laurikansikas-blog

[laurikansikas-blog]

Robotisaatio finanssisektorilla

Robotisaatio on kiinteä osa modernin yhteiskunnan digitalisaatiossa. Robotisaatio on suoraa seurausta tietotekniikan äärimmäisen nopeasta kehittymisestä. Sen avulla dataa saadaan prosessoitua aikaisempaa nopeammin, sekä tehokkaammin. Tekniikka on kehittynyt robotisaation saralla hurjaa vauhtia 2010-luvulla, eikä kehitys ole pysähtymässä mihinkään, pikemminkin päinvastoin, se on nopeutumassa vuosi vuodelta.

Varainhoidonpalveluissa tullaan hyödyntämään robotiikkaa erittäin paljon tulevaisuudessa, sen nopeuden sekä tehokkuuden ansiosta. Robotti pystyy tekemään rationaalisia päätöksiä esitetyn datan perusteella paljon nopeammin kuin ihminen. Tämän takia on arvioitu, että varainhoidossa tullaan tulevaisuudessa hoitamaan 80 prosenttia työstä robottien avulla. Työpaikkoja tulee siis katoamaan hyvinkin paljon.

Robotisaatio asettaa sekä haasteita, että mahdollisuuksia finanssisektorille. On arvioitava, missä määrin robotisaatiota voidaan hyödyntää asiakasrajapinnassa. Tällä hetkellä Royal Bank of Scotland:illa on käytössään IBM:n kehittämä Watson-tekoälyrobotti. Se on saatavilla tällä hetkellä noin 10 prosentille RBS:n asiakkaista.

Watson kykenee vastaaman asiakkaiden yksinkertaisimpiin kysymyksiin alle sekunnissa, ja se kykenee lukemaan 300 sanallisen tekstinpätkän alle 30 sekunnissa. Vaikeimpien kysymysten kohdalla robotti ohjaa asiakkaan asiantuntijan luokse, mutta pyrkii kuitenkin selvittämään vastausta kysymykseen asiantuntijan kanssa. Tässä hyödynnetään koneoppimista, robotti pyrkii saavuttamaan rationaalisen vastauksen yhdessä asiantuntijan kanssa, ja pyrkii hyödyntämään tätä vastausta tulevaisuudessa vastaavien tilanteiden ratkaisussa uusien asiakkaiden kanssa.

Robotiikkaa hyödynnetään laajalti myös niin sanotuissa perinteisissä back office-toiminnoissa. Robotteja hyödynnetään laajalti esimerkiksi lainapäätöksissä. Asiakkaan profiilin perusteella potentiaalinen asiakas pisteytetään tiettyjen tietojen perusteella, jonka mukaan tehdään päätös, myönnetäänkö hakijalle laina. Robotti pystyy siis arvioimaan asiakkaan soveltuvuutta äärimmäisen nopeasti, sekä tehokkaasti. Tämä puolestaan vapauttaa pankin resursseja muihin toimintoihin.

Robotiikan avulla finanssisektori kykenee sähköistämään mekaanisista toiminnoistaa suurimman osan, ja kykenee keskittämään työntekijöidensä työpanoksen liiketoiminnan kehittämiseen entistä vahvemmin. Tulevaisuuden työntekijä keskittyy lähinnä robotiikan avulla tuotetun datan analysoimiseen, sekä tutkimiseen. Tämä tarkoittaa yrityksille merkittävää toimintojen tehostamista, mutta kehitys uhkaa varsin monien ihmisten työpaikkoja. Moni joutuu ennen pitkää joko kouluttautumaan uudelleen pitääkseen kiinni työurastaan.

[laurikansikas-blog]

Immersiivinen ostamisympäristö

Digitalisaatio tuottaa yleiseen tietoisuuteen jatkuvasti uusia innovaatioita. Teknologian vauhti on ollut kertakaikkiaan hurjaa. Ajatellaan esimerkiksi kaksikymmentä vuotta taaksepäin, missä olimme silloin? Kännykät olivat juuri saapuneet markkinoille, samoin internet. Nämä olivat tosin tuolloin vielä varsin alkeellisia verrattuna tähän päivään, mutta ne olivat silti aikanaan täysin maailmaa mullistavia keksintöjä. Ensimmäistä kertaa historiassa olimme laji, joka kykeni viestimään mistä tahansa päin maailmaa minne tahansa päin maailmaa minä aikana tahansa. Mutta mihin olemme menneetkään vielä noista ajoista?

