#keskittyminen

[kapitaali]

Miksi vapaat markkinat on tuplavalhe

Kirjoittaja: Blair Fix

Yhteisöllisinä eläiminä ihmiset elävät ja kuolevat ryhmien menestyksen mukaan. Tämä synnyttää dilemman. Mikä on parasta ryhmälle ei usein ole parasta yksilölle ryhmässä. Jos olet luottavaisten ihmisten ympäröimä, sinulle on ”parasta” valehdella ja kusettaa. Se parantaa suhteellista asemaasi. Ja evoluution mittareilla se on se mikä merkkaa.

Ottaen huomioon sen, että itsekäs käyttäytyminen on usein edukasta, miksi useammat meistä eivät ole valehtelijoita ja huijareita? Yksi syy paradoksaalisesti on, että me valehtelemme itsellemme. Me sanomme itsellemme että se mikä on parasta ryhmälle on myös parasta yksilöinä meille ryhmässä. Kutsun tätä ylevän sosiaalismyönteiseksi valheeksi.

Tämän ylevän valheen levittäminen on, uskoakseni, eräs ideologioiden pääasiallisista rooleista. Hyvä ideologia vakuuttaa yksilölle, että epäitsekäs käyttäytyminen on heidän oma etunsa. Tämä edistää sosiaalismyönteistä käytöstä, mikä tekee ryhmistä yhdenmukaisempia. Ja koska yhdenmukaiset ryhmät tuppaavat voittamaan epäyhdenmukaiset ryhmät, ylevä valhe tuppaa leviämään.

Ottaen huomioon sen hyödyn mikä saadaan altruismin samaistamisesta oman edun tavoitteluun, sitä voisi luulla että kaikki ideologiat haluavat niin tehdä. Ja kuitenkin on täysin vastakkaisia ideologioita. Ne ajavat itsekästä käytöstä hyvänä ryhmälle. Kutsun tätä Machiavellin valheeksi.

Tässä tulee nyt paradoksi. Machiavellin valheen tulisi olla syövyttävää sosiaaliselle yhdenmukaisuudelle. Joten voisi odottaa, että ryhmävalinta siivoaisi sen pois. Mutta yhdelle Machiavellin valheelle näin ei ole käynyt. Sen sijaan että se olisi siivottu pois, valhe on levinnyt. Siitä on itse asiassa tullut aikamme dominantti ideologia. Mikä se on?

Se on uskomus vapaisiin markkinoihin.

Vapaiden markkinoiden ideologia väittää auttavansa yhteiskuntaa, mutta meidän on autettava itseämme. Jos me kaikki käyttäydymme itsekkäästi, kuten ajatuskulku menee, silloin näkymätön käsi tekee kaikista parempiosaisia. Joten tässä meillä on ideologia joka avoimesti ajaa itsekkyyttä ryhmän hyödyn nimissä. Se on Machiavellin valhe, joka on syövyttävä sosiaaliselle koheesiolle. Ja kuitenkin vapaiden markkinoiden ajattelu on voittanut monet muut ideologiat. Miten se voi näin mennä?

Tässä on se mitä minun mielestäni on tapahtumassa. Vapaiden markkinoiden ideologia, minun mielestäni, on tuplavalhe.

Ensinnäkin se on valhe siinä mielessä että sen keskeinen ydinajatus on valetta. Itsekkäästi käyttäytyminen ei maksimoi ryhmän hyvinvointia. Moderni evoluutioteoria tekee tämän selväksi. Toiseksi, salakavalammin, vapaiden markkinoiden ajattelu on valhe siinä mielessä, että se ei johda suurempaan vapauteen ja autonomiaan. Päinvastoin. Näyttö viittaa siihen, että vapaiden markkinoiden ajattelu itse asiassa johtaa suurempaan kuuliaisuuteen ja alistumiseen. Vapaiden markkinoiden ajattelun leviäminen kulkee käsi kädessä hierarkioiden synnyn kanssa.

Joten vapaat markkinat, ilmeisesti, eivät liity vapauteen. Ne liittyvät valtaan Vapaiden markkinoiden ajattelu on menestynyt, mielestäni, koska se käyttää vapauden kieltä peittämään vallan kerryttämisen.

Ryhmän etu vs. oma etu

Me aloitamme matkamme vapaiden markkinoiden ajatteluun hälventämällä sen keskeisen käsitteen. Itsekäs yksilöllinen käytös ei maagisesti ole hyväksi ryhmälle. Moderni evoluutioteoria tekee tämän selväksi.

Monitasoisen valinnan teorian mukaan on aina epäsuhta ryhmän intressien ja yksilön intressien välillä. Tämä epäsuhta näyttää omituiselta aluksi. Koska eikö se mikä on hyväksi ryhmälle ole hyväksi myös itselle ryhmässä?

Vastaus on kyllä ja ei. Kyllä siinä mielessä, että kun ryhmä onnistuu, se on hyväksi kaikille ryhmässä. Mutta ei siinä mielessä, että evoluutiotai ei kiinnosta absoluuttinen elinkelpoisuus. Sitä kiinnostaa suhteellinen elinkelpoisuus. Kyllä, paras strategia yksilöille voi olla tehdä yhteistyötä ryhmissä. Mutta suhteellisesti katsottuna paras strategia yksilölle on toimia itsekkäästi ryhmässä. He lisäävät omaa elinkelpoisuuttaan suhteessa muihin ryhmässä. Ja kun puhutaan geenien leviämisestä, tämä suhteellinen etu on se mikä merkitsee.

Joten onnistuakseen ryhmän tulee tukahduttaa itsekäs yksilöiden käytös. Tälle on olemassa monta tapaa, mutta kaikkein yleisin on mahdollisesti rankaiseminen. Altruistisen käyttäytymisen rohkaisemiseksi ryhmä rankaisee itsekästä yksilöä. Ihmisryhmät tekevät tätä. Eläimet tekevät tätä. Jopa solut tekevät tätä. Juuri nyt ihmisten immuunijärjestelmä tuhoaa syntyviä syöpäsoluja, jotka voisivat, mikäli jätettynä itsekseen, tappaa.

Mutta vaikka rankaiseminen on universaalia kaikille sosiaalisille organismeille, ihmiset ovat kehittäneet menetelmän jolla tukahduttaa itsekäs geeni. Se on uniikkia. Sosiaalisen käyttäytymisen rohkaisemiseksi me otamme käyttöön ideoiden voiman. Me valehtelemme itsellemme.

Altruismia itsepetoksella

Mitä tulee altruismin levittämiseen, me emme kerro itsellemme totuutta, joka on tämä: ryhmäkäyttäytymiseen kuuluu uhrautuminen. Ollakseen epäitsekäs joutuu madaltamaan suhteellista elinkelpoisuuttaan verrattuna siihen mitä se olisi jos olisi itsekäs. Harva ideologia tunnustaa tämän totuuden. Ne jotka tunnustavat, eivät kestä kauaa.

Tarkastellaan epäonnistunutta ideologiaa, jota ranskalaisfilosofi Auguste Comte kannatti. 1800-luvun puolivälissä Comte esitti ‘Ihmisyyden uskonnon’. Sen tavoite oli yksinkertainen: edistää altruismia. Uskonto juhlistaisi ryhmän tarpeita yli omien etujen. Tässä on se miten Thomas Dixon tiivistää Comten ajattelua:

“Ihmiselämän suuri ongelma” Comtelle oli se miten järjestää yhteiskunta niin, että egoismi alistettaisiin altruismille. Ihmisyyden uskonnon oli tarkoitus ratkaista tämä ongelma yhteiskuntajärjestyksellä ja yksilöllisellä uskonnollisella omistautumisella. [1]

Aluksi Comten uskonto tuntuu keskinkertaiselta. Aivan kuten muutkin uskonnot, se juhlii epäitsekkyyttä. Miksi se sitten epäonnistui? Tarkempi tarkastelu paljastaa keskeisen eron. Comten ‘Ihmisyyden uskonto’ esitti altruismin win lose — voitoksi ryhmälle ja tappioksi yksilölle. Menestyksekkäät uskonnot kuitenkin esittävät altruismin win win. Ne väittävät, että altruismi on hyväksi sekä ryhmälle että itselle.

