#Fasilitointi

[varmuuttafasilitointiin]

Kuinka aktivoida palaverien passiiviset osallistujat? Lue lisää toimivista keinoista!

Koetko haastavaksi aktivoida palaverien hiljaisimmat ja epäaktiivisimmat osallistujat? Tämä opas tarjoaa tehokkaita keinoja osallistujien rohkaisemiseen ja kaikkien äänten kuulemiseen. Mukana on myös muita keinoja vuorovaikutuksen lisäämiseen, kuten oikeanlaisen ilmapiirin luominen, kohdennettujen kysymysten käyttö sekä osallistavat fasilitointimenetelmät. Luomalla avoimemman ilmapiirin palavereihin voit auttaa passiivisia osallistujia kehittymään aktiivisiksi osanottajiksi, mikä edesauttaa yhteistyön ja tuottavuuden parantumista. Tutustu arvokkaisiin vinkkeihin, joiden kautta opit osallistamaan ihmisiä paremmin!

[xpedio]

Fasilitointikoulutus sujuvaan yhteistyöhön

Fasilitointivalmennus vahvistaa kykyä syventää sitoutumista ryhmässä, edistää yhteistyötä ja käsittellä ryhmädynamiikkaa varmalla otteella. Xpedion valmennusohjelmassa keskitytään tärkeimpiin fasilitointitaitoihin auttaen organisaatioiden avainhenkilöitä ohjaamaan kokouksia, mahdollistamaan hedelmällisiä keskusteluja ja tukemaan päätöksentekoprosesseja. Valmennus tarjoaa osallistujille välineitä rakentavan ja osallistavan ilmapiirin luomiseen organisaation tavoitteita tukevalla tavalla – niin kasvokkain kuin virtuaalisessa ympäristössä.

[kapitaali]

Kuplien puhkaisua, osa 2 - Yhteistekeminen ja globaalin talouden uudelleensuunnittelu

Nenad Maljković: Tämä on kutsu ja toimintakutsu henkilökohtaisesti sinulle — pelkkä sisällön “tarkkailu” ja “kuluttaminen” ei riitä…

Toinen osa Popping Bubbles -työpajasarjassa.

REconomy-harjoittajat on virtuaaliyhteisö regeneratiivisille yrittäjille ja yhteisön organisaattoreille. Meitä kiinnostaa planeetan terveys ja elävöittäminen.

Meitä on kaikkialla maailmassa.

Me teemme juttuja siellä missä asumme, ja me olemme yhteydessä paikkariippumattomasti ja globaalisti hyötyäksemme vertaistuesta, sosiaalisesta oppimisesta ja koordinoidusta toiminnasta. Me teemme niin pääosin virtuaalisesti, matkaamme tapaamaan toisiamme vain kun se on tarpeen tai kun mahdollista (suurimman osan ajasta meillä ei ole rahaa matkustaa muutenkaan, ja jos meillä olisi rahaa, me mieluummin käyttäisimme sen johonkin käyttökelpoisempaan). Se on yksi tapa lisää pienentää henkilökohtaista hiilijalanjälkeä — me haluamme tehdä tämän pointin selväksi itsellemme ja muille.

Transition-liikkeestä nousseena ylikansallisena, hajautettuna projektitiiminä (vuonna 2013, historia löytyy täältä) me käynnistimme hiljattain oman siirtymämme kohti itseorganisoitua harjoittajien yhteisöä. Omille jäsenillemme ja Maapallolle hyödyllisenä pysyminen tarkoittaa, että meidän tulee tehdä NYT kaksi asiaa: meidän tulee mennä eteenpäin yhteistekemisen prosessissa ja me tarvitsemme bootstrappingia rahoittamaan toimintaamme.

Mitä tarkoitan yhteistekemisellä?

Jotkut meistä ymmärtävät yhteistekemisen ilmiselväksi ja luonnolliseksi asiaksi, ja toiset taas ovat edelleen hämmentyneitä siitä miten sitä tehdään liike-elämässä tai harjoittajien virtuaaliyhteisössä. Percolabin perustaja Samantha Sladen TEDxTalk saattaa selventää joitain yksityiskohtia.

Yhteistekeminen meidän kontekstissamme on tätä: mitä tahansa virtuaaliyhteisössämme tehdäänkin, se kuuluu ihmiskunnalle ja Maapallon elämälle. Se ei kuulu kenellekään meihin assosioidulle henkilölle tai oikeussubjektille. Me kehitämme virtuaaliyhteisöämme digitaalisena yhteisvaurautena, tavallaan — koska käyttämämme verkkopalvelut ja työkalut eivät ole yhteisvaurautta, verkostomme on — mutta asia on niin vain jos me edelleen käymme keskusteluja, jotka rakentavat oppimisen ja toiminnan suhteita.

Meidän tekemämme asiat ovat aina jonkun yksityishenkilön tai kontribuuttorien ryhmän tekemiä ja virtuaaliyhteisön kautta fasilitointi vaatii paljon aikaa ja osaamista, sekä frontti- että bäkkäripuolella. Yksinkertainen totuus on: minkään merkityksellisen saavuttaminen meidän työmme kontekstissa (Maapallon ekosysteemien regenerointi ilmastonmuutoksen aikoina) vaatii koordinoitua, jatkuvaa tiimityötä. Eteenpäin meno vaatii, että luomme ja rahoitamme tätä tiimiä (itseni mukaanlukien). Kuukausittainen €1250:n budjetti vaikuttaa hyvältä lähtökohdalta ja me emme halua muna-kana -tilannetta: kun rahat on kerätty, me menemme eteenpäin. Jotkut stipendit työllemme saattavat löytyä lopulta, mutta me emme voi luottaa siihen. Itseorganisoituvana ja korkean luottamuksen systeemimuutosverkostona meidän on luotettava itseemme.

