#kirjani

[oliolioxenfreewrites]

The Healer’s Vow: Master-Post 🧝🏾‍♀️

Welcome, fellow dark fantasy enthusiasts, to the master post for The Healer’s Vow which has been an exhilarating adventure to write, filled with intense emotional moments, rich and exhausting world-building, and deep character development. If you're drawn to the relentless pursuit of justice, the intricate web of political relationships, or the clash of light and dark magic, check it out for yourself!

Before we dive into the enthralling synopsis and detailed character profiles, it is important to acknowledge that "The Healer’s Vow" contains themes that may be triggering for some readers. The story includes scenes of SA, specifically an assault on Adisa, the MC which is central to her transformation into the Nightshade Sorceress. These scenes are handled with sensitivity, aiming to convey the profound impact of such events on the characters’ lives and their subsequent quests for vengeance and redemption. Reader discretion is advised.

Genres:

• Dark Fantasy

• Epic Revenge Tale

• Mythological Adventure

Synopsis (Prologue & Descriptions of Ch. 1 & 2):

In the medieval heart of Syrithya, the quaint-idyllic village of Zyx is unexpectedly shattered by a brutal attack from corrupt noblemen. Adisa, a dedicated healer among the villagers, is accused of witchcraft due to the central power of the nobility's ignorance. Adisa learned her healing spells, herbology, and archaic affinities from her mother before she passed. She raises her younger sister Victoria all on her own with the help of the village of course. They live somewhat peaceful lives with everyone. Yet, just about 20 miles north, the Nobility looms, in the armory room getting eager to plunder, pillage, murder, etc. all to maintain and enforce the Leader of the Noblemen's rule.

So they descended upon her village in the dead of night. Throwing everyone from their homes onto the surrounding dirt. Before gathering them all to falsely accuse Adisa of being a wielder of the dark arts... not yet anyway. Wink. But this is all an excuse for the nobles to indulge in their own sick perversions. So, before she is almost "executed," she is unable to protect her sister nor does know her whereabouts causing a rising feeling of anxiety and dread in the bellies of her stomach; the nobility snatches her up in a matter of seconds after seeing her use her spells and healing to help. Adisa is forced to endure a harrowing SA at the hands of the noblemen: Sir Gregory, Lord Eran Harkam, Baron Radomir Valtierra, and Sir Oryn Ghael. They left her to freeze to death since now her clothes lay torn around her. If that wasn't enough, they burned her entire village to the ground, pillaging to their heart's content.

The aftermath was nothing short of a horrific scene, the body of her 10-year-old sister Victoria is the catalyst for her sanity break. The profound shock, grief, and rage culminating in that desolate moment ignite a devious transformation, she lets out chillingly devastating blood-curdling screams that wail through the forest for miles to go, as she holds and cradles the light of her life as if she were willing her back to life.

"Wake up, Vic.. wake UP!" she pleaded through her tears.

"This isn't real, This can't be real!"

"It's just a nightmare, Addi. We will wake up soon.."

The surrounding forest, even the ground itself responds to her cries enveloping her in this dark cloud as she emerges as the Nightshade Sorceress, wielding dark powers she'd never imagined. Her journey from healer to sorceress is marked by the consuming darkness within her, a stark contrast to the life she once knew. The tranquility of her village was replaced by the haunting memories of violence and loss, pushing her towards a path of vengeance that she embraces with relentless determination. She tried to revive her sister after realizing she has some connection to the afterlife. It didn't... work. Forcing her into the Healer's Vow, her solitary promise herself until she has succeeded, 'all I need is vengeance,'

"This is my vow. To the villagers of Zyx, to Rick, to... Adisa." barely escaped her lips as a solitary tear fell from her cheek. I promise you all; that Sir Gregory, Lord Eran Harkam, Baron Radomir Valtierra, and Sir Oryn Ghael will fall. Each of them is responsible, each one of them, All I need is retribution; those bastards will pay for what they took from me...from us, V."

She held Victoria's favorite doll in her hand, the loss of pure innocence made her lose all of her own in a matter of seconds. She was all alone. This was her shedding Adisa and burying her in Zyx, with Victoria, fully embodying Kirjani, a name of great potential.

'I am, Kirjani the Nightshade Sorceress...'

Driven by a burning desire for vengeance, Adisa embarks on a quest to hunt down the men who destroyed her life. Along her path, she reunites with Rick, her first love and fellow survivor of the attack. They dated for a very short while when they were teenagers, but now their bond is one of deep friendship and mutual dependence, especially after the attack. At this point in the story, Rick is all Kirjani has left so, to establish Rick can never leave her side again, Adisa transforms him into an immortal Shadow Walker through a dark elixir. Rick's new abilities allow him to move unseen in the shadows, making him an invaluable ally. He becomes the Diablo to Kirjani's 'Maleficent' and their bond deepens as they navigate their complex feelings about the dark magic that binds them, and Rick’s sarcastic humor and resilience provide a counterbalance to the growing darkness within Kirjani.

Their journey through Syrithya was a tumultuous one, it took them about 4 months to even reach brings them to Raelin, a fierce warrior with her own vendetta. Raelin’s village was also destroyed by the same noblemen, and she seeks justice with the same fervor as Adisa. Her fiery spirit and strategic mind make her a formidable ally and a source of strength for Adisa. Raelin's presence challenges Adisa to find hope and love amidst their journey of darkness. The bond between these three warriors deepens, creating a formidable trio determined to bring justice to the corrupt nobility. Raelin's tactical brilliance and unwavering determination add a new dynamic to their quest, forcing Adisa to confront her own vulnerability and the possibility of redemption amidst the shadows of her past.

As the trio plots their revenge, each confrontation with the noblemen becomes a test of Adisa’s resolve and power. Rick, grappling with his feelings about the dark magic that saved him, finds himself torn between his loyalty to Adisa and his own moral compass. This tension peaks as Rick grows closer to Lena, a newcomer with her own shadowy abilities and a past marked by similar atrocities. Lena’s necromantic powers and her struggle to balance them with her healing nature reflect the ongoing theme of light versus dark. She is a resilient and introspective character, often caught between her desire for revenge and her innate compassion. Lena's presence in the group forces them all to confront their inner demons and the duality of their nature, as they navigate the complexities of their relationships and their shared mission of vengeance.

Meanwhile, Alaric, the ruler of Syrithya, grows increasingly paranoid as the threat of the Nightshade Sorceress looms larger... and closer. His desperation to maintain control leads him to implement brutal measures, further showcasing the corrupting influence of power. Alaric’s tall, imposing stature and sharp, calculating eyes reflect his authoritative and ruthless nature. Unbeknownst to him, his wife Harmony secretly plots her own rise to power. Harmony’s cunning and deceitful nature make her a formidable adversary. She is beautiful in a cold, calculated way, with flawless features and an air of superiority. Her manipulative schemes add layers of intrigue and betrayal to the story. The interplay of power and deception within Alaric's court highlights the fragile nature of his rule and sets the stage for the ultimate confrontation between the forces of darkness and light.

The climactic battle against Alaric’s forces culminates in a shocking betrayal within his ranks, setting the stage for an even greater conflict. As Adisa navigates the treacherous political landscape that follows, she must reconcile her dark powers with the compassion that once defined her, all while new threats loom on the horizon. The journey from vengeance to redemption is fraught with peril, as Adisa and her allies confront their deepest fears and the shadows of their past. The final confrontation not only tests their physical strength but also their moral fortitude, as they strive to overcome the darkness within and bring justice to the land of Syrithya.

Characters:

Adisa "Kirjani" Palmer

Adisa Palmer is the heart and soul of The Healer’s Vow. Once a gentle healer in the peaceful village of Zyx, her life is irrevocably changed by the brutal attack that kills her sister, resulting in her sexual assault at the hands of the realm's “protectors”; destroying not only her home but her sanity. Grief and rage transform her into Kirjani, the Nightshade Sorceress, a figure of dark power and fierce determination for retribution. A black woman with taupe/mocha skin, long, flowing coily blonde hair, and hazel eyes that have darkened with the intensity of her dark magic. Standing at an average 5’9 her presence enters the room before she does. Adisa vowed that night to enact her revenge on every single one of those men who took her sister from her Kirjani’s journey is one of vengeance and redemption, as she grapples with the duality of her nature—struggling to balance the healer she once was with the avenger she has become.

Garrick “Rick” Bramwell

In the aftermath of the Zyx attack, fueled by Adisa’s newfound fears, transformed her first love–turned best friend Garrick, or Rick as she annoyingly calls him, into an immortal Shadow Walker using a dark elixir she created. Although they dated from the ages of 16 to 19, they now consider each other to be very good friends. Rick's new abilities allow him to move unseen in the shadows, making him an invaluable ally. He possesses a blend of blind loyalty to Adisa, now Kirjani, resilience, and sarcastic humor, which often lightens the mood in their darkest moments. Rick is a rugged black man who's no stranger to physical labor, with an ironically handsome appearance with dark hair, styled in a bundle of nature-ridden dreadlocks, and now, piercing black eyes that seem to see through the veil of reality. His transformation not only mirrors Adisa's fear of abandonment but also reflects their shared struggle to navigate their new, shadowy existence.

Raelin "Rae" Vespera

Raelin is the warrior every epic tale needs. Fierce, strategic, and unyielding, she joins Adisa and Rick with a vendetta of her own. Her fiery spirit and tactical brilliance make her a formidable force in their quest for vengeance. Raelin’s presence challenges Adisa to find hope and love amidst their journey of darkness. She has striking features, with dark olive skin, fiery red hair, and a strong, athletic build that speaks to her prowess in battle. Raelin’s character embodies the potential for human connection and compassion, providing a beacon of light in their dark quest.

Lena Gildersyn

Lena, a newcomer to the trio, shares a past marked by atrocities similar to Adisa's. She possesses her own shadowy abilities, with a deep connection to necromantic powers. Lena struggles to balance her dark abilities with her inherent healing nature, reflecting the theme of light and dark within the story. She is a resilient and introspective character, often caught between her desire for revenge and her innate compassion. Physically, Lena has a fair complexion, with gentle features, dark wavy hair, and eyes that convey both her pain and her strength. Her developing bond with Rick adds another layer of complexity to the group dynamics.

Alaric Halloway

Alaric, the ruler of Syrithya, is a figure of power and paranoia. As the story progresses, his increasing fear of the Nightshade Sorceress drives him to implement tighter control and more brutal measures. Alaric is a complex antagonist, whose desperation makes him both dangerous and pitiable. He has a commanding presence, with a tall, imposing stature and sharp, calculating eyes. His character explores the corrupting influence of power and the lengths one will go to maintain it.