Voit mahdollisesti nähdä miten tämä ylevä valhe oli voimakkaampi kuin Comten totuus. Harvat meistä ovat täysin epäitsekkäitä. Joten ei ole parempaa tapaa motivoida sosiaalista käyttäytymistä kuin vetoamalla omaan itsekkyyteemme.

Biologi David Sloan Wilson esittää, että tämä ylevä sosiaalinen vale oli osana kaikkein menestyksekkäimmissä ideologioissa. Se on jotain mikä, evoluution mielessä, ei ole yllättävää. Menestyksekkäiden ideoiden ei tarvitse kunnioittaa totuutta. Tässä Wilson:

Sisäisen sosiaalisen kontrollin uskomusjärjestelmien hallitsemat ryhmittymät voivat olla paljon menestyneempiä kuin ryhmät, joiden on pakko tukeutua ulkoisiin sosiaalisen kontrollin muotoihin. Kaikista näistä (ja mahdollisesti myös muista) syistä, me voimme olettaa monien uskomusjärjestelmien olevan massiivisen fiktiivisiä niiden maailmankuvassaan. [David Sloan Wilson kirjassa Darwin’s Cathedral]

Useimmat ideologiat, nähtävästi, ovat konvergoituneet samaan ‘massiiviseen fiktioon’. Ne linjaavat altruismin omaneduntavoittelun kanssa.

In his book Does Altruism Exist?, Wilson analysoi tätä huijausta käyttämällä esimerkkinä Hutteriitteja. Hutteriitit ovat yhteisöllinen protestanttien lahko, jotka elävät Länsi-Kanadassa ja USA:ssa. Yhteisöissä elävinä Hutteriitit arvostavat ryhmää palvelevaa käytöstä. Mutta he eivät näe tätä käyttäytymistä yksilöllisyyden menettämisenä. Sen sijaan Hutteriitit uskovat, että se mikä on hyväksi ryhmälle on myös hyväksi yksilölle.

Kuvaaja 1 näyttää Wilsonin analyysin Hutteriittien uskosta. Tässä hän piirtää moraaliset arvot kaksiulotteiselle asteikolle. Vaakatasossa on yksilölle koituvat hyödyt. Pystytasossa on hyödyt muille (eli ryhmälle). Hutteriittien maailmankuvan mukaan ryhmälle hyväksi olevat toimet ovat myös hyväksi yksilölle. Kääntäen toimet jotka ovat pahasta ryhmälle, ovat myös pahasta yksilölle.

Kuva 1: Hutteriittien maailnakuva. Tämä kuva näyttää David Sloan Wilsonin analyysin Hutteriittien uskomuksista. [Lähde: Does Altruism Exist?]

Hutteriittien maailmankuva näyttää ylevän sosiaalisen valheen toiminnassa. Hutteriitit rohkaisevat yhteisölliseen käyttäytymiseen esittämällä sen olevan parasta myös yksilölle. On helppoa nähdä miksi he ovat ottaneet tämän maailmankuvan käyttöön. Altruismin esittäminen sekä yksilölle että ryhmälle voittoisana on voimakas motivaattori ryhmän koossapitämiseksi.

Luottamus itsekkyyteen

Vaikka tarkkaa tutkimusta ei olekaan vielä tehty, epäilen että useimmat ideologiat ovat samankaltaisia kuin Hutteriittien uskomusjärjestelmä. Jos me kuvaisimme ne Wilsonin kuvaajassa, huomaisimme että ryhmälle hyväksi olevat käyttäytymismallit esitetään hyvänä myös yksilön kannalta.

Kiinnostavaa kyllä, vapaan markkinan ajattelu ei ole mitenkään tästä poikkeus — ainakaan alkusilmäyksellä. Käyttämällä Ayn Randin uskomuksia esimerkkinä vapaiden markkinoiden ajattelusta, David Sloan Wilson saa selville jotain yllättävää. Vaikka ne ovatkin raivokkaan anti-yhteisöllisiä, Randin maailmankuva vaikuttaa samanlaiselta kuin Hutteriittien.

Kuvaaja 2 kertoo tarinaa. Kuten Hutteriittien kanssa, Randin maailmankuva ei sisällä ristikkäisiä alueita. Kaikki arvot ovat joko hyväksi sekä yksilöille että ryhmille, tai pahaksi sekä yksilöille että ryhmille.

Kuva 2: Ayn Randin maailmankuva. Tämä kuvaaja näyttää David Sloan Wilsonin analyysin Ayn Randin uskomuksista. [Lähde: Does Altruism Exist?]

Tarkempi kuvaajan 2 tarkastelu osoittaa kuitenkin ammottavan eron Randin libertarianismin ja Hutteriittien yhteisöllisyyden välillä. Hutteriitit pitävät prososiaalista käytöstä (asiat kuten yhteisö ja keskinäinen avunanto) hyvänä yksilölle. Tämä on ylevä prososiaalinen vale. Mutta Ayn Rand pitää antisosiaalista käytöstä (asiat kuten egoismi ja itsekkyys) hyvänä ryhmälle. Tämä on Machiavellin vale.

Evoluutioteorian mukaan Randin Machiavellin vale tulisi olla syövyttävää ryhmän yhteenkuuluvuudentunteelle. Se ajaa (eikä niinkään taivuttele luopumaan) itsekästä käytöstä. Se on täysin päinvastaista siihen nähden mitä menestyvien ryhmien tulisi tehdä. Joten miksi tämä vapaiden markkinoiden vale on niin laajalle levinnyt yhteiskunnassamme?

Yksi mahdollisuus on, että vapaiden markkinoiden ajattelu on syövyttävää ryhmän yhteenkuuluvuudelle. Tämä tarkoittaa, että libertaaristen arvojen leviäminen hitaasti rapauttaa sosiaalisia siteitä. Jos tämä pitää paikkansa, on vain ajan kysymys milloin yhteiskunta joko (a) löytää paremman ideologian; tai (b) hajoaa vapaan markkinan ajattelun atomismiin.

Tämä logiikka, myönnän, on minun oletustapani ajatella vapaita markkinoita. Mutta olen vakuuttunut siitä, että se on väärin. Ongelma on, että se ottaa vapaiden markkinoiden ideologian annettuna. Vapaiden markkinoiden ideologia väittää ajavansa egoismia ja tavoittelevansa omaa etua. Joten voisi luulla, että näiden arvojen omaksuminen johtaisi atomistiseen, epäsosiaaliseen yhteiskuntaan. Tämä on loogista, uskottavaa ja (mielestäni) väärin.

Ongelma on yksinkertainen. Jos ideologiat ovat ‘massiivista fiktiota’ (kuten David Sloan Wilson esittää), meidän ei tulisi uskoa heidän väitteitään suoraan. Se mitä ideologia väittää tekevänsä on eri kuin mitä se oikeasti tekee. Tämä väitteiden ja tekojen välinen ero, mielestäni, on se miksi vapaan markkinan ajattelu on ollut niin menestyksekästä. Vapaan markkinan ideologia väittää edistävänsä autonomiaa ja riippumattomuutta. Mutta todellisuudessa se ajaa kuuliaisuutta ja alistuvaisuutta. Joten kyllä, vapaan markkinan ajattelu on vale. Mutta se ei ole sellainen vale kuin luulet sen olevan.

Altruismia valtasuhteilla

Päältä päin katsottuna vapaan markkinan ajattelu vaikuttaa sanovan ei altruismille. Mutta mitä jos se itse asiassa motivoisi altruismia?

Jälkimmäisen väitteen selkiyttämiseksi meidän tulee miettiä uusiksi sitä mitä tarkoitamme ‘altruismilla’. Me yleensä mietimme altruismia hyvien tekojen kautta. Minä olen altruistinen, esimerkiksi, jos annan rahaa köyhille. Mutta on muun muotoistakin altruismia, jolla ei ole paljoakaan kytköstä kiltteyteen. Evoluution mielessä altruismi on mikä tahansa käytös, joka hyödyttää ryhmää yksilön kustannuksella. Vaikka me emme yleensä ajattele tällä tavoin, valtasuhteet ovat eräänlaista altruismia.

