#kirjeenvaihto

[univelkakierteessa]

Immeiset hei, onko nykyaikana olemassa jotain kirjekaveripalstoja tai kirjeenvaihtosivustoja joista porukka lähettää ihan etanakirjeillä ja joissa ikähaitari olisi vaikka 18-35v? Joskus muinaisuudessahan näitä oli sanomalehdissä, ysi yhdistää ja hesarissa joku vastaava.

Tuli mieleen korona-aikana kaverin kanssa aloitetusta kirjevihkosta (vihko jota lähetellään postissa)

[anirobot]

Quarantine measures in ancient Mesopotamia: how was the dangerous infectious disease treated 4,000 years ago?

King Zimri-Lim's weapons were so familiar to us modern people quarantine, Hygiene and social distance against this infectious disease...

[hauskojakuvia]

paulies kirjain lähikuva tekstiä paperille

[skruttet]

Tove Janssonin kirjeenvaihto

[eksopolitiikka]

Vale, emävale, rokotetilasto

Vale, emävale, rokotetilasto

Tarkat kuvaukset vaikutuksista eivät ole hiustenhalkomista; se on paljon kaivattua tarkkuutta, jolla vältetään sekaantuminen äärimmäisen monimutkaiseen ja tiheään tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen debattiin, jota käydään COVID-19 rokotteiden ympärillä. Se ei tarkoita, että 95% ihmisistä ovat saaneet suojan sairaudelta rokotteella — mikä on yleinen väärinkäsitys rokotesuojasta, joka löytyy myös Lancet Infectious Diseasesin pääkirjoituksesta.

Tämä julkaistiin kirjeenvaihdossa maaliskuun 8. päivänä julkaistussa The Lancetin numerossa, joka on johtava vertaisarvioitu lääketieteen tiedejulkaisu. Se painottaa, että jopa aiheeseen keskittyneissä tiedepiireissä väärinymmärrykset raportoitujen rokotetehokkuuslukujen tarkoituksesta ja merkityksestä ovat edelleen läsnä. Jos tiedeyhteisö tekee virheen omissa tulkinnoissaan, se voi vaikuttaa poliittisten päättäjien toimintaan, jopa kaikkein koulutetuimpiin, ja tämä väärinymmärrys taas vuorostaan voi välittyä kansalle.

Viime viikkoina olen nähnyt todisteita artikkeleista, joilla korjataan joitain varhaisimpia väärinkäsityksiä, joista The Lancetin kirjeenvaihto oli huolissaan. Kuitenkin vielä kaameampi väärinymmärtämisen ja misinformaation muoto on jäljellä, ja sitä on kaikkialla.

It's actually pretty simple math. If you get Covid and you've been vaccinated, you're about 100 times less likely to die.

— Dr. Tom Frieden (@DrTomFrieden) July 27, 2021

Tom ei ole kuka tahansa lääkäri. Hän on entinen Center for Disease Controlin johtaja presidentti Barack Obaman hallinnossa. Hän myös levittää vaarallista misinformaatiota COVID-19 rokotteista. Se tulee aiheuttamaan väärinymmärrystä oikeassa elämässä, mikä voi johtaa monen ihmisen kuolemaan ja pahentaa pandemiaa.

Tri. Tom on väärässä. About niin väärässä kuin vain voi olla. Reaalimaailman data on näyttänyt, että rokotettujen kuolleisuus, jos he saavat COVIDin, voi olla 3-5.7 kertaa suurempi [1] kuin rokottamattomien.

Hyväksyttävä katastrofaalinen virhe

Entinen CDC:n johtaja tekee jotain mitä minä kutsun hyväksyttäväksi katastrofaaliseksi virheeksi. Tämänkaltainen virhe on sellainen joka sallitaan tehdä kun tekijä kuvittelee olevansa asiassa oikeassa. Argumentit ja tilastot, joita käytetään jokaisen ihmisen rokotetuksi saamiseen COVIDin varalta saavat paljon vähemmän syynäystä ja hyväksytään todeksi paljon helpommin kuin argumentit tai tilastot, jotka voisivat olla tuota tavoitetta vastaan.

Kun CDC:n entinen johtaja, tai kuka tahansa muu, sanoo että COVIDin saanut on 100-kertaisesti todennäköisemmin kuolemassa jos hän ei ole saanut rokotetta rokotettuun verrattuna, ei ole väliä sillä miten paisuteltu tuo luku on. Tämä annetaan hänelle anteeksi huolimatta siitä miten epätarkka luku on. Tavoite on saada kaikki rokotetuksi, eikä niinkään totuuden puhuminen, vaikuttaa olevan se mikä merkkaa.

Hyväksyttäviä katastrofaalisia virheitä on paljon.

Rokotteiden tehokkuus

Ymmärtääksemme miksi ihmiset väittävät, että nämä ihanat lisähyödyt ovat olemassa, me joudumme valitettavasti soveltamaan matematiikkaa. Mutta niin tekemällä vältämme sekaannuksen, ja vaarallisen disinformaation viranomaisilta ja niiltä, jotka haluavat vakuutella kaikille että ottakaa rokote.

Ymmärtääksemme rokotteiden tehokkuutta, Pfizer–BioNTechin mRNA BNT162b2:n kliinisessä kokeessa ollut diagrammi on erittäin hyödyllinen.

Punainen ympyräviiva näyttää, että rokotteen saaneilla, joita oli 21 669 ihmistä, infektion tarttuvuus laski. Keskimääräinen päivien lukumäärä yksittäisten infektioiden välillä kasvoi. Tuloksena on, että tietyn ajanjakson yli niiden ihmisten yhteismäärä, jotka saivat infektion, oli kuin olikin todella paljon matalampi kuin rokottamattomien infektioiden määrä.

Tässä kohtaa aiempi lausunto The Lancetissa “niistä jotka sairastuisivat COVID-19:n mikäli he eivät olisi ottaneet rokotetta” astuu mukaan kuvioihin. On järkevää olettaa, että punainen viiva muistuttaisi sinistä viivaa mikäli ryhmä ei olisi saanut rokotetta. Täten voisi laskea neliöiden lukumäärän sinisellä viivalla, joita esiintyy punaisten pallojen välissä, ja saada suhdeluvun siitä miten monta rokottamatonta saisi tartunnan per yksi rokotettu henkilö tietyssä ajassa.

Tehokkuussuhdeluku (taulukossa VE) on tapa yrittää tehdä tämä. Tähän tulee kuitenkin mukaan yksi kompleksisuuden lisätaso. Tutkijat kohtelevat tutkimuksessa olevia koehenkilöitä niinkuin heillä ei olisi toisiinsa nähden eroa. Joka päivä kun tutkimukseen otetaan mukaan henkilö, observaabelina pidetään henkilöpäivää. Jokainen tiettynä päivänä tarkkailtava henkilö mitataan ja lisätään henkilöpäivien mittariin. Tutkimuksen lopulla havaittujen infektioiden määrä jaetaan lasketulla henkilöpäivien lukumäärällä ryhmässä.

Esimerkiksi, jos kahta ihmistä havainnoidaan neljän päivän ajan, se on yhteensä kahdeksan henkilöpäivää. Jokaisen henkilön on mahdollista saada infektio kunakin päivänä, elleivät he ole jo infektoituneita. Se tekee yhteensä kahdeksan eri mahdollista hetkeä saada infektio. Kuitenkin, kun infektio on saatu, joku ei voi enää saada infektiota, jolloin henkilöä ei enää lasketa henkilöpäiviin. Tässä tietyssä tutkimuksessa käytettiin eri mittaria kuin yksi päivä, mutta idea pysyy samana.

Päivän lopulla tehokkuuslaskelma on tulosta siitä, että on laskettu asioita ja jaettu kokonaismäärä toisella luvulla. Me voimme ottaa lasketut luvut ja jakaa ne itse tullaksemme samoihin tehokkuuslukuihin. Käyttäkäämme dataa ≥ 7 päivää 2. annoksen jälkeen. Meillä on 21,314 ihmistä ja 4.015 aikayksikköä rokotettujen ryhmässä, ja 21,258 ihmistä ja 3.982 aikayksikköä rokottamattomien ryhmässä. Nyt me vertaamme tarttuvuutta, mikä oli 9 ja 172 havaittua infektiota näissä ryhmässä vastaavasti.

Lopuksi me otamme kaksi suhdelukua ja vertaamme niitä ja laskemme luvun, joka edustaa prosenttilukua nimeltä tehokkuus.

Tässä on tehokkuus taulukosta. Miinustamalla 1:stä mahdollistaa meidän esittää luku niin että suurempi on parempi, sen sijaan että käytettäisiin “golf-sääntöjä” missä pienempi on parempi. Lasku itsessään ei ole harhaanjohtava kun tietää miten se on johdettu. Mutta on tärkeää pitää mielessä idea mistä me puhumme kun me puhumme infektioista tietyssä aikayksikössä. On täysin järkevää vertailla infektioastetta kahden ryhmän välillä tällä tavoin.