Harmony Halloway

Despite her cheery-sounding name; Harmony, Alaric’s wife, is insufferably manipulative and ambitious. She secretly plots against her husband, aiming to rise to power herself. Think quintessential daddy's girl and “pick me,” energy. Yeah, I know. Harmony’s cunning and deceitful nature make her a formidable adversary. She is beautiful in a cold, calculated way, with flawless features and an air of superiority. Her interactions with other characters reveal her true intentions, adding layers of intrigue and betrayal to the story. Harmony represents the dark side of ambition and the impact of treachery within the ranks of power. Her light and illusion magic contrast sharply with Kirjani's dark necromancy, setting the stage for dynamic and dramatic confrontations.

tag list - @drchenquill @illarian-rambling @kaylinalexanderbooks @leahpardo-pa-potato @slenders1ckn3ss @somethingclevermahogony @inky-duchess @sassystyl @ceph-the-ghost-writer @paeliae-occasionally @davycoquette @unforgettable-sensations @hissorrow22 @scorpiothesaint @thewrathoffemalerage @rirori-jeorgiarn @spookyceph @enne-uni

if you're interested in joining the taglist, just drop an ask! same goes for if you'd like to be removed from said cans. 💀

let me know what you all think of the story so far! and the characters too! they're all a work in progress, i’ll be doing deep dives on each character.

[mehilaiselokuva]

Finnish saying of the day

Yhtä vaille valmis

(Ready after the next one)

also:

Viimeistelyä vaille valmis

(ready after the finishing touches)

Both mean "a thing that will be ready when you just add the finishing touches."

Kirjani on yhtä sivua vaille valmis. My book will be ready after one more page. Taideteos on viimeistelyä vaille valmis. The artwork will be ready after the finishing touches. Jono on yhtä vaille valmis. The queue will be ready after one more person joins.

Also see: yhtä vailla

Another version of "yhtä vaille", often used alone without "valmis". This one has a meaning more like "except one (of them)"

Oletko kerännyt kaikki tarrat? Olen, yhtä vailla. Have you collected all the stickers? Yes I have, except one.

[violasmirabiles]

yli vuosi sen jälkeen kun pakkasin kirjani joensuussa sain VIHDOIN kaivettua mun pohjantähdet banaanilaatikon pohjalta esiin lets go!!!!!

[kapitaali]

Symbioottisen kulttuurin strategia

kirjoittaja: Richard Flyer

En puhu bakteerien viljelystä. Itse asiassa bakteerien kasvattaminen on paljon helpompaa kuin ihmisten kasvattaminen yhteisölliseen ajattelutapaan!

Tänään haluan antaa yleiskatsauksen symbioottisen kulttuurin taustalla olevasta ”liimasta”. Se on oikeastaan kulttuurin muutosstrategia, elämäntapa, joka alkaa meistä jokaisesta — jokaisessa paikallisyhteisössä. Se ei ole mikään taivaan tuuliajolla haaveilu, sillä se perustuu neljänkymmenen vuoden kokemukseen ruohonjuuritason yhteisöjen rakentamisesta.

Tulevina kuukausina julkaisen videoita, haastatteluja, postauksia ja jopa runoutta keskeisen ajatuksen ympärille.

Olen myös innoissani voidessani jakaa kanssanne kirjani, Birthing the Symbiotic Age: Ancient Blueprint for a New Creation viikoittaisena sarjana täällä Substackissa. Julkaisen kaksi ensimmäistä osaa (kolmesta) ilmaiseksi, jotta voimme jatkaa yhteisömme rakentamista yhdessä.

Viime vuoden aikana, kun olen keskustellut ja tavannut ihmisiä, muutoksentekijöitä ja verkostoja, jotka haluavat muuttaa yhteiskuntaa, olen kuullut kaksi toisiinsa liittyvää kysymystä.

Muistakaa, että ”hajota ja hallitse” on toiminut useimmissa yhteiskunnissa, joissa ryhmät taistelevat toisiaan vastaan sen sijaan, että ne liittyisivät yhteen yli rotuun, uskontoon, politiikkaan, luokkaan, sukupuoleen jne. liittyvien rajojen. Se on vain ollut endeeminen osa ihmisyyttä.

Vaikka tämä on ollut totta, vastaus kysymykseen, voiko ihmiskunta yhdistyä, on edelleen yksiselitteinen KYLLÄ. Ihmiskunta voi, ja se on itse asiassa yhdistynyt monissa esimerkeissä, joista kerron. Ja se on yllättävän suoraviivaista. Näytän teille käytännön keinoja tuoda paikallisyhteisöt yhteen, erimielisyyksistä ja puhkeavista sodista huolimatta.

Jaan näitä tarinoita ja periaatteita Substackissa viikoittain. Niille teistä, jotka haluavat toteuttaa tämän symbioottisen kulttuurimuutosstrategian ja yhdistää paikallisyhteisönsä, opetan, miten se tehdään.

Paradoksi on tämä: globaaleja ongelmia ei voi ratkaista globaalisti, vaan ne on ratkaistava paikallisesti — ja työskenneltävä niin, että paikalliset yhteisöt voivat kasvattaa tätä uutta kulttuuria samanaikaisesti ja maailmanlaajuisesti, alhaalta ylöspäin. Ymmärrän — ehdotan tervejärkistä yhteiskuntaa, minun täytyy olla hullu! Viime viikon postauksessa korostettiin, miten Sri Lankassa sijaitseva Sarvodaya on jo saavuttanut tämän merkittävän saavutuksen — se on moniulotteisen (yhteisöjen sisällä ja niiden välillä tapahtuvan) verkostokasvun malli, joka on kehittynyt 5 000 paikallisen, bioregionaalisen ekosysteemiverkoston muodostamaksi kansalliseksi verkostoksi. Ja Sarvodaya leviää myös fraktaalisesti, koska he löysivät taustalla olevan mallin, joka perustuu siihen, mitä kutsun muinaiseksi suunnitelmaksi, joka on toistettavissa.

Tulevina kuukausina jaan tämän suunnitelman ”salaisen ainesosan”, sillä se ei oikeastaan ole salainen, se on vain kätketty materialistisen kulttuurin hälyyn.

Symbioottinen kulttuuri heijastaa tätä uutta ajattelutapaa paikallisyhteisön rakentamisesta ja uutta elämäntapaa — uutta yhteyden kulttuuria. Paradoksi: se on muinainen suunnitelma uutta luomista varten! Sen sijaan, että rakentaisit oman erillisen organisaatiosi siilona, rakennat ekosysteemiverkostoja, jotka koostuvat olemassa olevista paikallisista johtajista ja heidän järjestöistään, yrityksistä ja paikallishallinnosta — yhdistät kussakin yhteisössä olevan Hyvän tehokkaaksi järjestelmämuutoksen voimaksi — mallintaen sitä, mitä tapahtuu luonnon ekosysteemeissä.

On paljon enemmän meitä yhdistävää kuin erottavaa. Jäljempänä kuvatut yleismaailmalliset periaatteet ja arvot ovat pitäneet yhteisöjä koossa jo yli 3 000 vuoden ajan. Kutsumme tätä symbioottisen kulttuurin DNA:ksi. Kriteereinämme on niiden yleismaailmallisuus: voisimmeko löytää yhteisymmärryksen eri kulttuurien, uskonnollisten ja hengellisten kehysten sekä maallisen ja kansalaiskulttuurin välillä sekä eri maailmankatsomusten välillä?

Vastaus on KYLLÄ — meillä oli itse asiassa koko yhteisön laajuinen kokous (lähes kaksikymmentä vuotta sitten), johon osallistui johtajia ja keskivertokansalaisia ja jossa keräsimme kollektiivista tietoa yhteisistä periaatteista ja arvoista.

Olemme historian ”kaikki miehet kannelle”-hetkellä, jolloin meidän on asetettava nämä periaatteet ja hyveet etusijalle elämässämme riippumatta siitä, miten muut toimivat. Symbioottisen kulttuurin DNA on se, mitä ”ruiskutetaan” (sekä ruumiillistamisen että kulttuurisen meemin kautta) niihin bioalueellisiin verkostoihin (symbioottisiin verkostoihin), joita rakennamme kunkin yhteisön 12 yhteiselle tarpeelle (ks. alla).

Kyse ei ole vain ulkoisesta verkoston rakentamisesta, tuolla jossain — kyse on siitä, mitä tapahtuu sisällämme. Haluammeko olla Yhdistäviä vai Jakavia?

Symbioottisen kulttuurin ydin on siis tarkoituksellinen ja tietoinen molemminpuolinen hyöty, joka toteutuu kaikessa vuorovaikutuksessamme. Vaikutukset säteilevät sinusta ulospäin, kun käymme läpi tavanomaisia päivittäisiä vuorovaikutussuhteitamme: aloitat itsestäsi, perheestäsi, naapurustossasi, lähipiiristä olemassa olevissa organisaatioissasi ja sen jälkeen rakennat monisäikeisiä (mykiö-) verkostoja bioalueellasi.

Näin ”Hengen” aidosta sisäisestä uudistumisesta tulee perusta paikallisyhteisön uudistumiselle.

Koostimme yhteisön yhteisiä toiminta- ja rakennusperiaatteita siitä, miten todelliset yhteisöt toimivat, ja seurasimme ”muinaisen mallin” linjaa — Jeesuksen vuorisaarnan opetuksesta Mahatma Gandhin kylätaloudelliseen kehitykseen perustuvaan talouskehitykseen ja nykypäivän Sarvodaya-liikkeeseen Sri Lankassa. Esimerkiksi kultainen sääntö on periaate, joka löytyy lähes jokaisesta kulttuurista, uskonnosta ja ajasta. Se on todella suoraviivainen, eikä teoreettinen — sillä kyse on soveltamisesta ja ruumiillistamisesta. Kultainen sääntö liittyy jokaiseen vuorovaikutukseen, joita meillä on toisten kanssa, missä tarkoituksellisesti HARJOITETAAN tietoista molemminpuolista hyötyä tai symbioosia kussakin tilanteessa.

Kyse ei ole uskosta, vaan teoista. Siitä tulee uusi elämäntapa. Tässä on joitakin näistä periaatteista:

Me kaikki uskomme, että arvot ovat tärkeitä, mutta ne eivät ehkä ole etusijalla siinä, miten elämme elämäämme. Symbioottinen kulttuuri on pyrkimys rohkaista koko yhteisöämme ”noudattamaan puheitamme” samalla kun käytämme käytännössä näiden arvojen ”energiaa” rakentaessamme yhteisöä 12 yhteisen tarpeen alueella. Nämä yhteiset arvot ovat peräisin yhteisöltä saadusta palautteesta (joukkoistettu kollektiivinen älykkyys) ja tarkastelemalla monien yhteiskunnallisten instituutioiden ”ydinarvoja”, kuten Rotaryn kaltaisten palveluryhmien, yritysten, Yhdysvaltain armeijan, poliisilaitosten, kolmannen sektorin, uskonnollisten ryhmien jne. arvoja.