Nykyisin puhutaan yhteiskunnan kokonaisvaltaisesti digitalisaatiosta. Digistä on tullut arkipäiväinen asia, ja se ei hetkauta nykyihmistä lainkaan. On aivan normaalia selata sosiaalisen median feedia aamujunassa, ja ottaa kuvia kännykällään tuhansien ihmisten nähtäväksi. Mutta teknologialla on mielenkiintoinen ominaisuus, mikä erottaa sen monista muista asioista elämässä. Teknologia ei vaikuta tahtovan pysyvän paikoillaan. Sillä on mielenkiintoinen taipumus edetä koko ajan eteenpäin, kohti uusia läpimurtoja. Näitä läpimurtoja on tullut tälläkin vuosikymmenellä useampia.

Näistä läpimurroista kenties tunnetuimmat ovat virtuaalinen todellisuus (Virtual Reality myöhemmin VR), sekä täydennetty todellisuus (Augmented Reality, myöhemmin AR). Termit kuulostavat siltä, kuin ne olisi vedetty jostain halvalla tuotetusta 1970-luvun scifielokuvasta, mutta sitä ne eivät todellakaan ole. Nämä kaksi ovat tämän hetken kuumimpia digiajan trendejä.

VR:ssä ihminen kokee virtuaalisen kolmiulotteisen ympäristön ikään kuin oikeana silmille laitettavien näyttölasien kautta. Täten ihmisen kokemus oikeasta maailmasta hämärtyy, ja hän kokee olevansa virtuaalitodellisuudessa. Tätä voidaan hyödyntää erittäin monipuolisesti esimerkiksi videopeleissä.

AR:ssä oikeaa todellisuutta ollaan täydennetty virtuaalimaailman elementeillä, esimerkiksi heiluvilla kylteillä, sekä virtuaalihahmoilla. AR:ää käytetään useimmiten jonkun mobiililaitteen näytön lävitse, esimerkiksi kännykän avulla. Tällä tavalla oikeaan maailmaan saadan ujutettua virtuaalisia esineitä, ja lopputuloksena on erilaisilla kolmiulotteisilla esineillä ”täydennetty todellisuus”.

Lienee sanomattakin selvää, että vain taivas on rajana näiden kahden virtuaalisen alustan soveltamismahdollisuuksien kanssa. Jo nyt näemme sovelluksia, jotka hyödyntävät näitä kahta tekniikkaa suorastaan mullistavalla tavalla. Mutta miten näitä kahta aikamme suurinta mullistusta saataisiin osaksi menestyvää vähittäiskauppaa?

Yritykset voisivat hyödyntää virtuaalista todellisuutta omissa palveluissaan. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi virtuaalisen todellisuuden ostoympäristöt. Esimerkiksi PlayStation-kauppaan voitaisiin ujuttaa jonkun autonvalmistajan VR-sovellus, jonka avulla mahdollinen asiakas pääsisi vierailulle virtuaaliseen autokauppaan, jossa käytäisiin virtuaalisen autokauppiaan kanssa lävitse merkin tuoreimpia malleja. Autoihin pääsisi tutustumaan lähietäisyydeltä, ja niiden ajo-ominaisuuksia voisi testata virtuaalisesti esimerkiksi jossain ajosimulaattorissa. Mahdollisuudet ovat lähes rajattomat.

Laajennettua todellisuutta voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kivajalkakaupoissa todellisuuteen ujutetun grafiikan muodossa. Asiakas voisi ladata jonkun tietyn kauppaketjun AR-sovelluksen, jonka avulla hän pääsisi tutustumaan virtuaalisella todellisuudella täydennettyyn liikkeeseen, jossa olisi esimerkiksi kolmiulotteisella grafiikalla luotuja tietoiskuja erilaisista tuotteista, ja niiden hinnoista. Kaupassa käynnistä voisi tulla aivan uudenlainen kokemus AR-tekniikan avulla.

