#fasilitointi menetelmät

[xpedio]

Fasilitoinnin taito: pysy neutraalina, mutta älä värittömänä tai mauttomana

Tutustu fasilitaattorin hienovaraiseen rooliin mukaansatempaavassa Xpedion artikkelissamme. Edistääkseen osallistavaa ympäristöä fasilitaattorin on pysyttävänä neutraalina, mutta tämä ei tarkoita, että pitäisi olla väritön tai tylsä. Opi, kuinka löytää oikea tasapaino puolueettomuuden ja aktiivisen osallistamisen välillä. Käsittelemme tuloksekkaan fasilitaattorin olennaisia ominaisuuksia, kuten kuinka osoittaa aitoa kiinnostusta ja innostusta säilyttäen samalla puolueettomuus. Opettele käytännön tekniikoita, joilla pidät keskustelut elävinä, kannustat osallistumiseen ja luot dynaamisen ilmapiirin, jossa kaikkien ääni kuuluu. Opi, kuinka tuoda elinvoimaa ja energiaa neutraaliin fasilitointitapaasi!

[varmuuttafasilitointiin]

Monimuotoisuus Palavereissa: Konfliktien Kääntäminen Mahdollisuuksiksi

Konfliktit palavereissa voivat olla haastavia, mutta ne tarjoavat myös mahdollisuuksia kasvuun ja innovointiin. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten monimuotoisuuden voimaa voidaan hyödyntää ja muuttaa konfliktit rakentaviksi keskusteluiksi. Keskeisiä strategioita ovat turvallisen ja erilaisuutta arvostavan ympäristön luominen, osallistujien ohjaaminen tarkastelemaan haasteita yhteistyön kautta, sekä eriävien näkökulmien mahdollisuuksien tunnistaminen. Tarjoamme käytännön vinkkejä tyypillisiin konflikteihin, kuten vuorovaikutuksen ongelmiin ja eriäviin tavoitteisiin. Fasilitaattorit ovat avainasemassa kun varmistetaan, että konfliktit johtavat oppimiseen ja kehitykseen, mikä lopulta rikastuttaa palaverin lopputuloksia.

Lue tästä saadaksesi lisätietoja: https://varmuuttafasilitointiin.fi/blogi/miten-hyodyntaa-erilaisuutta-palavereissa-ja-kaantaa-konfliktit-mahdollisuuksiksi/

[student1702671-blog]

Fasilitointi, mitä se on?

Käsitteenä tämä täysin tuntematon, on puolestaan hyvinkin tunnettu käytännössä. Lyhyesti fasilitointi tarkoittaa ryhmäprosessien suunnittelua ja toteuttamista, jossa ryhmän ohjaaja, fasilitaattori, huolehtii ryhmän toiminnan etenemisestä suunnitelman mukaan. (Karisma)

Fasilitointi on ryhmälähtöistä työskentelyä ja sitä tukevat menetelmät tarjoavat työkaluja ryhmän johdattamiseksi yhteiseen tavoitteeseen. Fasilitointi kannustaa luovuuteen ja kerää samalla kaikkien ryhmän jäsenten asiantuntemuksen yhteiseen käyttöön. Fasilitoinnin tavoite on tehostaa ajan käyttöä ja varmistaa tuloksellisuus, kuten Fasilitaattorin työkirjassa ohjeistetaan.

Fasilitaattori on ryhmän vetäjä ja puolueeton osapuoli, ja usein myös ulkopuolinen, joka valmistelee prosessit ja tukee ryhmän etenemistä. Fasilitaattori auttaa ideoimaan vaihtoehtoja esittämällä kysymyksiä, ratkaisemaan ongelmia ja tekemään päätöksiä, muttei osallistu asiasisältöön. Hänen tehtävänsä on huolehtia siitä, että jokainen ryhmän jäsen tulee kuulluksi ja ideat käsitellään tasapuolisesti. Fasilitaattori myös taltioi tulokset ja sovitut asiat, vastaa aikataulusta ja suunnittelee prosessin etenemistä.