Rakennamme yhteisöpohjaisia symbioottisia verkostoja kahdellatoista sektorilla, joita kutsumme yhteisiksi tarpeiksi, eli sellaisilla yhteisön osa-alueilla, joista ihmiset ovat jo innostuneita. Nämä ovat jokapäiväisiä haasteita, joiden takana kaikki voivat seistä: paikallisen ruoan viljely ja kulutus, paikallistalouden vahvistaminen, puhdas ja terveellinen luontoympäristö, hyvinvointi, hengellisyys ja palvelutyö, syrjäytyneiden auttaminen ja muut yhteisönne tarpeet.

Kun kukin bioalue rakentaa omia ekosysteemiverkostojaan, nämä paikalliset verkostot kytkeytyvät orgaanisesti toisiinsa ja muodostavat kokonaisen järjestelmän, esimerkiksi kun ihmiset yhdistävät lähiruoan terveyteen ja koulutukseen sekä puhtaaseen ja terveeseen lähiympäristöön.

Tästä tulee perusta uudelle verkostoyhteisölle — rinnakkaiselle kulttuurille, yhteiskunnalle, taloudelle ja politiikalle.

Yhteiset periaatteet

Yhteiset arvot

Yhteisön yhteiset tarpeet

Yhteinen tarkoitus ja tavoitteet

Hajautettu verkkoinfrastruktuuri

Kiitos lukemisesta! Tiedän, että tämä saattaa olla paljon tietoa — mutta halusin jakaa teille laajemman kuvan ja kontekstin, kun menemme eteenpäin ja teemme tästä todellisuutta yhdessä. Muistakaa, että nämä viisi edellä mainittua maailmankuvan pääelementtiä eivät ole kiveen hakattuja — vaan niiden pitäisi kehittyä tulevaisuudessa. On syitä, miksi nämä elementit on valittu — koska ne heijastavat yhteistä ymmärrystä ja niitä on testattu todellisessa maailmassa, ja ne toimivat.

  Lähde: https://richardflyer.substack.com/p/introducing-symbiotic-culture

https://kapitaali.com/symbioottisen-kulttuurin-strategia/

[axmedbahjad]

Kirjani.

[tuovihreaherrasmies]

sitä luulee aikuistuneensa ja päässeensä yli kaikesta sosiaalisesta ahdistuksesta kunnes kunnes se taas ilmestyy ja potkasee sua päähän. Kuten tänään, kun mä ajattelin että menenpäs keskustaan johonkin kivaan kahvilaan kirjan kanssa hengailemaan, menen kahvilaan, maksan ostokseni ja istun kirjani kanssa ainakin tunnin ilman että tarjoilja muistaa tuoda mulle mun tilaukseni ennen kuin luovutan ja siirryn toiseen kahvilaan tekemään uuden tilauksen. jonka mä onneksi sain tälläkertaa.

[vesku56]

Arvostatko vaimoasi tai tyttöystävääsi? Osta hänelle "Vinkkejä vitunpesuun" -kirjani!

[jannetoivoniemi]

Filosofinen etsivätoimisto

Kun on saanut julkaistua ainoastaan yhden teoksen ja toinen tulossa, niin ei ole vielä aika kirjoittaa “Miten kirjani on kirjoitettu” -kirjoitusta. Mutta olen jo useamman vuoden ajan elänyt Filosofisen etsivätoimiston kanssa. Kyseinen etsivätoimisto muodostuu elitistisestä (mutta siitä eroon pääsevästä) Kimi Katajasta, joka on pitkä, komea, atleettinen ja omaa katujen viisautta lähiössä vietetyn…

[21474]

btw käytetyistä koulukirjoista, olin noin vuoden semmosessa kirjakaupassa töissä joka otti niitä takas, ja ne työntekijät selitti mulle et ne ei pysty antaa niistä hirveesti rahaa ku niitten pitää laittaa hinnaks sen verran et ne saa niitten omat rahat takas ja lätkästä niihin kaikki alvit sun muut päälle... niin et jos ne maksais niistä enemmän, niin niitten hinta ois loppujen lopuks aika korkee eikä kukaan osta käytettyjä kalliilla. et joo homma kusee, mut se ei usein oo (kirja)kauppojen vika

Mun käytettynä ostettu semi-paskassa kunnossa ollu kirja Jamerasta makso yhtä paljon ku se ois maksanu uutena nettikaupasta.

Mutta aina voi oppia uutta, mm. sen ettei kirjakaupoista kannata ostaa mitään, vaan kannattaa tilata suoraan netistä tai ostaa kirppareilta.

[oliolioxenfreewrites]

A Peek into the Nightshade Curse

Here's a first look at Kirjani—I crafted this myself using the Neku app!

Kirjani, the Nightshade Sorceress, is a complex character defined by her deep scars and unyielding determination. Her dual-colored eyes—one a deep red, the other a piercing purple—reflect her internal struggle between vengeance and the remnants of her once-innocent soul. Born from anguish, her past is marred by the violent loss of her village and loved ones. Initially, a healer named Adisa transforms into Kirjani, a sorceress driven by a burning desire for retribution against the corrupt nobility that tore her life apart.

Her connection to the original Nightshade Sorceress, a figure of legend from 786 years ago, serves as both a curse and a source of immense power. The original Nightshade Sorceress was betrayed by those she sought to protect, leading to her descent into darkness and the casting of the diabolical Nightshade Curse. This spellbound her to the cycle of vengeance and rebirth every 125 years. This curse passes down to those who inherit her anguish and anger, and Kirjani is the latest to bear this burden.

Kirjani’s struggle is a real doozy. She is not only battling her external enemies but also facing the darkness that threatens to swallow her whole. Talk about a tough gig! She is juggling the powers of the healer she once was with the dark sorcery she now commands. This duality is no joke; her magic can heal wounds just as easily as it can wreak havoc.

Her journey is a rollercoaster of inner turmoil. She is caught between the desire to shield her world from the catastrophic consequences of the Nightshade Sorceress’s full awakening and the burning urge to seek revenge. Kirjani’s path is not merely about retribution; it is about discovering balance in a realm where light and dark are in a constant tug-of-war. Will she rise to be the hero her world desperately needs? Only time will tell, but one thing is certain: it is going to be one wild ride.

Kirjani’s transformation is both physical and emotional. Her hair, once dark, has turned a stark platinum, and her attire has shifted from the bright colors of her past to the darker tones that reflect her new identity. Despite the darkness within her, Kirjani still possesses a strong sense of justice, although it is now twisted by her experiences and the power she wields. She masks her pain with cynical humor and uses it as a shield to keep others at bay, but her interactions with her companions, like Rick and Raelin, reveal the remnants of the caring person she once was.

Her relationship with Rick, her first love, is complicated by their shared trauma and his unspoken emotions that linger between them. Kirjani looks at Rick as another piece of her old life that she will do anything to keep; she decides to use the immortality curse on him Rick’s transformation into a Shadow Walker, a decision made by Kirjani in a moment of desperation, adds another layer of complexity to their dynamic. Kirjani’s actions are driven by a need to protect those she cares about, but she is constantly aware of the line she walks between salvation and damnation.

As the Nightshade Sorceress, Kirjani is a figure of both fear and admiration. Her power is immense, but it comes with the cost of her humanity. Her ultimate goal is to prevent the original Nightshade Sorceress from crossing over into their world, a fate that would bring about global destruction. Kirjani’s journey is one of sacrifice, as she must decide how far she is willing to go to protect her world, even if it means losing herself in the process.

In the end, Kirjani’s story is one of redemption, power, and the struggle to maintain one’s humanity in the face of overwhelming darkness. Her character is a testament to the resilience of the human spirit, even when it is bound by the chains of a cursed destiny.

Tag List

@drchenquill @illarian-rambling @kaylinalexanderbooks @leahpardo-pa-potato @slenders1ckn3ss

@somethingclevermahogony @inky-duchess @sassystyl @rotting-moon-writes @highlycosmic

@avaseofpeonies @oc-atelier @ceph-the-ghost-writer @paeliae-occasionally @davycoquette

@unforgettable-sensations @hissorrow22 @boredwritergirl @scorpiothesaint @thewrathoffemalerage

@rirori-jeorgiarn @spookyceph @enne-uni @the-golden-comet @weirdgirlcroix

if anyone is interested in joining or being removed from the list, just let me know in the replies or ask! :)

[homunculus-argument]

Hei, mä sain kirjani toisen vedoksen valmiiksi, ja jos ketään kiinnostaisi toimia esilukijana, niin nyt sellaiseen olisi mahdollisuus. En nyt odota mitään sen suurempaa aikaisempaa kokemusta kun minulla ei ole aikaisempaa kokemusta kirjan kirjoittamisesta, mutta jos satut olemaan post-apokalyptisen sci-fin tai muuten suomenkielisen kirjallisuuden lukija, niin olisin kiinnostunut kuulemaan teidän mielipiteitä.

[lily-learns-finnish]

Mikä nimesi on? What is your name?

Mitä sinulle kuuluu? How are you? 

Miksi sinä olet täällä? Why are you here?

Missä sinä asut seuraavan vuoden?  Where will you live next year?

Mihin sinä menet täällä viikolla? Where are you going this week?

Mistä sinä puhut? What are you talking about?

Miten sinun nimesi kirjoitetaan?  How does one write your name?

Milloin sinä tulit kotiin illalla? When did you come home in the evening?

Miltä sinusta tuntuu mennä kouluun? How do you feel about going to school?

Millaista työtä teette? What kind of work do you do?

Minkälainen ihminen sinä olet? What kind of person are you?

Minkälaista ruokaa sinä haluat syödä tänään? What type of food do you want to eat today?

Minkä takia sinä teit sen? What did you do that for? 

Mitkä ne ovat? What are they? 

Millä pöydällä minun kirjani on? Which table is my book on?

[finnishfun]

#SpeakingIn20 Challenge - Day 12 - 25 August

I listened back this week’s recordings. I think there were great topics that I’ve more or less talked about before so I had a general idea and could learn some new words and ways to say things. I always recognize new errors I made that I didn’t realize I was making lol but I guess I’ll become more aware of what I’m saying. I forgot to save yesterday’s recording (rip 23 minutes) so I did it again shortly just to know what I was talking about. And finally today’s topic is languages!

So I ended up talking for about 28 minutes, the recording is too big for Tumblr and I couldn’t figure out how to cut it. I made a transcript anyway (this took me ages to type), because some of it turned out to be quite good and I wasn’t sure of some stuff so if anyone has a lot of time to read, corrections welcome :)

Miten opiskelen suomea?