Ja me olemme aika hyviä bootstrappingissa 🙂

Bootstrapping on luonnollinen REconomy-lähestymistapa — koska se on totta jokaiselle todelliselle yrittäjälle. Eri kielissä on eri ilmaisuja sille (tietääkö kukaan mitä bootsrapping on ranskaksi tai ruotsiksi?).

REconomy-yritykset ovat normaalisti yhteisöjohtoisia ja usein ovat saaneet alkunsa yhteisön toiminnasta (mikä ei ole sama asia kuin joukkoistaminen, koska yhteisö ei ole ihmisjoukko, eikä se ole tarkalleen samaa kuin triple F -rahoitus koska mukana ei ole hölmöjä ja kaikki on tarkoituksellista). REconomy-harjoittajien keskuudessa on käytäntö kokoontua paikallisten yrittäjien foorumeille, jossa Community of Dragons etsii keinoja tukea regeneratiivista yrittäjyyttä paikallisesti. Meidän tulee nyt replikoida tämä omalle virtuaaliyhteisöllemme käyttäen kanavia, jotka mahdollistavat ylikansallisen yhteistyön —  fiat-valuutasta lisää täällä:

Jos yllä kirjoitettu kuulostaa järkevältä, tässä on pyyntöni teille:

vieraile Open Collective -sivuillamme ja ryhdy lahjoittajaksi

jos et ole jo, liity valitsemasi verkkoalustan REconomy-harjoittajiin

  Lähde: P2P Foundation Blog

https://kapitaali.com/kuplien-puhkaisua-osa-2-yhteistekeminen-ja-globaalin-talouden-uudelleensuunnittelu/

[masiteros-blog]

Fasilitointi – kannustamista luovuuteen ja tuloksellisuuteen

Tämän blogin tarkoituksena on vähän avata, mistä fasilitoinnissa on kyse ja miksi se on tehokas tapa synnyttää ja jatkojalostaa luovia ideoita ryhmässä; oli sitten kyseessä yrityksen muutosprosessi, tuotekehitys, toiminnan kehittäminen, laatuongelmien ratkaiseminen, henkilöstöristiriidat, yhteistyön kehittäminen eri yksiköiden välillä, strategiapäivän läpivieminen tai asiakastyöpajat yhteistyössä asiakkaiden kanssa yhteistyön kehittämiseksi. Käyn myös lyhyesti läpi Uuden kehittäjä -kouluprojektin fasilitoimaani kokonaisuutta ja yleisesti virtuaalifasilitoinnin tulevaisuudennäkymiä.

Fasilitoinnilla tarkoitetaan ryhmälähtöistä työskentelyä, jonka tueksi kehitellyillä sadoilla eri työkaluilla tarjotaan avaimet ryhmän johdattamiseksi yhteiseen päämäärään siten, että kaikki ryhmän jäsenet tulevat kuulluksi. Se on siis ryhmäprosessin ohjausta, jossa yhdistyy eri henkilöiden ja eri yksiköiden näkemykset ja tietotaidot, saaden ihmiset ajattelemaan samalla tavalla. Työkalujen ja tekniikoiden avulla ryhmä tuntee osallistuvansa, aktivoituvansa, motivoituvansa ja sitoutuvansa, sekä onnistuneen fasilitointiprosessin lopputulemana ryhmä yhdessä löytää parhaat ratkaisut. Lisää eri työkaluista ja ryhmämenetelmistä voi lukea Fasilitaattorin työkirjasta (s.14-61): https://www.globaalikasvatus.fi/tiedostot/Fasilitaattorin_tyokirja.pdf.

Ryhmän/työpajan vetäjä eli fasilitaattori keskittyy ryhmäprosessien valmisteluun, tukemiseen ja läpiviemiseen, sitä ryhmälähtöinen työskentely juuri edellyttää. Fasilitaattori ei ohjaa sisältöä, vaan käyttää menetelmiä, joiden avulla ryhmällä on mahdollista löytää paras ratkaisu. Fasilitointia voi lähes verrata perinteiseen ryhmäcoachingiin, jossa fasilitaattori on coachin asemassa; hän ei anna oikeita vastauksia, vaan ohjaa prosessia ja haastaa todella ryhmää tekemällä kriittisiä kysymyksiä. Fasilitaattori opettaa siis ryhmän jäsenet ”kalastamaan” eli auttaa tekemään itse. Ohessa vielä ote fasilitaattorin keskeisimmistä rooleista Fasilitaattorin työkirjasta:

▶ On puolueeton sisällön suhteen

▶ Sitoutuu siihen, että ryhmä saavuttaa päämääränsä

▶ Edistää ryhmän ja yksilöiden työskentelyä ylläpitämällä rakentavaa ja positiivista ilmapiiriä

▶ Rohkaisee ja varmistaa kaikkien osallistumisen ihmisten erilaisuutta kunnioittaen

▶ Varmistaa tulosten tallentamisen ja sen, että kaikki tietävät mitä tehdään ja mitä on sovittu 

▶ Vastaa aikataulussa pysymisestä ja työn etenemisestä.

▶ Suunnittelee ennen kuin tekee ja käyttää tarkoitukseen soveltuvia menetelmiä

▶ Pyrkii kehittymään jatkuvasti hankkimalla lisätietoa ryhmätoiminnasta ja eri menetelmistä

Digitalisaation kehitys on tehnyt fasilitoinnistakin hiljalleen myös virtuaalisesti läpivietävän ja toteutettavan vaihtoehdon. Yhä useampi verkostomaisesti toimiva organisaatio ympäri maailmaa toimiikin jo näin, jolloin yhteinen ymmärrys voi syntyä myös virtuaalisissa tiimeissä. Omakohtaiset fasilitointikokemukset ovat lähiaikoina olleet kouluni myötä juuri etänä toteutettuja kokouksia. Suurimpana haasteena tässä näen ehdottomasti sen, että ei fyysisesti olla yhdessä samassa tilassa läsnä ja täysin aistita toisiamme. Paljon elementtejä jää siis helposti näkemättä, kuten vaikka se, missä tunnetiloissa eri ryhmän jäsenet ovat tai onko hiljainen osallistuja ollenkaan läsnä. Samanlainen vuorovaikutus kuin perinteisessä face to face -ryhmäytymisessä on erittäin hankalaa, jopa mahdotonta saavuttaa.