Tämä ero on vieläkin tärkeämpi silloin, vaikka me emme tiedä näiden rokotteiden aikaansaamaa riskivähenntystä koeolosuhteissa, kun me emme tiedä voisiko se vaihdella ja miten jos rokotteet olisi annettu populaatioihin eri altistusaikoina, eri tartuntatasoilla ja hyökkäysasteilla. [2]

Reaalipopulaatiot

Israel tarjosi vilauksen Pfizer–BioNTech mRNA BNT162b2 -rokotteen todellisen maailman dynamiikkaan. Suuressa tutkimuksessa, joka on julkaistu toukokuussa 2021 The Lancetissa, käytiin läpi kansallista dataa, jota oli kerätty valtion rokotusohjelmasta. Kerätty data kykeni identifioimaan rokotteen saaneet kunakin päivänä, sen milloin heillä oli diagnosoitu COVID, oliko heillä oireita vaiko ei, ja sen milloin he menivät sairaalaan, joutuivatko he tehohoitoon ja kuolivatko he. Tutkimus on varsin läpikotainen, vaikka se kylläkin sisälsi virheitä, joista osaa ei ole täysin korjattu. Mutta voimme hypätä suoraan tutkimaan tehokkuuslukuja ja korjaamaan virheitä. Käytämme sivun 1825 taulukossa 4 esitettyjä lukuja.

Yläreunan valkoinen laatikoo sisältää infektioiden lukumäärät, joita tutkimuksen aikana oli havaittu. Voimme käyttää kaikkia ikäryhmiä (All Ages). Rokottamattomien ja rokotettujen infektiot kaikille ikäryhmille olivat 109,876 ja 3,642 vastaavasti. Aivan kuten aiemmin, me tarvitsemme henkilöpäiviä (havaittu kokonaisaika) molemmille. Nämä esitetään alemmassa taulukossa rokotttamattomille ja rokotetuille, ja ne ovat 120,076,136 ja 170,434,659 vastaavasti.

Tarkasteltaessa laskettuja suhdelukuja, nähdään että 91.5 taulukon punaisessa neliössä vastaa meidän laskemaamme rokottamattomien suhdelukua, ja samalla tavoin 2.1 sinisessä laatikossa vastaa laskemaamme rokotettujen suhdelukua. Meidän pitäisi kertoa molemmat luvut 100,000:lla, sillä ne ovat esiintyvyyslukuja 100,000 henkilöpäivää kohden, jotta ne olisivat samoja kuin taulukossa.

Seuraava askel on identtinen Pfizerin kolmosvaiheen kokeen kanssa. “Rokotteen tehokkuusestimaatit laskettiin (1 – IRR) × 100” (esiintyvyysaste, Incidence Rate Ratio, IRR)

Lukemamme näyttää olevan 1.1% suurempi kuin taulukossa. Selityksiä tälle on kaksi. Yksi on, että heidän korjatessaan joitain lukuja, he eivät päivittäneet tehokkuuslukua. Toinen selitys on, että kirjoittajat ajoivat laskelmat raakadatalla, mitä meillä ei ole, eräiden tilastollisten ohjelmien [3] lävitse estimoidakseen rajat (sulkeissa esiintyvät luvut, joista käy ilmi liikkumisväli estimaateille), jotka antavat heille vivahteikkaamman estimaatin esiintyvyysluvulle kuin heidän lukijalle esittämänsä luvut — meidän laskelmalle ovat sovussa taulukon lukujen kanssa.

Tämä ei ole liian tärkeää, sillä nämä ovat yksinkertaisesti arvioita, joita tutkijat tekevät havaintojen perusteella. Nämä estimaatit muuttuvat ajan mittaan eri populaatioissa. Sellaisia on hyvä olla, mutta niiitä ei tulisi pitää eksakteina.

Ne eivät ole myöskään suurimpien ongelmien lähde. Voidaan katsoa raakalukuja ilman, että lasketaan tehokkuuslukemia ja päätellä siitä, että kyllä, infektioasteet olivat huomattavasti pienemmät. Heidän laskelmissaan olevat erot tehokkuusluvuissa voidaan jättää huomiotta.

Seuraavaksi kuitenkin siirrymme siihen mikä on misinformaation lähde. Se ei ole raportin itsensä vika, vaan seurausta siitä, että liian moni ihminen esittää tietävänsä mistä hän puhuu ja että hänellä olisi auktoriteettia tulkita lukuja joita hän ei ymmärrä.

Rokotteen tehokkuus “kuolemaa vastaan”

Mukana tutkimuksessa on oireellisen COVIDin luvut, sairaalaan joutuminen, vakava sairaalahoito sekä näiden vastaavat tehokkuuslaskelmat. Taulukon alareunassa on tehokkuuslaskelmat kuoleman varalta. Me käytämme taulukkoa tekemään viimeisen tehokkuuslaskelman, jotta voisimme siirtyä puhumaan kammottavista misinformaation lähteistä.

Ikävuosien 16-44 välillä rokottamattomien ryhmässä mainitaan 36 kuolemaa ja 0 kuolemaa rokotettujen ryhmässä. Meillä on 88,938,310 ja 61,397,072 henkilöpäivää rokottamattomille ja rokotetuille vastaavasti taulukon alareunassa. Tästä saamme 100%:n tehokkuuden!

100% tehokkuus! Sataprosenttinen suoja kuolemaa vastaan! Ikäryhmät 16-44 eivät voi kuolla COVIDiin! Voit nähdä miten mahdotonta jollekin on kuolla rokotettuna, sillä he eivät edes kerro epävarmuudelle rajoja. 100 prosenttia ilman epävarmuutta on niin varma kuin vain voi olla.

Fataali erhe (vitsi tarkoituksella)

Selvästikin on mahdollista rokotetun 16-44 vuotiaan kuolla COVIDiin. Muut samanlaisen tehokkuuslaskelman tulokset ovat yhtä virheellisiä, ja niitä käytetään vaarallisen väärin. Piipahdetaan tri. Tomin, entisen CDC:n johtajan, luona.

It's actually pretty simple math. If you get Covid and you've been vaccinated, you're about 100 times less likely to die.

— Dr. Tom Frieden (@DrTomFrieden) July 27, 2021

Hypervalveilla olevat massarokotuksien puolestapuhujat ovat käyttäneet rokotteen tehokkuutta “kuolemaa” vastaan tässä israelilaisessa tutkimuksessa väittämään, että jos saat COVIDin sinulla on ylimääräinen suoja rokotteesta johtuen. Jotkut jopa lainaavat prosenttilukua (“se on 96% tehokas kuoleman ehkäisemisessä!”) niin ettei heitä syytettäisi lukujen päästä keksimisestä. Mutta jos olet päässyt tänne asti, olet tehnyt tehokkuuslaskelman jo kolme erillistä kertaa. Lasket asioita ja jaat laskettuja asioita.

Emme missään kohtaa, emme missään vaiheessa tarkastelleet sitä miten monta ihmistä rokotettujen ryhmässä oikeasti sai COVIDin ja kuoli. Me (ja tutkimuksen kirjoittajat) laskimme kuolemien lukumäärän rokotettujen joukossa ja jaoimme sen päivien määrällä, ei infektioiden määrällä.

Ja jos me tarkastelemme lukuja ja vertailemme kuolemia oikeasti infektion saaneiden joukossa, saamme aivan eri kuvan.

Tehokkuusluvut ovat misinformaatiota

Jokainen tehokkuusluku tähän päälle on redundantti. Kaikki raportoidut tulokset infektioista ovat seurausta vähentyneistä infektioista [4]. Tehokkuusluvut olisivat 9kymmenissä vaikka rokotettu ryhmä olisi täysin identtinen poislukien infektioaste.

Kun “CDC:n entinen johtaja” tri. Tom ja muut käyttävät ei-infektiotehokkuuslukuja puhumaan rokotteista, he, tarkoituksella tai ei, johtavat harhaan kansaa. Se on jotain minkä tulisi loppua välittömästi. Poislukien infektioaste, tehokkuusluvut eivät välitä mitään käyttökelpoista informaatiota kansalaisille niiden riskeistä sen jälkeen kun he ovat saaneet rokotteen. Sen sijaan, se voi aiheuttaa, että rokotettu asettaa itsensä suurempaan vaaraan mikäli hän toimii misinformaation pohjalta.

Tehokkuusluvut, kaikki muut paitsi infektioluvut, ovat kaikki seurausvaikutuksia infektiosta, ja niitä käytetään ja ne hyväksytään niinkuin ne olisivat lisänä COVID-infektion kerrosvaikutuksia.