Valtasuhteessa yksi henkilö alistuu toisen tahtoon. Bob alistuu Alicen tahtoon. Niin tekemällä Bob uhraa hänen omaa elinkelpoisuuttaan Alicen hyväksi. Se on altruismia. Mutta jos Bobin alistuminen hyödyttäisi pelkästään Alicea, se olisi evoluution mielessä umpikuja. Maailman bobit kuolisisivat kaikki pois, annettuaan pois kaikki resurssinsa aliceille. Koska valtasuhteet eivät ole kadonneet minnekään, jotain on selvästikin käynnissä.

Vaikka valtasuhteet ovat yksisuuntaisia, ne voivat (oikeissa olosuhteissa) hyödyttää sekä palvelijaa että herraa. Tämä hyöty esiintyy silloin kun ryhmät kilpailevat. Keskittämällä valtaa yksittäiselle johtajalle, suuri ryhmä voi toimia koossapitävästi tavalla, joka olisi muutoin mahdotonta. Jos tämä kasassa pysyvä ryhmä voittaa kilpailijansa, alistuvien altruismi palkitaan. Syväluotaavampi tämän periaatteen käsittely löytyy Peter Turchinin kirjasta Ultrasociety. (Kääntöpuolelta löytyy despoottinen johtaja, joka voi käyttää valtaansa resurssien haalimiseen, mikä pyyhkii pois kaikki rivityyppien hyödyt. Se on jotain mistä puhun täällä ja täällä.)

Vallan oikeuttaminen

Joten altruismi on mukana valtasuhteissa. Miten se liittyy vapaisiin markkinoihin? Päältä päin katsottuna ei mitenkään. Vapaan markkinan ideologia väittää puolustavansa autonomiaa ja riippumattomuutta. Nämä arvot ovat valtasuhteille vastakkaisia (alistuminen ja kuuliaisuus).

Meidän ei tulisi, kuitenkaan, ottaa näitä ideologian väittämiä suoraan annettuina. Kyllä, vapaiden markkinoiden ideologia näyttää ajavan autonomiaa. Mutta mitä se oikeasti tekee, mielestäni, on piilottaa vallan akkumulaation. Vapaiden markkinoiden ajattelu tekee salaa sen minkä muut ideologiat tekevät avoimesti. Tämä salailu voi olla syynä siihen miksi vapaiden markkinoiden ajattelu on niin voimaaannuttavaa.

Kun katsotaan menneisyyden ideologioita, huomataan että ne avoimesti saarnaavat alistumisen ja nöyryyden puolesta. Toisin sanoen, ne häpeilemättä ajavat valtasuhteita. Hutteriittien uskonto, esimerkiksi, saarnaa ‘kuuliaisuuden’ ja ‘alistumisen’ (Kuva 1) puolesta. Useimmat muut uskonnot tekevät samaa. Katolinen kirkko väittää, että uskovien tulee tehdä obsequium religiosum — alistua uskonnollisesti. Islam menee vielä pidemmälle, sillä se on nimennyt itsensä alistumisen mukaan. Arabiaksi sana ‘Islam’ tarkoittaa ‘alistumista Jumalalle’.

Vaikka uskonnot avoimesti saarnaavat kuuliaisuuden puolesta, niillä on silti käytössä ohuen harson takana oleva juoni. Niiden saarnaama kuuliaisuus on aina Jumalalle. Onneksi (johtajien kannalta) Jumala ei anna käskyjä suoraan. Sen sijaan Jumalalla on taipumus puhua mahtavien kautta. Ja niin saarnaamalla taivaallista järjestystä uskonto väistämättä oikeuttaa maallisen järjestyksen.

Toisin kuin uskonto, vapaan markkinan ideologia ei saarnaa kuuliaisuutta tai alistumista. Varsin päinvastoin. Se saarnaa vapautta ja autonomiaa. Miten sitten vapaiden markkinoiden ajattelu voi ajaa valtasuhteita? Se on yksinkertaista. Vapaiden markkinoiden ‘vapaus’ on itse asiassa vallan muoto.

Valta ‘vapautena’ 

Pintapuolisesti vapaus ja valta tuntuvat vastakkaisilta käsitteiltä. Mutta jos tarkastelemme lähemmin näitä kahta käsitettä, huomaamme että ne ovat toisiinsa kytkeytyviä. Samankaltaisuuden näkemiseksi pikaisesti pyörähdetään moraalifilosofian alueella. Vapautta, kuten sen itse näen, on kahta tyyppiä. On vapautta irti jostain ja vapautta valita.

‘Vapautta irti jostain’ liittyy rajoitteisiin. ‘Vapaus irti jostain’ rajoitaa sitä mitä toiset ihmiset voivat tehdä. Jos olet vapaa diskriminaatiosta, esimerkiksi, silloin toisilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta diskriminoida.

‘Vapaus valita’, sitä vastoin, on valtaa. Jos olen vapaa puhumaan niinkuin haluan, minulla on valta sanoa mitä haluan. Myönnettäköön, että vapaa sana on laiha vapauden muoto. Mutta ‘vapaus valita’ voi laajentua kunnes se liittyy erehtymättömästi valtaan. Avain on käyttää ‘vapautta’ keinona komentaa ihmisiä.

Tässä on esimerkki. Vapaiden markkinoiden Amerikalssa Jeff Bezos on ‘vapaa’ pyörittämään Amazon. Mutta sanan ‘vapaus’ käyttäminen on kaksoispuhetta. Se on peiteilmaisu Bezoksen vallalle komentaa Amazonin työntekijöitä.

Tämä kaksoispuhe, uskon, on se miten vapaiden markkinoiden ajattelu edistää valtasuhteita. Vapauden kieli tarjoaa peitteen vallan akkumuloinnille. Feodaalikuninkailla oli valtaa. Mutta moderneilla kapitalisteilla on ‘vapautta’.

Vapaan markkinan puheenparsi ja hierarkian kasvu

Jos vapaan markkinan ideologia edistää vallan akkumulaatiota, silloin vapaiden markkinoiden ajattelutavan tulisi kulkea käsi kädessä hierarkian kasvun kanssa. Onko se sitten tehnyt niin?

Yhdysvalloissa vastaus näyttää olevan kyllä. Vapaan markkinan ideologian levitessä, valta keskittyi yhä enemmän. Kuvat 3 ja 4 kertovat tarinaa. Tässä käytän vapaiden markkinoiden puheenparren toistuvuutta amerikanenglannissa mittana vapaiden markkinoiden ideaalien levinneisyydelle. Vertaan sanojen toistuvuutta kahteen hierarkiamittaan: (1) valtionhallinnon suhteellinen koko ja (2) johtajaluokan suhteellinen koko.

Käydään käsiksi dataan, aloitetaan valtion kasvusta. Mitä tulee valtionhallintoon, me voimme kaikki olla samaa mieltä kahdesta asiasta. Ensinnäkin valtiot ovat vapaiden markkinoiden vastakohta. Ne ovat hierarkisia instituutioita, jotka on suunniteltu komentamaan ja kontrolloimaan. Toiseksi, valtiot ovat vapaiden markkinoiden puolustajien mukaan heidän vihollisia.

Pitäen mielessä nämä kaksi seikkaa, voisi luulla että vapaiden markkinoiden ideologia rajoittaisi valtionhallinnon kokoa. Mutta Yhdysvalloissa näin ei ole käynyt. Sen sijaan vapaiden markkinoiden puheenparren levitessä Yhdysvaltain valtionhallinto itse asiassa kasvanut (kuvio 3).

Kuvio 3: Vapaiden markkinoiden puheenparsi ja Yhdysvaltain valtionhallinnon koko. Pystysuora akseli kertoo vapaiden markkinoiden diskurssin suhteellisen esiintyvyyden. Vaaka-akseli kertoo Yhdysvaltain valtionhallinnon osuuden suhteessa kokonaistyöllisyyteen. Molemmat akselit käyttävät logaritmista asteikkoa. Datalähteet löytyvät [3].

