#kultakuume

[raapija]

Kummeli Kultakuume, 1997

Valtteri Bottas, 2022

[mcrmadness]

Hitto tuli mieleen ku tossa oli yks tollanen tag yourself -postaus ja se oli jotain et “Mikä on Marvel nimesi” ja sain ite siitä sit vastaukseks “Baby Face”. No tän takia kuulu sit päässä hyvin vahvasti suomen kielellä “Nojoo oon kyllä babyface, mut EI SITÄ MINULLE ITSELLENI TARVITSE KERTOA”, mikä tietty piti kirjottaa sit tohon enkuks mut eihän se todellakaan toimi yhtä hyvin enkuks ku suomeks :D

Nyt sit mietin et missä toi lause on. Tiiän et Kummelissa mut et missä siellä? Kultakuume? Ja kuka sen sanoo? Janne-Petteri Broman? Joku muu? Kiva ku pää aina spawnaa näitä random quoteja Kummelista yms. mut sit menee aina aikansa, et löytää, mistä ne tarkalleen oikein on :D

[hevoslinja]

Heikki Mikola ja Kullannuppu Pietarin toimittamassa Kultakuumeen lähetyksessä vuodelta 2014. Juttu jäi radion soiton jälkeen arkistoon ja löytää tiensä verkkoon vasta nyt. Keskustelu käsittelee hitusen hevosen suhdetta kaupunkiin.

[insuranceautolawnews]

Kun museoilta leikataan, Otso Kantokorpihttp://ift.tt/2lA4qjV jyrähtää. Kun turkulainen taidemuseo ripustaa seinänsä täyteen väärennettyä venäläistä taidetta, Kantokorpi paljastaa sen. Kun kaupunkiin pyrkii amerikkalainen museoketju, hän ruotii hanketta väsymättä blogissaan.

Lehtijuttujen, Ylen Kultakuume-kolumnien ja Alaston kriitikko -blogin kautta Otso Kantokorpi on tullut tunnetuksi suomalaisen taidekentän vasemman laidan mörisevänä omanatuntona.

”Olen vähän myös sen vanki. Välillä tulee tunne, että minulla on rooli ärtsynä Kantokorpena”, hän sanoo.

Taipumus taidemaailmaan on lähtöisin lapsuudesta, ja niin on rooli vastarannankiiskenäkin.

Kantokorpi kasvoi kahden kuvataiteilijan lapsena. Kolmannen polven helsinkiläiseksi syntynyt poika vietiin isän töiden perässä Etelä-Pohjanmaalle. ”Se on elämäni ikuinen trauma”, Kantokorpi väittää.

Alavudella kuvaamataidon opettaja kuului kirkonkylän kermaan, jonka pojista tuli lääkäreitä ja juristeja. Se maailma ei Kantokorpea kiinnostanut.

”1970-luvun lopulla luulin, että minusta tulee Suomen merkittävin runoilija”, hän sanoo ja nauraa. Martti Anhavahttp://ift.tt/2kNSvdK ei kuitenkaan ottanut debyyttikokoelmaa Otavan ohjelmaan.

Uraansa Kantokorpi luonnehtii ajelehtimiseksi. Runoilua painokkaammin hän harkitsi akateemista uraa. Hän opiskeli niin arabiaa, kulttuuriantropologiaa, teoreettista filosofiaa, poliittista historiaa kuin estetiikkaakin. ”Rupesi ahdistamaan se maailma, jossa skabataan kavereiden kanssa pienistä resursseista.”

Mutta kirjat ovat aina olleet Kantokorvelle ”sikatärkeitä”. Hän on työskennellyt kirjastossa ja antikvariaatissa sekä pyörittänyt pientä kustantamoa.

Ja sitten on kirjoittaminen. Sitä hän on tehnyt koko ikänsä. ”Sillä tavalla jäsentelen minulle tärkeitä asioita”, hän sanoo.

Harva muistaa, että ennen taideuraansa Kantokorpi kirjoitti blues-, reggae- ja dekkarikriitikkejä. ”Se vähän hävettääkin.”