Tämä kuvio näyttää miten ne kommunikoidaan ja miten ne vastaanotetaan kansan ja julkisuudenhenkilöiden piirissä. Jos olet rokotettu, se kommukoidaan niin, että tutkimus on näyttänyt että:

>90% vähemmän todennäköisesti saat tartunnan — totta

>90% vähemmän todennäköisesti saat oireita jos saat tartunnan — valetta

>90% vähemmän todennäköisesti joudut sairaalaan jos saat oireita — valetta

>90% vähemmän todennäköisesti joudut vakavaan sairaalahoitoon jos joudut sairaalaan — valetta

>90% vähemmän todennäköisesti kuolet jos joudut vakavaan sairaalahoitoon — valetta

Jos tehokkuusluvut olisivat lisäsuojaa antavia kerrannaistoimia, silloin havainnot olisivat olleet erilaisia israelilaisten tutkimuksessa (kaikki ikäluokat) [5].

Näin pienillä luvuilla erot voivat tuntua mitättömiltä. Mutta kun ne skaalataan yli populaatioiden sekä yli ajan, vaikutus ihmisten päätöksentekoon heidän valitessaan minkä infektioriskitason olettaa voi muuttaa tilannetta dramaattisesti.

Tällä hetkellä melkein jokaikinen tekee näitä hyväksyttäviä katastrofisia virheitä. On vaikeaa käsittää sitä miten paljon enemmän väärässä sitä voi olla ja silti pysyä uskottavana tämän jälkeen. Mutta johtuen siitä, että nämä ovat hyväksyttäviä katastrofaalisia virheitä, jos minä onnistun hämmennyksen selventämisessä, misinformaation levittäjät yksinkertaisesti jatkavat eteenpäin seuraavaan hyväksyttävään katastrofaaliseen virheeseen.

Mitä luvut oikeasti kertoivat

Kun katsoo tarkemmin ikäryhmittäin sitä ketkä saivat tartunnan ja ketkä kuolivat, idea lisäsuojasta katoaa useimmilla.

Kun lopultakin lasket asioita ja jaat lasketuilla asioilla sellaisia lukuja jotka oikeasti merkkaavat, kuten miten moni infektion saanut kuoli kussakin ryhmässä, 90%:n lukuja ei jää jäljelle. Ylläolevassa graafissa [6] ei näy informaatiota, jonka perusteella voitaisiin sanoa kuolleisuuden per infektio olevan eri rokotettujen ja rokottamattomien ryhmissä. Voit nähdä miksi tarkistamalla infektoitujen lukumäärän sekä kuolleiden lukumäärän kummassakin ryhmässä.

36 / 84611 rokottamattomien ryhmässä versus 0 / 1066 rokotettujen ryhmässä. 36 / 84611 on arviolta 1 / 2350, mutta meillä oli vain 1066 tartunnan saanutta rokotettujen ryhmässä. Ei ole tarpeeksi informaatiota väittää, että kuolleisuus per infektio olisi korkeampi tai matalampi, ja epävarmuus käy ilmi yllä esitetyssä graafissa. Se on ikuisuuksien mitan päässä suhteellisesta kuolemattomuudesta, jota tehokkuusluvulla 100% on viestitty.

Itse asiassa, jos rokotettujen ryhmässä olisi ollut 24 kuolemaa, raportoitu tehokkuus olisi ollu niinkin pieni kuin 3%! Koska tarkastelu koski alttiutta ajan funktiona, 24 kuolemaa olisi ollut samanlainen kuolleisuus ajan mittaan kuin 36 kuollutta rokottamattomien ryhmässä. Mutta selvästikin taudin saaneiden ryhmässä 36 kpl 84611:sta on paljon matalampi kuolleisuus kuin 24 kpl 1066:sta! Kuolleisuus ikäryhmissä 16-44 taudin saaneiden joukossa olisi pitänyt olla lähes 53 kertaa korkeampi että oltaisiin voitu raportoida, että rokote olisi ollut 3% tehokas kuoleman ehkäisijä.

Tarkastellaan paria muuta tilannetta.

Ikäryhmille 45-64 ei ole tarpeeksi näyttöä todeta, että infektiot/tapauskuolleisuus olisi mitenkään eri, mutta kuten sininen viiva kertoo, numerot itse asiassa nojaavat kohti korkeampaa kuolleisuutta rokotettujen joukossa.

Hopeareunus tässä on, että 65-vuotiaiden ja vanhempien ryhmässä havaittu kuolleisuus kokeessa antaa meille hyvän syyn uskoa, että ehkäpä rokote voi vähentää kuolleisuutta tässä ryhmässä. Koska he olivat haavoittuvaisimpia alusta alkaen, tämä on lupaava tulos.

Post hoc ergo propter hoc

Jos huomaisit, että useat ihmiset ovat kuolleet rokotteen jälkeen, ja päättelisit että rokote on aiheuttanut kuoleman, tekisit niinkutsutun “post hoc ergo propter hoc” virheen.

Tämä on tarpeeksi yksinkertaisesti selitettävä päättelyvirhe. Vaikka B tapahtui A:n jälkeen, se ei tarkoita, että A on aiheuttanut B:n. Kausaation määrittäminen vaatii enemmän tietoa päättelyn tueksi.

Jos teit tämän virheen viestiessäsi rokotehuolista, todennäköisesti massarokotuksia ajavat huomauttaisivat nopeasti tästä päättelyvirheestä. Kuitenkin massarokotuksia ajavat tekevät tämän saman virheen ilman että heidän logiikkaansa haastetaan sen enempää omien joukosta.

Meillä on suuri syy esittää kausaalisuhde vähentyneiden tartuntamäärien ja rokotteen välillä. mRNA-rokotteet on suunniteltu niin, että niillä on kausaalimekanismi interaktiolle. Aiottujen kausaalimekanismin vaikutusten havainnointi makrotasolla (vähemmän infektioita) on kohtuullista liittää suunniteltuun mekanismiin mikrotasolla.

Meillä on paljon vähemmän syytä esittää kausaatiota infektion estämisen jatkopäätelmille. Massarokotuksia ajavat ovat käyttäneet heidän väärää ymmärrystä siitä miten tehokkuuslukuja on laskettu, ja sitten tehneet post hoc ergo propter hoc -argumentteja niillä. Jopa silloinkin kun data ei näytä minkäänlaista eroa, tehokkuuslukujen väärinymmärtäminen ja väärintulkinta automaattisesti pahenee post hoc ergo propter hoc -järkeilyllä. Nämä ovat valitettavasti hyväksyttäviä katastrofaalisia virheitä.

Tehokkuusmisinformaation vaarat

Minä tahansa päivänä sosiaalisesta mediasta on mahdollista löytää joku, joka on rokotettu ja joka sanoo saaneensa COVIDin, ja hän vain tietää että ilman rokotetta hän olisi ollut pahemmassa kunnossa. Nämä ilmoitukset saavat paljon huomiota. On ihanaa, että ihmiset ovat välttyneet pahimmilta oireilta, mutta data ei tue havaintoa siitä, että rokote tarjoaa merkittävää jälkihyötyä useimmille.

Tämän valheellisen idean toistaminen, että rokotteilla on huikeita ja merkittäviä lisähyötyjä pelkän vähentyneen infektioalttiuden lisäksi, johtaa siihen että ihmiset ottavat suurempia riskejä.

Henkilö, joka virheellisesti olettaa, että “rokotteen kanssa, vaikka saisin infektion, kuolen pienemmällä todennäköisyydellä kuin ilman rokotetta”, tulee todennäköisesti käyttäytymään tavoilla joilla hän saa todennäköisemmin infektion. Hän saattaa muuttua vain rokotettujen “se on vain flunssa”-totuudentorveksi.

Jos havaittu kerrosmainen suoja tehtäisiin selvemmäksi, silloin ihmiset saattaisivat edelleenkin pitää maskeja ja etäisyyttä, mikä edelleen pienentää heidän altistumistaan rokotteen lisäksi. He saattavat mennä vähemmän sosiaalisiin tapahtumiin. Tämä taas pienentäisi infektioastetta edelleen, ja vähentäisi todennäköisyyttä sille, että mutaatio pääsee läpi rokotteesta. (Tätä artikkelia kirjoitettaessa Valkoinen talo oli muuttanut maskisuositustaan rokotetuille)

Ne, jotka vahvasti uskovat että kaikkien tulisi ottaa rokote, voivat valita edelleen promota tehokkuuslukuja lisäsuojana, koska heidän tavoitteensa on rohkaista ihmisiä ottamaan rokote. Numeroiden harhaanjohtava käyttö mainosnumeroina on yhtä vanha temppu kuin aika itse. Mutta he tekevät sen sekä heidän rehellisyytensä että uskottavuutensa hinnalla, ja he uhraavat osan niistä oikeista hyödyistä joita rokotteet saattaisivat tarjota, antamalla ihmisille epätarkkaa informaatiota jonka pohjalta tehdä valintoja.