Kun aloitin, ensin minulla oli sovellus tabletissa. Se ei ollut niin hyödyllistä, mutta oli hyvä alku. (hauska sana, koska “alku” on myös unkarilainen sana). Sitten ostin Teach Yourself-kirjan ja opin siitä. Tein blogini Tumblrissa ja löysin langblr:ta ja ihmisiä, jotka ovat suomalaisia tai opiskelevat suomea. Käytin myös Memrisetä, joka oli käytännöllistä, koska opin sanoja, mutta sitten oli tyhmää. Käytin Clozemasterta, jossa voi harjoitella lauseita. Minusta se on käytännöllisempä. Tietysti Duolingossa ei ole suomen kurssi, mutta sitä nyt tehdään. Löysin myös kielikirjoja PDF-muodossa. Kun olin lopettanut Teach Yourself-kirjan, aloitin käyttää Suomen Mestari-kirjaa. Nyt käytän Suomen Mestari 3:tta. Luen kirjoja, koska minusta se on tärkeää. Esimerkiksi aloitin lukea ensimmäistä Harry Potter -kirjaa, haluan jatkaa sitä pian. Luin yhden Muumi -kirjan ja luen nyt toista Muumi -kirjaa. Luen myös uutiset netissä ja posteja Tumblrissa. Ne ovat usein puhekielenä ja voin oppia uusia sanoja ja slangia. Harjoittelen kuuntelemista paljon. Tykkään suomalaisesta musiikista, esimerkiksi kuuntelen paljon Haloo Helsingin lauluja. Katson suomalaisia TV-ohjelmia, sarjoja tai filmejä. Youtubessa löysin piirroselokuvia suomeksi, esimerkiksi Nalle Puh. Katson myös Selkouutiset Yle:n sivussa. Yritän myös oppia Suomesta ja kulttuurista. Minusta Tumblrissa on hauska suomen kulttuuri. Seuraan suomalasia blogeja, yritän ymmärtää memejä ja oppia nettikulttuurista.

How do I study Finnish?

When I started I had an app on my tablet. It wasn’t very useful, but it was a good start. (”alku” is a funny word because it’s also a Hungarian word but it means “deal” there) Then I bought the Teach Yourself-book and learnt from that. I made my blog on Tumblr and I found langblr, people who are Finnish or learn Finnish. I also used Memrise, which was useful because I learnt words but then it was boring. I used Clozemaster where you can practise sentences. I think that is more useful. Of course there is no Finnish course on Duolingo but it is being made now. I also found textbooks in PDF. When I finished the Teach Yourself book I started Suomen Mestari. Now I’m using the 3rd book. I read books because I think it is important. E.g. I started reading the first HP book, I want to continue it soon. I read one Moomin book and I’m reading another now. I also read the news online and posts on Tumblr. They are usually in spoken Finnish and I can learn new words and slang. I practise listening a lot. I like Finnish music, e.g. I listen to a lot of Haloo Helsinki songs. I watch Finnish TV programs, series or movies. On Youtube I found cartoons in Finnish, e.g. Winnie the Pooh. I also watch Selkouutiset on YLE’s website. I try to learn about Finland and culture. I think there is a funny Finnish culture on Tumblr. I follow Finnish blogs, trying to understand memes and learn about internet culture.

Mistä tykkään suomesta?

Kaikesta. :D Tykkään erityisesti, miten suomi kuulostaa. Minusta se on tosi kaunis kieli, erityisesti kun kuuntelen musiikkia. Tykkään, kun löydän sanoja, jotka ovat samanlaisia kuin unkariksi. Olen tosi kiinnostunut yhteyksistä suomen ja unkarin kielten välillä.

What do I like about Finnish?

Everything. Especially how it sounds. I think it’s a very beautiful language, especially when I listen to music. I like when I find words that are similar in Hungarian. I’m very interested in the connections between Finnish and Hungarian.

Mikä on vaikea suomessa?

Kielioppia voi sanotaan vaikeaksi. Kun aloitin, se oli hämmentävää ja monimutkaista minulle. Mitä enemmän opin, sitä enemmän ymmärrän, ja ymmärrän, miten se toimii.

What is difficult in Finnish?

Grammar could be said to be difficult. [idk if I said this right with the passive] When I started it was confusing and complex to me. The more I learn the more I understand and I understand how it works.

Miten kielten opiskelu muutti minua?

Luulen, että suomen opiskelu oli tosi vaikuttavaa minulle. Suomi on ensimmäinen kieli, jota opiskelen näin. Se on mielenkiintoinen kokemus minulle. Olin motivoinut opiskelemaan muita kieliä. Olen kiinnostunut enemmän Suomesta, matkustamisesta ja kielistä. Puhuminen on iso asia minulle. Ensin en uskaltanut puhua ollenkaan, sitten aloitin harjoitella ja olin itsevarmampi.

How did language learning change me?

I think learning Finnish was really influential for me. Finnish is the first language I study this way. It is an interesting experience. I was motivated to learn other languages. I’m more interested in Finland, traveling and languages. Speaking is a big thing for me. First I didn’t dare to speak at all, then I started practising and got more confident.

Muista kielistä

Aloitin oppia saksaa viime vuonna. Ensin minulla oli kurssi töissä. Se kesti vain pari kuukautta ja en oppinut siellä paljon. Opiskelin myös Duolingossa, Memrisessa, Clozemasterissa ja käytin pari kirjoja. Nyt harjoittelen enimmäkseen Duolingossa. En ole varma, jos pidän saksasta, koska olen aina ajatellut, että se on vaikea ja ruma kieli. Mutta se on okei. Kielioppi on vähän vaikeaa ja opin hitaasti mutta toivottavasti se on hyödyllistä.

About other languages

I started learning German last year. First I had a course at work. It only lasted a few months and I didn’t learn much there. I also studied on Duolingo, Memrise, Clozemaster and used some books. Now I’m mostly practising on Duo. I’m not sure I like German, because I always thought it was hard and “ugly”. But it is okay. The grammar is a bit difficult and I’m learning slowly but hopefully it will be useful.

Pari kuukautta sitten löysin vanhat ranskat kirjani. Opin koulussa neljä vuotta ja nyt voin oppia vähän uudelleen. Harjoittelen kirjasta, Duolingossa ja Memrisessa, kun minulla on aikaa. Ranska ei ole helppo kieli, mutta olen jo oppinut sitä ja nyt muistan paljon.

A few months ago I found my old French books. I learnt French for four years at school and now I wanted to learn some again. I practise from the book, on Duolingo and Memrise when I have time. It is not an easy language, but I’ve already learnt it and now I remember a lot.

Aloitin opiskella ruotsia, kun paras ystäväni kertoi minulle hänen ruotsalaisesta lempibändistään. Ostin Teach Yourself-kirjan ja harjoittelin Duolingossa, kun kurssi alkoi. Kun teen tämän blogin, opiskelin myös enemmän ruotsia Duolingossa ja Memrisessä. Luin myös kirjoja ja katsoin sarjoja. Nyt minulla ei ole paljon aikaa opiskelemiseen, mutta yritän tehdä enemmän koska en halua unohtaa, mitä jo tiedän. Ruotsi ei ollut niin vaikeaa minulle, koska kielioppi on vähän samanlaista kuin englanti ja oli myös helppo oppia sanoja. Nyt on hyödyllistä, että tiedän vähän ruotsia, koska monet suomalaiset sanat ovat ruotsista.

I started learning Swedish when my best friend told me about her favourite Swedish band. I bought the Teach Yourself-book and practised on Duolingo when the course started. When I made this blog I also studied more Swedish on Duo and Memrise. I also read books and watched series. Now I don’t have much time to study but I’ll try to do more because I don’t want to forget what I already know. It wasn’t so hard for me because the grammar is a bit similar to English and words were also easy to learn. Now it’s useful I know some Swedish because many Finnish words are from Swedish.

[kapitaali]

Meillä on vapaata softaa. Me tarvitsemme vapaita tietokantoja.

Enemmän tai vähemmän puhtaaksikirjoitus RMLL:ssä pidetystä esityksestä, kesäkuussa 2017: We have free software. We need free databases. Puhutaan siitä miten luoda softaekosysteemi irroittamalla informaatio sovelluksista universaalilla tietokannalla.

Nimeni on Heather Marsh. Olen kirjailija ja ohjelmoija ja olen tutkinut ja kokeillut suuren mittakaavan kollaboraatiomenetelmillä ja yhteistyön tekemiseen käytetyillä teknologioilla monien vuosien ajan. Vuodesta 2010 vuoteen 2012 olin Wikileaksiin liittyvän uutissivuston Wikileaks Centralin ylläpitäjä ja päätoimittaja, jossa kokeilin sitoa tietovuodot tämän hetken uutisiin, mikä toimisi katalyyttinä jolla luotaisiin tietoon perustuvaa toimintaa. Vuonna 2012 keskityin enemmän sosiaalisen median yhteistyöhön ja kirjoitin kirjan Binding Chaos joukkoyhteistyön menetelmistä, joita on käytetty luomaan massaliikkeitä. Tällä hetkellä kirjoitan kirjaa Autonomy, Diversity, Society eräistä yhteiskunnallisista ongelmista ja instituutiorakenteista, jotka estävät tehokkaan massayhteistyön, erityisesti niistä joihin liittyy tietoalat kuten journalismi, tiede ja akatemia. Ja kehittelen myös universaalia tietokantaa sekä Getgee-luottamusverkostoa, joka toivottavasti auttaa eräissä ongelmissa, joita minulla on ollut vuosien mittaan verkossa tehtävän yhteistyön kanssa.

Tänään haluaisin ensiksi puhua siitä miten teemme yhteistyötä verkossa ja sitten tarkastella kehittämäämme teknologiaa ja miten se vaikuttaa yhteistyöhön. Ja sitten haluaisin läpikäydä mikä universaali tietokanta on ja miksi me tarvitsemme sellaista. Nämä ovat kaikki isoja aiheita ja haluan jättää tilaa keskustelulle loppuun, joten aion raapaista joistain aiheista vain pintaa. Jos haluat tietää enemmän niistä, voit etsiä Youtube-kanavani tai blogini, joissa näitä asioita selitetään yksityiskohtaisemmin, tai lukea kirjani, jotka löytyvät verkosta ilmaiseksi tai lähettää minulle sähköpostia.

Mikä internetissä oli niin tärkeää ja maailmaa muuttavaa?

Usein me mietimme vastausta kommunikaation kautta, mutta me emme oikeastaan kommunioi kaikkien internetissä olevien ihmisten kanssa ja pääse konsensukseen. Tämä on kuva siitä miltä massayhteistyö yleensä näyttää, sekä verkossa että oikeassa elämässä. Tämä menetelmä on nimeltään stigmergia, niinkuin kalvolla lukee, ja olen kirjoittanut ja puhunut stigmergiasta paljon, joten voit löytää lisää tietoa kirjoituksistani jos haluat, mutta periaatteessa se on yhteistyöhön perustuva toimintamenetelmä, joka noudattelee tiettyä ideaa.

Jos katsot tätä, siinä ei ole mitään muodollista rakennetta. Se on vain idea tai tavoite, joka heijastuu kaikille. Tämän tyyppinen massaliikehdintä voi tapahtua enemmän tai vähemmän spontaanisti, joskus erittäin äkkinäisesti ja erittäin erittäin tehokkaasti. Heti kun tämä idea tuodaan julkisuuteen, jos ihmiset uskovat siihen, he seuraavat sitä yli kulttuuri-, sukupolvi- ja kielirajojen, ja siitä tulee todella pysäyttämätön. Me olemme seuranneet stigmergisiä liikkeitä läpi koko historian massamaahanmuutosta uusien teknologioiden käyttöönottoon ja moraalisten uskomusten ja periaatteiden käyttöönottoon.