Nämä haasteet eivät kuitenkaan poista sitä faktaa, että virtuaalisissa ryhmäprosesseissa piilee lukuisia isoja mahdollisuuksia. Mielestäni suurin on se, että se mahdollistaa yhä useampien työpajojen/ryhmäpalaverien tehokkaan pitämisen paikasta ja ajasta riippumatta. Riittää, että ryhmän jäsenillä on vain älypuhelin tai kannettava tietokone nenänsä edessä. Tämä koetaan erittäin vapauttavaksi, kun ei tarvitse olla samassa paikassa samaan aikaan, vaan voidaan kohdata virtuaalisesti esim. Skypen välityksellä. Se on myös yritysten kannalta erittäin kustannustehokasta varsinkin globaaleilla markkinoilla, kun ei esim. tarvitse lentää kokoukseen toiselle puolelle maailmaa.

Haaga-Helian Uuden kehittäjä -kurssiin kuuluu ryhmätyö, jossa jokaisen ryhmän jäsenen tuli toimia vuorollaan fasilitaattorina. Itse toimin ryhmätyön ideointivaiheen aivoriihen fasilitaattorina. Valmistautuminen tapahtui niin, että kävin perustamassa Padlet-pohjan tilin (www.padlet.com), jonne kirjasin projektimme koko toimeksiannon, kuvitin alustaa ”brainstorm-maiseksi” ideoiden herättäjäksi sekä tein eri väriset kirjoituspohjat valmiiksi. Aivoriihen jaoin lisäksi sekä ideointi-, luokittelu-, että parhaimmat ideat -osaan. Kun padletin alustus oli valmis, niin sovimme yhteisesti ryhmämme Whatsapp-kanavalla sopivan ajankohdan kokoukselle, jonka pitäisimme Skypessä. Laitoin vielä sähköpostikutsut jokaiselle jäsenelle, jotta päästäisiin linkin kautta helposti liittymään kokoukseen. Kävin myös ennen kokousta läpi Fasilitaattorin työkirjan (https://www.globaalikasvatus.fi/tiedostot/Fasilitaattorin_tyokirja.pdf), jotta tiedän täsmälleen, kuinka minun fasilitaattorina tulee toimia.

Kokous alkoi sillä, että jaoin työpöytänäkymäni kaikille näkyväksi ja kävin tekemäni aivoriihi-pohjan läpi. Toimeksianto kerrattiin, jonka jälkeen kannustin ryhmää ideoimaan vapaasti kaikkea maan ja taivaan väliltä. Kirjasin kaikki ideat ylös padlettiin ja kannustin samalla ryhmää parantelemaan muiden ideoita. Kaiken kaikkiaan ideoita tuli toistakymmentä, jonka jälkeen kehotin jäseniä luokittelemaan ideat kolmeen toimeksiannon kysymysten mukaan järjestettyyn luokkaan sen mukaan, vastasiko idea kuhunkin kysymykseen. Ideat, jotka esiintyivät näissä kaikissa kolmessa luokassa, vaikuttivat potentiaalisimmilta ja kirjasin nämä ideat vielä omaan PRO-luokkaan, josta ideat otettiin sitten jatkokäsittelyyn.

Virtuaalifasilitointi tulee lisääntymään vielä runsaasti tulevaisuuteen mentäessä. Virtuaalifasilitointiin erikoistuneilla fasilitaattoreilla tulee varmasti olemaan kysyntää jokaisessa yrityksessä, jossa vähäänkään arvostetaan kehittävien ideoiden tehokasta vientiä maaliin. Tulen itse taatusti käyttämään koulussa oppimiani fasilitointi/virtuaalifasilitointi-metodeja myös työelämässä, uskonhan vakaasti jatkuvaan kehitykseen ja muutokseen. Voin esimerkiksi koittaa etsiä yhteistyössä muiden työntekijöiden kanssa työympäristöstä epäkohtia/kehittämistä vaativia asioita, ja valmistella niiden pohjalta oppimieni työkalujen avulla ajasta ja paikasta riippumattomia Skype-palavereita, joita sitten kertyneellä ammattitaidolla fasilitoisin. Jos haluaa oppia uutta, kehittyä ja kehittää liiketoimintaa eteenpäin, tulee olla aseet kannustaa myös muita luovuuteen ja sitä kautta tuloksellisuuteen.

Lähteet:

https://www.globaalikasvatus.fi/tiedostot/Fasilitaattorin_tyokirja.pdf

https://www.talouselama.fi/uutiset/tunnetaanko-teilla-fasilitointi/e422d44a-a8ff-3fbb-abf7-3962f20b7876

https://www.ratekoulutus.fi/koulutus/fasilitoinnin-mestariksi-menetelmia-esimiestyohon-ja-tiimien-ohjaamiseen-2-pv/

https://blog.oppia.fi/2018/02/15/miten-luen-ihmisten-tunnetiloja-verkkotilaisuudessa-4-vinkkia/

https://www.projekti-instituutti.fi/blogi/ammattilaisen_opissa_virtuaalifasilitoinnilla_parempiin_kokouksiin.3005.blog

www.padlet.com

[happyfanpenguin-blog]

Fasilitointi

Fasilitointi oli minulle henkilökohtaisesti kurssin alussa täysin vieras sana ja fasilitaattorin tehtävänkuva sitäkin vieraampi. Hyvin mielestäni kaikki ryhmämme jäsenet kuitenkin omaksuivat sekä sanan, että tehtävät. Toivottavasti myös minäkin. Ymmärrystä tehtävään ainakin on enemmän kuin kurssin alussa ja nykyään tunnun törmäävän sanaan lähes joka yhteydessä!