Henkilökohtaiset todennäköisyydet vs alttiudet ajan mittaan

Ne, jotka tykkäävät sanoa “numerot puhukoon puolestaan” ovat kaikkein vähiten todennäköisiä ymmärtämään sitä mitä numerot sanovat. Tutkimukset tekevät epidemiologisia oletuksia ja raportoivat eri yleisöille kuin ne kenelle numeroita näytetään. Siinä missä voi olla joitain tutkimuksia, joissa nämä luvut on laskettu ehdollisesti, ne ovat epäyhteensopivia niiden kanssa joissa luvut on laskettu ehdottomasti. Tämä informaatio ei ole todennäköisesti mukana lukujen yhteydessä, ja niitä tullaan käyttämään toistensa tilalla samoin tavoin.

Väärä yleisö

Sairaala, joka pyrkii suunnittelemaan resurssienkäyttöä ja työvoimaansa, on kiinnostunut arvioiduista päivittäisistä sairaalatapauksista ja kuolleisuusluvuista, kun otetaan huomioon se miten monta ihmistä on saanut rokotteen. Poliittinen päättäjä päättämässä niistä toimista joilla taistella koronavirusta vastaan välittää siitä mitkä ovat päivittäiset luvut eri metriikoille sen jälkeen, kun jokin toimi on otettu käyttöön.

Henkilö, useimmassa tapauksessa, ei kiinnostu päivittäisistä populaatiotason luvuista. Häntä kiinnostaa omat todennäköisyytensä tai hänen rakkaimpien todennäköisyydet.

Tavalliselle tallaajalle ei ole väliä sillä jos päivittäin havaittu infektioaste on matala kaikilla, jos he itse ovat merkittävästi korkeammassa riskissä. Kuitenkin, koska ei ole keinoja jotka voivat ohjata yksilöä arvioimaan omia riskejään, raportti päivittäisestä infektioasteesta rokotettujen ja rokottamattomien välillä antaa jotain käyttökelpoista mittaria, kun puhutaan rokottautumispäätöksestä.

Mutta kun henkilö on ottanut rokotteen, päivittäinen sairaalatapausten määrä, päivittäinen kuolemien määrä ei ole enää merkityksellinen. Paitsi aivan äärimmäisessä tapauksessa, kuten silloin kun resurssit on loppu, päivittäisellä kuolemien lukumäärällä on suhde henkilön todennäköisyyteen kuolla tartunnan saadessa. Henkiön tarvitsee tietää omat todennäköisyytensä mikäli hän lopulta saisi tartunnan.

Tuhoon tuomittu tilanne

Tämän artikkelin alussa kiusoittelin, että data näyttää rokotettujen tartunnan saaneiden kuolleisuuden olevan korkeampi kuin rokotttamattomien tartunnan saaneiden. Tämä on totta kuolemantapauksissa ja myöskin totta sairaalatapauksissa.

Tässä ei ole mitään vilunkipeliä. Nämä tulokset ovat päivänselviä Israelin sdatassa mikäli joku olisi vaivautunut vaan niitä tarkastelmaan. Se on seurausta asioiden laskemisesta ja laskettujen asioiden jakamisesta, joista ihmiset oikeasti halusivat saada tietoa. Ei ainoastaan tuo, vaan myös se että tulokset ovat epäloogisia, ja nyt helpommin ennustettavissa. Ne myös tapahtuvat kaikkialla muualla ja aiheuttavat hämmennystä.

Miksi kuolleisuusluvut ovat korkeammat?

Syy on piilotettu, se on että suuri määrä ihmisiä, jotka eivät koskaan olleet kuolemassa, eivät enää saa tartuntaa.

Maanisesti misinformaatiota levittämällä siitä, että ihmisillä olisi jotain ylimääräistä hyötyä rokotuksesta kuolemaa vastaan jos he saisivat tartunnan, kun rohkaistaan kaikkia ottamaan rokote, käy selväksi tuntematon fakta siitä, että ne jotka kaikkein todennäköisimmin kuolevat (6.6 per 100,000) [7] ovat nyt niitä jotka kaikkein todennäköisimmin saavat tartunnan (2.5 per 100,000).

Vertaa tätä niihin, jotka olivat vähiten todennäköisimmin kuolemassa (0.04 per 100,000), he ovat nyt niitä jotka vähiten todennäköisimmin saavat tartunnan (1.7 per 100,000).

Nämä tulokset ovat samankaltaisia ympäri maailman. Britanniassa, joka seuraa eri variantteja, raportoidaan että deltavarianttitapauksissa kahdesti rokotetut kuolivat tahdilla 0.0078 per infektio ja rokottamattomat kuolevat tahdilla 0.0014 per infektio. Kuolleisuus per infektio oli 5.6-kertainen rokotetuilla.

Ilman huolellista kontrollia ja ymmärrystä saattaisi virheellisesti tehdä päätelmän, että deltavariantti on tappavampi mikäli on saanut rokotteen, että rokote on menettämässä tehoaan, että rokote tekee ihmisistä heikompia, tai jokin näiden kombinaatio. Vaikka kaikki noista lopputulemista tässä ympäristössä ovat mahdollisia, jos emme ole tietoisia infektion aiheuttaman kuolleisuuden ongelmasta heti alusta alkaen, koska on niin kiire levittää misinformaatiota ylimääräisistä suojatasoista joita data ei tue, saattaa mennä ohi se miten oikeasti kontrolloida näitä ylimääräisiä vaikutuksia ja analysoida uutta dataa kun sitä saadaan.

Kuolleisuus infektiotapauksessa tulee aina olemaan suurempi rokotettujen ryhmässä jos suurin osa rokotetuista on niitä, jotka ovat todennäköisesti kuolemassa huolimatta siitä onko rokotuksen ottanut vaiko ei.

Nuo pirun hyväksyttävät katastrofaaliset virheet

Jotkut ihmiset saattavat yksinkertaisesti nostaa kätensä ilmaan kun heille tästä ongelmasta kertoo. Jotkut, jotka ymmärtävät että kausaalitasolla tehokkuusmittarit olivat mittareita ajan funktiona, eivät välttämättä ymmärrä sitä mikä on ongelma kun käytetään aikamittareita rokotteiden mainostukseen. Jossain määrin rokotteet muuttavat todennäköisyyttä kun joku sellaisen ottanut kuolee COVIDiin.

Onko se oikeasti niin iso juttu, että tunnusluvut ovat kaikki tuplasti, triplasti ja nelinkertaisesti laskeneet infektioita niistä johtuviksi hyödyiksi omiin vähentyneisiin infektiolukuihinsa? Onko se oikeasti ongelma, jos sanoo jollekulle että hän kuolee 100 kertaa todennäköisemmin jos hän saa COVIDin ja on rokotettu, mikäli se vakuuttaa hänet ottamaan rokotteen?

Kyllä se on.

Viitteet

[1] Alkuvaiheen suuren mittaluokan tutkimus Israelista näyttää arviolta 3-kertaisen, uusi data Britanniasta näyttää arviolta 5.6-kertaisen kuolleisuusasteen rokotetuilla.

[2] Mitä 95% tehokkuus COVID-rokotteilla oikeasti tarkoittaa? – The Lancet, March 8, 2021

[3] Nämä kirjoittajat mainitsevat negatiivisen binomiregression käytön Stata-ohjelmistolla, jolla laskea luottamusvälejä, ja se on mahdollista että heidän piste-estimaattinsa on myös tämän regression sivutuote. Ilman pääsyä tiedostoihin joilla ajaa regressio uudelleen, tällä hetkellä ei ole mahdollista sanoa onko kyseessä virhe vaiko regressio joka on tämän eron syynä.

[4] Tämä voidaan osoittaa monin eri tavoin. Todennäköisyyden teoriaa tunteville, jos E_n on mikä tahansa valittu rokotteenjälkeinen tapahtuma ja E_1 on infektio,

Ilman merkittävää työtä, jolla selvitellä rokotteenjälkeisiä vaikutuksia, muut tehokkuusluvut kuin infektio tulevat toistelemaan infektion tehokkuutta.

[5] Oletetaan aluksi, että sairaalatapaus/infektioaste on sama kuin rokottamattomilla, sitten sovelletaan 98% suojaa päälle. (5556/109876)*0.02 = 3.7

[6] Betaposteriorijakauma Jeffreysin priorilla. 95%:n luottamusväli

[7] Näyttö joka on olemassa tässä datassa 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien rokotettujen vähentyneestä kuolleisuudesta 50%:n kohdalle pienentää heidän kuolleisuuttaan lukuun arviolta 3.3 per 100,000. Tämä on hyvä, mutta silti paljon suurempi kuin muilla ryhmillä ja tarpeeksi suuri vaikuttaakseen lopputulokseen.

