#muotokuva

[malenudepaintings]

Severin Falkman, Miehen muotokuva, 1860 - 1869, Finnish National Gallery

[tuomipaiva]

Mikä olisikaan itsenäisyyspäivää parempi päivä postata tämä suomalaisen kulttuuriperinnön kaksi helmeä yhdistävä teos: Tom of Finland -henkinen muotokuva lempipojastamme Lehdosta!

[hehkuvamyyhapero]

"joo siis mä googlasin nää mun oireet ja mä oon varma että mulla on..."

"ei vittu. ei taas."

(professori j. w. runebergin muotokuva, albert edelfelt 1902. kuva otettu ateneumin edelfelt-näyttelyssä 5.8.2023)

[ruttotohtori]

---

Opettajan epäilleen myyneen muun muassa kahvimukeja, puhelinkoteloita ja vaatteita, joita koristivat hänen oppilaittensa koulussa tekemät taideteokset. The Guardianin mukaan käyttöön olisi mennyt jopa lähes sata eri opiskelijan taiteilemaa teosta.

---

The Guardianin mukaan myynnissä olleita taideteoksia oli nimetty malliin ”Julian pelottava muotokuva, Charlotten pelottava muotokuva”, mikä implikoisi opettajan käyttäneen oppilaidensa nimiä taidetta myydessään.

---

[hiidenneiti]

Huojuva talo (1963) luettu:

Tällaisissa lukukokemuksissa suurin haaste on ulkoinen. Kertoo jotain Huojuvan talon maineesta, että mulle oli etukäteen mainostettu että se on "ihan kamala ja traumatisoiva". Vaikken aina etsikään mitään hyväntuulen kirjoja, niin tällainen etukäteiskuva masensi mielen ja sivuutin teoksen vaikka Jotunin tuotannosta muuten olen tykännyt. Tarvittava sysäys oli lopulta se että törmäsin siihen äänikirjana Yle Areenassa.

Ja vaikka tuntuu pahalta sanoa, että kirja on niin paljon muutakin kuin väkivaltaisen avioliiton muotokuva, niin niin se vaan on. Ensinnäkin ensimmäinen neljäsosa teoksesta käsittelee päähenkilö Lean lapsuutta ja nuoruutta ennen naimisiinmenoa. Lean vanhemmat ja isoisä pyörittävät sekatavarakauppaa, kun taas maaseudun rauhassa asuvat isoäiti ja eno. Ristiriita kaupungin tungoksessa hitaasti vararikkoon valuvan perheyrityksen ja maaseudun ikiaikaisen sekä klaustrofobisen idyllin välillä on herkullinen. Voiko perinteistä ja omasta luokasta rimpuilla irti opiskelemalla, ja jos voi, mitkä arvet se jättää?

1920- ja 1930-lukujen ajankuva on terävä ja armoton. Lean aviomiehen Eeron ja muun lähipiirin kautta käydään läpi aikakauden aatesuuntaukset. Tietynlaista jännitettä luovat kertojan omat poliittiset mielipiteet, joita ei tarvitse purematta niellä: Lea ilmaisee välillä olevansa vahvasti laitostumisen puolella, ja eugeniikkaan pohjautuvat ajatukset eivät kuulu pelkästään Eeron repertuaariin, vaan myös muut henkilöt ovat rakastuneita perintötekijöihin, jotka tekevät ihmisestä pohjimmiltaan epäkelvon, helposti lankeavan, tai lujan ja ylevän.

Tiedätte että rakastan arjen kuvausta, tässä sitä on. On voita ja kookosrasvaa.

Lea, Eero ja muut henkilöt ovat yhtä eläviä sata vuotta myöhemminkin, kirjaa lukiessa tuntee istuvansa samassa kahvipöydässä heidän kanssaan tai kamarin oven raosta kurkistellen. Olin teoksen loppua kohden niin solmussa, että jos Lea ei olisi saanut sitä loppua minkä sai, olisin itkenyt silmät päästäni.