[laurikansikas-blog]

Inbound-markkinointi nykyajan digitaalisessa liiketoiminnassa

Inbound-markkinointi on osa nykyaikaisen yrityksen markkinointia. Inbound markkinoinnin keskiössä on ennen kaikkea brändin avulla tuotettu lisäarvo asiakkaalle. Vahvat brändit pyrkivät luomaan sellaista sisältöä asiakkaille, jota asiakkaat haluavat mahdollisesti jakaa. Puhutaan mielikuvista ja ennen kaikkea siitä, millä tavalla brändi esitetään asiakkaille. Fokus on ennen kaikkea sisällön luomisessa, sekä selkeän brändikuvan kasvattamisessa. Tämän saavuttamiseksi hyödynnetään monia kavania, aina videopeleistä blogeihin saakka.

Vahvat, tunnetut yritykset pyrkivät luomaan omasta julkisuuskuvastaan entistä vankempaa sosiaalisen median kautta. Erityisen yleistä tämä on sellaisten yritysten keskuudessa, joiden suurimpia kohdesegmenttejä ovat nuoret. Näitä ovat esimerkiksi urheiluvälinevalmistajat, jotka kilpailevat somessa somenäkyvyydestä sponsoroitujen urheilijoiden, sekä omien somekanavien kautta.

Erityisesti Adidas on pyrkinyt luomaan vahvaa preesensiä sosiaalisessa mediassa. Tästä ovat hyvänä esimerkkinä lukuisat somekanavat, sekä mittavat ”somekampanjat” uusien tuotteiden julkistamisen yhteydessä. Kun Adidas julkaisi uuden jalkapallokenkämallin marraskuussa, ilmestyi jalkapalloihmisten feedeihin kuvia argentiinalaispelaaja Paulo Dybalasta kyseisen nahkakengän päällisestä ommellussa naamamaskissa, joka symboloi hänen maailmankuulua Robin Hood-tyylistä maalituuletustaan.

Adidas on hyödyntänyt myös muita kanavia omassa markkinoinnissaan, jotka pyrkivät ohjaamaan asiakasta oman inbound-markkinoinnin pariin. Hyvänä esimerkkinä tästä on Adidaksen läsnäolo Ea Sportsin tuottamassa Fifa-jalkapallopelissä. Kyseisessä pelissä pelaaja valitsee oman virtuaalisen jalkapalloilijan varusteiksi Adidaksen vermeitä, sillä kyseinen hahmo on Adidaksen ”sponsoroima” pelin tarinapelimuodossa. Näin luodaan linkkejä pelaajan omien kokemusten, sekä brändin välille. Inbound-markkinointi tukee pelaajan kokemusta adidaksesta modernina, ”coolina” brändinä, joka esittäytyy huippupelaajien valintana myös kentän ulkopuolella.

Inbound-markkinointi on siis yhteyksien luontia kohdesegmenttien, sekä yrityksen välille. Tavoitteena on löytää yhteistä säveltä monipuolisen ja mielenkiintoisen sisällön kautta. Kuluttajalle ei myydä ainoastaan tuotetta, vaan elämäntyyliä. Asiakkaalle syntyy sellainen mielikuva, että tämän brändin kautta tullaan osaksi elämäntyyliä. Tätä elämäntyyliä sitten markkinoidaan yrityksen somekanavissa. Kyse on mielikuvien synnyttämisestä, sekä asiakkaiden houkuttelemisesta niiden kautta. Moni asiakas ei varsinaisesti ajattele tulleensa markkinoiduksi, vaan hän lähinnä ajattelee etsivänsä kivaa somesisältöä omaan feediinsä.