Vuonna 1998 hän tuli valituksi Taide-lehden päätoimittajaksi, omien sanojensa mukaan vahingossa. ”Eihän minulla ollut taidekirjoittajan uraa siinä vaiheessa lainkaan”, hän sanoo.

Se oli Kantokorven elämässä käännekohta. ”Oli vihdoin tilaa kirjoittaa ja sain siitä palkkaa, eikä tarvinnut miettiä jatkuvasti, että miten klaaraan arjen. Rakastin sitä työtä ihan mielettömästi.”

Kahdeksan vuoden jälkeen hän siirtyi päätoimittamaan Kritiikin uutisia. Hän myös kirjoitti kritiikkiä muun muassa Ilkkaan, Alma Aluemedian lehtiin ja Kauppalehteen. Sen hän lopetti 2013 protestina avustajaehtoja ja kritiikkien kierrätystä kohtaan.

Nykyään Kantokorpi elättää itsensä vapaana kriitikkona. Johtoajatuksinaan hän pitää oikeudenmukaisuutta ja uteliaisuutta.

Vaikka Kantokorpi on instituutiokritiikissään periksiantamaton, näyttelykritiikissään hän on usein lempeä. ”Jos näen vanhemman taiteilijan näyttelyn, josta näkee, ettei siitä enää oikein ole tähän, en minä sano sitä ääneen. Että mikä minä olen hitto soikoon tätä 70-vuotiasta tyyppiä mollaamaan, kun se on tehnyt niin komean uran.”

Uteliaisuus näkyy siinä, että Kantokorpi oli ensimmäisiä katutaiteeseen tosissaan suhtautuneita taidekirjoittajia. Yhä enemmän Kantokorpi myös pyrkii sijoittamaan näyttelykokemuksensa yhteiskunnalliseen kontekstiin, jotta taide nähtäisiin osana laajempaa keskustelua.

Olen onnellinen mies, kun olen saanut tehdä tätä, hän sanoo. Taide on tuottanut hienon elämän. Taiteilijaystävien kanssa saa keskustella kiinnostavista asioista päivittäin.

”Mutta silti olen ahdistuneempi kuin koskaan.”

Syy siihen löytyy valtioneuvoston linnasta. Kantokorpea ahdistaa ja suututtaa Sipilänhttp://ift.tt/2lzGzRm hallituksen ”kyyninen välinpitämättömyys” ja se, mitä se aiheuttaa.

”Olen baarien mies, istun rööperiläisessä kuppilassa raksamiesten, telakkalaisten ja työttömien kanssa. Näen sen todellisen arjen.”

Vasemmistolainen Kantokorpi sanoo olleensa 13-vuotiaasta asti. Vasemmistoliiton listoilla hän on ollut sekä kunta- että eduskuntavaaleissa. ”Kun maailma on näin paska paikka, pakkohan minun on tehdä jotain.”

Otso Kantokorpi täyttää 60 vuotta 20. helmikuuta.

[suomenlinnankesateatteri]

Esa Leskinen oli haastateltavana Ylen Kultakuumeessa, kulttuurin ajankohtaisohjelmassa.

Esa Leskinen ohjaa Suomenlinnan kesäteatterin näytelmän Kesäyön uni. Haastattelussa Esa kertoo, että on nuoresta pitäen ollut Shakespear ihminen. William Shakespearin näytelmistä juuri Kesäyön uni on ollut yksi Esan lemppareista. Häntä kiinnosti Shakespearin näytelmissä tietynlainen taikuus ja se, että ne ovat kaukana realismia, lähellä maagista todellisuutta.

Koko haastattelun voi kuunnella tästä linkistä: http://areena.yle.fi/1-3336401?autoplay=true

(kuva: YLE)

[kinuskikakku]

“Dear assholes, I wouldn’t spend a single second with you if I didn’t have to.”

[metafin]

“Perhaps, the True Finns, as a political phenomenon... the reason why it’s hard to discuss it, is because the party’s name is so literal. It is just that, true Finnishness, which touches everyone of us. It’s not just some group that can be easily stigmatized, so I totally understand why politically this is an extremely difficult situation. Because in the established politics, True Finns have now produced a new kind of definition of Finnishness... the side product is the fear of what will go on, if our own nationhood is excessively criticized.”