Tämä ei ole ainoa tapa, jolla voi saada aikaan massamaahanmuuttoa ja jättiläismäisiä yhteistyöprojekteja. Viimeisten usean tuhannen vuoden ajan me olemme menneet kohti erittäin hierarkista ja kontrolloitua rakennetta yhteistyölle, joka tapahtuu erittäin muodollisesti virallisesti nimettyjen kanavien kautta, ja joka käyttää keppiä ja porkkanaa sekä myös rahamuotoisia palkkioita ja sakkoja ajamaan meitä näiden kanavien läpi ja ohjaamaan käyttäytymistämme.

Mutta internet on mahdollistanut yhtäkkisen stigmergisten liikkeiden syntymisen äkillisesti ja globaalisti ja pelottanut monia varsin voimakkaita henkilöitä ja jopa syössyt joitain heistä vallasta.

Kuvittele, että nämä nielut olisivat ihmisiä — voit nähdä miten ne, jotka yrittävät ylläpitää auktoriteettia, huolestuvat tästä, se ei näytä siltä kuin tällä olisi mitään struktuuria tai ennustettavuutta. Internetissä tapahtuva viestintä on mahdollistanut meidän palata tähän parviliikkeiden muotoon, joka on todella voimakas tapa, mutta samaan aikaan erittäin pelottava. Monin tavoin tämä näyttää yhteistyön uudelta ajalta. Me siirryimme pienestä paikallistoiminnasta erittäin strukturoituun niinkutsuttuun sivilisaatioon ja tähän uudenlaiseen juttuun, vaikka stigmergia on yhteistyömenetelmä joka on ollut luonamme aina, se ei ole koskaan ollut kanssamme tässä mittakaavassa tai nopeusluokassa. Joten on tärkeää, että me opimme kuinka auttaa näitä liikkeitä ohjaamaan itseään, ja kun me suunnittelemme työkaluja, jotka olettavat meidän käyttävän suoraa viestintää tai äänestämistä tai konsensusta, ne eivät toimi meille, ei massaliikkeissä.

Suurin yksittäinen tekijä, jonka olen havainnut sille osallistuuko joku stigmergiseen toimintaan vai ei on se ovatko he vakuuttuneita ideasta toiminnan taustalla. Ei siis siitä vaikuttaako se heihin itseensä, tai onko se tarpeeksi yksinkertainen käsittää tai edes turvallista toteuttaa. Olen ollut monessa toiminnassa mukana, jossa yleisö on ollut täysin irroitettuna toiminnan kohteena olevasta joukosta, tai jossa toiminta on ollut vaarallista tai erittäin vaikeaa ymmärtää tai jopa aluksi vaikeaa uskoa. Mitkään nämä tekijät eivät merkanneet. Ainoa mikä merkitsi jotain sille onnistuiko toiminta vai ei oli se, olivatko ihmiset varmoja tavoitteen kelpoisuudesta. Ja helpoin tapa jollekulle estää toiminta oli kylvää tavoitteeseen epäuskoa. Joten tämä alkuvaiheen siemen, josta idea koostuu, on avain jokaiseen massaliikkeeseen.

Jos tarkastelet tätä hallinnoinnin muotona, me emme ole kansan hallinnassa, meitä hallitsee ideat. Joten työmme informaatioteknologian parissa on maailmanhallintaa. Se miten me esitämme ja suodatamme ideat ohjaa näitä massaliikkeitä enemmän kuin mitä poliitikot. Ihmiset juoksentelevat sokkeloissa, jotka me annamme heille juoksettaviksi, joten kun me suunnittelemme yhteistyötä ja viestintää varten työkaluja, on erittäin tärkeää että me teemme sen oikein ja pohdimme mitä vaikutuksia suunnittelullamme on. Meidän tulee sallia ihmisille vapaus nousta näiden virallisten kanavien sokkeloiden yläpuolelle, mutta silti suojata itsensä propagandan ja tietämättömyyden pakkokeinoilta.

Pakkokeinot

Massayhteistyön uudella pelottavalla vallalla me olemme nähneet myös muutosta siinä miten voimakkaat henkilöt yrittävät pakottaa näitä massaliikkeitä. Vanha tapa, tai kaikkein tuorein tapa, ohjailla liikkeitä oli pakkokeinojen avulla. Tee näin tai sitten sinut poltetaan roviolla. Ja me voimme pitää rahaa myös kovana pakkokeinona, koska jos et tee työtä tässä kaivoksessa tulet kuolemaan nälkään, ja se on aika väkivaltaista myös. Tässä struktuurissa ideat ovat erittäin vankassa kontrollissa. Kirjapainon keksimisen jälkeen ainoastaan ne ideat, jotka joku kirjapainon omistava on hyväksynyt, pääsivät massalevitykseen ja näin oli paljon helpompaa kontrolloida jakelua.

Internetin massaviestinnän keksimisen jälkeen tuo kaikki on muuttunut kutakuinkin yhdessä yössä ja löi vallassaolijat ällikällä. Me yhtäkkiä näimme voimakkaiden henkilöiden yrittävän käyttää kaikkia yleisimpiä kovia pakkokeinoja kontrolloimaan näitä ideoita, joilla massaliikkeitä aloitettiin, kuten esimerkiksi bloggaajien murhaaminen tai internetin sensurointi, mutta se kävi aika selväksi, että tämä ei tulisi olemaan kestävä globaali ratkaisu pitkällä aikavälillä pitää ihmiset vallassa. Joten viimeisen useamman vuoden aikana meillä on ollut suuri painoarvo niinkutsutulla viettelevällä pakottamisella, sen manipuloinnilla miten me ajattelemme ja miten me reagoimme näihin ideoihin. Viettelevä pakottaminen käyttää pelkoa, yhteenkuuluvuutta, välttelyä, kaikkia meidän syvimpiä tunteitamme ajamaan meitä ideoita kohti ja niistä poispäin.

Ensimmäinen ja helpoin tapa kumota ideoita on sekoittaa idea henkilöön tai ideologiaan. Jos joku esittää idean ja ihmiset sanovat, voi, se ja se rahoittaa tuota ja niin edelleen, tai että se on neoliberalismia tai marxilaisuutta, monet ihmiset kääntävät katseensa ideasta muualle ennen kuin he edes yrittävät sitä ymmärtää. Alan Turing kerran kuvasi häntä vastaan käynnissä ollutta kampanjaa: Turing uskoo koneiden ajattelevan. Turing makaa miesten kanssa. Sitenpä koneet eivät voi ajatella. Kuka tahansa joka on ollut somessa tarpeeksi pitkään tunnistaa hänen turhautumisensa.

Toinen lempi kumoamistapa on kohina, et voi seurata ideaa jota et koskaan kuule, joten jos sinulla on idea mistä vallassaolijat eivät tykkää, he voivat vain hukuttaa sen meluun. Ja eräs toinen tapa kumota on hämmennys. Jos idea on sellaisella asiantuntemuksen tasolla, joka on liian erikoista keskivertohenkilölle osoittaa oikeaksi tai vääräksi, joku voi vain sanoa, että se ei toimi tai että se on jo kumottu. Jos suurin osa yleisöstä ei voi sitä osoittaa suuntaan taikka toiseen, silloin he kutsuvat sitä vain fake newsiksi. Tällä hetkellä päätämme sekoitetaan viettelevällä pakottamisella sekä kohinalla ja hämmennyksellä sosiaalisen medioiden alustoilla, ja niiden tarkoitus on yrittää kontrolloida näitä ideoita, jotka ovat tärkeitä kylvettäessä stigmergisiä massaliikkeitä.

En usko viettelevän pakottamisen ja kohinan olevan pitkäaikainen ratkaisu ihmisten ohjailemiseksi ideoista poispäin tai niitä kohti. Mielestäni useimmat meistä ovat kurkkuaan myöten täynnä fake newsia ja bottien armeijoita, jotka huutelevat meille joka kerta kun menemme lähellekään internetiä. Me tarvitsemme informaatiota johon voimme luottaa, jotta stigmerginen järjestäytyminen toimisi, ja me tarvitsemme stigmergistä järjestäytymistä koska se on ainoa tapa jolla edistymme tulevaisuudessa suuressa mittakaavassa. Harhaanjohtava informaatio rohkaisee ihmisiä toimimaan omia intressejään vastaan, mutta luottamuksen puute mihin tahansa informaatioon jäädyttää heidät tai rohkaisee heitä sokeasti seuraamaan demagogeja tai ideologioita.

Meillä ei ole varaa haaskata aikaa tällä tavoin, ja mielestäni monet valtaapitävätkin ovat alkaneet tajuta, että ehkäpä helposti harhaanjohdettava kansa ei olekaan loppujenlopuksi niin hyvä juttu. Theresa May toistelee “Epäilemättä taistelu on siirtymässä pois taistelukentältä internetiin.” mutta hän ja muut suosittelevat taistelemista vanhoilla kovien pakkokeinojen menetelmillä, he ovat peräänkuuluttamassa jopa vieläkin tiukempaa kontrollia informaatiosta ja virallisemmista kanavista. Tämä on pyrkimys mennä taaksepäin ja me olemme sen sillan jo polttaneet, meillä ei ole muuta polkua avoinna kuin eteenpäin.

Joten kolmas menetelmä tässä on automaattinen pakottaminen, toisten pakottaminen informoituna yhteiskuntana, joka on konsensuksen tavoittelun parvimenetelmä. Tämä on se minne haluaisin meidän menevän ja tämä on se mille mielestäni meidän tulee rakentaa teknologiaa. Me ehkä saatoimme tai sitten emme saavuttaa teknologisen singulariteetin jo nyt, mutta me varmasti olemme saavuttaneet sosiaalisen singulariteetin. Meidän tarvitsee tehdä yhteistyötä toisten kanssa, jos vaikka vain ymmärtääksemme uutisia. Me emme kaikki voi olla kaikkien alojen asiantuntijoita. Joten me emme voi jatkaa äänestäjien maanittelua siitä, että he eivät käytä kaikkea aikaansa kaiken sen opiskeluun, mikä heihin vaikuttaa, tai poliitikkojen äänestämiseen ja odottaa heillä olevan kaikki vastaukset. Se on mahdotonta. Meidän tarvitsee etsiä parempi ratkaisu. Me tarvitsemme teknologiaa, joka mahdollistaa meidän uskoa viisaasti informaatioon ja tämä tulee vaatimaan täysin toisenlaisia pelisääntöjä kuin hierarkiset viralliset kanavat, joita menneisyydessä olemme käyttäneet.