  Artikkelin julkaissut drrollergator.substack.com

https://eksopolitiikka.fi/tiede/vale-emavale-rokotetilasto/?utm_source=TR&utm_medium=Tumblr+%230&utm_campaign=SNAP%2Bfrom%2B_%7C+Eksopolitiikka.fi+%7C_

[sannisofiaus]

2.1 Digitalisuus vaikuttajana työnrakenteisiin

Osa 1. (Historia)

Kun haluamme tarkastella digitalisoitumisen kehitystä ja vaikutusta erilaisiin työtehtäviin yksi helpoimmista kohteista tähän tehtävään on Posti. Posti kaikkialla maailmalla on kokenut radikaalisti digitaalisuuden tulon ja sen tuomat muutokset. Suomen Posti on tunnistanut kehityksen jo varhain ja sen seurauksena ollut mukana seuraamassa alan kehitystä aktiivisesti ja luonut uusia innovaatioita ensimmäisten joukossa.

Voimme jakaa postin karkeasti kahteen eri luokkaan ja selvittää niiden kehitystä:

a) Henkilökohtaiset kirjeet = Ennen vanhaan postin kuljettamilla kirjeillä oli täysin erilainen merkitys kuin nykyään. Aikana ennen puhelimia ja tietokoneita ne olivat ainoa tapa saada yhteys ihmisiin jotka olivat kaukana. Tästä äärimmäisenä esimerkkinä sotilaiden ja heidän lähimmäisten yhteydenpito kirjeiden avulla. Henkilökohtainen kirjeenvaihto alkoi vähentyä 1990-luvulla soittamisen, tekstiviestien ja sähköpostien takia. Nykyään sosiaalisen median alustat ovat vieneet paikan tärkeimpänä henkilökohtaisen viestinnän kanavana. Henkilökohtaisia kirjeitä lähetetään lähinnä enään sesonkiluontoisesti kuten jouluna tai onnittelukortteina.

b) Liikekirjeenvaihto= Tämä alkoi vähentyä huomattavasti 1980-1990 luvun molemmin puolin kun sähköpostipalvelut levisivät ensin yritysten sisällä ja sen jälkeen yritysten välillä. Joidenkin maiden Postit yrittivät panostaa sähköisten palveluiden kehittämiseen tällä saralla, siinä kuitenkaan merkittävästi onnistumatta. Sen sijaan Postin tuotteistama ja markkinoima eKirje (esim. digitaalinen lasku) on jatkanut voittokulkuaan tähän päivään asti.

Suomen Postilla on vielä paljon ratkottavaa miten ja mihin suuntaan se aikoo jatkaa kehitystään, panostaako se logistiikkaan, ottaako se mallia Tanskasta joka on edelläkävijä postinjakelun sähköisessä korvaamisessa vai kenties keksiikö se jotain aivan uutta.

Osa 2. (Tulevaisuus)

On jo kauan pelätty ja puhuttu siitä kuinka digitaalisuus ja robotit tulevat viemään kaikki työpaikat. Tämä tuskin kuitenkaan on todennäköisin tulevaisuuden näkymä. On totta että digitalisaation myötä monet ammatit tulevat katoamaan ja loput joutuvat muuttumaan, mutta myös monia uusia työpaikkoja syntyy. Se kuinka paljon saamme luotua uusia työpaikkoja riippuu siitä kuinka hyvin osaamme käyttää hyväksemme digitaalisuuden mahdollisuutta uudessa työelinkaaressa.

Yhtenä isoimpana ratkaisuna työpaikkojen synnyttämiselle on esitetty että suurimmalla osalla väestöstä olisi nykyistä lyhyemmät työajat, jos työn kysyntä laskee tuottavuuden noustessa. Meidän tulisi myös ratkaista se miten minimoida työttömyyden ongelma kun häviävistä työpaikoista vapautuu työvoimaa joka ei välttämättä pääse siirtymään uusiin työpaikkoihin. Ratkaisuna tähän voisi olla esimerkiksi aktiivinen työvoimapolitiikka sekä koulutus. Meidän kaikkien tulisi tulevaisuudessa olla monen alan osaajia sekä hallita digitaalinen osaaminen yhtä hyvin kuin lukeminen.

Millaisille aloille sitten saattaa syntyä eniten työpaikkoja?

a) Tietoalat jatkavat kasvamistaan myös tulevaisuudessa kuten niiden työllisyyskin. Näiden alojen tuotanto kasvaa enemmän kuin tuottavuus ja siksi näiden ammattien työllisyydessä on lisäkysyntää. Tämäkään ei ole ongelmatonta, kun digitalisaatio vie myös näiltä aloilta työpaikkoja. Meidän pitää miettiä mikä vie Suomea tässä kasvussa eteenpäin, Aasiassa on vastaavaa osaamista halvemmalla, meillä taas erityisosaamista esim. Nokian jäljiltä joka houkuttaa.

b) Palvelualojen työllisyys kasvaa kun elintason nousu lisää palvelukysyntää välttämättömyystarpeiden osuuden vähentyessä. Näiden alojen tuottavuus nousee digitalisaation avulla, lisää palveluita ja rajaa työllisyyden kasvua.

c) Vanhuuspalveluiden tarve kasvaa maailmanlaajuisesti, se saattaa avata palveluvienti- ja palveluosaamisen vientimahdollisuuksia ja tuoda siten työtä sen lisäksi mitä kotimaisen kysynnän tarpeen kasvattaminen tuo. Kääntöpuolena tässä on kustannusten karsiminen työllisyyden kannalta mikä taas kasvattaa omaishoidon käyttöä ja omatoimisuuteen painottamista.

Koko yhteiskunta ja sen myötä erilaiset ammatit ovat jo kokeneet digitalisaation vaikutukset ja tulevat kokemaan ne myös tulevaisuudessa. Mikään skenaario ei kuitenkaan ole vielä varmaa ja toimivassa demokratiassa me, ihmiset olemme ne jotka rakentavat oman tulevaisuuden omilla päätöksillään.

  Lähteet: http://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa1/18%20Postinkantajista%20sahkopostiin.pdf

http://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa2/43%20_%20Tulevaisuuden%20ammatit%20digitaalisessa%20Suomessa.pdf

[arikuosmanen]

Matti lähti veljiensä kanssa sotalapseksi Ruotsiin kaksi kertaa (Akaan Seutu)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

Eläkkeellä oleva veturinkuljettaja Matti Järvinen on vakaa hämäläinen mies. Niin vakaa kuin elämänkokemuksellaan voi olla. Elokuussa 1936 syntyneenä hänellä on muisto talvisodastakin. Koti sijaitsi Toijalan Satamassa ja sinne kajasti Riihimäen pommitus. Sota on Matin elämässä aina läsnä, jopa niin, että hän ei välitä riidellä eikä katso sotaa televisiostakaan.

Akaalaisen Matti Järvisen elämäntarinaan kuuluu sotalapsuus Ruotsissa.

Matti on sotalapsi, yksi lähes 80 000 lapsesta, jotka siirrettiin sotaa pakoon Pohjoismaihin talvi- ja jatkosotien aikana. Pääosa lapsista meni Ruotsiin, minne Mattikin lähti veljensä Antin kanssa. Yleisesti luullaan, että lapsia lähti pommitusaroista kaupungeista. Matti Järvisen tarina on toisenlainen.

– Kun jatkosota alkoi, äiti saattoi minua ja Anttia pyörän kanssa Sataman rataa pitkin asemalle. Ei Satamaan ollut tietäkään tuolloin. Syy lähtöön oli se, että meitä oli jo niin paljon ja isä Urho rintamalla. Toimen naisena tässä asiassa oli Kyllikki Helpiö, muistelee Järvinen.

Antti Järvinen.

Sotalapset olivat tahtomattaan osa politiikkaa. Heidän nähtiin pohjoismaisen yhteistyön vertauskuvina. Sanottiin jopa, että Suomen heimo säilyy, jos maalle sodassa kävisi huonosti. Idea sotalapsista saatiin Ruotsista, jossa syntyi voimakas kansalaismielipide Suomen puolesta: Finlands sak är vår.

Veli hukkui, takaisin kotiin

Rauha-äiti jätti pojat Toijalan rautatieasemalla Punaisen Ristin huomaan.

– Turun satamaan mentiin ja matkalla muistaakseni jotakin syötiinkin. Arcturus-laiva vei meidät Turusta Tukholmaan. Kyllähän meidät heti puettiin uusiin vaatteisiin ja siistittiin muutenkin.

Sijaisperheen poika Stig  Gustafsson (vas) Matti Järvinen.

Kunta, jonne pojat menivät oli Valdemarsvik Keski-Ruotsissa. Matti ja Antti sijoitettiin eri koteihin, perheet olivat kuitenkin tuttuja keskenään. Aikaa kului ja pojat tottuivat uusiin perheisiinsä. Sitten tapahtui se, mitä tuskin kukaan odotti, Antti hukkui. Hän oli ollut uimassa sijaiskotinsa palvelusväen kanssa ja liukastui kiveltä.