[laurikansikas-blog]

Pelillistäminen osana menestyvän yrityksen liiketoimintaa

Mobiilipeliteollisuus on nykypäivänä yksi suurimpia digitalisaation aallon harjalla olevia kultakaivoksia. Kehitysnopeus on ollut alalla hurjaa. Vielä noin viisitoista vuotta sitten Rovion toimitusjohtajan puheille siitä, että mobiilipeliteollisuus olisi joku päivä suurin videopeliteollisuuden ala, naureskeltiin avoimesti päin naamaa. Eihän kukaan nyt mitään kännyköitä tuntitolkulla räpläile, ajateltiin tuolloin. Samat kaikkien alojen asiantuntijat tietysti uskoivat Nokian voittamattomuuteen, eihän ne kiinalaiset mitään puhelimia osaa tehdä. Kuinkas sitten kävikään?

Nykyisin mobiilipeliteollisuudessa liikkuvat miljardien dollarien rahat, ja sijoittajat ottavat alan toimijat vakavissaan. Monien pelien ansaintalogiikka piilee matalassa lähestymiskynnyksessä, sekä ovelissa pienissä sovelluksen sisäisissä pikaostoissa. Vaikka näitä ”mikrotilisiirtoja” vihataankin antaumuksella netin keskustelupalstoilla, ovat ne silti varsinainen rahasampo alan toimijoille. Kerran kun on koukussa, on hyvin vaikeaa päästä irti. Sijoittajat kiittävät, ja karavaani jatkaa kulkuaan. 

Osa peleistä on niin tunnettuja, että ne näkyvät jopa julkisuudenhenkilöiden somekanavissa. Jotkut miljardöörit vitsailevat ajatuksella, että ostaisivat jonkun pelifirman ulos, saadakseen jonkun hiukan ärsyttävältä tuntuvan pelin pois jatkuvasta julkisuuden valokeilasta. Samaan aikaan pohditaan, olisiko edes monimiljardöörillä varaa ostaa ulos edes mitään tunnettua pelifirmaa. Sen verran suurista rahoista kuitenkin puhutaan.

Mobiilipelien voittokulku on kantautunut myös muihinkin kuin peleihin. Puhutaan sovellusten pelillistämisestä, eli siitä, että jotain arkista hyötysovellusta muutetaan osallistavampaan, kenties koukuttavampaan suuntaan. 

Pelillistäminen ulottuu jokaiselle elämänalueelle, aina pankin kulutusta mittaavista sovelluksista yrityksen esimiehen pätevyyttä mittaaviin testeihin. Itse pelillistämisestä on tullut bisnes, jolla raavitaan rahaa yritysten liikevoitoista. Kaikkien on päästävä mukaan, mikäli haluaa pysyä kehityksessä mukana.

Pelillistämisellä halutaan tehdä ”tavallisen harmailta” tuntuvista sovelluksista innostavampia, sekä interaktiivisempia. Kulutustottumukset pisteytetään, säästötavoitteista saa palkintoja. Monissa peleissä olevat pelimekaniikat sulautetaan osaksi jokapäiväistä elämää. Tavoitteena on saada sovelluksia käyttävistä henkilöistä entistä motivoituneempia, sekä sitoutuneempia sovellusten kuluttamiseen.

Pelillistäminen tekee sovelluksista interaktiivisempia, sekä hiukan toiminnallisempia käyttää. Hyvänä esimerkkinä pelillistämisestä on OP:n ylläpitämä Pivo-sovellus, jolla pankin asiakas pystyy seuraamaan monipuolisesti omia kulutustottumuksiaan. Kuukaudessa kulutetut rahat esitetään graafisessa statistiikassa, jossa käyttäjä kykenee vertailemaan esimerkiksi eri kuukausien kulutustottumuksiaan. Käyttäjä voi asettaa itselleen erilaisia tavoitteita kulutuksen suhteen, sekä arvioida omaa kulutustaan objektiivisesti. Tällainen tekee monelle taloudenhallinnasta mielekkäämpää.

[laurikansikas-blog]

Digitalous mediassa

Digitalous on aiheena erittäin ajankohtainen, ja siksi se onkin mediassa näkyvillä tällä hetkellä varsin laajalti. Digitaalisen liiketoimintaan liittyy paljon kysymyksiä tällä hetkellä, ja suurella yleisöllä on varsin paljon halua saada niihin vastauksia. Elämme kuitenkin tällä hetkellä varsin mullistavaa aikakautta, joka voisi jopa vertautua 1800-luvun teolliseen vallankumoukseen eräällä tavalla. Käsillä on tuotantotaloutta merkittävällä tavalla koskeva uudistus, jonka vaikutukset ovat kauaskantoisia tulevaisuuteen.

