#mä tyydyn tuijottamaan mun ohi käveleviä tarjoilijoita hyvin surullisesti ja yritän saada näin viestittyä että hei nyt te unohditte jotakin

[tuovihreaherrasmies]

sitä luulee aikuistuneensa ja päässeensä yli kaikesta sosiaalisesta ahdistuksesta kunnes kunnes se taas ilmestyy ja potkasee sua päähän. Kuten tänään, kun mä ajattelin että menenpäs keskustaan johonkin kivaan kahvilaan kirjan kanssa hengailemaan, menen kahvilaan, maksan ostokseni ja istun kirjani kanssa ainakin tunnin ilman että tarjoilja muistaa tuoda mulle mun tilaukseni ennen kuin luovutan ja siirryn toiseen kahvilaan tekemään uuden tilauksen. jonka mä onneksi sain tälläkertaa.