Fasilitaattorin tärkein työkalu on hänen oma asenteensa. Fasilitointi edellyttää hyviä ihmissuhdetaitoja ja kykyä ohjata työn etenemistä kysymysten avulla. Hyvä fasilitaattori arvostaa ryhmäläisiä ja kuuntelee heitä. Tekemällä ryhmä ideat näkyviksi, hän saattaa auttaa synnyttämään paremman idean aiemman pohjalta. Matti Hirvasen kirjoittaman tekstin Fasilitointia taidolla ja tunteella mukaan onnistunut fasilitointi on sopiva yhdistelmä taitoa ja tunnetta. Taidolla hän viittaa valittuja työskentelymenetelmiä, työkaluja ja tekniikoita. Tunteellaa hän puolestaan korostaa sataprosenttista keskittymistä ryhmän työskentelyn onnistumiseen.

Fasilitoida voi niin kasvokkain kuin virtuaalisestikin. Kasvokkain fasilitoinnissa fasilitaattorin tärkeimmät työkalut ovat tussit, post-it-laput ja taulu. Virtuaalinen fasilitointi vaatii virtuaalisten työalustojen käyttämistä, kuten padlet, Google Drive tai brainwriting365, jotka ovat kaikki jaettavia tiedostoja.

Kuva löytyy täältä.

Pääsimme kokeilemaan itse kukin fasilitaattorin roolia asiakasprojektissamme. Jokainen toimi vuorollaan fasilitaattorina kussakin tehtävässä. Harjoittelin fasilitaattorina olemista ideointivaiheessa aivoriihi-menetelmää käyttäen. Aivoriihi-menetelmän ajatus on tuottaa suuri määrä ideoita, jonka ansiosta syntyy laatua. Menetelmän vahvuus ovat lukuisat ideat, joiden joukossa on toteuttamiskelpoisia ideoita.

Toteutin aivoriihen padlet-virtuaalipohjalla, johon kaikki pääsivät esittämään ideoitaan virtuaalisille post-it-lapuille. Lisäsin padlettiin tehtävänannon ja pohdimme asiakasyrityksen ongelmien pohjalta ideoita ja ratkaisuja. Saimme kerättyä hyvän määrän ideoita aivoriihi- ja brainwriting menetelmien avulla ideointivaiheessa. Talletin ideat powerpoint-pohjaan Google Driveen, josta kaikki voivat edelleen tarkastella niitä.

[digidaybreak-blog]

Fasilitoinnin mahdollisuudet

Ryhmätyötilanteissa on omat vaikeutensa. Ihmiset ovat luonteeltaan ja taustoiltaan erilaisia, joten on luonnollista, että he voivat reagoida ja toimia ryhmätilanteissa monin eri tavoin. Osallistujamäärän kasvaessa asioiden eteenpäin vieminen voi olla hankalaa ja ryhmätilanteista tulee helposti tehottomia.

Fasilitointi tarkoittaa yhteistoiminnan ja ryhmäprosessien, käytännössä kokousten ja muiden ryhmätyötilanteiden, suunnittelua ja toteuttamista. Fasilitoinnista vastaa ryhmän ulkopuolinen fasilitaattori, jonka tehtävä on luoda rakentavalle yhteistyölle sellaiset edellytykset, että ryhmän työskentely on mahdollisimman tehokasta ja ryhmä pääsee päämääriinsä. Fasilitaattori on puolueeton. Hän ei ota kantaa ryhmätyön sisältöön, vaan vastaa ainoastaan prosessin tuloksellisesta etenemisestä sovitun aikataulun mukaisesti.

Fasilitaattorin kolme ydintehtävää ovat kysymysten esittäminen, ryhmän jäsenten osallistaminen sekä ryhmässä syntyneiden ajatusten, ideoiden ja päätösten dokumentoiminen. Oikein asetetut kysymykset saavat aikaan keskustelua ja niillä myös ohjataan ryhmän työskentelyä. Osallistamisella ja tilanteeseen sopivan kokoonpanon valinnalla (yksin, pareittain, ryhmässä) varmistetaan, että jokaisen ryhmän jäsenen ääni saadaan kuuluville. Dokumentoinnilla esille nousevat asiat ja päätökset saadaan näkyviksi ja niitä kirjataan ylös ryhmätyön aikana. Näissä tehtävissä onnistuakseen fasilitaattorin tulee valmistautua ryhmätyötilanteeseen etukäteen ja valita joko face-to-face tai virtuaalitilanteeseen sopivat työkalut ja ryhmän ideoimiseen oikeat menetelmät.

