tarkkaan, vain aistin ääntä korvillaan.

Hyvä kuuntelijä:

·         Päästä irti omista ajatuksista

päästä irti: vapaa, vapautua: break away, get away

·         Havainnoi kokonaisvaltaisesti

havainnoida: kiinnittää huomiota, observoida

·         Tarkenna kysymyksillä

tarkentaa: Tehdä tarkemmaksi, selkeyttää.

·         Erota havainnot tulkinnoista

tulkinta: interpretation

-

Aito dialogi:

Sellaisessa dialogissa tavoite ei ole päästä sopimukseen tai muuttaa toisen ihmisen mielensä. Toive on ymmärtäminen toisilleen mahdollisimman hyvin.

-

Milloin koit tulleesi kuulluuksi?  (*look at notes below)

tulla kuulluuksi: to be heard and listened

Missä tilanteessa koit, että toinen ihminen oli aidosti sinua varten?

olla läsnä sinua varten: to be there for you

24.04.20

[lily-learns-finnish]

Super helpful listening exercise in Finnish! 

Todella hyödyllinen kuunteleminen harjoitus Suomeksi! 

[hevosmies]

Huonon musiikin kuunteleminen on tarttuvaa

[catherinweb-blog]

Jokainen oma pieni persoona,suuressa maailmassa

Joskus silloin,kun elin vielä alkoholistiperheen aktiivijäsenenä,jaoin ihmiset raa’asti kahteen kastiin.Oli tämä ongelmainen pohjasakka ja sitten se yläluokka,jolla kaikki oli hyvin.Aika raju jako,mutta muusta en tiennyt.Tämä jako oli hyvin lähellä sitä,kun koulun uimaopetuksessa meidät jaettiin kahtia niihin,jotka osaavat ja niihin,jotka tarvitsevat harjoitusta.Minä kuuluin siinäkin sinne…

[finnishfun]

Speaking challenge summary

New words and grammar stuff I learnt or figured out myself while doing the challenge. Can’t say it wasn’t useful. I’m sure these will come more naturally now. I had a lot of problems with case endings, especially plural ones, some adjectives, conjugations... lots of things. :D

Grammar and constructions

mutta myöhemmin aloitin harjoitella puhumaan... (later I started to practise speaking) I actually learnt this construction recently from my book - with verbs like harjoitella, opiskella, etc, that express some continuous action (like practising and studying) you can use this form of the next verb - puhu + -ma + case ending

parempi - paremmin - parempaa adjectives vs adverbs - a bit of confusion parempi - better (adjective) Minun ääntäminen on parempi kuin ennen. - My pronunciation is better than before. paremmin - better (adverb - in a better way) Puhun paremmin nyt. - I speak better now. parempaa - better (partitive  of parempi) Maybe can use this when the adjective needs to be in the partitive? Minun äänäminen on parempaa. (does that make sense in this case?)

voin vs haluan This is simply a silly mistake I kept making. voin - I can  haluan - I want to Voin harjoitella enemmän, jos minulla on aikaa. - I can practise more if I have time. Haluan harjoitella enemmän, koska en puhu suomea hyvin vielä. - I want to practise more because I don’t speak Finnish well yet. I think this is party due to the v-, similarly how in Swedish I kept saying “vill” is “will” and not “want”. :D

Harjoittelen kuuntelemista. This noun form is something I’ve been having trouble with from the beginning. Basically if you want to say something that ends in -ing in English: I practise listening - then it will be a noun formed from the verb. kuunnella - to listen -> kuuntelen - I listen -> kuunteleminen - listening Kuunteleminen on tärkeä. - Listening is important. Harjoittelen kuuntelemista enemmän. - I practise listening more. the -nen ending changes to -se plus case ending. In this example it gets a partitive ending because “listening” is the object (and it’s incomplete / not concrete so it goes in the partitive) But I think I more or less use this correctly now.

kutsua vs. kuulua Somehow I don’t get this right either. kuulua is from Mitä kuuluu? and somehow always creeps into my mind. kutsua is to be called Kaupunki kutsutaan Helsinki. - The town is called Helsinki. Plus you have to use this form of the verb because it’s a kinda passive sentence.

Consonant gradation, vowel changes Itävalta - Se on Itävallan lähellä. (It is close to Austria). äiti - Pysyn kotona minun äidin kanssa. (I stay home with my mum) veli - Pelasimme minun veljen kanssa. (We played with my brother) These still sometimes don’t convert in my brain before saying them, but getting there.