“Fasilitoinnilla tarkoitetaan organisatorisissa ja liiketoiminnallisissa yhteyksissä onnistuneiden ryhmäprosessien suunnittelua ja toteutusta. Henkilöä, joka helpottaa muiden toimintaa, kutsutaan fasilitaattoriksi tai fasilitoijaksi.”               -Wikipedia

Fasilitaattori on siis järjestelijä, organisoija ja ennen kaikkea mahdollistaja. Fasilitaattorin tehtävänä on tarjota työkalut esimerkiksi tuotteen tai prosessin kehittämiseen, kysyä oikeita kysymyksiä ja jättäytyä ajattelutyön ulkopuolelle tukemaan keskustelua. Fasilitaattori ei ole se äänekkäin kaveri, joka keksii parhaat ja lennokkaimmat ideat, vaan fasilitaattori on se joka mahdollistaa näiden ideoiden heittelyn, hyvän fiiliksen ja proaktiivisen ideoinnin. Fasilitaattorin tehtävänä on lempeästi ohjata keskustelun suuntaa, antaa säännöt ja raamit keskustelulle sekä ohjata keskustelua tai kehitystyötä oikeiden työkalujen ja kanavien kautta. 

Fasilitaattorin työkirjassa on mukavasti avattu koko kehitysprosessin kaarta ja miten hyvä fasilitaattori tässä projektissa toimii. Fasilitaattorin on tarkoitus rohkaista keskustelua ja myös itse sitoutua sen päämääriin. Fasilitaattorin on tarkoitus kulkea koko projektin mukana ideoiden lennokkaasta heittelystä kehitysprosessin ja käytännön implementoinnin kautta, valmiin tuotteen kehitykseen ja arviointiin asti. Fasilitaattori kokoaa yhteisön äänet kuuluviin ja ohjaa projektin kulkua yhteisön äänitorvena. 

Fasilitaattori ja etenkin digitaalinen fasilitaattori on tulevaisuuden ammatti. Kuka olisi kymmenen vuotta sitten ajatellut työskentelevänsä fasilitaattorina tai yhteisömanagerina? Nyt se on todellista työtä ja yhä enenevissä määrin tuote- ja palvelukehityksen kantava voima. HS:n artikkelissa on ajan kuvan luoman pohdinnan lisäksi käytetty hauskaa termiä, kätilö. Tulevaisuuden fasilitaattoreiden tehtävänä onkin olla uusien ideoiden ja tuotteiden kätilöitä, uuden mahdollistajia, sukupuolesta riippumatta ja sitä etukäteen valitsematta. 

[satu-toivonen-blog]

Fasilitointi – Mitä se on ja miten sitä tehdään?

Fasilitointi on ryhmäprosessien suunnittelua, niiden mahdollistamista ja täytäntöön panoa. Fasilitoinnissa on olennaista erottaa toisistaan prosessi ja tuotettava sisältö. Fasilitaattori sitoutuu ryhmän yhteiseen tavoitteeseen, mutta ei itse tuota sisältöä vaan varmistaa sen, että ryhmä yhdessä tuottaa sitä. Hän ohjaa ja avustaa ryhmän toimintaa ja huolehtii siitä, että aikataulu pitää ja työ etenee.  Fasilitaattorin osaamiseen kuuluvat myös arvostava asenne sekä kuuntelu. Hänen tulee mahdollistaa kaikkien ryhmän jäsenien osallistuminen ja työpanoksen näkyminen myös lopputuloksessa.

Fasilitaattorin kolme ydintehtävää ovat:

Kysymysten esittäminen – Vie ryhmäprosessia eteenpäin, ohjaa työtä oikeaan suuntaan. Kysymykset esillä koko prosessin ajan (virtuaalisesti sovitulla alustalla).

 Osallistaminen -  Varmistaa, että kaikki tuottavat sisältöä. Työstämisen erilaiset tekniikat; itsenäisesti, pareissa tai pienryhmissä tai kaikki yhdessä.

Dokumentointi – Tallentaa työtä tekemisen aikana (ja jälkeen päin) erilaisille alustoille (virtuaalisesti esim. Flinga, Padlet)

Kuva: independentaudit.com

Virtuaalifasilitoinnissa ohjaaminen tapahtuu virtuaalisesti erilaisia digitaalisia kanavia hyödyntäen. Oleellisessa roolissa ovat erilaiset tiedostojen jakoalustat (Google Drive, SharePoint, Padlet ym.) ja kommunikointikanavat (chatit, Skype, AdobeConnet).

Fasilitoinnin konsultaatiota tarjoavan Grape Peoplen Virtuaalifasilitoinnin perusteet – artikkelin mukaan haasteena virtuaalisessa fasilitoinnissa ovat mm. yhteisen mielenkiinnon ja keskustelun suunnan ylläpitäminen ja osallistamisen vaikeus. Mahdollisuuksiakin on. Virtuaalinen fasilitointi mahdollistaa tekniikan avulla tehokkaan yhteistyön ja suuremman ja monipuolisemman osanottajaporukan, koska fyysinen paikka ei ole este osallistumiselle. Tekniikan avulla voidaan myös helpommin jakaa ja hyväksikäyttää enemmän erilaisia työskentelymateriaaleja ja yhteistyötekniikoita kuin f2f fasilitointitilanteessa.

Tärkeintä virtuaalifasilitoinnissa on saada osallistujat aktivoitumaan ja ohjata keskustelua ja tekemistä tehokkaasti ja selkeästi kohti ryhmälle asetettua tavoitetta.

Omista kokemuksista On tärkeää, että fasilitoijalle on alusta asti selvää miten fasilitoinnin aikoo hoitaa ja miten työ tullaan dokumentoimaan ja esittämään. Itselle tämän opintojakson omissa fasilitointivuoroissa (käyttäjäsegmentit ja ideoiden pisteytys) aiheutti vaikeuksia erilaisten dokumentointipohjien määrä ja se, etten ymmärtänyt suunnitella fasilitointia huolellisesti alusta loppuun saakka jo ennen sen aloittamista.