Virtuaalitilanne asettaa fasilitointiin omat haasteensa. Erilaiset olosuhteet vaativat niin fasilitaattorilta kuin fasilitoitaviltakin ylimääräisiä taitoja. Molemmissa rooleissa tarvitaan tietty määrä teknologista osaamista. Myös sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutuksen tärkeys korostuu virtuaalitilanteessa. Ryhmän jäsenet voivat kokea osallistumisen vaikeammaksi ja heidän huomionsa voi herpaantua helpommin. Kun ryhmätyötilanteeseen osallistutaan tietokoneelta, se tarjoaa osallistujille väistämättä myös muita ärsykkeitä ja huomio voi helposti kiinnittyä muihin asioihin. Onnistuessa virtuaalipalaverit tehostavat ryhmän toimintaa ja organisaatio säästää osallistujien matkakustannuksissa.

Koulun virtuaalifasilitointitehtäviin ja erilaisiin virtuaalityökaluihin tutustuminen oli mielenkiintoista. Omat kokemukseni tehtävistä ja ryhmämme käyttämistä työkaluista ovat pelkästään positiivisia. Toimivimmiksi alustoiksi koin AC verkkokokousympäristön ja Padletin. Ainoa kokemani haaste oli virtuaalifasilitaattorin roolissa ja liittyi ulkopuolisena pysymiseen. Keskustelun johtaminen kantaa ottamatta on yllättävän vaikeaa. Sekä face-to-face että virtuaalifasilitointi olivat minulle ennestään jo työpaikaltani tuttuja, mutta vain fasilitoitavan roolissa. Toivon, että pystyn jatkossa hyödyntämään oppimiani virtuaalifasilitaattorin taitoja myös työpaikalla.

Lähde:

http://www.globaalikasvatus.fi/tiedostot/Fasilitaattorin_tyokirja.pdf

[minnadigittaa-blog]

Mitä ovat digitaalisen ajan termit, jotka on syytä tietää?

Olen kirjoittanut yhdeksän blogia, jotka liittyvät itseäni kiinnostaviin digitaalisiin artikkeleihin. Tämä blogi keskittyy selittämään digitaalisuuteen liittyvää sanastoa, jotka olen poiminut kirjoittamistani blogeista. Blogikirjoituksissa olen jo hieman avannut kyseisiä käsitteitä, mutta tässä kirjoituksessa tarkennan termejä edelleen.

 Nämä termit esiintyvät hyvin monessa mediassa, joihin liittyy digitaalinen kehitys. Termien sisältö on syytä ymmärtää edes päällisin puolin, mikäli haluaa pysyä mukana kehityksessä ja tietää mistä puhutaan. Termit, joihin saadaan lisäymmärrystä tässä blogissa ovat data-analytiikka, digitaalinen media, yhteisömanageri, saapumispaikannus (AoA-teknologia), immersiivisyys, sisällöntuotanto, algoritmi, tietoturva, digitaalinen transformaatio, lisätty todellisuus, koneoppiminen, tekoäly, digitaalinen ulkomainonta ja informaatioteknologian ekologisuus.

 Data-analytiikka tarkoittaa kokoelmaa menetelmiä ja työskentelytapoja, joiden tavoitteena on muodostaa kerätystä tiedosta kiinnostavaa informaatiota ja malleja. Data-analytiikka ja ylipäätään datan analysointi, käsittely ja visualisointi liiketoiminnan tarpeisiin on ollut nopeasti nouseva trendi 2010-luvulla. Teknologian kehityksen myötä mahdollisuudet tehdä monipuolisia ja kilpailuetua tuovia löydöksiä omista datalähteistä ilman maailmanluokan koodaustaitoja ja resursseja on tullut mahdolliseksi päivittäisessä työnteossa – organisaatioiden kaikille työntekijöille. 