– Jälkeenpäin kuulin äidiltä, että lääkärin mukaan Antti kuoli sydänkohtaukseen. Säikähti tietysti. Meidän piti kaikkien olla Satamassa uimataitoisia, koska vettä oli joka puolella.

Antin kuolema järkytti kotiväen Suomessa. Vanhin veli Pentti vaati äidiltään, että Matti on saatava kotiin. Alkoi kirjeenvaihto Ruotsiin. Rauha-äidin kirjeet käänsi ruotsiksi Toijalan kirjastonhoitaja Helvi Harjula.

– Minä ehdin jo kotiutua Ruotsiin. Olot olivat kaikin puolin mukavat. Pappa Kalle oli maanviljelijä, joka ehti hommaamaan meille häkäpönttöautonkin. Muistan auton hämärästi. Tällä autolla minut kuljetettiin Norrköpingiin korvalääkäriinkin ennen kotiin paluuta.

Isossa sairaalassa meni muutama päivä. Kotiin lähdettiin sitten oikein lentokoneella.

– Punaisen Ristin kone toi meidät Helsinkiin Malmin kentälle. Se oli minun ensimmäinen lentoni. Ja kyllä minusta pidettiin huolta. Muistan ikuisesti kotiin paluun. Lotat auttoivat koneesta junaan ja junassa pääsin konduktöörin vaunuun. Ihmeellisesti se tieto kulki, kun äiti oli asemalla vastassa.

Matti Järvinen ehti olla Ruotsissa vajaan vuoden.

– Olihan se suomen kieli aika heikkoa. Muistan kun kerroin äidille, että ”yksi suuri punainen lentokone ja kuusitoista lasta”. Vähän kankeastihan se meni.

Kun Matti tuli Ruotsista, perheeseen oli syntynyt viiden pojan jatkoksi tytär Arja.

– Arja oli vähän itkuinen ja minä kummissani. Äiti muistaa minun sanoneen, että ”heitä yksi pikkulapsi pihalle”. Käytiin tyttäreni Maijun kanssa Lontoossa Arjaa katsomassa kun hän täytti 70 vuotta, niin hän tätäkin ”lämmöllä” muisteli.

Kun rintama petti, Matti ja Mauno lähtivät

Toisen kerran Matti Järvinen lähti Ruotsiin kesäkuussa 1944. Nyt mukana oli vuonna 1938 syntynyt Mauno-veli. Lähtöä tehtiin samaan aikaan kun Neuvostoliiton suurhyökkäys mursi rintaman Karjalan kannaksella 10. kesäkuuta 1944. Vanhin veli Pentti jäi äitiä auttamaan ja isä oli rintamalla.

 Mauno Järvinen.

– Ehdin käydä Toijalassa 1. luokan koulua. Lähdettiin sitten Maunon kanssa. Olin olevani iso poika. Mauno huomasi, että nyt äiti jättää meidät. Lohdutin itkevää veljeä, että ”olenhan minä tässä”. Se oli vaikea ero, koska ymmärsimme enemmän asioista.

Matti ja Mauno menivät samaan paikkaan Gustafssoneille Valdemarsvikiin. Perheestä Matilla on vain hyviä muistoja.

– He pitivät kuin omia lapsiaan. Elsa-mamma oli erittäin lämmin ja huolehtivainen ihminen, Kalle-pappa oli kiireinen työihminen. Papan syliin ei koskaan päästy, mutta traktorin pukille sentään. Omia lapsiakin heillä oli, kaksi tytärtä ja poika.

Sijaisperheen lapset Svea, Inga ja Stig olivat jo aikuisuuden kynnyksellä, Stig kirjoitti ylioppilaaksi Matin ja Maunon ollessa perheessä.

– Ihan olimme kuin omia sisaruksia heille. Stig, joka oli kotona, piti meistä paljon. Sen lämmön aisti, vaikka ihan lapsia olimmekin. Kävin 2. ja 3. luokan kansakoulua siellä ja veli kävi 1. luokan. Ruotsin kieli tuli opittua, ja ymmärrän sanoja vieläkin, vaikka missäs sitä täällä puhuisi.

Myöhemmin aikuisena Mauno asui Ruotsissa vuosikymmeniä ja hänen lapsensa perheineen ovat siellä edelleenkin.

– Pystyn tyttären miehen kanssa jotakin keskustelemaan, mutta Mauno toki hallitsee ruotsin kielen ihan täydellisesti. Mauno unohti suomen kielen kokonaan ja kun tultiin takaisin, toimin hänen tulkkinaan.

Takaisin kotiin vasta 1946

Matti ja Mauno Järvinen palasivat Suomeen kesällä 1946. Sota oli päättynyt ja isäkin palannut. Koti oli siirtynyt Ketunpesille isän rakentamaan taloon, jossa oli huone, keittiö ja alkovi. Talo on edelleen pystyssä. Suomi toipui sodasta ja maksoi sotakorvauksia. Kaikesta oli pula.

– Ero Ruotsin ja Suomen välillä oli järkyttävä. Sen huomasi lapsikin. Se oli hyvinvointivaltio ja sodasta ei tiedetty mitään. Me lihottiinkin siellä. Ei meitä kiusattu edes koulussa. Ja kun Suomeen lähdettiin, saatiin uudet vaateet ja pieni matkalaukku.

Järvisen perheessä oli lapsia kuitenkin kymmenen.

– Kaikki eivät olleet yhtä aikaa kotona, mutta ei niin pienissä tiloissa kenelläkään mitään rauhaa ollut. Nykyään on lapsiperheillä lapsilisät, jopa sosiaalihuoltokin. Miellä ei ollut mitään, mutta silti jotenkin vain mentiin eteenpäin.

Sota jätti jälkensä Urho-isään, niin kuin tavalla tai toisella kaikkiin rintamamiehiin. Matin hyvät muistot isästä tulevat lapsuudesta Satamassa. Ennen sotia poikien isä lastasi proomuja, jotka veivät tukkeja Toijalan Satamasta Valkeakosken tehtaille. Kesäisin he pääsivät kyytiin, pienin veli kopassa.

– Aallot keinutti proomua ja Eikka putosi kopan kanssa kyydistä. Varhaislapsuudesta on minulla hyviä muistoja. Sota sotki monta asiaa.

Järvisten talon paikalle rakensi Arvi Kilpinen vaneritehtaan, jossa tehtiin lentokonevaneria muun muassa Yhdysvaltoihin. Tehtaan rakennukset ovat vieläkin paikallaan ja yrityskäytössä.

Viimeinen kirje 1952

Matti Järvinen lähetti viimeisen kirjeensä Ruotsiin 1952. Pitihän se heillekin kertoa, että poika on koulussa VR:n Hyvinkään konepajalla.

– Ruotsin kielellä kerroin, että olen opiskelemassa veturinlämmittäjäksi. En muista, sainko siihen vastauksen. Joka tapauksessa yhteydenpito loppui siihen.

Kerran Matti ja Mauno ovat perheineen käyneetkin Ruotsissa lähellä sijaiskotia. Talo ja maisemat olivat tuttuja, sisään he eivät menneet. Sotalapsuus on enää vain muisto.

– Ei sitä unohda koskaan, eikä ole tarkoituskaan. Jälkeenpäin on tullut mieleeni, että kuulun tiettyyn joukkoon  Suomen historiassa. Sota saa aikaan kaikenlaista.

Sotalapsi  Matti Järvinen valmistui veturinlämmittäjäksi ja 1967 veturinkuljettajaksi. Hän jäi 55-vuotiaana eläkkeelle syksyllä 1991.

–  Mä olin sellainen höyryveturimies.

Pojat ovat tulleet Ruotsista kotiin 1946.

Järvisen perhe Ketunpesillä uuden talon edessä.

Rauha ja Urho Järvisen perheessä varttui elämään kymmenen lasta.

from WordPress http://ift.tt/2BmEYGZ via IFTTT

[ao3feed-thor]

Kirjeitä veljelle

read it on the AO3 at http://ift.tt/2rKQDu8

by AnotherwritingShipper

Loki päättää kirjoittaa Thorille kirjeen vankilasta käsin selventäkseen tunteitaan. Siitä alkaakin veljesten keskenäinen kirjeenvaihto, joka saa molemmat oppimaan toisesta jotain uutta.

Words: 380, Chapters: 1/2, Language: Suomi

Fandoms: Marvel Cinematic Universe, Thor (Movies)

Rating: General Audiences

Warnings: No Archive Warnings Apply

Characters: Thor (Marvel), Loki (Marvel)

Relationships: Loki & Thor

read it on the AO3 at http://ift.tt/2rKQDu8

[ao3feed-lokiangst]

Kirjeitä veljelle

read it on the AO3 at http://ift.tt/2rKQDu8

by AnotherwritingShipper

Loki päättää kirjoittaa Thorille kirjeen vankilasta käsin selventäkseen tunteitaan. Siitä alkaakin veljesten keskenäinen kirjeenvaihto, joka saa molemmat oppimaan toisesta jotain uutta.