Ideat tulee auditoida ja sellaisten ihmisten tulee niitä promota, jotka ovat päteviä niitä ymmärtämään, joten käytän tätä episteemisten yhteisöjen ja tietosiltojen samankeskisten ympyröiden rakennetta auttamaan informaatiovirroissa ja auditoinnissa. Tietosilloilla ei tarvitse olla henkilökohtaista kokemusta jokaisesta yhteiskunnan osa-alueesta. Riittää, että on läpinäkyvä samankeskinen ympyrä, jota voi katsella, voit nähdä toiminnan, voit saada palautetta tarpeen mukaan, voit aina sanoa kyllä, siellä on paljon ihmisiä auditoimassa, on paljon keskustelua, luotan joihinkin heistä näissä piireissä, luotan siihen että he tietävät mitä he tekevät. Ellet niin tee, silloin systeemi voi itse luoda omat asiantuntijansa käyttäjien kerätessä tietoa ja mainetta ja siirtyessä kohti keskustaa. Erimielisyydet voivat johtaa erikeskisiin ympyröihin, jotka muodostuvat saman ongelman ympärille tutkimaan erilaisia ratkaisuja. Jos tämä kaikki kuulostaa tutulta, se johtuu siitä että tätä tapahtuu open source -ohjelmistokehitysyhteisöissä.

Tällä hetkellä muut tietoyhteisöt toimivat kuten suljetut, kansainvälisesti kytkeytyneet affiniteettiryhmät yleisölle saavuttamattomissa olevan asiantuntemuksen tasolla. Tiede, akatemia ja journalismi ovat kaukana samankeskisistä ympyröistä ja tietosilloista, jotka pallottelisivat ideoita edestakaisin laajemman yhteiskunnan kanssa, joten stigmergistä toimintaa harvoin syntyy heidän työstään ja ilman stigmergiaa heidän edistyksensä ei olisi lähellekään sitä mitä se voisi olla. Henkilö jolla ei ole luottamusta episteemisiin yhteisöihin eikä omiin tietosiltoihin on henkilö, joka ei usko ideoihin, ja ilman uskoa ideoihin me jäädymme paikallemme tai meitä hallitsee demagogit tai ideologia. Tiede, akatemia ja journalismi vaativat kaksisuuntaisia tietosiltoja, läpinäkyvyyttä ja vapaata informaatiota jos ne aikovat todella toimia episteemisinä yhteisöinä meille kaikille ja stimuloida ja informoida massojen toimintaa, ja ne vaativat myös teknologiaan keskittyvää informaatiota tukemaan niitä siinä. Joten tarkastellaan missä me menimme vikaan.

Me emme enää elä maailmassa, jota dominoi joko resurssikapitalismi tai teollisuus. Me elämme maailmassa, jota dominoi informaatiokapitalismi ja informaation kontrolli.

“Data on uusi öljy” on lainaus, joka on kiertänyt sijoittajapiireissä nyt jo yli 10 vuoden ajan, mutta nyt data on enemmän kuin pelkkä tuote. Öljyn avulla voi saada rahaa, jolla ajaa ihmiset kovien pakkokeinojen polkua. Datalla voi johtaa paljon useampaa ihmistä viettelevän pakottamisen avulla, tai blokata heidät kohinalla ja hämmennyksellä. Mutta vaikka ihmiset eivät olisi kunnolla käsittäneet, että tämä muoto voi olla käytössä kokonaisen ihmismassan taivutteluun, useimmat ihmiset tajuavat kuitenkin datan olevan rahan arvoista.

Viimeksi kun tarkistin, Alibaba oli 265 miljardin dollarin arvoinen. Amazon on yli 400 miljardin dollarin arvoinen. Jopa Uber on edelleen 60 miljardin dollarin arvoinen. Onko kenelläkään mitään ideaa siitä mitä Facebook ja Google ovat arvoltaan, koska ne oikeasti ovat taidokkaasti tajunneet informaation todellisen arvon. Se mikä tekee näistä korporaatioista niin voimakkaita ja arvokkaita on niiden informaation kontrolli. Kun nettiä suunniteltiin, se oli näköispainos akatemiasta. Sen oli tarkoitus antaa vähän luettujen tutkimusten siteerata toisia vähän luettuja tutkimuksia, mutta internet ei näytä tuolta. Nuo varhaiset sivustot ovat olleet käytössä luotaessa internetistä siilojen joukkoa. Vaikka meillä olisi pintapuolisesti pääsy kaikkeen, meillä ei ole pääsyä näiden siilojen informaatioon, ja tilannetta kärjistämään me olemme tuottaneet kaiken informaation noissa siiloissa. Ja tuota dataa käytetään yleisön manipulointiin ja viettelevään pakottamiseen tavoilla, jotka lähtevät shoppailukäyttäytymisen valvonnasta aina siihen, että Facebook päättää missä mielentilassa meidän tulisi olla ja miten me äänestämme. Tuo korporaatioiden kontrollissa oleva data päättää puhummeko me poliittisista epäonnistumisista vaiko miesten jakkupuvuista sekä liittyykö siitä seurannut stigmerginen toiminta yhteisön tukemiseen vaiko kulutuskulttuuriin.

Kenenkään ei tulisi antaa lahjaksi kaikkein syvällä sisimmässä piileviä ajatuksiaan epädemokraattisten tahojen pakkokeinoilla toteuttamaan julkisen mielipiteen muokkaukseen, kun näillä tahoilla on ainoana päämääränään liikevoittonsa maksimointi osakkeenomistajilleen. Kenenkään ei tulisi riskeerata henkilökohtaisen datansa säilömistä alustalle, joka näkee tuon datan ‘uutena öljynä’. Tämä ei ole tokikaan uutinen kenellekään täällä, mutta vaikka me kaikki tajuamme tämän, me emme ole kyenneet pysäyttämään sitä.

Epäonnistuminen korvata olemassaolevat tiedonlouhinta-alustat johtuu osittain epäonnistumisesta tehdä eroa eri tyyppisen datan ja niiden erilaisten vaatimusten välille, joten käsitellään tuo ensin.

Henkilökohtainen data: Tavoitteena on turva datan leviämiseltä. Ideaalitapauksessa me haluamme pitää sen poissa internetistä ja jos se ei ole mahdollista, kryptata sen ja pitää sen omassa kontrollissa ja helposti poistettavissa.

Henkilökohtaiset viestit: Tavoitteena tässä on tietää kenelle ollaan puhumassa ja pitää keskustelu yksityisenä, joten tätä dataa käsitellään kuin henkilökohtasta dataa, lisättynä vaatimuksella, että meidän tulee tietää kenen kanssa olemme puhumassa.

Henkilökohtainen informaatio ja yksityinen viestintä ovat saaneet molemmat paljon investointirahaa ja sitä on pohdittu paljon vuosien mittaan. Jos me voimme saada tämän datan pois korporaatioiden siiloista, silloin meillä on tälle paljon mahdollisuuksia, kuten henkilökohtainen verkkodatan säilytys, ja monia muita samanlaisia mahdollisuuksia. Nämä toimivat, mutta….

Idea tässä on pitää kaikki henkilökohtainen informaatio omassa pienessä KOTELOSSA ja aina omassa kontrollissa ja itse valitset kenelle jakaa ja mitä jakaa, niinkuin sen tulisikin olla. Mutta tämä tavallaan muistuttaa minua siitä kun ihmisille on sanottu, että heidän ei enää tarvitse tehdä työtä (maa)orjina, koska he olivat vapaita ja voisivat valita milloin tehdä työtä rahasta. Sitten he saivat selville, että kaikki ruoka ja suoja oli rahanlähteiden kontrollissa, ja niin se ei ollutkaan enää kaksinen valinta, joko tehdä töitä tai sitten nälkiintyä. Ja jos me otamme oman informaatiomme kontrolliimme, jos me haluamme päästä käsiksi muuhun informaatioon ja sitä kontrolloi korporaatiot, me lopulta annamme omat avaimemme pois. Ja sitten ei ole lainsuojaa, koska me teemme sen vapaaehtoisesti. Oletettavasti niin. Me näemme tämän jo pääsyssä dataan, meillä on kyky blokata mainoksia tai selaimen välimuistitietoja, mutta sitten meidän pääsymme sulkeutuu myös joten me emme tee niin. Joten ei riitä ottaa kantaa henkilökohtaiseen dataan, pitää ottaa kantaa myös julkiseen dataan.

Vastaus julkiseen dataan on sama kuin henkilökohtaiseen, me joudumme irroittamaan sovellusohjelman datasta kontrollin saamiseksi, ja me tarvitsemme jonkin sortin datayhteismaata. Internetissä tällä hetkellä on suuri määrä dataa joka ei ole henkilökohtaista, mutta joka ei tulisi olla korporaatiodataa myöskään, se on informaatiota jonka me olemme tuottaneet yhteistyönä monien vuosien ajan. Jos me koskaan aiomme mennä eteenpäin avoimen informaation järjestelmää, jossa on samankeskisiä ympyröitä ja tietosiltoja ja avointa yhteistyötä kaikkien kanssa, me joudumme saavuttamaan tämän, korporaatioiden verkkoalustojen ulkopuolella, joten tarkastellaan datatyyppejä uudestaan.

Henkilökeskeisyyttä meidän ei oikeastaan tarvitse tarkastella, sen olemme jo käsitelleet. Henkilökeskeisen alustan tavoitteena on henkilöiden (tai brändien) promoaminen, joten viralliset siniset merkit ja näiden ympärille kertyneet seuraajat näkyvät. Sosiaalinen media on melkein universaalisti henkilökeskeinen ja siksi sosiaalinen media on niin turhauttavaa niille, jotka yrittävät tehdä yhteistyötä informaation ympärillä.

Informaatiokeskeisen datan tavoitteena on informaation tutkimus, auditointi ja levittäminen. Parhaimmillaan voimme käyttää Wikipediaa, valtavirran mediaa joskus ja erikoisia tutkimusalustoja. On suuri tarve informaatiokeskeisille ratkaisuille, erityisesti kun tarkastelee sitä miten moni ihminen yrittää fasilitoida tätä työtä henkilökeskeisessä sosiaalisessa mediassa ja miten turhauttavaa se on. Sosiaalinen media on luotu aikana, jolloin me jätimme kaikki informaatiokeskeiset hommat asiantuntijoille, mutta erityisesti twitter välittömästi muuttui paikaksi, johon kaikki lähtivät mukaan ja yrittivät luoda samankeskisiä ympyröitä auditointiin, palautteen antamiseen ja viestin vahvistamiseen, mutta koska se keskittyy niin vahvasti persooniin informaation sijaan, sitä on ikuisesti liian turhauttavaa käyttää.

Julkinen data. Tavoite tässä on vapaus sensuurista tai datan muokkauksesta tai poistamisesta. Joten se on täysi vastakohta sille mitkä henkilökohtaisen datan tavoitteet ovat ja jos joku tarjoaa ratkaisua molempiin samalla alustalla, juokse pakoon niin nopeasti kuin mahdollista. Useimmat sovellukset, joiden päätarkoitus on tehdä datasta julkista, käyttävät vertaisarviointia joko lohkoketjulla tai ilman, tai sitten jonkinlaista resilienttiä alustaa. On helppoa jakaa julkista dataa resilientillä tavalla tai jopa puolikiinteästi vertaisverkkojärjestelmässä.