Olen hyvällä tuulella. - I’m in a good mood. This is just an expression I didn’t know, even though I should because I’ve read about it on a vocab list :’D

käydä + -ssa another construction (that probably appeared in my book too) käydä - to visit + the subject in the inessive case Käyn kirjastossa. (= Menen kirjastoon) - I’m going to the library. It has a lot more meanings, like in the expression Kyllä, se käy. - Yes, it’s OK / it works.

sataa - ei sade - ei satanut I keep having trouble finding the right forms when talking about rain. :D Sataa. - It’s raining. Ei sade. - It’s not raining. Ei satanut eilen. - It didn’t rain yesterday.

paljon vs. moni / monia / monta This should be fairly easy but I don’t always get it right. paljon - a lot (uncountable) Minulla on paljon töitä. - I have a lot of work. monia - many - countable (partitive plural, or monta in partitive singular) Monia ihmisiä ovat siellä. - There were lots of people. Although I think paljon is OK to use for countable too? Not entirely sure.

Weather I recently learnt these from my book again but I did mess up a few times during the challenge. No subject needed in the sentence and the adjective is in the partitive. On tuulista. - It’s windy. (no se needed). When talking about temperature, the adjective can be in the nominative: On kylmä. - It’s cold.

to think about sth ajatella + partitive Ajattelin sitä. - I thought about it.

joka, mikä, mitä... It’s not always easy to find the right form of these. Ihmiset, jotka myös tekevät... - People who are also doing... jotka is the plural form here because I’m talking about multiple people. also joka and such are always referring to the word before. So if talking about something else, you can use a form of mikä/mitä: Minulla ei ole kursseja, missä asun. - I don’t have courses where I live. (otherwise it would mean I don’t have courses in which I live :’D)

Vocab

sijamuoto - grammatical case (sijamuodon, etc.) taivutus - conjugation (taivutuksia) ruokakomero - pantry mitään - anything, mistään - about anything nykyään - nowadays, lately vuokraisäntä - landlord hautausmaa - cemetery tarkistus - revision (although I’m not completely sure if that is the right word for this purpose. As in revising what I’ve learnt) - maybe kerrata and kertaus? postaus - post (on tumblr) hyödyllinen - useful haaste - challenge värikäs - colorful (värikkäät) pikaruokaravintola - fast food restaurant pulla - pullia (bun) rentouttava - relaxing talennus - recording (talennuksen) kesäaika - daylight saving time (summer time) luova - creative peli - pelejä (game, games) pehmolelu - plushie lautapeli - board game virkistää - to refresh (a site) myöhästyä + -sta - to miss sth (a train) huvipuisto - amusement park vuoristorata - rollercoaster (-radalla) juuttua - to get stuck vaunu - car (e.g. on a rollercoaster) antaa palaute(tta) - to give feedback käytettävissä - available makuusali - dormitory menneisyys - past (menneisyyteen) muinainen - ancient keskiaika - Middle Ages linna - castle ritari - knight estää - to block käännös - translation (käännökset, käännöksiä) pääaine - major (at uni) nenäliina - tissue, handkerchief

[pianonoita]

Vain autismijutut #55

autismiterminologian selitysketju suomeksi! Reblogatkaa ja lisäilkää kaikkia teille tärkeitä :) Stimmaus: aistien stimulointiin tarkoitettu toistuva toiminta, esimerkiksi käsien heiluttaminen, pyöriminen, huulten pureminen, yhden kappaleen kuunteleminen uudelleen ja uudelleen, tai vaikka kirkkaiden värien tuijottaminen (mun uus lemppari!) Ekolalia: sanojen, äänien tai ilmauksien toistelu heti kuulemisen jälkeen kommunikaatiomielessä tai ilman. Esimerkiksi jos sanot, että "haluatko mehua?" vastaan "haluatko mehua?" Viivästynyt ekolalia tarkoittaa sanojen toistamista kun aikaa kuulemisesta on jo kulunut. Sanoja tai ääniä voi toistella myös mielessään. Erityinen mielenkiinnonkohde: sananmukaisesti erityisen intensiivinen mielenkiinnon kohde mihin tahansa asiaan, esimerkiksi bussiliikenteeseen, siivoamiseen, yhteen kirjaan, leipomiseen yms. Kohteen laajuus ja mielenkiinnon kesto vaihtelevat kohteesta riippuen. Aistiyliherkkyys/aliherkkyys: autismikirjolla olevalle yleinen ongelma ovat erilaiset aistikokemukset. Yliherkkyys tarkoittaa ärsykkeiden kokemista erityisen voimakkaina, aliherkkyys erityisen heikkoina. Molempia voi ilmetä samalla henkilöllä tilanteesta riippuen. Esimerkiksi valot, kosketus ja kovat äänet ovat yleisiä huonosti siedettyjä ärsykkeitä. Selektiivinen mutismi: usein (ainakin minulla) ahdistuksesta johtuva tila, jossa henkilö ei pysty puhumaan vaan on jonkin aikaa mykkä. Yleensä minulla ilmenee, jos en pysty seuraamaan keskustelu(j)a. Poistuu itsestään ajan kuluessa. Puhumisen sijaan kommunikointiin voi käyttää viestejä tai viittomia.