 Digitaalinen media tarkoittaa siis digitaalisesti (numeerisesti koodattua) siirrettävää ääntä, kuvaa ja tekstiä. Digitaalinen media mahdollistaa hypertekstin ja multimedian käyttämisen. Digitaalinen media voi olla vuorovaikutteista, jolloin siihen liittyy joukko tietotekniikan sovelluksia, joissa hyödynnetään tekstiä, grafiikkaa, kuvaa, ääntä, animaatioa ja videota. 

 Yhteisömanageri on Suomessa suhteellisen uusi ammattikunta. Yhteisömanagerit toimivat verkossa organisaation viestinnän, asiakkaiden ja sidosryhmien rajapinnassa. Yhteisön osallistaminen, fasilitointi ja joukkoistaminen ovat osa toimenkuvaa. Yhteisömanageri voi vastata esimerkiksi organisaation viestinnästä verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Heidän tehtävänään on vahvistaa esimerkiksi suurten yritysten verkkoläsnäoloa ja parantaa julkisuuskuvaa.

 Saapumiskulmapaikannus (Angle Of Arrival, AOA), toiselta nimeltään saapumissuuntapaikannus (Direction Of Arrival, DOA), perustuu nimensä mukaisesti signaalin saapumiskulman/-suunnan mittaukseen. Mittaus tehdään tukiasemiin asennettujen suunta-antennien avulla. Matkapuhelimen sijainti voidaan selvittää kahdelta tai useammalta tukiasemalta saatujen signaalien saapumissuuntien avulla saapumiskulmajanojen risteämiskohdasta.

 Immersiivisyys tarkoittaa uppouttavaa. Yleensä puhutaan kuvannollisesti taideteoksesta, teknisestä järjestelmästä tai muusta sellaisesta, joka ”uppouttaa” ihmisen kuvitteelliseen todellisuuteen ja saa hänet kokemaan olevansa sisällä siinä.

 Sisällöntuotanto on melko moderni termi ja sille ei välttämättä ainakaan jokaisen mielessä ole tarkkaa määritelmää. Käytännössä sisällöntuotanto käsittää tekstien laatimisen, kuvien valitsemisen ja niihin liittyvät hakukoneoptimoinnilliset toimenpiteet. Lisäksi, riippuen käytetystä alustasta, sisällöntuotantoon voi kuulua myös tuotetun sisällön asemointi silmää miellyttävään muotoon. Esimerkiksi tekstityypit, värit, kuvien paikat ja koot, otsakkeiden sijoittelu, koko ja välit ja kaikki muu visuaalinen ilme, samaten se, kuinka listat, lainaukset, lihavointi, alleviivaus, linkit ja vastaavat vakioasettelut esitetään, ovat osa sisällöntuotantoa.

 Algoritmi on yksityiskohtainen kuvaus tai ohje siitä, miten tehtävä tai prosessi suoritetaan; jota seuraamalla voidaan ratkaista tietty ongelma. Algoritmi koostuu järjestyksessä olevista, yksiselitteisistä toiminnoista, jotka voidaan suorittaa ja jotka määrittelevät lopputulokseen johtavan prosessin.

Algoritmi on alkujaan matemaattinen käsite. Algoritmeja ovat jo nekin koulun alaluokilla opetetut menetelmät (allekkain kertomisesta ja jakokulmassa jakamisesta), joilla mitkä tahansa luvut voidaan kertoa tai jakaa keskenään. Nykyisin algoritmin käsite kuitenkin liittyy ennen kaikkea tietokoneiden ohjelmointiin ja tietojenkäsittelytieteeseen, joissa niillä on erityisen suuri merkitys etenkin tietorakenteiden yhteydessä. Tietojenkäsittelyn terminä määritelmä algoritmille tarkoittaa sitä, että on mahdollista rakentaa algoritmia vastaava Turingin kone, joka pysähtyy kaikilla syötteillä. Esimerkiksi keittokirja on oikeastaan kokoelma algoritmeja, joita seuraamalla ruoanlaiton pitäisi onnistua. Vastaavasti koottavan kirjahyllyn mukana pitäisi tulla algoritmi, jonka avulla palasista saa rakennetuksi toimivan kirjahyllyn. Todellisuudessa algoritmit ovat kuitenkin usein monimutkaisempia ja sisältävät myös toistoja ja haarautumia loogisen päättelyn perusteella. Tietokoneohjelmien toiminta perustuu kehittyneisiin ohjelmointikielillä ilmaistuihin algoritmeihin.