Mikä tässä on vialla? Yksi mahdollisuus on, että vapaiden markkinoiden ideologia on yksinkertaisesti tehotonta. Tämä tarkoittaa, että vapaiden markkinoiden puolustajat ovat, väitteidensä mukaisesti, vallan keskittymistä vastaan. Mutta he ovat voimattomia pysäyttämään valtionhallinnon kasvua. Ainoa mitä vapaiden markkinoiden puolustajat voivat tehdä on huutaa kovempaa — mutta turhaan — markkinoiden ihmeestä.

Vapaiden markkinoiden ideologian kannattajat todennäköisesti pitäisivät tästä tarinasta. Mutta en pidä sitä vakuuttavana. Ongelma on, että se keskittyy julkisen hierarkian kasvuun (valtio). Mutta se sivuuttaa yhtä tärkeän vallan muodon: yksityinen hierarkia.

Liikeyhtiöt, kuten olet saattanut huomata, eivät käytä markkinoita järjestääkseen sisäisiä toimintojaan. Ne käyttävät hierarkiaa. Yhtiöillä on komentoketju, joka sanelee työntekijöille mitä tehdä. Kun ottaa tämän huomioon, suurten yhtiöiden kasvu on yhtä paljon hyökkäys vapaita markkinoita kohtaan kuin valtionhallinnonkin kasvu. Joten ennen kuin voimme väittää, että vapaiden markkinoiden ajattelu on epätehokasta, meidän tulisi tarkastella sitä miten se liittyy yksityisten hierarkioiden kasvuun.

Yksityisen hierarkian kasvun mittaamiseksi käytän johtajaluokan kokoa — sitä työntekijöiden osuutta, jotka ovat ’johtajia’. Tässä on järkeilyni. Johtajat eivät työskentele hierarkioiden huipulla. Joten johtajaluokan kasvu on synonyymi hierarkian kasvulle ja vallan keskittymiselle. (Tässä on yksinkertainen malli, joka asian esittää.)

Johtajadataa tarkasteltaessa (kuvio 4), me näemme vian vapaiden markkinoiden tehokkuutta ylistävässä tarinassa. Kyllä, Yhdysvaltain valtionhallinto on kasvanut vapaiden markkinoiden ajattelun levitessä. Mutta valtionhallinto ei ollut ainoa hierarkian muoto, joka vapaiden markkinoiden ideoita hyödyntää. Koko amerikkalainen johtajaluokka kasvoi. Joten kyse ei ole vain julkisesta hierarkiasta, joka vapaiden markkinoiden ajattelun mukana leviää. Se on hierarkiat yleisesti.

Kuvio 4: Vapaiden markkinoiden puheenparsi ja amerikkalaisten johtajien määrän kasvu. Pystysuora akseli näyttää vapaiden markkinoiden sanojen suhteellisen esiintyvyyden. Vaakasuuntainen akseli kertoo amerikkalaisen johtajaluokan koon mitattuna suhteessa koko työvoiman määrään. Molemmat akselit käyttävät logaritmista asteikkoa. Datalähteet löytyvät [3].

Nämä todisteet huomioiden, on kaksi mahdollisuutta:

Vapaiden markkinoiden ideologia on uskomattoman epätehokasta

Vapaiden markkinoiden ideologia tekee täysin päinvastaista mitä se väittää tekevänsä

Mielestäni meidän tulisi vakavasti pohtia jälkimmäistä mahdollisuutta. Sen tekeminen kuitenkin vaatii useimpien poliittistaloudellisten ajatusten taakse jättämistä. Vaikka poliittiset taloustieteilijät ovatkin lakkaamatta debatoineet vapaiden markkinoiden meriiteistä, tosi harva on pysähtynyt kysymään: johtaako vapaiden markkinoiden ajattelu oikeasti vapaisiin markkinoihin? Vastaus vaikuttaa olevan paradoksaalisesti ei.

Tämä ei ole kauhean järkeenkäypää jos otamme vapaiden markkinoiden ideat annettuina. Mutta se on täysin järkeenkäypää jos me pidämme vapaiden markkinoiden ideologiaa ‘massiivisena fiktiona’ — joukkona ideoita, jotka eivät tee yhtään sitä mitä ne väittävät tekevänsä. Vapaiden markkinoiden ajattelu on tehokasta, uskoisin, mutta ei vapauden ja autonomian ajatusten edistämisessä. Sen sijaan se edistää hierarkian kasvua ja vallan keskittymistä.

Me voimme saada selkoa tästä paradoksista ajattelemalla sitä kuka vapaiden markkinoiden puolesta puhuu. Onko se pienyrittäjät? Jossain määrin todennäköisesti kyllä. Mutta viimeisen sadan vuoden aikana itsensä työllistävien määrä on romahtanut (katso tämä paperi). Joten joko tämä kutistuva ihmisryhmä huutaa kovempaa ja kovempaa vapaista markkinoista, tai joku muu luokka on ottanut nämä ideat omikseen.

Tämä on arvioni. Kaikkein äänekkäimmät vapaiden markkinoiden puolestapuhujat eivät ole pienyrittäjiä. He ovat suuryritysten omistajia. He ovat ihmisiä kuten Kochin veljekset — äveriäitä kapitalisteja, jotka pyrkivät kasvattamaan valtaansa. He kyllä puhuvat ’vapaudesta’… mutta he eivät oikeasti halua vapaita markkinoita. Se ’vapaus’ jota korporaatioiden johtajat tavoittelevat on ’vapautta’ komentaa. Se on kaksihaaraista vallan kieltä.

Valtaa vapauden nimissä.

Ideoiden voima

Viime vuosisadan aikana evoluutioteoria ei ole korvaansa paljoakaan lotkauttanut ideoille. Evoluution ajateltiin liittyvän suurimmaksi osaksi geeneihin.

Valitettavasti (meidän kannalta, jotka ideoista piittaavat) moderni tutkimus näyttää tämän epätodeksi. Antropologit Carla Handley ja Sarah Mathew saivat selville, että kulttuurierot ihmisryhmien välillä ovat paljon suurempia kuin geneettiset erot. Se tarkoittaa, että ideoilla on merkitystä. Se mitä me ajattelemme vaikuttaa käytökseemme enemmän kuin geenit.

Ekonomistit omalta osaltaan ovat aina tunnustaneet ideoiden voiman. Mutta he ovat tehneet sen omalla tavallaan. Ekonomisten keskuudessa ideat ovat ’preferenssejä’. Jokaisella yksilöllä, ekonomistien mukaan, on omat ’preferenssinsä’, jotka täysin määrittävät heidän tekonsa. Ottaen huomioon preferenssit (jotka ovat kiinnitettyjä), käyttäydyt tietyllä tavalla, joka maksimoi hyötysi. Ihmisen käyttäytyminen on selitetty.

Tai sitten ei.

Tässä on kaksi isoa ongelmaa. Ensinnäkin, ekonomistit olettavat, ett me tiedämme preferenssimme. Mutta tämä ei ole aina totta. Evoluutio tuottaa usein filosofi Daniel Dennettin mukaan ‘osaamista ilman ymmärrystä’. Organismi usein kykenee selviytymään ilman, että se tietää mitä se tekee. Sitä kutsutaan vaistoksi, eikä se jätä sijaa tietoisille ‘preferensseille’.

Toiseksi, talousteoria ei jätä sijaa itsepetokselle Hyötyä maksimoivalla agentilla ei voi olla preferenssejä, jotka ovat ristiriidassa omien intressien kanssa. Se olisi ristiriidassa mallin premissien kanssa. Sitä vastoin, moderni evoluutioteoria tekee selväksi, että ideamme voivat olla harhaisia. Itse asiassa, me odotamme ideoiden olevan irti todellisuudesta.

Syy on, että ihmiselämässä esiintyy perusjännite. Me olemme sosiaalisia eläimiä, jotka kilpailemme ryhminä. Ryhmien takia olisi hyvä, jos me käyttäytyisimme altruistisesti. Mutta meidän itsemme tähden olisi hyvä olla itsekäs paska. Tämän itsekkään käytöksen tukahduttaminen on sosiaalisen elämän perusongelma. [4]

Useimmat kulttuurit ovat päätyneet ratkaisuun, että pitää valehdella. Me vakuuttelemme itsellemme, että sosiaalinen käytös on hyväksi itselle. Kummallista kyllä, vapaiden markkinoiden ideologia tuntuu heittävän tämän romukoppaan. Sen sijaan, että saarnattaisiin veljeyden ja yhteisön meriittien puolesta, ideologia saarnaakin itsekkyyden ja ahneuden puolesta. Miten sellainen voi olla ryhmälle hyväksi?