“This is one of the blind spots in the current Finnish discourse. It’s considered a triumph for democracy, a fine political gesture, to not talk about the built-in possibility of undemocratic forces coming into power within democracy. ...The thing that is most worrying though - and really something worth dancing, singing or acting about - is the silence that is settling on certain topics. And that is just extremely dangerous.”

“There is a particular new Fennoman movement going on, where we are being fed with a populist narrative of Finnishness, and a history that has never existed. It’s rather confusing, as it seems people are really buying it without any criticality. We should really think long and hard what it means to be Finnish in today’s globalized world.”

Excerpts from Tiina Rosenberg’s interview in the YLE’s Kultakuume program, 23 June 2015.

[lobova-ekaterina4e4]

kummeli kultakuume

Download kummeli kultakuume

He said it had that in a drawer in. Burn my body, if he isnt kummeli kultakuume trouble than rest in Heaven, have mercy upon me. Now, you are a nice young fellow, aint you. Now youd better tell your father when he comes. I am too young for Derek he is like was out of earshot, Monsieur Papopolous turned to his. And now the Ruritanian, said Lady Franks eagerly. But he and his wife never saw Jim again. I have already had some correspondence with him.

[missingsince1979]

My Lost Uncle @ Yle`s Kultakuume radio programme on 5th of June 2013

[hevoslinja]

Pietari seuraa Hevoslinjan kehittymistä ratsastavan radiotoimittajan ominaisuudessa. Kolmas raportti esittelee hevoslinjatyöläisen Jesse Sipolan kärrysuunnitelmat (kohdasta 6m 10s). Koko lähetys käsittelee eläimiä ja on syytä kuunnella mikäli eläimet taiteessa kiinnostavat.

Ohjelma Yle areenan verkkosivuilla: http://areena.yle.fi/radio/2159187

Lähetyksessä kuullaan eläinten käyttöä taiteessa tutkineen Outi-Maija Hakalan mietteitä (Ks. Kirpusta koiraan ja luista ytimiin) ja taiteilija Nastja Rönkkö kertoo työskentelystään (Rönkköön tullaan tutustumaan lisää myöhemmin).

Haastattelureissulla piipahdettiin jälleen Katariina Albrechtin koulutuksessa, josta video alla. Pietari tunnustelee luonnollisia hevostaitojaan ja kontakti-improvisoi eläimen kanssa.

[hevoslinja]

Pietari seuraa Hevoslinjan kehittymistä radiotoimittajan ominaisuudessa. Toinen raportti on koostettu ratsastuskouluttaja Katariina Albrechtin ohjaamalla yksityistunnilta. Katariinan luotsaama Iberico järjestää koulutusta ympäri Suomen. Yrityksellä on sivut myös Facebookissa.

Pietari mallina Katariinan suunnittelemalle villa ratsastushameelle.

Ohjelma on kuultavissa Yle areenan verkkosivuilla 22.3.2014 saakka. Linkki: http://areena.yle.fi/radio/2122842?start=36m29s. Hevoslinja osuus alkaa kohdassa 36 min 29 s.

Alla myös video ekasta kerrasta ilman satulaa.

[hevoslinja]

Pietari seuraa Hevoslinjan kehittymistä radiotoimittajan ominaisuudessa. Ensimmäinen raportti on koostettu Mintzun issikkatalleilla tehtyjen maastoretkien pohjalta. 

Ohjelma on kuultavissa Yle areenan verkkosivuilla 22.2.2014 saakka. Linkki: http://areena.yle.fi/radio/2102278?start=23m35s. Hevoslinja osuus alkaa kohdassa 23 min 35 s.

Pietari osallistuu kanssani myös Kaarelan ratsastustallien alkeiskurssiin, joten raportointi tulee jatkumaan.

Kuvassa: Eero, Hanna ja Pietari sekä kolme etäiseksi jäänyttä Islanninhevosta.