 Tietoturva eli tietoturvallisuus tarkoittaa tiedon saatavuuden, luottamuksellisuu-den ja eheyden ylläpitämistä. Turvattava tieto voi ilmetä useassa eri muodossa. Näitä ovat esimerkiksi digitaaliset tallenteet, fyysiset tallenteet sekä ihmisten, kuten työntekijöiden, tietämys. Tietoturva koskee tiedon suojaamista myös sen siirtämisen aikana.

 Tietoturvallisuuden uhkina pidetään esimerkiksi erilaisia huijausyrityksiä, henkilökohtaisen yksityisyyden loukkauksia, roskapostia, teollisuusvakoilua, piratismia, tietokoneviruksia, verkkoterrorismia ja elektronista sodankäyntiä. Tietoturvauhkia ovat luvaton pääsy, tiedon luvaton käyttö, salaisen tiedon paljastuminen, tiedon sekaannus, tiedon muuntuminen, salaisen tiedon tutkituksi tuleminen, tiedon kopioituminen ja tiedon hävittäminen.

 Digitaalinen transformaatio on yksi tämän hetken kuumimmista yritysmaailman muotitermeistä. Termillä on lähes yhtä monta tulkintaa kuin sen käyttäjääkin. Eräs yleinen termin määritelmä on, että digitaalinen transformaatio on liiketoiminnan kehittämistä, jossa yhdistyvät digitaaliset teknologiat sekä prosessien ja liiketoimintamallien uudelleenajattelu. Kehittämisen tarkoituksena on luoda uudenlaista arvoa työntekijöille ja asiakkaille, sekä parantaa yrityksen kilpailuasemaa jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

 Lisätty todellisuus (Augmented Reality, AR) on järjestelmä, jossa keinotekoista, tietokoneella tuotettua tietoa (kuva, ääni, video, teksti, GPS-informaatio) on lisätty näkymään todellisessa ympäristössä. Käyttäjä tarkastelee näitä graafisia elementtejä läpikatseltavien näyttöjen kautta.

 Koneoppiminen on tekoälyn osa-alue, jonka tarkoituksena on saada ohjelmisto toimimaan entistä paremmin pohjatiedon ja mahdollisen käyttäjän toiminnan perusteella. Koneoppimisessa ohjelmistolle ei ole välttämättä määritetty toimintamenetelmää (algoritmia) jokaista tilannetta varten, vaan kone oppii itsenäisesti päätymään haluttuun lopputulokseen. Esimerkiksi hakukoneet pyrkivät tarjoamaan mahdollisimman osuvia - ja oikeita - hakutuloksia käyttäjälleen. Hyvä hakukonohjelmisto osaa esimerkiksi tunnistaa kirjoitettua tekstiä mm. kirjoitusvirheiden varalta, tunnistaa synonyymeja tai eri kirjoitusmuotoja. Koneen oppiminen kehittyy itsestään sitä mukaa, kun tietoa lisätään tietokantaan. 

 Nykyisin ulkomainonta on muiden mainosmedioiden mukana digitalisoitumassa niin, että monien kadunvarsien ja bussien matkustamoiden julistetelineiden tilalle asennetaan liikkuvaa kuvaa esittävä, tietokoneohjattu näyttöruutu. Tätä kutsutaan digitaaliseksi ulkomainonnaksi.

Tekoäly on tietojenkäsittelytieteen osa-alue, joka painottuu älykkäiden koneiden/ohjelmien luontiin. Tekoälyn tarkoitus on yrittää matkia ihmisen tajuntaa ja suorittaa tehtäviä kuten ihminen. Käytännössä se tarkoittaa siis koneen/ohjelman kykyä ajatella ja oppia.