Kauppalehdessä aihetta on käsitelty varsin laajalla rintamalla, onhan kyseessä liiketaloutta käsittelevä tunnettu julkaisu. Tarkalleen ottaen Kauppalehden verkkosivuilla on 9600 aihetta käsittelevää artikkelia.

Valitsin Kauppalehdestä kaksi artikkelia lähempää tutkistelua varten digitalouden tiimoilta. Ensimmäinen niistä on otsikoitu seuraavasti: ” Microsoftin tutkimus: Suomalaisyrityksissä tekoäly on vielä johdon asia – ”Hallitusten pitäisi ymmärtää yhtä hyvin kuin johdon”.

Kyseinen artikkeli käsittelee suomalaisyritysten suhtautumista tekoälyyn, ja sen soveltamiseen liiketoiminnassa. Artikkelin mukaan tekoäly nähdään edelleen lähinnä yrityksen johdon asiana, eräänlaisena suuntaviivana joka ei löydä konkretiaa varsinaisten työntekijöiden arjesta. Tutkimuksen mukaan suomalaisyrityksistä 73 prosenttia arvioi tekoälyn olevan tärkeää yhtiön ylimmälle johdolle, siinä missä se nähdään tärkeänä vain 23 prosentille työntekijöistä. Ylimmän johdon ja työntekijöiden välillä nähdään siis selkeä ero suhtautumisessa tekoälyn tärkeyteen yritystoiminnassa.

Artikkeli kertoo omaa karua kieltään siitä, kuinka lastenkengissä tekoälyn nähdään vielä olevan suomalaisten yritysten arjessa. Vaikka suomalaisyritykset uskovatkin tekoälyn tuovan paljon uusia mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen, vain 14 prosenttia suomalaisyrityksistä käyttää tekoälyä aktiivisesti omassa liiketoiminnassaan. Digitalisaatiossa on siis vielä varsin paljon petrausvaraa suomalaisyrityksillä.

Toinen artikkeleistani käsitteli suoraan teknologista innovaatiota. Artikkeli oli nimetty seuraavasti: ” Google-taustainen Wing alkaa kokeilla tavaroiden drooni-kuljetuksia Helsingissä – talvisää paras testaukseen”.

Tämä artikkeli kertoi australialaisesta startupista, joka on erikoistunut tavaroiden kuljettamiseen droneilla, eli miehittämättömillä pienlennokeilla. Australialaisyritys Wing kehittää paraikaa tavaroiden kuljettamiseen erikoistunutta drone-järjestelmää, jolla on tarkoitus kuljettaa ilmateitse lääkkeitä, ruokaa ja muita tarvikkeita. Yritys arvioi ilmakuljetusten tulevan 16-22 kertaa autoteitse tapahtuvaa tavaraliikennettä vähäpäästöisemmiksi. Yhtiö on jalkautumassa paraikaa Eurooppaan, ja kertoi valinneensa Helsingin testilentoja varten otollisten sääolosuhteiden, sekä uuteen teknologiaan innokkaasti suhtautuvan väestön johdosta.

Näen dronekuljetuksilla olevan paljon potentiaalia tulevaisuudessa. Kyseessä on kuitenkin tapa, millä saadaan kuljetettua pieniä määriä tavaraa nopeasti ilmateitse paikasta toiseen, ilman autoteiden tuomia rajoitteita esimerkiksi ruuhka-aikaan. Dronet voisivat korvata esimerkiksi taksien lääkekuljetukset sairaalasta toiseen varsin mutkattomasti. Huolenaiheena ainakin itselläni on, miten rajut sääolosuhteet vaikuttavat heiveröisten dronejen lentomahdollisuuksiin. Kehitetäänkö mahdollisesti järeämpiä lennokkeja kovia ilmoja, ja painavia kuormia varten?