Joitakin teknisiä piirteitä, joita en ihan käsittänyt: kerronta on alun jälkeen pelkästään Lean näkökulmasta paitsi parissa hassussa kohdassa, jossa hypätään yhtäkkiä Eeron saappaisiin. Enkä tarkoita sitä lopputwistiä vaan niitä aikaisempia hetkiä, jolloin Eero pohtii Leaa muutaman kappaleen verran. Tämä tuntui halventavalta, sillä pitkään jännitettä synnyttää juuri se, että me lukijat emme tiedä mitä Eeron pään sisällä tapahtuu.

Ja sitten takaisin niihin traumoihin... ymmärrän kyllä hyvin miksi kirjaa niin kuvaillut henkilö noin sanoi. Yhtymäkohtia omiin ja oman suvun perhetragedioihin on teos täynnä. Vain näkökulmat vaihtelevat: katsooko tragediaa tytär, vai äiti, vai vaimo, vai poika, vai palvelijatar, vai ystävä, vai aave.

[oldsardens]

Venny Soldan-Brofeldt - Naisen muotokuva

[annikaxdd]

Muotokuva maalaus

Tein maalauksen akryylimaaleilla

Ensin tein pohjan, jonka jälkeen rupesin hahmottelemaan ääriviivoja, tein taustan valmiiksi, sitten maalasin ihmisen ja viimeisenä yksityiskohdat.

[gosamiand-blog]

Tekoälyrobotin maalaus myytiin miljoonalla

[vili-hyria]

Valkovauksen perusteet.

Muotokuva.

Muotokuva Alex Kekäläisestä, otettu Canon 50D kameralla, editoitu Photoshopissa. Tehtävän antona oli ottaa 2-4 mutokuvaa studio luokassa ja editoida ne Photoshopissa.

Valitsin nämä 2 kuvaa koska pidän kuinka erilainen fiilis niissä on. Ensimmäinen on malli-mainen muotokuva ja toinen kuva on rauhallisempi.

[periodicoirreverentes]

MUSEO IRREVERENTES: “Miehen Muotokuva; Porträtt av en Man (Portrait of a Man)” (1880)

Helene Schjerfbeck (1862-1946)Óleo sobre lienzo43.2 x 36 cmColección Privada

[malenudepaintings]

Severin Falkman, Miehen muotokuva, 1870 - 1879, Finnish National Gallery

[cloudeadapollo]

Muotokuva ja sen työstysvaiheita!

"Jack", Öljyväri akryylipohjalle

Työ oli minulle haaste, realismi ei ole minulle ominaista. Luonnostelin ystäväni kasvot useampaan kertaan, kunnes viimein aloitin maalaamisen.

Jouduin taistelemaan usean asian kanssa ja maalaamaan monta asiaa uudelleen. Lopullisessa työssä korjaisin silmien etäisyyden toisistaan, muuten olen hyvin tyytyväinen lopputulokseen.

[riinapitko]

Maailma meidän silmin -näyttely

Pidimme Reijolan kirjastolla yhteisnäyttelyn itsenäisesti luokkakaverin kanssa.

Maailma meidän silmin

maalauksia

Venla Lempiäinen ja Riina Pitko

Teoksemme ovat realistisia maalauksia omista elämistämme. Maalauksiin inspiraatio tulee luonnosta ja arkielämistämme. Halusimme töissä tuoda esille maailmaa meidän silmistä, asioita mitkä näyttää meidän silmissä mielenkiintoisille ja kauniille. Maalaukset ovat tehty akvarelleillä ja akryyleilla.

Riinan maisema maalaus on hänen kesämökiltään ja asetelma on omasta kodista. Peura kuvaa Riinan voimaeläintään.

Venlan maisema maalaus kuvaa talvista ilta kaupunkimaisemaa. Muotokuva maalaus on taiteilijasta itsestään. Asetelma on itse tehty oman kodin tavaroista.