 Informaatio-teknologian ekologisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että organisaatio haluaa tehdä ekologisesti kestäviä valintoja hyödyntäessään informaatioteknologiaa. Tällöin valinnoissa on huomioitava niiden ympäristökuormitus. Laitteistoa on hyvä hankkia vain tarvittava määrä ja pohtia, minkä verran luonnonvaroja valmistusprosessiin on mennyt. Laitteisto rasittaa ympäristöä myös käytön ajan ja käytöstä poistuttuaan. Laitteiston lisäksi ekologisia ratkaisuja voidaan tehdä koko it-infrastruktuurissa. Digitaalisten keinojen avulla ympäristökuormitusta voi pienentää muutenkin – teknologia mahdollistaa muun muassa paperittomuuden, etätyön ja työmatkojen vähentämisen.

[xpedio]

Fasilitointi: Avain palvelevaan johtajuuteen ja ketterien tiimien toimivuuteen

Lue Xpedion artikkelistamme miten fasilitointi vahvistaa palvelevaa johtajuutta ja tukee tiimien ketteryyttä. Tämän päivän dynaamisessa työympäristössä fasilitoinnilla on keskeinen rooli yhteistyön edistämisessä, avoimeen vuorovaikutukseen kannustamisessa ja tiimien suoriutumisen tukemisessa. Lue, kuinka fasilitointi edistää tiimien hyvinvointia luomalla keskustelulle turvallisen tilan, jossa tiimin jäsenet pääsevät tuomaan esiin ajatuksiaan, huoliaan ja ideoitaan. Kehitä konkreettisia toimintatapoja fasilitoinnin integroimiseksi johtamistyyliisi. Näin parannat tiimidynamiikkaa ja edistät jatkuvan kehityksen kulttuuria.

[xpedio]

Miten tulla erinomaiseksi fasilitaattoriksi: Olennaiset taidot ja vinkit tehokkaaseen fasilitointiin

Tutustu keskeisiin taitoihin ja strategioihin, jotka ovat välttämättömiä menestyksekkään fasilitaattorin roolissa, tämän Xpedion yksityiskohtaisen oppaan avulla. Tämä kattava artikkeli käsittelee hyvän fasilitaattorin olennaisia ominaisuuksia, kuten vuorovaikutustekniikoita, konfliktien ratkaisua ja osallistavan ympäristön luomista. Saat käytännön vinkkejä ja oivalluksia siihen, miten voit parantaa fasilitointitaitojasi tehokkaiden palaverien, työpajojen ja ryhmäkeskustelujen ohjaamisessa. Tämä opas on ihanteellinen kaikille ammattilaisille, jotka haluavat kehittää fasilitointikykyjään ja saavuttaa menestyksekkäitä lopputuloksia eri ryhmätilanteissa. Hyödynnä potentiaalisi taitavana fasilitaattorina ja jätä pysyvä vaikutus tiimiisi ja projekteihisi.

[varmuuttafasilitointiin]

Fasilitointi: Tehokkaan yhteistyön edistämisen taito ja tie menestykseen

Fasilitointi on prosessi, jossa tarjotaan tavoitteellista ohjausta ryhmätoimintaan, kuten palavereihin, tapaamisiiin ja työpajoihin, ja jossa pyritään kaikkien jäsenten aktiiviseen ja tasavertaiseen osallistumiseen. Onnistunut fasilitointi koostuu huolellisesta suunnittelusta, yhteistyöstä ja turvallisesta ympäristöstä. Fasilitoinnissa hyödynnetään ryhmän kollektiivista viisautta, mikä taas edistää sitoutumista tavoitteisiin. Fasilitointi poistaa hierarkkisen johtamisjärjestelmän menetelmät ja antaa jokaiselle yksilölle mahdollisuuden analysoida, tuottaa ideoita valmistella päätöksiä ryhmässä. Jotta fasilitointitoiminta onnistuisi, tarvitaan ammattitaitoisia fasilitaattoreita. Ammattimaisesti toimiville fasilitaattoreille on yhä enemmän tarvetta ryhmien luotsaamiseen monimutkaisessa ja nopeatempoisessa liiketoimintaympäristössä. Klikkaa tästä saadaksesi lisätietoja siitä, miten fasilitointi voi auttaa tekemään palavereista hyödyllisiä ja mielekkäitä, sekä samalla parantamaan osallistumista.