Oman kokemuksen perusteella virtuaalifasilitoijan tärkein tehtävä on selkeyttää ja kiteyttää prosessia matkan varrella, muistuttaa yhteisestä tavoitteesta ja pitää fokus itse asiassa sekä organisoida dokumentointi. Huomionarvoista oli myös oppia, että liian monta työkalua, kommunikointivälinettä ja dokumentointitapaa sotkee prosessia, vie työaikaa olennaiselta ja vaikeuttaa lopputuloksen raportointia. Mitä enemmän mukana on liikkuvia osia, sen suurempi on riski, että jotain jää huomiotta tai jälki on sekavaa.

Työpaikoilla virtuaalifasilitointitaidoista on varmasti paljon hyötyä. Ensinnäkin monenlaisten virtuaalisten alustojen hallinta madaltaa kynnystä osallistua aktiivisesti. Voisi sanoa, että kaikki virtuaalisessa fasilitoinnissa tarvittavat taidot lisäävät myös henkilön yhteistyökykyä työpaikalla ja mahdollistavat oman ja tiimin menestymisen.

Itselle ohjeeksi ja muistutukseksi Fasilitointi vaatii etukäteissuunnittelua. Kun suunnittelu on tehty huolellisesti, sujuu ryhmäprosessikin sitä paremmin ja jouhevammin.

Varaa tarpeeksi aikaa suunnitteluun ennen työn alkua

Pidä homma mielenkiintoisena

Suoraviivaista

Huolehdi riittävästä dokumentoinnista prosessin aikana

Fasillitointi- sana tulee latinan kielen sanasta ’facil’ helppo. Kiteytettynä se on siis (yhdessä) toiminnan helpottamista.

Lähteet:

Grape People 2017. Virtuaalifasilitoinnin perusteet. Luettavissa: grapepeople.fi/valmennus/virtuaalifasilitoinnin-perusteet

© 2017 Independent Audit Limited. audit committee break meeting. Luettavissa: http://independentaudit.com/audit-committee-break-meeting/

Kurssimateriaali: Diat, luentomateriaali

Mukamas Learning Desing 2016. Fasilitointi – Mitä se tarkoittaa? Luettavissa: www.mukamas.fi/uncategorized/fasilitointi-mita-se-tarkoittaa/.

Wikipedia 2017. Fasilitointi (organisaatio). Luettavissa: fi.wikipedia.org/wiki/Fasilitointi_(organisaatio)

[digikasvua-blog]

Virtuaalista fasilitointia

Fasilitointi terminä oli minulle uusi, mutta tarkemmin perehdyttyäni asiaan huomasin, että fasilitointia olenkin harjoittanut jo työelämässä toimiessani esimiehenä. Uuden kehittäjä-kurssilla toimin ensimmäistä kertaa virtuaalisena fasilitaattorina. Neuvoja ja ohjeita fasilitointiin luin Fasilitaattorin työkirjasta. Kolme fasilitoinnin keskeistä vaihetta on kysymykset, osallistaminen ja dokumentointi (Haaga-Helia, Fasilitoinnin perusteet & mitä onkaan virtuaalifasilitointi?)

Fasilitoin Brainwriting-työkalun avulla ideointisession tiimillemme. Sovimme kaikille sopivan ajan etukäteen Whatsappin kautta, ohjeistin tiimimme perehtymään etukäteen Brainwriting -menetelmään, jotta itse sessio olisi mahdollisimman sujuva. Techmarkin Brainwriting-alustan luominen ja kutsujen lähettäminen oli tehty selkeäksi. Alustaan valmistelin ideoinnin lähtökohdaksi kysymyksen, johon lähdimme hakemaan erilaisia ratkaisuja. Sessio oli yllättävän toimiva ja innostava. Oletin, että ideat loppuvat jo ennen puoliväliä, mutta vielä viimeiselläkin kierroksella tuli hienoja oivalluksia. Lopuksi kokosin ideat luokitellusti Exceliin, jotta tiimin olisi helpompi tutustua niihin.

Koin itse virtuaalifasilitoinnin mieluisaksi ja virtuaalifasilitoitavana on ollut innostavaa olla. Virtuaalisen session avulla pystyin heittäytymään eri tavalla kuin face-to-face tilanteessa. Koen, että olen saanut itsestäni parempia ideoita irti näiden virtuaalisessioiden myötä. Ehkä jonkunlainen anonyymina oleminenkin lisää tässä luovuuttani. Face-to-face vaatii enemmän tunnelman ja virittyneisyyden ylläpitoa fasilitaattorilta. Virtuaalialustat pitävät mielenkiinnon koko ajan yllä ja keskittyminen on korkeammalla. Toki osa syy voi olla myös uutuuden viehätys näissä virtuaalisessioissa.

Usein työpaikoilla ideointisessiot ovat puuduttavia ja väkinäisiä. Grape Peoplen blogissa kerrotaan kuinka vaikea ryhmätyötilanne voi alussa olla. Kukaan ei halua tehdä yhteistyötä vieraan ihmisen kanssa ja ihmiset kokevat oman tilansa uhatuksi. Taitava fasilitaattori saa osallistujat löytämään fokuksensa, keskittymisen ja läsnäolon ryhmätilanteessa sekä onnistuvat luomaan osallistujille turvallisuuden tunteen. Virtuaalisesti tällaisessa ongelmatilanteessa korostuu fasilitaattorin innostus, kannustus ja motivointitaidot.

Kun kohtaan tulevaisuudessa työelämässä tilanteen, jossa tiimin tulee ideoida yhdessä, aion todellakin käyttää keinona tällaista virtuaalifasilitointia tilanteeseen sopivalla alustalla. Uskon, että virtuaalitilanteet saavuttavat suurimmat hyötynsä juuri ideointisessioissa ja haluan kehittyä myös itse fasilitaattorina mm. kannustuksen ja motivoinnin suhteen.