Ongelma on, että jos yhdistää tämän tarpeen lähetystoimintaan me olemme lisänneet tavoitteeksi laajemman levittämisen. Voit laittaa informaatiota jakoon, mutta monen ihmisen saaminen löytämään se voi olla vaikeaa ellei sitten käytetä perinteiseen tyyliin jonkinlaista hakemistoa, jonka avulla tämä data kahlataan läpi ja tarjotaan jonkinlainen keskitetty lista. Viime kerralla kun joku teki tämän suuressa mittakaavassa sitä kutsuttiin Googleksi. Heti kun on tuollainen keskitetty hakemisto, data voidaan desentralisoida miten halutaan, ja se tarkoittaa että sinä itse joudut maksamaan ylläpidosta. Jos sinua ei edelleenkään löydy verkosta muuten kuin käymällä läpi indeksoivan serverin tiedot, silloin keskittäminen on ongelma. On muitakin tapoja joilla löytää toinen toisensa, mutta niissä on toisenlaisia ongelmia, joihin pääsemme yhteistyöstä puhuttaessa.

Lähetystoiminta on se minkä johdosta saamme liikaa misinformaatiota, spämmiä, kohinaa, hämmennystä, viettelevää pakottamista, kaikkia noita juttuja joista puhuimme aiemmin. Se miten monet informaation tuottajat ja poliitikot, ja surullista kyllä monet sääntelevät elimet, haluavat hoitaa tämän on kiinnittää DRM datatasoon, jonka tarkoitus on estää kopiointi, tai mikromaksuilla. Tämä on jälleen kerran yritys viedä meidät askel taaksepäin siihen erittäin kontrolloituun struktuuriin, johon me olemme jo polttaneet sillat ja jonka seuraamukset tässä tapauksessa ovat liian vakavan dystooppisia edes minulle alkaa puhua niistä.

Jos me haluamme maailman, jossa yleisö sekä osallistuu että luottaa asiantuntijoihin — ja me niin teemme, se että yleisöllä ei ole tietoa on suurin ongelmamme nykypäivänä — meidän tulee päästä irti ideasta, että kukaan yleensäkään omistaisi informaatiota tai pääsyä informaatioon. Informaation tulee olla ihmisoikeus, se on avain maailman ymmärtämiseen. Ei ole mitään mieltä kyetä äänestämään jos me emme ymmärrä sitä minkä puolesta äänestämme.

Toinen pointti, joka meidän tulee ratkaista julkisen datan kanssa, on tyypillinen vertaisverkkosovellus, jossa tietoja voi pelkästään lukea. Jos haluat suunnitella yhteistyöalustan tuossa mittakaavassa, huolena tulisi olla asiat kuten latenssin kompensaatio, optimistinen käyttöliittymä, nopeus ja kyky useaan samanaikaiseen muokkaukseen. Kaikki nämä tavoitteet jouhevalle kollaboratiiviselle nettisivujen ulkoasulle eivät korreloi serveripuolen kanssa, joka yrittää välittää vertaisverkkodataa. Joten lähetystoiminta kollaboratiiviselle julkiselle datalle on vaikeaa.

Sitten meillä on koko kysymys struktuurista. Monet ihmiset ovat sitä mieltä, että ratkaisu tiedonlouhinnan siiloihin, jonka näimme aiemmin, on federointi tai desentralisaation muoto, joka mahdollistaa kaikkien ajaa omaa instanssiaan sovelluksesta. Ensinnäkin, me voimme kaikki pystyttää omat wikimme, mutta Wikipedia on jo olemassa, ja sentralisaatiota tapahtuu. Toiseksi, tavoitteemme tässä on päästä pakoon riippuvuutta yhdestä serveristä tai alustasta, mutta useimmat näistä ratkaisuista vain luovat useita pieniä sentralisoituja servereitä tai alustoja, joista jokaisella on omat tyrannimaiset tai hyväntahtoiset ylläpitäjänsä. Ne tekevät myös datan poistamisesta mahdotonta, jos ne ovat kaikki yhteydessä toisiin instansseihin ja eliminoimalla keskitetyn datan kontrollin eliminoidaan samalla keskitetty vastuu, taho jolle asiasta valittaa.

Nämä vaihtoehdot yleensä ottavat kantaa teknisiin ongelmiin ja sivuuttavat henkilökohtaiset. Mikrobloggausinstanssi, alireddit ja irkkikanava ovat kaikki teknisesti erilaisia, mutta ne tuntuvat samanlaisilta ja ne kaikki yrittävät olla kaikkea kaikille ihmisille. Niiden käyttäjillä ei ole kontrollia datasta, mutta data ei toisaalta ole myöskään oikeasti julkista. Ne eivät ole oikea valinta yksityiselle viestinnälle, mutta ne eivät ole myöskään paras valinta julkiselle lähetystoiminnalle. Ne ovat henkilökeskeisiä ja  ja toivottomia informaation keräämisessä, mutta ne eivät ole myöskään hyviä julkisuuden ylläpitoon. Serveri desentraloi ne (teoreettisesti), mutta dataa ei voi irrottaa softasta. Ne eivät tue massakollaboraatiota ja ne luovat ajatuskuplia, joissa ulkopuoliset mielipiteet eivät ole tervetulleita.

Joten irroitettu data on se jonne meidän pitää mennä ennen ennenkuin voidaan käsitellä mitään erilaisia ja monesti vastakkaisia vaatimuksia näille erityyppisille informaatioille. Tavoite tässä on vapaus korporaatioiden datan omistuksesta, vapaus softariippuvuudesta, datan uudelleenkäyttö ja käytön monipuolisuus. Data eristetään sovelluksesta ja dataa ei kiinnosta mitä applikaatioita käytetään siihen käsiksi pääsyyn. Tätä varten tarvitsemme universaalin tietokannan ja siksi työskentelen sen parissa.

Suurin tarpeemme on yhteistoiminnalliselle tietoyhteismaalle, avoimelle journalismille, avoimelle tieteelle ja hauskanpidolle. Me tarvitsemme paikan, jossa data ei ole henkilökohtaista dataa, mutta jossa se ei ole myöskään korporaatiodataa. Me tarvitsemme paikan, jossa ohjelmisto on irroitettu datasta, mutta data on silti kaikki saatavilla. Ja todella uskon, että tämä ei ole mikään “tässä on suuri markkinointimahdollisuus”-tyyppinen tarve, se on “me vältämme ihmisten kuolemisen sukupuuttoon”-tyyppinen tarve. Vastaanottamamme informaatio ohjelmoi meitä täysin ja jos me haluamme välttää suuren mittakaavan virheet, meidän tulee tarjota uusille joukkoliikkeille tarkkaa tietoa, johon ne voivat luottaa.

Nyt olemme käsitelleet kaiken tarvitsemamme ja miksi me sitä tarvitsemme, ja ainoa mitä meidän tulee tehdä on suunnitella se meille nykypäivänä saatavissa olevan teknologian avulla.

Me tarvitsemme joukon datan ydinobjekteja, joista tulee julkinen datayhteismaa. Nämä ovat objekteja, jotka linkkaavat kaiken informaation yhteen. Olemassaolevien sovellusten tutkimuksissani on viiden tyyppistä dataobjektia: Henkilö, Tapahtuma, Organisaatio, Idea ja Asia. Tämän lisäksi on mediaobjekteja, joita me käytämme informaationlähteinä. Julkinen, universaalisti saatavilla, pelkästään luettavissa oleva data koostuu näistä objekteista.

Meillä on myös luokittelustandardit näiden dataobjektien eri tyypeille ja mahdollisille niiden välisille relaatioille. Kuka tahansa voi luoda luokittelupuun, muta kun kolmas osapuoli sellaista käyttää, sitä ei voida muokata tai poistaa. Kun jakaa idean, sitä ei voi poistaa kenenkään aivoista, se kuuluu nyt yhteisvaurauteen.

Universaalit dataobjektit ovat varsin merkityksettömiä jos me emme oikeasti sano mitään niistä. Konstellaatiot ovat yhteistyötila, jossa me luomme relaatiot dataobjektien välillä, linkkaamme medialähteet tukemaan relaatioita ja luokittelemme dataobjektit ja niiden väliset relaatiot. Tämä on meidän oma autonominen tilamme, mutta jos klikkaat universaalia dataobjektia, se näyttää sinulle kaikki konstellaatiot, jotka ovat käyttäneet dataobjektia. Jos klikkasit tämän konferenssin tapahtumaa, se voisi näyttää konstellaation kaikille vapaan softan konferensseille tänä vuonna, kaikki vapaan softan konferenssint Ranskassa, kaikki tapahtumat heinäkuussa St Etiennessa, ja jokainen konstellaatio, joka sisältää tämän tapahtuman, näkyisi listalla. Joten vaikka tämä on kollaboratiivinen tila, joka sallii sinun päättää kenen kanssa haluat työskennellä, kaikki tulokset ovat läpinäkyviä ja helposti kenen tahansa löydettävissä, joka etsii mitä tahansa aiheita.

Se on hyvä, paitsi että me emme oikeasti halua nähdä kaikkea dataa internetissä. Emmekä me halua jättää sitä keskitettyn indeksin harteille päättää mitä me näemme, joten meidän tulee luottaa verkkoon itseensä, että se suodattaisi spämmin ja ihmiset ja että luottamusverkoston tulee olla meidän hallittavissamme. Luottamusverkosto tarkoittaa, että jos me asetamme hakuun nolla astetta luottamusta, me näemme ainoastaan dataa ihmisiltä, joihin me luotamme henkilökohtaisesti eksplisiittisesti. Jos me asetamme luottamuksen yhteen asteeseen, näemme dataa, jonka ne joihin me luotamme näkevät, ja niin edelleen. Tämä on hyvä niille ihmisille, jotka sanovat, että he haluavat avointa tiedettä ja avointa tietoa, mutta että he ovat oikeasti erittäin nihkeitä virallisen akkreditaation suhteen. He voivat suodattaa oman informaationsa minkä tahansa valitsemansa akkreditaation pohjalta, mutta he eivät voi lopettaa informaation olemassaoloa, eivätkä he voi estää toisia näkemästä sitä.

Tämä tuo takaisin massayhteistyön, koska meidän ei ole pakko henkilökohtaisesti tuntea kaikkia niitä joiden kanssa työskentelemme, jos me olemme huolellisia luottamusverkostomme suhteen. Jos joku sabotoi työprojektia, ilmiselvästi he muuttuvat epäluotettaviksi erittäin nopeasti niiden silmissä, jotka toivat heidät mukaan projektiin tai että he itse muuttuvat epäluotettaviksi, mutta ei ole mitään tarvetta päästä konsensukseen siitä kuka on tai ei ole luotettava ja antaa heille sinistä merkkiä. Me voimme kaikki päättää itse milloin kukin verkostossa on luotettava.