On mahdollista, että se ei olekaan. Vapaiden markkinoiden ideat voivat olla toksisia ryhmille. Mutta on myös toinenkin mahdollisuus, sellainen joka meidän tulisi ottaa vakavasti. Vaihtoehto on, että vapaiden markkinoiden ideat kyllä puhuvat altruismin puolesta… mutta ei sellaisesta johon olisimme tottuneet. Ne ajavat altruismia valtasuhteiden avulla. Ja sitä tehdään usein kaksihaaraisella kielellä. Vapaiden markkinoiden ideologia käyttää usein ’vapauden’ kieltä ajaakseen vallan keskittymistä.

Tällä tavoin ajattelu sallii meidän asettaa ihmiskunnan historian toisenlaiseen valoon. Jos ryhmäkoheesio vaatii ylevää yhteiskuntaa puoltavaa valhetta, silloin kulttuurievoluutio tarkoittaa aina vain uskottavampien tapojen löytämistä, joilla petkuttaa itseämme. ’Vapaat markkinat’ voivat olla tämän petkutuksen tähänastinen huippu.

Alunperin julkaistu blogissa Economics from the Top Down here.

Viitteet

[1] Tämä Thomas Dixonin lainaus on hänen kirjastaan The invention of altruism: Auguste Comte’s positive polity and respectable unbelief in Victorian Britain. Lainattu David Sloan Wilsonin kirjasta Does Altruism Exist?.

[2] Vallan ja vapauden ajatteluani inspiroi keskusteluni Jonathan Nitzanin kanssa. Kun puhuimme vapaiden markkinoiden dogmasta ekonomistien kuten Milton Friedman keskuudessa, Jonathan huomautti, että tämä ideologia tekee päinvastaista mitä siitä sanotaan. Se promosi vapautta. Mutta niin tekemällä se itse asiassa legitimoi kapitalistista valtaa. Vapaiden markkinoiden ideologia, Jonathanin havainnon mukaan, ajoi ’valtaa vapauden nimissä’.

[3] Datalähteet kuville 3 ja 4. Vapaiden markkinoiden sanojen esiitymistiheys on peräisin Google Ngram corpuksesta amerikanenglannille. Data johtajien määristä tulee:

1860-1990: Historical Statistics of the United States, Table Ba 1033-1046

1990-nykyhetki: Bureau of Labor Statistics Current Population Survey series LNU02032453 (management employment) jaettuna Bureau of Economic Analysis series 6.8D (total persons engaged in production).

Data Yhdysvaltain työllisyysasteesta:

1890-1928: Historical Statistics of the United States, Table Ba 470-477

1929-nykyhetki: Bureau of Economic Analysis series 6.8A-D (total persons engaged in production)

[4] ‘Sosiaalisen elämän perusongelma’. Tämä on David Sloan Wilsonin ja Edward O. Wilsonin fraasi, jota he käyttivät merkkipaaluteoksessaan Rethinking the Theoretical Foundation of Sociobiology.

Lisälukemistoa

Dennett, D. C. (1995). Darwin’s dangerous idea: Evolution and the meanings of life. London: Penguin Books.

Dixon, T. (2005). The invention of altruism: Auguste Comte’s positive polity and respectable unbelief in Victorian Britain (D. M. Knight & M. D. Eddy, Eds.). Ashgate.

Fix, B. (2017). Energy and institution size. PLOS ONE, 12(2), e0171823. https://doi.org/doi:10.1371/journal. pone.0171823

Fix, B. (2019). An evolutionary theory of resource distribution. Real-World Economics Review, (90), 65–97. http://www.paecon.net/PAEReview/issue90/Fix90.pdf

Handley, C., & Mathew, S. (2020). Human large-scale cooperation as a product of competition between cultural groups. Nature Communications, 11(1), 1–9.

Nitzan, J., & Bichler, S. (2009). Capital as power: A study of order and creorder. New York: Routledge.

Sober, E., & Wilson, D. S. (1999). Unto others: The evolution and psychology of unselfish behavior. Harvard University Press.

Turchin, P. (2016). Ultrasociety: How 10,000 years of war made humans the greatest cooperators on earth. Chaplin, Connecticut: Beresta Books.

Wilson, D. S. (2010). Darwin’s cathedral: Evolution, religion, and the nature of society. University of Chicago Press.

Wilson, D. S. (2015). Does altruism exist? Culture, genes, and the welfare of others. Yale University Press.

Wilson, D. S., & Wilson, E. O. (2007). Rethinking the theoretical foundation of sociobiology. The Quarterly Review of Biology, 82(4), 327–348.

Lähde:

https://evonomics.com/why-free-market-ideology-is-a-double-lie/

https://kapitaali.com/miksi-vapaat-markkinat-on-tuplavalhe/

[tragikoomikko]

Minä, jospa laittas telkkarin taustameteliks niin voi keskittyy opiskeluun.

Telkkari:

Mä: Jospa mä ny sulkisin Tumpun ja tiskaisin ton lasin ennen ku pää hajoo taas näitten Euroviisu- ja Käärijä-postausten kanssa

Fairy:

[naturalswimmingspirit]

hennariikkatiri

Tänään on ollut maailman mielenterveyspäivät 🌹

Miten sinä voit?

Minulla on hyvä elämä täynnä tunteita. Tunteita tulee ja tunteita menee. Monimuotoista mielenterveyttäni pyrin kohentamaan voimavarojeni mukaisesti, lempeydellä. Lähiaikoina olen tuntenut kaipaavani kumppania rinnalleni. Ajatus parisuhteesta nostaa välittömästi pelkoajatusta epäonnistumisesta. Hengitän. Poskeltani vierähtää kyyneleet. Hymyilen ja kiitän. Se on todellinen tunne, jolla on syvät syntyjuuret. Riittää kun olen läsnä ja havainnoin kehomieleni reaktioita.

En olisi hengissä, jos en pääsisi Luontoon 👣 Länsimaisella lääketieteellä on kestänyt kauan tunnistaa trauman vahingolliset vaikutukset. Emotionaalisia traumoja eli PTSD2, joka on ilmeisesti tulossa 2023 diagnostiikkaan(lapsuusaikana tapahtuneet emotionaaliset laiminlyönnit). Lääkäreillä ja monilla hoitoalan ammattilaisilla trauman tunnistaminen on vieläkin vaikeaa. Shamanistiset kulttuurit puolestaan ovat tunnistaneet trauman haavat jo ikiaikoja. Mielenterveyttäni olen hoitanut läpi elämäni monin keinoin. Paranemiseni tukena ovat olleet turvalliset sosiaaliset suhteet ja heimot, Luontoyhteys ja luontaishoidot, ikiaikainen viisaus. Saada ja pystyä olla aito oma itsensä. Juurisyiden hoitamiseen keskittyminen ja oireiden lääkitsemisen lopettaminen johti parantumiseen. Shamanistisessa/luontais-ja energiahoidossa ja yrttilääkinnässä tehtävänä on ollut palauttaa tasapaino ja terveys sinne, missä se on häiriintynyt. Kivulla ja oireella on aina tarina. Olen päässyt elämässäni eroon monista itsetuhoisista käyttäytymismalleista, ajatuksista, masennuksesta ja parantanut kroonisesta kivusta ja vakavasta sairaudesta. Mikään ei ole kiveen kirjoituttua. Välillä käy häivähdyksiä menneisyydestä, keho muistaa, mieli unohtaa ja suojaa. Itsetuntemus ja Ihmisyyden Syvyys on inhimillinen sekä täydellisen yksilöllinen. Ainoa mikä maailmassa on varmaa MUUTOS!

Kiitos Rohkeudelleni Kiitos Viisaudelleni Kiitos Ikiaikaisselle tiedolle, joka kulkee kehoni tiedostossa Kiitos rinnallakulkijoille Matka jatkuu ja Mantrat soi!