Words: 380, Chapters: 1/2, Language: Suomi

Fandoms: Marvel Cinematic Universe, Thor (Movies)

Rating: General Audiences

Warnings: No Archive Warnings Apply

Characters: Thor (Marvel), Loki (Marvel)

Relationships: Loki & Thor

read it on the AO3 at http://ift.tt/2rKQDu8

[hauskojakuvia]

Englanti yläpuolella laukaus teksti valkoisella pohjalla

[liplatus]

Kirjeenvaihtoilmoitukset

elämänkumppania

“Löytyisikö elämänkumppani uskossa olevalle naiselle? Toivon sinunkin olevan uskossa.”

29.v

nimimerkki Mustikka

Morjens~~ :3

“...Sekä etsisin kirjekavereita, jos olisi mahdollista ja mikä ettei jos asuisit täällä uusimaassa / pääkaupunginseudun alueella niin voitaisi toki nähdäkin c: ja käydä kahvilassa ja käydä lenkkilläkin jopa. sekä tyttöt / naiset minulla joskus vähä selainen ''imagine / mielikuvitus'' jostain suhdesta. mutta tosiaan, en ole hyvä siinä, kun olen eronnut jo siitä vuosia.”

19.v

nimimerkki: Hamsteripoika

Where The Wildroses Grow..

Sinkkuna oltu nytten jo kolme vuotta..Olisi mukava saada taas kosketusta kauniimpaan sukupuoleen.Voitaisiin aluksi vaikka kirjoitella ystävinä ja käydä vaikkapa kahville etc.Katsotaan rauhassa ja annetaan ajan näyttää tuleeko tästä vuosisadan kaunein rakkaustarina.

42.v

nimimerkki: Where the Wildroses Grow...

Etsin sielunkumppania

Moi, olen sielultani ja ajatusmaailmaltani avoin 45-vuotias mies Uudeltamaalta.Elämässä tällä hetkellä meneillään elämäntapamuutos, jonka seurauksena painonpudotus ja terveemmät elämäntavat tavoitteena. Askel askeleelta ja vain päivän kerrallaan! Elämä ei aina ole ollut helppoa, mutta positiivisella asenteella saavuttaa aina jotain, negatiivisella ei mitään. Etsin ihmistä, jonka kanssa vaihtaa ajatuksia, mahdollisesti harrastaa, ja miksipä ei vaikka jotain syvällisempääkin, jos niikseen sattuu. Ota rohkeasti yhteyttä, en pure : )

Harrastuksiani lukeminen, musiikin tuottaminen ja vapaaehtoistyö.

45.v

nimimerkki: sielunkumppani

Ystävää etsimässä

Etsinässä näin vaikka kirjeenvaihto ystävää , tai jos kemiat kohtaa niin hyvin vaikkapa syvempääkin juttuun . En etsi tupakka , juoma neitosta vaan terveellistä elämää viettävää sinkku neitosta. Kuvansa laittaneille 100% vastaus . Vastaan aika nopeasti. Toivottavasti olet Itä- Pohjois-Karjalan alueelta.

39.v

nimimerkki: Kulkija kuosmanen

elämä on ilmiöitä täynnä

Etsin kirjeenvaihtotoveria ajatusten vaihtoon.  Olen kiinnostunut ergonomiasta ja esim. esteettömyyden parantamisesta. Harrastan maalaamista, lähinnä akvarellien tekemistä. Öljyvärien levittäminen tuli liian raskaaksi kaikkine tavarakuljetuksineen. Olen osallistunut kesäyliopiston kirjoittaryhmään. On kiinnostavaa kirjoittaa muisteluksista ja tapahtumista. Syntyisin olen Helsingistä ja sotien aikana sotalapsena lastekodissa Ruotsissa sekä eri paikkakunnilla evakossa. kouluni ja koulutukseni sain Helsingissä. Olen asunut 20 vuotta Tampereella ja opiskellut Pirkanmaata. Kerro mietteitäsi.

81.v

nimimerkki: oppia ikä kaikki

yksinäinen

Etsin  elämänillan ystävää ja matkakaveria ( ajokortti b ) olisi suotava myös luonnosta kiinostunutta samoilijaa

62.v nimimerkki: Ruottin Poormanni

Kaikki mielenkiintoiset ihmiset!

Heippa! Etsin sinua, joka et kirjoita vain "mitä kuuluu". Rakastan tarinoita! Olen jopa harkinnut laittavani tänne ilmoituksen, jossa etsin ihmisiä, joille kirjoittaa täyttä hölyn pölyä, siis kokonainen keksitty elämä.  Haluaisin kirjoittaa kaiken, mitä tulee mieleen. Suhtaudun itseeni tietyllä ironialla ja joskus ajattelen olevani hullu nero. Mutta älkää pelästykö, todellisuudessa olen ihan tavallinen, vaaraton opiskelija, josta ei luultavasti koskaan tule mitään sen ihmeempää. Vielä joskus, tosin, aion kirjoittaa kirjan. Hukkaan asioita ja usein olen ihan muissa maailmoissa, en kiinnitä huomiota vastaantulijoihin mutta saatan huomata miten oranssiksi laskeva aurinko saa männynrungot... Tykkään kaavoista. Olen onnellisimmillani luonnon keskellä. Näpertelen mielellään kortteja tai kirjeitä ja minulla on arviolta 13 vihkoa joihin kirjoitan, kaikki pyhitetty eri tarkoituksille. Ja koska teitä mahdollisia tulevia tuttavia kuitenkin kiinnostaa, mainittakoon, että olen naispuolinen. Hmm, ehkä tämä ilmoitus on jo niin outo, että karsii kaikista tylsimmät yhteydenotot pois.

Siis, jos sinulla on tarina (ja mitä pitempi, sen parempi) kerrottavana, ota

ihmeessä yhteyttä!

19.v

nimimerkki: korppu

[eksopolitiikka]

Joitain paljastuksia TTSA:n metamateriaaleista

Joitain paljastuksia TTSA:n metamateriaaleista

Kirjoittanut Keith Basterfield

Taustaa

Heinäkuun 25. päivänä 2019 To The Stars Academy of Arts and Sciencen (TTSA) verkkosivut sisälsivät postauksen otsikolla ”To The Stars Academy of Arts & Science tekee mullistavan metamateriaalihankinnan.” Ilmoituksen teksti kuuluu:

”San Diego, CA (heinäkuun 25, 2019) – To The Stars Academy of Arts & Science (TTSA) on hankkinut useita metamateriaalin palasia sekä alkuvaiheen analyysin ja tutkimuksen tiedot ristiriitaisesta ADAM-tutkimusprojektista. ADAM on akronyymi sanoista Acquisition and  Data Analysis of Materials, ja se on akateeminen tutkimusohjelma, joka on keskittynyt eksoottisten materiaalien käyttöön teknologisissa innovaatioissa.

Näiden varojen omistus, jotka aiemmin oli omistanut ja joita oli tutkinut tutkiva journalisti Linda Moulton Howe, on raportoitu tulleen kehittyneestä tuntematonta alkuperää olevasta lentolaitteesta. Tämä mahdollistaa TTSA:n toteuttaa tieteellinen arviointi materiaalien kyvyistä ja mahdollisista sovelluksista.

”Näiden materiaalien rakenne ja koostumus ei ole mistään olemassaolevasta armeijan tai kaupallisesta sovelluksesta”, sanoo Steve Justice, tämänhetkinen TTSA:n COO ja entinen Lockheed Martinin ”Skunk Worksin” kehityspäällikkö.

”Ne on kerätty eri lähteistä, joten me keskitymme todistettaviin faktoihin ja työskentelemme materiaalien ominaisuuksia ja attribuutteja koskettavan riippumattoman tieteellisen todistusaineiston parissa. Joissain tapauksissa valmistusteknologia, joka vaaditaan valmistamaan materiaalit, on vasta tulossa saataville, mutta materiaalin on dokumentoitu olleen hallussa jo 1990-luvun puolesta välistä. Meillä on tällä hetkellä useita materiaalinäytteitä, joita analysoimme sopimuslaboratorioissa, ja meillä on suunnitelmia laajentaa tutkimuksen kohdetta.” TTSA pyrkii myös etsimään potentiaalisia partnereita, jotka ovat ilmaisseet kiinnostuksensa auttaa kiidyttämään ADAM-tutkimusta ja kehitystä.

”Jos väitteet koskien näitä varoja voidaan varmistaa ja vahvistaa, silloin me voimme aloittaa työn niiden siirtämiseksi kaupalliseen ja armeijan käyttöön”, Justice lisää. ”Kuten vuoden 2017 TTSA:n aloituspodcastissa huomautettiin, teknologiat, jotka sallisivat meidän hyödyntää avaruusajan rakennetta, antaisivat meille kyvyn muuttaa sivilisaatiota läpikotaisin, joka toisi vallankumouksellisia muutoksia liikenteeseen, kommunikaatioon ja tietojenkäsittelyyn.”