Nyt meillä on kaikkea tätä informaatiota datayhteismaassamme, joka voidaan linkata yhteen ja lähteistää, joten meillä on läpinäkyvyyttä ja useita erilaisia näkökantoja. Kukaan ei voi luoda ajatuskuplaa ja suodattaa informaatiota, mutta he voivat valita haluavatko he itse nähdä sitä tai työskennellä sen kanssa, jos heidän verkostonsa ei pidä sitä luotettavana.

Nyt me olemme hajottaineet kaiken palasiksi eikä meillä ole enää verkkosivua tai appia, meillä on ekosysteemi. Pohjalla meillä on universaali julkisen tiedon datayhteismaa, joka sisältää kaikki keskeiset dataobjektimme. Myös luokittelupuut ovat universaaleja, joita data-analyytikot voivat luoda ja auttaa meitä tarjoamaan enemmän merkityksiä ja luokittelustandardeja. Sitten meillä on yhteistyötila, jossa tutkijat, journalistit, tieteentekijät, juristit, organisaattorit ja kuka tahansa voi luoda merkityksellistä informaatiota kaikesta tästä datasta ilman spämmiä, silti täydellä läpinäkyvyydellä yleisölle. Ja meillä on henkilökohtaiset luottamusverkostomme, joita me voimme suodattaa ja säätää sitä mitä näemme, jos vain haluamme.

Nyt voit etsiä, sulauttaa yhteen ja suodattaa dataa saadaksesi tarvitsemasi informaation. Oletetaan, että tarvitset taksikuskia. Voit sulauttaa yhteen taksikuskien kollektiivisia konstellaatioita, voit etsiä sellaisia alueeltasi ja sitten suodattaa niitä kahden asteen luottamuksella verkostosi pohjalta. Sitten voit ladata tuon kirjoitussuojatun datan puhelimeesi, ladata appin joka näyttää missä joku niistä on lähellä ja maksaa kuskille. Näin me veimme viimeiset 60 miljardia arvoa Uberilta ja annoimme taksimatkat paikallisten kuskien kollektiivien hallintaan. Ohjelmistokehittämisestä voi tulla noin yksinkertaista, helposti korvattavia applikaatioita, jotka tarjoavat jonkinlaisen funktionaalisuuden, kuten taksikuskille maksaminen tai tuotteen ostaminen. Heillä ei ole sen enempää kontrollia datasta niinkuin kenellä muullakaan, ja ne on helposti korvattavissa.

Sovelluksia

Transienttien uutisten sijaan uutta informaatiota lisätään pysyvään tietovarastoon niin, että se rohkaisee syvempää tutkimusta triviaalien päivitysten sijaan. Ei ole tarvetta leikata ja liimata samaa uutista toistuvasti, jos kaikki linkittyy keskenään. Meillä voisi olla fluidimpaa yhteistyötä journalistien välillä, koska autonomia ja kunnia omasta työstä säilyy heillä, mutta heidän taustaselvityksensä automaattisesti linkataan kaikille muille, jotka työskentelevät saman aiheen parissa, ja se voidaan yhdistää konstellaatioihin. Koska data on uudelleenkäytettävässä formaatissa tekstiseinien sijaan, me voimme tuoda sitä muihin sovelluksiin ja yhdistellä ja suodattaa sitä ja näin luoda uutta informaatiota. Me saamme paljon syvemmän merkityksen ja enemmän kontekstia ja käytettävyyttä ja yhteistyötä samasta tutkimuksesta.

Organisaatiot voivat käyttää konstellaatioita ja galakseja dynaamiseen uudelleenorganisointiin. Vastuuhenkilö voi muuttaa konstellaation tasoa ja muutos välittömästi näkyy siihin liittyvissä galakseissa. Yhteistyöapplikaatioiden liittäminen on myös helppoa galaksin tai konstellaation tasoilla, mikä mahdollistaa ryhmätyöskentelyn ilman ulkopuolista hälyä, mutta samalla voidaan pysyä täysin läpinäkyvinä yleisölle.

Sen sijaan, että luotettaisiin verkkosivuarvosteluihin ja luottamusalgoritmeihin, me voimme luottaa omaan henkilökohtaiseen luottamusverkostoon suositusten hankkimiseksi. Paikalliset tai erikoiskauppiaat voivat luoda konstellaatioita ja kytkeytyä yhteen suuremmaksi luottamusverkostoksi, mikä lisää uuden tilivelvollisuuden ja kontrollin kerroksen teollisuudenalalle ja kyvyn sallia alueellista diversiteettiä paikallisiin lakeihin ja tapoihin.

Kolmannen sektorin organisaatioihin luottamisen sijaan me voimme käyttää omaa luottamusverkostoamme tarjoamaan apua suoraan sinne missä sitä tarvitaan ja saada palautetta suoraan niiltä, jotka apua vastaanottavat.

Me voimme solmia suoria kauppayhteyksiä yhteisöjen välillä, mikä mahdollistaa kuluttajien nähdä kaupankäynnin päätösten välittömät seuraukset.

Akatemian suljettujen piirien sijaan, joissa tutkimuslainaukset voivat kuvastaa valtaa tai vastavuoroisuutta, ideoita voidaan pystyttää minkä tahansa aihepiirin ympärille ja ja kaikki kontribuutiot tulevat kuulluiksi.

Yhteiskunnan periaatteet perustuslaeista kansalaisoikeuksiin voidaan tuoda helposti saataville jokaiselle yhteiskunnan jäsenelle, ja me voimme varmistaa, että kaikki yhteiskunnan lainsäädäntö seuraa luonnollisesti hyväksytyistä perusperiaatteista. On myös mahdollista käyttää hyväksyttyjä periaatteita valita seuransa, esimerkiksi voi kieltäytyä kaupasta korporaation kanssa, joka kieltäytyy hyväksymästä tiettyjä ympäristöön tai ihmisoikeuksiin liittyviä käytänteitä.

Universaalilla datayhteismaalla me voimme tehdä yhteistyötä tehokkaasti ja älykkäästi ja ratkaista meillä käsillä olevia ongelmia paljon suuremmalla nopeudella ja tarkkuudella. Me voimme olla paremmin informoituja ja saada helpommin pääsy alkuperäisiin lähteisiin ja kaikkeen siihen liittyvään informaatioon johonkin aiheeseen liittyen kaikista näkökulmista. Tämä antaa meille itsekorjaavuuden kyvyn, jopa massaliikkeissä. Meillä voi olla automaattinen pakko.

Internetiä suunnitellaan uusiksi. Tämä on hetki jolloin meidän tulee kiireellisesti suunnitella oma Metsän peruskirjamme ja kirjata oikeutemme informaatioyhteismaan ympärille. Meillä oli tämä hetki aiemminkin kun internet ensi kerran ilmestyi, ja korporaatiokontrollin uhriksi joutuminen näytti olevan sen kohtalona. Me teimme mahdollisesti parhaan päätöksen koskaan historiassamme, kun teimme internetistä globaalin yhteisen, joka tunnistetaan nyt universaalina ihmisoikeutena, mutta ainoa syy sille miksi pääsy internetiin on tärkeää on se, että se tarjoaa pääsyn informaatioon. Ainoa syy sille, että sananvapaus on tärkeää on, että se sallii meidän välittää informaatiota. Meidän tulee tunnustaa informaatio itsessään universaaliksi ihmisoikeudeksi ja kirjoittaa sen mukaista koodia. Mielestäni minun kannattaisi nyt pysähtyä tässä kohtaa niin, että toivottavasti teillä on kysymyksiä, mutta jos jollain on kiinnostusta tätä projektia kohtaan, tai tunnette jonkun joka olisi tästä kiinnostunut, olkaa ihmeessä yhteydessä minuun.

Kysymyksiä ja vastauksia ei ole sisällytetty puhtaaksikirjoitukseen.

Lisätietoja: http://www.getgee.xyz/

  Lähde: https://georgiebc.wordpress.com/2017/08/01/transcript-of-keynote-at-rmll/

https://kapitaali.com/meilla-on-vapaata-softaa-me-tarvitsemme-vapaita-tietokantoja/

[axmedbahjad]

Kirjani suomeksi.

[pidempikorsi]

Omenapiirakka (pellillinen)

Mikä ihana kesä! Mä olen elänyt koko kesän niin hetkessä matkustellen, herkutellen ja testaillen reseptejä - ja oi vitsit kun teki hyvää. 

Ilman kuitenkin pikkuhiljaa muuttuessa kirpeäksi tulee väistämättä sellainen olo, että pitää ryhdistäytyä ja pakata penaali sekä reppu vaikkei kouluun ole menossakaan. Tänään haluan startata "blogi-lukuvuoden" tarjoamalla teille uudistetun omenapiirakan reseptin ja paljastamalla ensi vuonna julkaistavan keittokirjani aiheen!

Ensi keväänä julkaistavan kirjani aihe tule olemaan Kotiruoka (vegaaninen tietty!). Olen viilannut ja höylännyt vegenakkikastikkeet sekä korvapuustit niin herkullisiksi etten malta pysyä housuissa, jotta pääsen esittelemään reseptit teille. Tästä kirjasta tulee sellainen, että se on helppo ojentaa myös niille joille kasvisruoka on aikaisemmin ollut täysin hepreaa.

Sitten omenapiirakkaan - tämä resepti löytyy blogista tuolta seitsemän vuoden takaa jolloin en pitänyt hirveän tärkeänä kirjoittaa tarkkoja reseptejä. Pidinhän blogia vain itselleni ja tuttaville. Sama resepti on kuitenkin vielä edelleen käytössä pienillä viilauksilla. Ja hyvähän se on - testaa vaikka!

Omenapiirakka (pellillinen)

Taikina: 4 dl vehnäjauhoja 3 dl (ruoko)sokeria 2 tl leivinjauhetta 2 tl vaniljasokeria 1/4 tl suolaa 4 dl soijamaitoa 1 dl rypsiöljyä 1 tl omenaviinietikkaa (rypsiöljyä leivinpaperin voiteluun)

Päälle: 8-10 pientä omenaa 2 rkl (ruoko)sokeria 1 tl kanelia

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Sekoita ensin kuivat aineet keskenään. Lisää joukkoon soijamaito, öljy sekä omenaviinietikka ja sekoita takaiseksi taikinaksi. Levitä voipaperi uunipellille ja sipaise siihen hiukan rypsiöljyä. Kaada taikina pellille. Leikkaa omenista siivuja ja ja asettele ne taikinan päälle. Sekoita sokeri sekä kaneli keskenään ja ripottele omenien päälle. Paista uunin keskitasolla noin 20-35 minuuttia ja testaa kypsyys puutikulla. Nautiskele kauravaniljakastikkeen kera.