" Tule takaisin maahasi, kansasi luo, tule jurttaan, nuotion valoisaan piiriin! Tule takaisin isäsi luo, äitisi luo"

[nioshisan]

12/01/2024 Moi! On aika kertoa minun päiväni. Tänään tunnen eloisa . Join teeta ja soin leipaa makkara kanssa. Kun minä syön katsoin dorama? (en tie mita se on suomeksi). Sen nimi on : "The Tale of a Gumiho" . Minä katsoin 10 sarja. Se on mielenkiintoinen.

Sitten, mä alkoin tehdä tenttin kysymyksia. Minulla on huono itsehillintä ja keskittyminen siis minua autavat videosta, missä ihmiset opiskelevat myös tai pomodoro-tekniikka. Suositelen! Tein 6 tenttin kysymysta 2 tunnissa. En näin aurinkoa pitkään aikaan, mutta viimeissa 2ssa päivässä aurinkon valo tuli huoneeseen ja tämä ilahduttaa minua.

Minulla on idea, mutta epäilen, että voin tehdä siitä. Pinterestissa näin haaste 30 päivä opiskella kieli ja ajatelin, etta se on hauska ja motivaatio opiskella kielen. Luulen, että tehdä siitä korean kielen kanssa, mutta ajatelen vielä. Kuitenkin te tiette ensimmäisena!

[suomitoimittaja]

Ella Kannisen Pituus ja Paino – Kaikki, Mitä Haluat Tietää Tähden Fyysisistä Piirteistä

Ella Kanninen on suomalainen televisioesiintyjä, joka on valloittanut katsojat huumorillaan, aitoudellaan ja positiivisella energiallaan. Hänet tunnetaan laajasti erityisesti televisiosta ja sosiaalisesta mediasta, mutta myös hänen ulkonäkönsä herättää usein huomiota. Tämän artikkelin tarkoitus on tutkia Ella Kannisen pituutta ja painoa – asioita, jotka kiinnostavat monia hänen fanejaan ja seuraajiaan. Vaikka pituus ja paino eivät olekaan Ellan uran keskeinen osa, ne ovat silti osa hänen julkista imagoaan ja herättävät kysymyksiä. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä tiedämme Ellan fyysisistä piirteistä ja miten hän suhtautuu julkisuuden tuomiin paineisiin.

Ella Kanninen – Julkisuuden Tähti ja Aitous

Ella Kanninen nousi suosioon suomalaisessa televisiossa ja erityisesti nuorten keskuudessa. Hänet tunnetaan aitojen, hauskojen ja syd��mellisten esiintymistensä vuoksi. Ella on myös aktiivinen sosiaalisessa mediassa, jossa hän jakaa usein ajatuksiaan ja arkeaan seuraajilleen. Hänen persoonansa on ollut iso osa hänen suosiotaan – hän ei pyri esittämään mitään, mitä ei ole, ja tuo esiin oman itsensä ilman kaunisteltuja kuvia.

Vaikka Ellan uran kulmakivi ei ole hänen ulkonäkönsä, ei voida kiistää, että suomalaiset julkisuuden henkilöt herättävät usein huomiota myös fyysisillä piirteillään. Ella Kanninen pituus ja paino eivät ole hänelle itselleen olleet keskeisiä puheenaiheita, mutta ne ovat silti asioita, joita fanit ja seuraajat miettivät ja vertailevat muiden julkisuuden henkilöiden kanssa.

Ella Kanninen Pituus ja Paino – Mitä Tiedämme?

Ella Kanninen pituus ja paino eivät ole hänen julkisuuden keskipisteensä, mutta molemmat ovat asioita, joista on keskusteltu julkisesti. Ellan pituus on arviolta 170 cm, mikä on keskimääräistä korkeampi naiselle Suomessa. Tämä pituus on optimaalinen hänen rooleihinsa televisiossa, ja se tuo hänelle hyvän läsnäolon kamerassa. Kuitenkin hänen pituutensa ei ole ollut se, mikä on tehnyt hänestä tunnetun, vaan hänen persoonallisuutensa, huumorinsa ja esiintymistaitonsa.

Ellan painosta ei ole julkisesti ilmoitettu tarkkoja lukuja. Kuitenkin hänen ulkonäkönsä on luonnollinen, ja hän on puhunut usein kehopositiivisuuden puolesta. Ella kannustaa seuraajiaan arvostamaan itseään sellaisena kuin ovat, ilman että ulkonäköpaineet määrittäisivät heidän itsetuntoaan. Tämä viesti on saanut paljon kiitosta, ja se on ollut osa hänen viehättävyyttään ja suosiotaan.

Ellan keskittyminen on ollut aina enemmän hänen sisäisiin arvoihinsa ja kykyihinsä kuin siihen, miltä hän näyttää. Hänen uransa perustuu aitouteen, eikä se ole saanut voimaa ulkonäön tai fyysisten mittojen ympäriltä.

Vertailu Suomalaisiin Julkkiksiin

Kun tarkastellaan ella kanninen pituus ja paino -asioita suhteessa muihin suomalaisiin julkkiksiin, voidaan huomata, että suomalaisessa viihdemaailmassa on monenlaisia fyysisiä piirteitä ja mittoja. Pituus ja paino vaihtelevat suuresti, mutta useimmiten julkisuudessa olevat henkilöt saavat huomiota juuri ulkonäkönsä perusteella.

Suomalaisista julkisuuden henkilöistä monet, kuten muotimallit, näyttelijät ja musiikkitähtien, ovat usein pidempiä kuin keskimääräinen suomalainen. Pituus on tärkeä tekijä erityisesti muotimaailmassa, mutta tavalliselle kansalle, kuten Ella Kanniselle, se ei ole ollut este menestykselle. Hänen pituutensa 170 cm on keskimääräinen ja sopiva moniin televisiorooleihin, mutta se ei ole ollut syy hänen suosiolleen.

Ella Kanninen pituus ja paino eivät ole niitä tekijöitä, jotka erottavat hänet julkisuuden henkilöistä, mutta hänen persoonallisuutensa on ehdottomasti ollut suuri vetonaula. Ellan esimerkki on osoittanut, että ulkonäkö ei ole ainoa tärkeä asia julkisuudessa, vaan se, mitä sisällä on, on se, joka tekee ihmisestä aidon ja rakastetun.

Aitous ja Kehopositiivisuus Ellan Julkisuuskuvassa

Ella on ollut avoin kehopositiivisuuden puolestapuhuja. Hän on kertonut, kuinka tärkeää on hyväksyä itsensä sellaisena kuin on ja olla armollinen omalle keholleen. Tämä asenne ei ole vain tärkeä henkilökohtaisella tasolla, vaan se on saanut myös hänen seuraajansa pohtimaan omaa suhdettaan kehoonsa.

Ella on myös nostanut esiin sen, kuinka julkisuuden henkilöiden ulkonäköpaineet voivat vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa. Hänen esimerkkinsä on ollut tärkeä monille nuorille, jotka katsovat häntä roolimallina. Hän on kertonut avoimesti, että vaikka julkisuus saattaa tuoda paineita, tärkeintä on olla oma itsensä ja hyväksyä itsensä sellaisena kuin on.

FAQ

Kuinka pitkä Ella Kanninen on?

Ella Kanninen on noin 170 cm pitkä, mikä on keskimääräistä korkeampi suomalaiselle naiselle.

Onko Ella Kanninen puhunut painostaan?

Ella ei ole julkaissut tarkkoja tietoja painostaan, mutta hän on puhunut avoimesti kehopositiivisuuden ja itsensä hyväksymisen puolesta.

Miten Ellan pituus ja paino vertautuvat muihin suomalaisiin julkkiksiin?

Ellan pituus on hieman keskimääräistä korkeampi, mutta hän ei ole keskittynyt ulkonäköönsä, vaan hänen suosiotaan ovat rakentaneet hänen huumorinsa ja aitoutensa.

Miten SuomiToimittaja seuraa Ellan uraa?

SuomiToimittaja pitää Ella Kannisen uraa esimerkkinä siitä, kuinka tärkeää on olla oma itsensä ja korostaa sisäisiä arvoja ulkoisten mittasuhteiden sijaan. Hän on esimerkki siitä, kuinka aitous vie pitkälle.