[tissitwiitit]

Kausi 8, jakso 19/22 

Anzsku

“Kuulostaisi hyvältä että et tuu mun luo.” Jussi, eiks tosta jo vois tajuta et toista ei kiinnosta? #tisuomi

aida

itsetunto nousee tätä sarjaa katsoessa #tisuomi

Satu Tammekann

Jos Jussi ei tuossa vaiheessa osaa edes kuunnella, niin tuskin hyvä suhde olisi tulossa. #tisuomi

Mia Meri

Jussin näkökulma: “Uskon, että meillä ois tosi terve suhde.” Inkun näkemys: Kontrolloiva ja liian mustasukkainen. #tisuomi

[opiskelijakaksipistenolla-blog]

Innovoinnista käytäntöön

Innovaation tarkoituksena on tuottaa positiivista muutosta entiseen, olipa sitten kyse tuotteen, palvelun tai toimintamallin muutoksesta. Innovaatio tuottaa hyötyä sen käyttäjälle, jolloin pelkkä idea tai keksintö eivät vielä ole innovaatioita. Innovaatiolle on varmasti yhtä monta määritelmää kuin on innovoijiakin. Sattuma, yritys ja erehdys ja ehkä näiden kaikkien yhdistelmä voi tuottaa parhaita innovaatioita. Usein emme ”ala innovoida” tarkoituksella, vaan visiona on tehdä joku asia helpommin tai yhdistää joitakin tapoja yhtenäiseksi, jolloin useimmiten sattumalta, syntyy innovaatio.

Yksi parhaimmista innovaatioista on nyhtökaura. Suomalaisen tutkijan ja hänen ystävänsä perustama yritys Gold&Green on jo nyt niittänyt, jos ei aivan maailmanmainetta vielä, niin ainakin pohjoismaissa mainetta kasvisproteiinituotteillaan. Ja mistä tämä kaikki sai alkunsa? Siitä, että ystävykset keskustelivat, tutkija sai tarpeekseen ystävänsä puhumisesta ja päätti tarttua toimeen. Yritys on reilussa kolmessa vuodessa kasvattanut liikevaihtoaan 292% ja saanut myös elintarvikejätti Fazerin kiinnostumaan itsestään. Parhaimmillaan innovointi voi johtaa juuri tällaiseen menestymiseen.

Nykyajan työelämässä innovointitaito on yksi tärkeimmistä työntekijän taidoista. Peruskoulutus ja työyhteisötaidot ovat toki tärkeitä, mutta nämä molemmat ovat useimmilla työntekijöillä jo hyvällä tasolla. Yrityksen näkökulmasta innovointitaito on liiketoiminnan kehittämiselle äärimmäisen tärkeää. Projekti- ja kehitysjohtajat kehittävät yrityksen toimintaa, mutta työntekijä, arjen puurtaja, on usein se, joka huomaa kehittämiseen liittyviä asioita joka päiväisessä työssään. Ja näistä huomioista tulee usein innovaatioita, sillä hyvää ideaa kehitetään, jotta se tuottaisi lisäarvoa yritykselle eli siitä olisi hyötyä.

Innovointiin voidaan yrityksissä panostaa ja siitä voidaan myös palkita. Siksi onkin tärkeää, että jokainen työntekijä voi luottaa siihen, että ehkä kummallisimmatkin ideat otetaan vakavasti. Kun yrityksessä innovoidaan, siitä hyötyy yleensä yritys, mutta myös sen työntekijät säästyneenä aikana ja tehokkaammalla työtavalla.  Innovointia ruokkii se, että ollaan rohkeita ja pyritään jatkuvasti pohtimaan, miten joku asia voidaan tehdä vielä paremmin. Kun työntekijä saa muut innostumaan uusista ideoista, on lähes varma, että joku ideoista kantaa pidemmälle. Yhdessä tekeminen, toisten kuunteleminen ja uskallus olla ”hullu” – siinä jokaiselle esimiehelle eväät rohkaista työntekijöitä ensin ideoimaan ja sitten innovoimaan.