Lähteet:

Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu, Moodle, Fasilitoinnin perusteet & mitä onkaan virtuaalifasilitointi?

http://www.globaalikasvatus.fi/tiedostot/Fasilitaattorin_tyokirja.pdf

https://grapepeople.fi/blogikirjoitus/fasilitoidun-tilaisuuden-aloittaminen-3-kulmakivea/

[digidaybreak-blog]

Fasilitoinnin mahdollisuudet

Ryhmätyötilanteissa on omat vaikeutensa. Ihmiset ovat luonteeltaan ja taustoiltaan erilaisia, joten on luonnollista, että he voivat reagoida ja toimia ryhmätilanteissa monin eri tavoin. Osallistujamäärän kasvaessa asioiden eteenpäin vieminen voi olla hankalaa ja ryhmätilanteista tulee helposti tehottomia.

Fasilitointi tarkoittaa yhteistoiminnan ja ryhmäprosessien, käytännössä kokousten ja muiden ryhmätyötilanteiden, suunnittelua ja toteuttamista. Fasilitoinnista vastaa ryhmän ulkopuolinen fasilitaattori, jonka tehtävä on luoda rakentavalle yhteistyölle sellaiset edellytykset, että ryhmän työskentely on mahdollisimman tehokasta ja ryhmä pääsee päämääriinsä. Fasilitaattori on puolueeton. Hän ei ota kantaa ryhmätyön sisältöön, vaan vastaa ainoastaan prosessin tuloksellisesta etenemisestä sovitun aikataulun mukaisesti.

Fasilitaattorin kolme ydintehtävää ovat kysymysten esittäminen, ryhmän jäsenten osallistaminen sekä ryhmässä syntyneiden ajatusten, ideoiden ja päätösten dokumentoiminen. Oikein asetetut kysymykset saavat aikaan keskustelua ja niillä myös ohjataan ryhmän työskentelyä. Osallistamisella ja tilanteeseen sopivan kokoonpanon valinnalla (yksin, pareittain, ryhmässä) varmistetaan, että jokaisen ryhmän jäsenen ääni saadaan kuuluville. Dokumentoinnilla esille nousevat asiat ja päätökset saadaan näkyviksi ja niitä kirjataan ylös ryhmätyön aikana. Näissä tehtävissä onnistuakseen fasilitaattorin tulee valmistautua ryhmätyötilanteeseen etukäteen ja valita joko face-to-face tai virtuaalitilanteeseen sopivat työkalut ja ryhmän ideoimiseen oikeat menetelmät.

Virtuaalitilanne asettaa fasilitointiin omat haasteensa. Erilaiset olosuhteet vaativat niin fasilitaattorilta kuin fasilitoitaviltakin ylimääräisiä taitoja. Molemmissa rooleissa tarvitaan tietty määrä teknologista osaamista. Myös sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutuksen tärkeys korostuu virtuaalitilanteessa. Ryhmän jäsenet voivat kokea osallistumisen vaikeammaksi ja heidän huomionsa voi herpaantua helpommin. Kun ryhmätyötilanteeseen osallistutaan tietokoneelta, se tarjoaa osallistujille väistämättä myös muita ärsykkeitä ja huomio voi helposti kiinnittyä muihin asioihin. Onnistuessa virtuaalipalaverit tehostavat ryhmän toimintaa ja organisaatio säästää osallistujien matkakustannuksissa.

Koulun virtuaalifasilitointitehtäviin ja erilaisiin virtuaalityökaluihin tutustuminen oli mielenkiintoista. Omat kokemukseni tehtävistä ja ryhmämme käyttämistä työkaluista ovat pelkästään positiivisia. Toimivimmiksi alustoiksi koin AC verkkokokousympäristön ja Padletin. Ainoa kokemani haaste oli virtuaalifasilitaattorin roolissa ja liittyi ulkopuolisena pysymiseen. Keskustelun johtaminen kantaa ottamatta on yllättävän vaikeaa. Sekä face-to-face että virtuaalifasilitointi olivat minulle ennestään jo työpaikaltani tuttuja, mutta vain fasilitoitavan roolissa. Toivon, että pystyn jatkossa hyödyntämään oppimiani virtuaalifasilitaattorin taitoja myös työpaikalla.

Lähde:

http://www.globaalikasvatus.fi/tiedostot/Fasilitaattorin_tyokirja.pdf

[annaleskinen123-blog]

Mitä fasilitointi on...

Fasilitointi on suhteellisen uusi ja monelle ehkä vieras käsite. Fasilitointi on ryhmäprosessin ohjausta, jossa yhdistetään eri henkilöiden ja eri yksiköiden taitoja ja saadaan ihmiset ajattelemaan samalla tavalla. Prosessin vetäjän ei tarvitse ohjata sisältöä, vaan hänen on käytettävä erilaisia menetelmiä, joiden avulla ryhmä löytää mahdollisen parhaan ratkaisun ongelmalle.

Fasilitointi-termin alkuperä on latinankielen sanassa facil, joka tarkoittaa ”helppoa”. Fasilitointiprosessin tarkoituksena on tehdä ryhmien työskentelystä helpompaa edistämällä ryhmän luovuutta ja saamalla kaikkien asiantuntemus yhteiseen käyttöön. Tavoitteena on myös tehokas ajan käyttö ja hyviin tuloksiin saavuttaminen.

Fasilitaattori:

▶ On puolueeton sisällön suhteen

▶  Sitoutuu siihen, että ryhmä saavuttaa päämääränsä

▶  Edistää ryhmän ja yksilöiden työskentelyä ylläpitämällä rakentavaa ja positiivista ilmapiiriä

▶  Rohkaisee ja varmistaa kaikkien osallistumisen ihmisten erilaisuutta kunnioittaen

▶  Varmistaa tulosten tallentamisen ja sen, että kaikki tietävät mitä tehdään ja mitä on sovittu

▶  Vastaa aikataulussa pysymisestä ja työn etenemisestä.