Ella Kanninen pituus ja paino ovat saaneet huomiota, mutta hänen uransa on rakentunut pääasiassa hänen persoonallisuutensa ja kykyjensä ympärille. Ella on inspiroinut monia suomalaisia olemaan oma itsensä ja hyväksymään kehon, sellaisena kuin se on. Hänen viestinsä kehopositiivisuudesta ja itsensä hyväksymisestä on tärkeä ja korostaa sitä, että ulkonäkö ei ole kaikki kaikessa, vaan se, mitä meillä on sisällä, on se, joka todella määrittää meidät.

[bubskino]

Vault

Järjestäytynyt rikollisuus rehottaa. Pari pikkunilkkii hyödyntää sitsueissöniä ja suorittaa hävyttömän ryöstön. Saalis jaetaan myöhemmin, kunhan pöly on laskeutunut. Jännitteet jännittyy, lupausten sijaan alkaa haista kusetus.

'70 luku. Tositapahtumiin perustuva jännäridraamuli alamaailman estottomasta toiminnasta. Liian verkkaisesti etenevä, keskittyminen herpaantuu. Loppuratkaisusta hyväksyvää nyökyttelyä.

2/5

[cutecoupons]

Alennuskoodi (20 €) foodoralle

Klikkaamalla alla olevaa linkkiä ja rekisteröitymällä foodoraan saat 20 € alennusta ensimmäisestä tilauksestasi:

Vaihtoehtoisesti voit skannata tämän QR-koodin puhelimellasi:

kuva foodora on sovellus, joka mahdollistaa ruoan tilaamisen suosikkiravintoloistasi ja sen toimittamisen kotiovellesi. Olitpa sitten mielissäsi pizzasta, sushista, hampurilaisista tai salaateista, foodorasta löydät houkuttelevia vaihtoehtoja. Ja eksklusiivisten alennuskoodiemme avulla voit säästää rahaa seuraavasta tilauksestasi.

Nyky-yhteiskunnassa, jossa aikapaine on todellinen ongelma monille, ruoan kotiinkuljetuspalvelut ovat tulleet yhä suositummiksi. Yksi merkittävimmistä palveluista Norjassa on foodora. foodora on kansainvälinen ruoan kotiinkuljetuspalvelu, joka on vakiinnuttanut asemansa markkinoiden johtavana toimijana. Tässä artikkelissa tarkastelemme tarkemmin foodoraa ja sen toimintaa Norjassa.

foodora aloitti toimintansa Saksassa vuonna 2014 ja on sittemmin laajentunut useisiin maihin ympäri maailmaa, mukaan lukien Norja. Siitä lähtien kun foodora lanseerattiin Norjassa, se on tullut yhä suositummaksi sekä ravintoloiden että kuluttajien keskuudessa. Palvelu tarjoaa laajan valikoiman ravintoloita ja ruokalajeja, jotka voidaan tilata ja toimittaa suoraan ovellesi.

Yksi syy siihen, miksi foodora erottuu muista ruoan kotiinkuljetuspalveluista, on niiden keskittyminen laatuun. He tekevät tiivistä yhteistyötä paikallisten ravintoloiden kanssa ja valitsevat huolellisesti, mitkä ravintolat saavat olla osa heidän alustaansa. Tämä varmistaa, että asiakkaat pääsevät nauttimaan korkealaatuisista kulinaarisista elämyksistä samalla kun paikalliset ravintolat saavat mahdollisuuden tavoittaa suuremman yleisön.

foodora on myös kehittänyt käyttäjäystävällisen mobiilisovelluksen ja verkkosivuston, jotka tekevät ruoan tilaamisesta helppoa käyttäjille. Sovellus antaa käyttäjille mahdollisuuden etsiä lähellä olevia ravintoloita, tutkia ruokalistoja, tehdä tilauksia ja seurata toimitusta reaaliajassa. Tämä on tehnyt ruoan kotiinkuljetuksesta kätevämpää kuin koskaan ennen.

Toinen tekijä, joka on vaikuttanut foodoran suosioon, on heidän joustavat toimitusvaihtoehdot. foodora tarjoaa toimituksen sekä kotiosoitteisiin että työpaikoille, mikä helpottaa ruoan toimittamista sinne, missä haluat. Lisäksi foodora on myös lanseerannut "foodora pöytään" -konseptin, jossa käyttäjät voivat tilata ruokaa etukäteen ja syödä ravintolassa ilman odottelua. Tämä on erityisen hyödyllistä niille, jotka haluavat syödä ulkona, mutta aikaa on rajoitetusti.

Norjassa foodora on vakiinnuttanut asemansa useissa suurissa kaupungeissa, mukaan lukien Oslo, Bergen, Stavanger ja Trondheim. Tarjoamalla ruoan toimitusta näissä kaupungeissa foodora on tehnyt siitä kätevää ihmisille, jotka haluavat nauttia ruoasta suosikkiravintoloistaan ilman kotinsa tai työpaikkansa jättämistä.

Foodora on myös toteuttanut arviointijärjestelmän, jossa käyttäjät voivat antaa palautetta ravintoloista ja toimituspalvelusta. Tämä auttaa ylläpitämään palvelun laatua ja antaa muille käyttäjille tietoa tilauksia tehdessään.

Maksamisen osalta foodora tarjoaa erilaisia vaihtoehtoja, jotta käyttäjät voivat helposti suorittaa tilauksensa. Voit maksaa luotto- tai maksukortilla tai käyttää sähköisiä maksualustoja.

Kaiken kaikkiaan foodora on vakiinnuttanut asemansa luotettavana ruoan kotiinkuljetuspalveluna, joka panostaa laatuun, valikoimaan ja käyttäjäystävällisyyteen. Heidän yhteistyönsä paikallisten ravintoloiden, joustavien toimitusvaihtoehtojen ja käyttäjäystävällisen sovelluksen kanssa tekee ruoan nauttimisesta helpoksi ja käteväksi monenlaisista ruokalajeista omassa kodin mukavuudessa. Säännölliset kampanjat ja alennuskoodit antavat myös mahdollisuuden säästää rahaa tilauksissa.

[unirytmihairio]

Okei, mut jos mun pitäis valita jonku semi-pitkän tekstin lukemisen, joka ei välttis ees kiinnosta mua mitenkään, ja samasta aiheesta olevan videon katsomisen välillä, nii kyl mä ottaisin sen videon.

Ku mulla toi keskittyminen ei herpaannu niin helposti sen videon kaa, ja sit mul on lukivaikeus joka erityisesti vaikuttaa mun luetunymmärtämis-kykyyn.

He's so tiny 😭🤏🏻

[banaanikuha69]

Tiiättekö sen tunteen ku keskityt kokeisiin lukuun 100% monen tunnin ajan?

En mäkään

[maastojuoksu]

Keinoja keskittymisvaikeuksiin suunnistuksessa - OSA 1

Keinoja keskittymisvaikeuksiin suunnistuksessa – OSA 1

Tätä artikkelia voi lukea myös muun lajin näkökulmasta, jos urheilijalla on keskittymispulmia. Kaikki käytännön esimerkit on kuitenkin sovellettu suunnistukseen. Suunnistus vaatii lajina erityisen paljon keskittymiseltä ja toiminnanohjaukselta. Tämä johtuu siitä, että laji on käytännössä ongelmanratkaisua vauhdissa ja alati vaihtuvassa vieraassa ympäristössä. Olennaiset havaittavat ärsykkeet…

[tissitwiitit]

Kausi 8, jakso 19/22 

Jokke

Keskittyisin itteeni, mitä muuta Jonna on tehnyt? #tisuomi

[hauskojakuvia]

shampoo digitaalinen komposiitti kuva ihmisen tekstiä

[suomitoimittaja]

Häkä ulos huoneesta: Kauanko tuuletus kestää ja mitä huomioida?