 Käytettyjä lähteitä

https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/laadunhallinnan_tuki/wbl-toi/kasitteet_ja_eurooppalainen_laadunvarmistuksen_viitekehys/innovaatio_ja_sen_siirto

http://virtual.vtt.fi/virtual/proj2/yjs/dokumentit/innovaatiot.pdf

https://www.menaiset.fi/artikkeli/ruoka/tutkija_kehitti_uuden_kasvisvaihtoehdon_jauhelihalle_talta_maistuu_nyhtokaura

https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/gold-green-foods-oy/26854442/taloustiedot

https://duunitori.fi/tyoelama/innovatiivisuus-miksi-se-on-tarkeaa-ja-miten-sita-voi-kehittaa/

[learningdigitality]

Lean Canvas blogiteksti

Ryhmämme innovaatioprosessi on lähtenyt ajatuksesta, että Validian tulisi tuottaa enemmän sisältöä, jolla he voivat suunnitelman mukaisesti ja systemaattisesti markkinoida henkilökohtaisen tuen palvelua. Alalla yleinen ongelma on myös henkilökohtaisten avustajien (työntekijöiden) vaihtuvuus sekä asiakkaiden negatiivinen suhtautuminen henkilökohtaisiin avustajiin, johon voi toki olla syynä edellä mainittu työntekijöiden vaihtuvuus.

Markkinoinnin kulmakivenä tänä päivänä puhutaan erilaisten sisältöjen tuottamisesta digitaalisiin kanaviin. Tällä tavalla annamme asiakkaille jotain ilmaiseksi, saamme heidät kiinnostumaan Validian palveluista ja muodostamaan mielikuvia Validiasta yrityksenä, eli rakentamaan brändiä. Suunnitelmallinen ja johdonmukainen blogin ylläpitäminen on ratkaisumme Validian näkyvyyden kasvattamiseen. Blogin avulla saamme markkinoitua kattavasti Validian palveluita, joilla houkuttelemme asiakkaita ottamaan itse yhteyttä Validiaan. Tunnettuus kasvaa ja Validia vahvistaa samalla asemaansa alan edelläkävijänä, sekä erottuu täten paremmin alan kilpailijoista. Blogia on helppo jakaa sosiaalisessa mediassa, jonka kautta saadaan enemmän liikennettä verkkosivuille.

Työ on työntekijöille kuormittavaa, joka sanomattakin vaikuttaa asiakaspalvelun, asiakaskokemuksen laatuun sekä työntekijöiden vaihtuvuuteen. Haluamme ratkaista kaksi toisiinsa sitoutuvaa ongelmaa: työntekijöiden hyvinvointi, joka vaikuttaa heidän vaihtuvuuteen ja asiakaskokemuksen haasteet.

Henkilökohtainen avustaja tekee tärkeää työtä. Hyvinvoinnin ja kommunikaation edistämisen eteen voi tehdä paljon pieniä asioita, joilla on todella merkitystä. Yksi ratkaisu voisi mielestämme olla applikaatio, jonka avulla henkilökohtaiset avustajat voivat verkostoitua, jakaa informaatiota, saada työhön liittyvää tietoa ja jakaa asiakkaan antamaa palautetta. Näin työntekijä, joka toimii kentällä pääsääntöisesti yksin asiakkaan kanssa, kokee kuuluvansa yhteisöön. Sisäinen viestintä on tärkeä osa työntekijöiden hyvinvointia.

Asiakaskokemus on jo sanana trendi, eikä turhaan. On ymmärretty, kuinka suuri merkitys palvelusuunnittelun kannalta on, että asiakkailta pyydetään reaaliaikaista palautetta saamastaan

palvelusta. Asiakaskokemuksen mittaaminen on tämän kaltaisessa palvelussa erittäin keskeistä. Henkilökohtainen apu on nimensä mukaan hyvin yksilöllistä ja jokainen asiakas voi kokea palvelun eri tavalla. Palaute auttaa Validiaa suunnittelemaan ja räätälöimään palveluita yhä paremmin asiakkaan todellisen tarpeen ja halujen mukaan. Pienillä asioilla voidaan muodostaa ja säilyttää hyvä asiakassuhde.

Asiakaskokemuksen mittaamiseen on monia eri keinoja applikaatioista kyselytutkimuksiin. Tärkeintä on kuitenkin jalkauttaa palauteprosessi henkilökohtaisten avustajien prosesseihin esimerkiksi heillä käytössä olevan applikaation kautta. Asiakkaan kuunteleminen on tärkeää. Asiakaskunnalle täytyy antaa äänitorvi, jota kautta heidän äänensä saadaan kuuluviin. Kun palaute on reaaliaikaista ja siihen reagoidaan nopeasti, palveluprosessi on hyvällä mallilla. Vaikka tämä syö kustannuksia, sen tuomat edut maksavat itsensä takaisin aivan varmasti.

Sosiaali- ja terveysala on suurennuslasin alla. Turha byrokratia, hankala ihmisten tavoitettavuus, työntekijöiden kuormittuminen ja tärkeän sisäisen tiedon vuotaminen kankkulan kaivoon koetaan yleisesti ongelmaksi. Toimien avoimesti, läpinäkyvästi ja informatiivisesti saadaan aikaan tunnettuutta, positiivista ja ammattimaista mainetta sekä yleistä hyvinvointia niin asiakkaille kuin työntekijöillekin.