Lähteet: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/google-taustainen-wing-alkaa-kokeilla-tavaroiden-drooni-kuljetuksia-helsingissa-talvisaa-paras-testaukseen/40fbaaef-aa86-4358-889f-7205dc04f761

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/microsoftin-tutkimus-suomalaisyrityksissa-tekoaly-on-viela-johdon-asia-hallitusten-pitaisi-ymmartaa-yhta-hyvin-kuin-johdon/c7ac0ad3-e1a8-4da5-8c37-0e7c9c384069

[laurikansikas-blog]

Mitä on digitaalinen liiketoiminta?

Nykyajan liikemaailma on yhä vahvemmin verkottunut internetiin. Käyttämämme palvelut ovat sähköistyneet hurjalla vauhdilla, hyvänä esimerkkinä tästä ovat esimerkiksi ns. oman alamme, eli finanssisektorin palvelut. Konttoreita ollaan lakkautettu, ja palvelut ovat tiivistyneet yhä enemmän digitaalisille alustoille. Palveluita ollaan saatu helpotettua, ja yksinkertaistettua rutkasti, mutta samalla muutoksen nopeus on hämmentänyt monia. Varmaa on joka tapauksessa, että muutosvauhti tulee säilymään samana, ellei tule jopa kiihtymään, tulevaisuudessa.

Digitaloudessa yhä tärkeämpänä osana on asiakkaan ottaminen huomioon ottaminen. Palveluiden ollessa saatavilla napin painalluksesta,  on eri palveluntarjoajien välinen vertailu helpottunut asiakkaalle huomattavan paljon. Nykyisin asiakas voi vertailla eri pankkien palveluita eri välilehtien välillä sekunneissa, siinä missä ennen käytiin paikan päällä konttorissa haistelemassa tunnelmaa. Visuaalisuus, ja palvelumuotoilu on noussut arvoon arvaamattomaan, keskiössä on innovaatio ja uusien ideoiden soveltaminen. Asiakkaalle on saatava luotua lisäarvoa.

Digitaalinen liiketoiminta mahdollistaa yrityksille uusia toimintaympäristöjä, ja kanavia segmenttien saavuttamiseen. Nykyaikana sosiaalinen media näyttelee yhä suurempaa roolia ihmisten elämissä, ja sen oikeaoppinen hyödyntäminen on nykyajan yrityksille elinehto kestävän liiketoiminnan rakentamisessa. Jotkut yritykset osaavat hyödyntää somea paremmin kuin toiset. Tämä luo eräille yrityksille tiettyä etumatkaa asiakkaiden tavoittamisessa.

Teknologian kehittyessä digitaalisesta liiketoiminnasta tulee yhä syvällisempää, ja interaktiivisempaa. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat erilaiset tekoälyn varaan rakennetut palvelut, kuten bottiasiakaspalvelijat. Erilaiset IT-alan toimijat kehittävät jatkuvasti yhä kehittyneempiä tekoälyratkaisuja, joita voidaan hyödyntää yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä. IT-firmat kilpailevat yhä älykkäämmillä, kehittyneimmillä ratkaisuilla esimerkiksi Internet of Things-ratkaisuissa, pilvipalveluissa, serveriarkkitehtuurissa, sekä tekoälyssä. Kaikki nämä omalta osaltaan kiihdyttävät liiketoimintojen digitalisaatiota.

Tekoäly mahdollistaa liiketoiminnan digitalisoitumista aivan uudella tavalla. Tekoälyä voidaan hyödyntää monella eri osa-alueella, aina data-analytiikasta asiakaspalvelurajapintaan saakka. Esimerkiksi IBM:n kehittämää Watson AI:ta voidaan soveltaa yrityksen tuloksen analysoinnista kansainvälisen avaruusaseman henkilökohtaiseksi avustajaksi asti. Tulee kuitenkin pitää mielessä, mitkä ovat tekoälyn rajat tällä hetkellä. Pystytäänkö asiakkaille luomaan samalla tavalla lisäarvoa esimerkiksi asiakaspalvelutilanteessa? Yleinen konsensus tällä hetkellä tuntuu olevan, että asiakkaat suosivat ns. luonnollista asiakaspalvelutilannetta enemmän, mutta tilanne saattaa muuttua tulevaisuudessa. Joka tapauksessa tekoälyä voidaan hyödyntää back office-toiminnoissa äärimmäisen tehokkaasti.