▶  Suunnittelee ennen kuin tekee ja käyttää tarkoitukseen soveltuvia menetelmiä

▶  Pyrkii kehittymään jatkuvasti hankkimalla lisätietoa ryhmätoiminnasta ja eri menetelmistä

Fasilitoinnin eri vaiheisiin kuuluu ideointi, yhteisen ymmärryksen aikaansaaminen, ratkaisujen löytäminen, toimenpiteiden konkretisointi, ylläpito ja seuranta.  Nykyään yrityksissä käytetään hyvin usein fasilitointimenetelmää muutosprosessissa, laatuongelmien ratkaisemisessa, tuotekehityksessä, yhteistyön tai toiminnan kehittämisessä, ristiriitojen käsittelyssä tai esimerkiksi silloin, kun mietitään asiakkaan kanssa, miten yhteistyötä voidaan parantaa.

Digitalisoituminen ja liikkuvan työn suosio tuovat nykyelämään uusia tarpeita kuten esimerkiksi etäkokousten ja muiden etätilaisuuksien järjestäminen organisaatioissa. Organisaation menestys riippuu monesti siitä, miten nämä etätilaisuudet järjestetty. Oikein järjestetty etäkokous tai -palaveri tehostaa hajautetun tiimin toimintaa ja luo säästöjä organisaatiolle, kun taas huonosti järjestetty etätilaisuus voi päinvastoin tuoda paljon vaivaa. Digitaalisten työvälineiden hyödyntämisessä on erittäin paljon merkitystä onnistuneen etäkokouksen järjestämiseen. Sen puutteesta voi tulla virtuaalifasilitoinnin iso haaste. Sen lisäksi tarvitaan tietysti hyviä sosiaalisia taitoja kuten myös face-to-face tapaamisissa. Mutta kun tilaisuus järjestetään etänä, silloin on kuitenkin hyvä muistaa se, että esimerkiksi tietokoneongelmat tai muut ulkopuoliset ärsykkeet voivat helposti viedä osallistujien huomiota itse asiasta.

Työpaikalla virtuaalifasilitoinnin osaamista käytetään nykyään aika paljon mm. Bisness for Skype ohjelman kautta, kun pidetään kaikenlaisia palavereita ja kokouksia sekä asiakkaiden, että henkilöstön tai työkavereiden kanssa. Tai siitä olisi paljon hyötyä esimerkiksi silloin, kun opastetaan asiakkaita verkossa käyttämään uutta ohjelmaa.

Source: Kehittäminen; Innovointi ja fasilitointi; Fasilitaattorin työkirja

[akisyvapuro-blog]

Aivoriihi- fasilitointi

Aloitin fasilitoinnin kertomalla, että tänään runsas on kaunista. Eli ryhmän jäsenet saavat vapaasti heitellä ideoita ja minä hyväksyn kaikkien vastaukset sellaisinaan ja otan ideat vakavaan harkintaan. 

Kysyin kaikilta samat kolme kysymystä: 1. Jos saisitte päättää uuden ominaisuuden/menetelmän, mikä se olisi? 2. Mikä on tämän hetken tärkein työkalu Tinyappissä? 3. Mitä teidän mielestä pitäisi tehdä, jotta asiakkaan käyttökokemus on taattu? Näillä kysymyksillä saatiin sellaista materiaalia, joka on ollut lähtölaukaus siihen missä tällä hetkellä ryhmänä ollaan. Sieltä saatiin muun muassa idea pelille, jolla voidaan seurata lapsen kehitystä, jota ollaan sittemmin ryhmänä jalostettu. Mielestäni kaikki osallistuivat ja tuntuivat olevan läsnä, mutta sellaista keskustelua ei syntynyt, joka johtaisi sellaiseen “Hyvä, ja sitten...”- tyyppiseen keskusteluun.

Mitä tällä sitten saavutettiin. Ajatuksia, joita oltiin kovasti odotettu. Laitoimme yhdessä aivot raksuttamaan ja ajatuksia tulvi niin että meinasi post-it laput loppua kesken. Kovin mielenkiintoinen oli kyllä oma fasilitointi, vaikka minkäänlaista ennakkokäsitystä kyseisestä ei ollut.

[varmuuttafasilitointiin]

Olisiko palaverikäytännöt yksi ratkaisu Suomen tuottavuusongelmaan?

Ovatko tehottomat palaverit yksi syy Suomen tuottavuushaasteisiin? Tutustu parannettujen palaverikäytäntöjen potentiaaliin tuottavuuden tehostajana uusimmassa blogikirjoituksessamme Varmuutta Fasilitointiin-sivustolla. Tehottomat kokoukset kuluttavat aikaa ja resursseja, mikä johtaa heikompaan tuottavuuteen ja organisaation suorituskyvyn heikkenemiseen. Blogissamme käsitellään, kuinka näiden käytäntöjen parantaminen voi tuoda merkittäviä edistysaskeleita työpaikan tehokkuuteen ja tuottavuuteen. Käymme läpi käytännön strategioita kokousten virtaviivaistamiseksi, paremman viestinnän edistämiseksi ja sen varmistamiseksi, että jokaisella palaverilla on selkeä tarkoitus ja lopputulos. Opi, kuinka jäsenneltyjen fasilitointitekniikoiden käyttöönotto voi muuttaa kokouskulttuuriasi, tehden niistä fokusoituneempia, tuottavampia ja paremmin organisaatiosi tavoitteisiin sopivia.