Olemme Outokummun Riverian koulutusyksikön kolmannen vuoden kuvataideopiskelijoita, valmistumme keväällä 2023, jolloin hakeudumme jatkokoulutukseen alalle.

Tervetuloa lehdistötilaisuuteen maanantaina 21.11. klo 9.30 Reijolan kirjaston aulan näyttelytilaan!

Reijolan kirjasto

Urheilupuistontie 2, Reijola Joensuu

Avoinna: ma-su klo 7-21

yhteystiedot:

Marja-Riitta Siimala, Lehtori

Riveria /Kuvallinen ilmaisu

Teollisuuskatu 2 /83500 Outokumpu

+358505020328 /marja-riitta.siimala@riveria.fi

Omat näyttelytyöni:

Näyttely:

[rikalo]

Albert Edelfelt: Thérèse Schiefnerin muotokuva, 1885

[ao3feed-johnlock]

read it on AO3 at https://ift.tt/kPqVY0j

by toivomusluu

Hapertuneista reunoista ja kuvanlaadusta päätellen otos oli jo useamman vuoden vanha, mutta kuvattu huoneessa jossa parhaillaan olin, sillä taustalla näkyvä verho oli ehdottomasti sama joka roikkui vastapäisellä seinällä. Etualalla seisova nuori mies oli niin ruskettunut, että kuvan mustavalkoisuudesta johtuen tämän alaston vartalo erottui vahvassa kontrastissa vaaleaa kangasta vasten.

Mies kuvassa oli Watson.

Kyseenalaiseen valokuvausliikkeeseen suoritetun ratsian aikana Holmes löytää valokuvan, joka muuttaa kaiken.

Words: 4704, Chapters: 1/?, Language: Suomi

Fandoms: Sherlock Holmes - Arthur Conan Doyle

Rating: Mature

Warnings: No Archive Warnings Apply

Categories: M/M

Relationships: Sherlock Holmes/John Watson

Additional Tags: Photography, Voyeurism, Drama & Romance, Character Study, Suomi | Finnish, Accidental Voyeurism, Miscommunication

June 10, 2023 at 07:07PM

[hiidenneiti]

Tällä hetkellä lukemassa – Heli Rantala: Pikisaaresta Pariisiin. Suomalaismatkaajien kokemuksia 1800-luvun Euroopassa. Gaudeamus, 2020.

”Seison kuin lintu häkkinsä kynnyksellä levitetyin siivin. Minä matkustan, ystäväni: matkustan ulkomaille.” Näin kirjoitti 23-vuotias Frans Mikael Franzen toukokuussa 1795, kun hän nousi purjelaivaan Turun Pikisaaren satamassa. Nuori yliopistomies oli täynnä odotusta, pääsisihän hän nyt ensi kertaa Lontoon ja Pariisin kaltaisiin sykkiviin suurkaupunkeihin. 1700- ja 1800-luvun taitteen Euroopassa matkusteli muitakin suomalaisia. Pikisaaresta Pariisiin -teoksessa heidän seikkailuistaan ja kirjoituksistaan piirtyy esiin muotokuva kiihkeää aikaa eläneestä maanosasta, jota teollistuminen ja vallankumoukset myllersivät. Teoksessa seurataan esimerkiksi kreivitär Sophie Creutzin, taidemaalari Mathilda Rotkirchin, lääkäri Immanuel Ilmonin sekä fennomaani J. V. Snellmanin matkantekoa eri puolilla Eurooppaa Holsteinin puutarhoista Etnan rinteille. Miltä Pariisin kadut näyttivät Ranskan vallankumouksen jälkeen? Millainen tunnelma oli wieniläisravintoloissa 1840‐luvun alussa? Miltä tuntui matkustaa täpötäysissä saksalaisissa postivaunuissa keskellä yötä? Entä millaisilta Suomi ja suomalaisuus näyttivät, kun niitä tarkasteli matkan päästä?