[laurikansikas-blog]

Reflektointia fasilitoinnista

Pääsin toimimaan ryhmämme fasilitaattorina keskiviikkona 14.11. Näen fasilitoijan roolin ennen kaikkea opastajana, en niinkään autoritäärisenä johtajana. Fasilitoinnin on mahdollistettava rikas ajatusten virta, ja uusien ideoiden avaaminen yleiseen tietoisuuteen. Käskevä tyyli ei ruoki tällaista pohjaa innovoinnille, ihmisille on annettava vapautta ilmaista itseään, ja samalla kyseenalaistaa kaikki eteen tuleva.

Fasilitoijan tulee olla luova myös itse. Kaavoihin ei saa kangertua, vaan fasilitoijan on toimittava ikään kuin rakennusmestari rakennustyömaalla, aina ei voi mennä tekstikirjan mukaan, vaan tarvitaan nopeita ratkaisuja eteen tuleviin ongelmiin. Valmius reagoida nopeasti eteen tuleviin ongelmin on olennaista fasilitaattorin kannalta, hänen tulee viedä ryhmää eteenpäin mahdollisten sudenkuoppien ilmestyessä ryhmän eteen. Fasilitaattorin tulee kuitenkin kuunnella muuta ryhmää, ja pitää tietty pelisilmä sen suhteen, kuinka pitkälle hän voi mennä.

Toisin kuin päämäärätön tajunnanvirta, fasilitoinnilla on kuitenkin aina jokin tietty rakenne. Fasilitointi näyttää tietä uusille ajatuksille, ja auttaa jäsentelemään niitä. Tämän takia fasilitointi on tehokas työmuoto erilaisissa tiimeissä, se luo selkeät raamit, joissa jäsenet saavat vapaasti toteuttaa itseään. Tämä tekee ajatustyöstä tehokasta, ja työntekijät saavat keskittää rajalliset resurssinsa olennaisimpien asioiden kanssa pähkäilemiseen. Tällä tavoin fasilitointi on eräänlaista lean-työskentelyä, ylimääräinen hukka saadaan karsittua pois.

Fasilitointi siis tuottaa tehokkaita ratkaisuja tiettyjen raamien varassa, olematta kuitenkaan liian autoritaarinen osallistujille. Tämän takia monet yritykset hyötyvät fasilitoinnista silloin kuin sitä käytetään hyvin ja oikeisiin tarkoituksiin. Fasilitoinnissakin on käytettävä järkeä, on otettava huomioon millaisiin asioihin on järkevää kiinnittää huomiota, ja millaisiin ei.

Oma kokemukseni fasilitoinnista oli varsin mieltä avartavaa. Huomasin, että fasilitointi antaa eväät tuottavaan työskentelyyn, josta hyötyvät kaikki osapuolet. Fasilitointi antoi minulle, sekä ryhmälleni, mahdollisuuden löytää uusia näkökulmia tiettyjen raamien kautta. Joitain ajatuksia ei oltaisi saatu koskaan ilmoille ilman näitä raameja. Pääsimme myös tehokkaasti etenemään työskentelyssämme, turhalle jahkailulle ei jäänyt sijaa. Osittain tämä johtui tiukasta aikataulusta työskentelyn suhteen, mutta fasilitointiin suunniteltu Six Thinking Hats-ajattelumalli auttoi tässä omalta osaltaan.

Fasilitointitaidot ovat olennaisessa osassa tulevaisuuden työelämässä. Koska työelämä kehittyy kokoajan enemmän asiantuntijapainotteisempaan suuntaan automatisoinnin myötä, on luovalle ajattelulle yhä enemmän tilaa mitä erilaisemmissa organisaatioissa. Täten fasilitointitaidoista on hyötyä eritoten toiminnan kehittyessä yhä digitaalisempaan suuntaan.