Häkätilanne on vakava ja hengenvaarallinen tilanne, joka voi syntyä nopeasti ja ilman ennakkovaroitusta. Häkä on väritön, hajuton ja myrkyllinen kaasu, joka voi aiheuttaa hengityshäiriöitä ja vakavia terveysongelmia, jopa kuoleman, jos sitä hengittää pitkään. Häkätilanteessa ensimmäinen ja tärkein toimenpide on poistaa kaasu huoneesta mahdollisimman nopeasti. Mutta kuinka kauan häkä pysyy huoneessa, ja kuinka tuulettaminen on parasta toteuttaa? Tässä artikkelissa käsittelemme näitä kysymyksiä ja annamme käytännön vinkkejä turvallisen ilmanlaadun palauttamiseen.

Häkätilanteen tunnistaminen ja ensimmäiset toimenpiteet

Häkä on myrkyllinen kaasu, jota ei voi haistaa eikä nähdä, joten se voi olla huoneessa ilman, että huomaat sen päässeen sinne. Häkätilanteen tunnistaminen on usein vaikeaa, mutta tärkeimpiä varoitusmerkkejä ovat päänsärky, huimaus, pahoinvointi, heikentynyt keskittyminen ja hengitysvaikeudet. Jos tunnet tällaisia oireita, on tärkeää poistua huoneesta välittömästi ja siirtyä raikkaaseen ilmaan.

Häkä voi päästä huoneeseen esimerkiksi huonosti toimivasta takasta, kaasulaitteista, huonosti tuuletetusta autotallista tai vaikkapa jääkaapin pakastimen vian vuoksi. Mikäli olet epävarma siitä, onko häkää huoneessa, kannattaa käyttää häkämittaria, joka mittaa kaasun pitoisuuden ilmassa.

Kauanko häkä pysyy huoneessa?

Kun huoneessa on häkää, on tärkeää ymmärtää, kuinka kauan se voi pysyä ilmassa ennen kuin se haihtuu pois. Häkä on hyvin sitkeä kaasu, ja sen poistaminen huoneesta ei tapahdu hetkessä. Kauanko häkä pysyy huoneessa, riippuu useista tekijöistä, kuten huoneen koosta, ilmanvaihdon tehokkuudesta ja häkän määrästä.

Pienessä huoneessa, jossa ilmanvaihto on huono, häkä voi pysyä ilmassa pitkään, jopa useita tunteja. Toisaalta tilassa, jossa on hyvä ilmanvaihto ja tuuletus, häkä voi poistua nopeammin. Tärkeää on, että tuuletus on jatkuvaa ja että huoneessa on riittävästi raikasta ilmaa, joka vie häkää pois. Tuulettaminen tulisi aloittaa heti, kun häkätilanne on havaittu, ja huoneessa tulee pitää ikkunoita ja ovia avoinna riittävän pitkään.

Tehokas tuuletus häkätilanteessa

Kun huoneessa on häkää, tehokas tuuletus on avainasemassa. Ilmanvaihdon avulla häkä saadaan pois huoneesta ja tilalle pääsee raikas ilma. Tuuletus on erityisen tärkeää suljetuissa tiloissa, kuten makuuhuoneissa tai autotallissa, joissa ilmanvaihto voi olla heikkoa.

Ensimmäinen askel on poistaa kaikki mahdolliset lähteet, jotka voivat tuottaa häkää. Jos kyseessä on vaikkapa takka tai kaasulaitteet, niiden käyttö tulee lopettaa välittömästi. Sen jälkeen huoneessa tulisi avata kaikki ikkunat ja ovet niin, että raikas ilma pääsee virtaamaan tilaan. Mikäli huoneessa on tuulettimia tai ilmastointilaitteita, niitä kannattaa käyttää häkän poistamiseksi mahdollisimman tehokkaasti.

Tuuletuksen kesto riippuu huoneen koosta ja häkän määrästä. Usein riittää, että huoneessa pidetään ikkunoita ja ovia auki noin 30-60 minuuttia. Jos häkää on päässyt huoneeseen suuria määriä, voi tuuletus kestää pidempään. Tärkeintä on olla kärsivällinen ja varmistaa, että huone on täysin tuuletettu ennen tilan takaisin käyttöä.

Kauanko häkä pysyy huoneessa?

Häkä voi jäädä huoneeseen pidemmäksi aikaa, erityisesti jos tilassa ei ole riittävää ilmanvaihtoa. Mikäli häkää on päässyt kertymään huoneeseen suuria määriä, se voi jäädä ilmaan jopa useiksi tunneiksi. Tällöin on tärkeää tuulettaa huone niin kauan kuin häkämittarit tai oireet viittaavat siihen, että huone on turvallinen.

Ilmanvaihdon parantaminen voi auttaa nopeuttamaan häkän poistumista ilmasta. Tuuletus kannattaa siis toteuttaa heti häkätilanteen ilmetessä ja pitää huone avoimena vähintään tunnin ajan. Häkäpitoisuuden tarkistaminen häkämittarilla varmistaa, että huoneen ilma on riittävän turvallista.

Varotoimenpiteet häkätilanteessa

Kun huoneessa on häkää, tulee olla erityisen varovainen. Häkä on myrkyllistä jo pieninäkin määrinä, joten ensisijainen toimenpide on aina poistaa kaasu huoneesta nopeasti ja turvallisesti. Jos huoneessa on häkää, älä jää sinne pitkäksi aikaa, sillä jopa pienet häkämäärät voivat aiheuttaa terveysongelmia.

Jos tuuletus ei tunnu riittävän, ota yhteys ammattilaisiin, kuten palokuntaan tai ilmastointiasiantuntijoihin. He voivat mitata huoneen häkäpitoisuuden ja varmistaa, että huone on turvallinen asua. Myös häkälaitteet voivat olla hyödyllisiä varmistamaan, että häkää ei ole enää ilmassa.

FAQ

Miten tunnistan, että huoneessa on häkää?

Häkätilanteessa voi ilmetä oireita, kuten päänsärkyä, huimausta, pahoinvointia ja hengitysvaikeuksia. Jos tunnet tällaisia oireita, on syytä poistua huoneesta välittömästi.

Miten pitkä tuuletus kestää häkätilanteessa?

Tuuletuksen kesto riippuu huoneen koosta ja häkän määrästä. Pienessä huoneessa tuuletus voi kestää noin 30-60 minuuttia, mutta suurilla häkämäärillä tuuletus voi kestää pidempään.

Onko häkän hengittäminen vaarallista?

Kyllä, häkän hengittäminen on erittäin vaarallista. Se voi aiheuttaa vakavia terveysongelmia, kuten hengitysvaikeuksia, tajunnan menettämistä ja jopa kuoleman, jos sitä hengittää suurina määrinä pitkään.

Miten voin estää häkätilanteet?

Hyvä ilmanvaihto ja säännöllinen huolto lämmityslaitteille ja kaasulaitteille ovat avainasemassa häkätilanteiden ehkäisyssä. Häkälaite tai häkämittari voi myös olla hyödyllinen varmistamaan ilmanlaatu kotona.

SuomiToimittaja ja häkätilanteiden hallinta

SuomiToimittaja tarjoaa asiantuntevia ratkaisuja häkätilanteiden hallintaan ja häkälaitteiden myyntiin. Heidän tarjoamansa tuotteet ja palvelut voivat auttaa suomalaisia kotitalouksia ja yrityksiä varmistamaan turvallisen ilmanlaadun ja estämään vakavia häkätilanteita.

Häkätilanteet voivat olla hengenvaarallisia, mutta oikeilla toimenpiteillä ja tehokkaalla tuuletuksella huoneesta voidaan poistaa häkä nopeasti ja turvallisesti. Tärkeintä on toimia nopeasti ja varmistaa, että huoneessa on riittävästi raikasta ilmaa ennen kuin sinne palaa.

[bubskino]

Bandit

Gubbe tehtailee pankkiryöstöjä Kanadassa liukuhihnalta. Kuten yleensä, jossain kohtaa keskittyminen herpaantuu, ote lipsuu jne.

Tositapahtumiin perustuvaa nopeatempoista ryöstelyä. Ihan kiva.

3/5

[thespacecowboyyy]

Mä en jaksa tätä

[glittergoat]

Hei öö sos, ytl on löytänyt Tumblriin... pitääkö huolestua?

Meni vähän keskittyminen ylppäreis ku huomasin ton lähteen :'D