Voittoa tavoittelematon yritys TTSA on tieteentekijöiden, ilmailuinsinöörien ja luovien työläisten konsortio, joka voimaannuttaa tutkijoita vapauttamaan ja kartoittamaan eksoottista tiedettä ja teknologiaa nopeasti siirtämällä innovatiivisia ideoita maailmaa muuttaviksi tuotteiksi ja palveluiksi.”

Kuva alla oli liitetty tekstiin:

Saatavilla olevia lisätietoja

Syyskuun 29. päivänä 2019 TTSA lähetti useita dokumentteja USA:n valtion Securities and Exchange Commissionille (SEC). Eräs näistä oli  ”Form 1-SA.” Tämän lomakkeen kohdassa 4 oli lista ”näytekappaleista”, joista eräs oli nimeltään ”6.22 Omaisuuserän Ostosopimus päivämäärällä 15. heinäkuuta 2019.” Tämä oli erityisesti minulle kiinnostava, koskien 25. heinäkuuta 2019 tehtyyn TTSA:n ilmoitukseen koskien metamateriaalien hankintaa.

Tämä ”Luottamuksellinen” Omaisuuserän Ostosopimus on sopimus TTSA:n ostajana ja Thomas DeLonge myyjänä välillä. Kohta 1.03 kertoo, että ostohinta omaisuuserälle oli $35,000.

Mitä ostettiin?

Kohta 3.04 selventää:

”Ostetut omaisuuserät ovat hyvässä kunnossa. Metallinpalat omaisuuserän mukana ovat (i) yksi 1.75″ x 1.25″ x 0.25″ mikronikerrostettu vismutti/magnesium-sinkkimetallinpala; (ii) kuusi pientä vismutti/magnesium-sinkkimetallinpalaa; (iii) yksi alumiininpala joka TTSA:n fyysikko Hal Puthoffilla on jo hallussaan ja joka on tällä hetkellä myyjältä lainassa; ja (iv) yksi pyöreä, musta ja hopeinen metalli-iskos. Papereissa ja dokumentaatiossa on mukana kaikki dokumentit, kirjeenvaihto, analyysit, testit ja testitulokset koskien näitä metallinkappaleita.”

[Huom KB – alkuperäisessä dokumentissa kohta (iv) toistuu peräkkäin kaksi kertaa. Ilmeisesti omaisuuseriä on vain kohdat (i-iv). ]

Artikkelin julkaissut Unidentified Aerial Phenomena – scientific research

http://eksopolitiikka.fi/eksopolitiikka/joitain-paljastuksia-ttsan-metamateriaaleista/?utm_source=TR&utm_medium=Tumblr+%230&utm_campaign=SNAP%2Bfrom%2B_%7C+Eksopolitiikka.fi+%7C_

[hauskojakuvia]

Kiitos yläpuolella laukaus tekstin taulukon

[arikuosmanen]

Peppi Pitkätossusta presidentin varjelijaksi (Akaan Seutu)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

Maarit Tyrkkö esiintyi Kylmäkosken kulttuurikirkossa sunnuntaina. Hän kertoi yleisölle vaiheistaan presidentin tyttönä.

– Tunsin itseni Elias Lönnrotiksi lähtiessäni pienellä Volkswagenillani kohti Pohjois-Savoa ja Kajaania, kohti presidentti Kekkosen lapsuus- ja nuoruusmaisemia, kirjailija-toimittaja Maarit Tyrkkö kertoi sunnuntai-iltana Kylmäkosken kirkossa.

Maarit Tyrkkö kertoi Kylmäkosken kirkossa järjestetyssä tilaisuudessa omista vaiheistaan presidentti Urho Kekkosen kanssa.

Kirjoistaan Tyttö ja nauhuri ja Presidentti ja toimittaja tunnettu Tyrkkö oli vieraana Kylmäkoskella järjestetyssä Kultturikirkko-tapahtumassa, jossa häntä haastattelivat suurlähettiläs emeritus Ilari Rantakari ja Akaan Seudun päätoimittaja Juha Kosonen. Presidentti ja toimittaja –kirja on tällä hetkellä ajankohtainen, sillä kirjan pohjalta tehtyä näytelmää esitetään parhaillaan Tampereen työväen teatterissa. Kirkon penkkeihin olikin ahtautunut kiitettävästi väkeä kuuntelemaan, kun Tyrkkö kertoi suhteestaan presidentti Urho Kekkoseen.

Nuoren toimittajan ja presidentti Kekkosen tarinat kietoutuivat toisiinsa uskomattomalla tavalla 70-luvun alusta aina presidentin viimeisiin vuosiin saakka. Tyrkkö pääsi nuorena toimittajana haastattelemaan presidenttiä ensimmäistä kertaa vuonna 1973.

– Silloin minua vastassa oli nuorekas ja älykäs presidentti, joka vastasi toimittajan kysymyksiin leikillisesti.

Politiikka ei keskiössä

Tyrkkö kertoo, ettei koskaan ollut varsinainen politiikan toimittaja, vaikka hän pääsikin mukaan presidentin sisäpiiriin. Hänet palkattiin kirjoittamaan presidentin muistelmia, joten hän keskittyi lähinnä presidentin lapsuuteen ja nuoruusvuosiin. Nämä veivätkin Tyrkön muun muassa Lepikon torppaan, Pielavedelle. Paikkaan, jossa Kekkonen syntyi.

Pielavedellä Tyrkkö halusi aistia torpan todellisen tunnelman ja pyysi saada jäädä yöksi. Karun ja pienen torpan omistajat eivät olisi halunneet suostua siihen, niin ankeana torppaa pidettiin. Tyrkkö kuitenkin piti päänsä. Aamulla turistit kurkistelivat torpan ikkunoista nukkuvaa toimittajaa.

– Kuulin kuinka joku kauhisteli isoon ääneen, että ”ai kauheeta, täällä asutaan vielä”.

Muistelmaretkillään Tyrkkö pääsi monesti hiihtelemään presidentin kanssa Laukaaseen ja kulkemaan muutenkin sisäpiirin mukana. Nuoren toimittajan ja vanhan presidentin suhde syveni niin, että lopulta yhteydenpito oli päivittäistä. Myös kirjeenvaihto oli tiivistä.

Tapahtumassa nähtiinkin valokuvia Tyrkön ja Kekkosen välisestä kirjeenvaihdosta vuosien varrella. Päästiinpä kirkossa kuulemaan presidentin ääntäkin Tyrkön soittaessa vanhoja nauhoituksiaan yleisölle.

Yksinäinen presidentti kaipasi läheisyyttä

 Myös yleisö sai esittää Tyrkölle kysymyksiä. Presidentin henkilökunnan suhtautuminen Tyrkköön herätti kiinnostusta. Tyrkkö kertoo kysyneensä presidentti Kekkosen kuoleman jälkeen tämän adjutantilta, ihmettelivätkö he koskaan Tyrkön mukanaoloa.

– Hän vastasi minulle vain, että kaikki tarvitsevat läheisyyttä.

Myös presidentin naisseikkailuista kysyttiin, mutta kuulijoita ei palkittu suurilla paljastuksilla. Tyrkkö kertoo presidentin viihtyneen hänen seurassaan, koska tämä oli jo kyllästynyt naisten palvomiseen.

Tyrkkö kertoo myös hänen ja Kekkosen suhteen muuttuneen vuosien varrella. Hän kertoo aluksi olleensa villi kuin Peppi Pitkätossu, presidentin sairauden myötä hänestä tuli äidillinen hoivaaja.

– Koin hyvin vahvasti, että minun tehtäväni oli suojella ja varjella presidenttiä.

Aika päästää irti

 Presidentti Kekkonen erosi tasavallan presidentin virasta 27.10.1981. Etenevä aivoverenkierron häiriö oli muodostanut hallitusmuodon mukaisen pysyvän esteen. Urho Kekkonen kuoli 31.8.1986. Maarit Tyrkön silmät kostuvat vielä nykyäänkin presidentin viimeisistä vaiheista puhuttaessa. Presidentin sairastaessa hän päivysti itse presidentin vierellä ja nukkui jopa tämän kynnyksellä, ettei presidentti pääsisi unissaan harhailemaan ja loukkaamaan itseään.  Lopulta 21.9.1981 koitti päivä, jolloin presidentti ei enää tunnistanut Tyrkköä.

– Silloin presidentin lääkäri sanoi minulle, etten enää voi tehdä mitään presidentin hyväksi. Nyt on vain päästettävä irti.

Kylmäkosken kirkko täyttyi sunnuntai-iltana yleisöstä, jota kiinnostivat presidentti Kekkosen vaiheet nuoren toimittajan kanssa. Osalle kirjat olivat jo ennestään tuttuja.

from WordPress http://ift.tt/2BeMr7A via IFTTT