[xpedio]

Fasilitoinnin taito: pysy neutraalina, mutta älä värittömänä tai mauttomana

Tutustu fasilitaattorin hienovaraiseen rooliin mukaansatempaavassa Xpedion artikkelissamme. Edistääkseen osallistavaa ympäristöä fasilitaattorin on pysyttävänä neutraalina, mutta tämä ei tarkoita, että pitäisi olla väritön tai tylsä. Opi, kuinka löytää oikea tasapaino puolueettomuuden ja aktiivisen osallistamisen välillä. Käsittelemme tuloksekkaan fasilitaattorin olennaisia ominaisuuksia, kuten kuinka osoittaa aitoa kiinnostusta ja innostusta säilyttäen samalla puolueettomuus. Opettele käytännön tekniikoita, joilla pidät keskustelut elävinä, kannustat osallistumiseen ja luot dynaamisen ilmapiirin, jossa kaikkien ääni kuuluu. Opi, kuinka tuoda elinvoimaa ja energiaa neutraaliin fasilitointitapaasi!

[albertvonweinblog-blog]

Fasilitointi ja reflektointi. Facil?

Fasilitointi voidaan määritellä niin, että se tarkoittaa ryhmälähtöistä työskentelyä. Termin alkuperä on latinankielen sanassa facil, joka tarkoittaa helppoa. Fasilitoinnin tarkoituksena on siis tehdä ryhmän työskentelystä helpompaa, edistää luovuutta, saada kaikkien ryhmäläisten asiantuntemus yhteiseen käyttöön sekä käyttää aikaa tehokkaasti ja varmistaa tuloksellisuus. 

Fasilitointi voidaan jakaa kolmeen selkeään vaiheeseen:

Kysymysten laadinta

Osallistaminen

Dokumentointi.

Mitä itse opin fasilitoinnista?

ILMAPIIRI. Tärkeää on oikeanlainen ilmapiiri, jossa kenenkään ei tarvitse ”pelätä” omia ideoitaan ja ajatuksenvirtaa. Positiivinen ja iloinen ilmapiiri tuo hyvän lopputuloksen. Fasilitaattorin tärkeimpänä taitona pitäisin oikeaa asennetta ja kuuntelua.

OHJAAVAT KYSYMYKSET. Kysymysten suunnittelu etukäteen on myös tärkeää, jotta vältytään ns. jumittumiselta vain yhteen näkökulmaan tai asiaan. Avoimet kysymykset myös helpottavat ryhmäläisten toimintaa ja ohjaavat ideoinnissa eteenpäin. Kokemuksen karttuessa myös sopivien kysymysten laatiminen tulee helpommaksi ja tilanteen mukaan eteneminen on luontevampaa. Fasilitaattorin tehtävä on ohjata ryhmän prosessia, heidän tuottaessa sisältöä.

DOKUMENTOINTI. Dokumentointi ja fasilitoinnin eteneminen on syytä tehdä tarpeeksi riittävän isolle paperille, piirtotaululle tai fläppitaululle. Näin kaikki ryhmän jäsenet näkevät etenemisen ja tuntevat myös onnistumisen tunnetta, mikä puolestaan motivoi jatkamaan ideointia. Tehty tuotos on helppo tallentaa älypuhelimen kameralla ja jakaa jälkikäteen digitaalisesti kuvana.

[myriikka-blog]

Fasilitointi - tehoa ryhmälähtöiseen työskentelyyn

Aluksi termiä fasilitaattori mielessä pyöritellessä, ei oikein lamppu syty. Jäin ensimmäisenä oikeastaan miettimään sitä, mikä erottaa fasilitaattorin ja projektijohtajan? Onko niissä eroa? Fasilitaattori-termistä lähinnä mielessä käy vaihtoehtoinen termi ”mahdollistaja”. Fasilitoinnista tulee ehkä pääasiassa ensimmäiseksi mieleen tilanne, jossa kerätään mahdollisuuksia (tavaraa ja voimavaroja) jonkin tietyn tehtävän suorittamiseen. Pohjimmiltaan tätä fasilitointi onkin. Kun perehdyin termiin syvällisemmin, huomasin, että fasilitaattori on juurikin tällainen mahdollistaja ja voimavarojen kartoittaja. Hän jättäytyy projektissa taka-alalle. Projektijohtaja puolestaan on aktiivisesti mukana projektissa ja näkyy.

Kuva: Google

Päällisin puolin fasilitoinnissa on kyse ryhmälähtöisestä työskentelystä. Sen ympärille muodostuu paljon erilaisia työskentelymahdollisuuksia ja -taktiikoita, joiden pääasiallisena tehtävänä on se, että kaikki ryhmäläiset tulevat kuulluksi ja ymmärretyksi - yhteinen päämäärä tavoitteena. Fasilitoinnissa ideat ja suunnitelmat kerätään ylös ja ne jaetaan ryhmäläisille selkeästi tiedoksi. Työskentelymahdollisuuksia on paljon. Fasilitoinnin työkirjassa (T. Summa ja K. Tuominen) on tuotu esille erilaisia menetelmiä niin ideoimisessa, suunnittelussa kuin arvioinnissakin. Pääasia on kuitenkin ryhmäläisten kuuntelemisessa ja siinä, että kaikki tulevat kuulluksi.

Fasilitaattori puolestaan ei ole johtaja. Hänen tärkeimpiä ominaisuuksia on kyky pystyä kuuntelemaan ryhmän jäseniä ja jättäytyä taka-alalle. Terhi Summa ja Kaisu Tuominen ovat kuvailleet Fasilitaattorin työkirjassa fasilitaattoria lähinnä kätilöksi. Hän ei synnytä eikä päätä koska ja miten se tapahtuu, vaan hän auttaa synnytyksessä. Puhutaan, että fasilitaattori mahdollistaa sujuvan työskentelyn. Hän on puolueeton, keskittyy ryhmäprosessiin ja auttaa ryhmää ideoimaan. Näin syntyy päätöksiä ja ratkaisuja. Fasilitaattorin on tärkeä olla nimenomaan puolueeton ja tasa-arvoinen niin, että kaikki ryhmän jäsenet tulevat kuulluksi ja heidän osaaminen tulee käyttöön.

Virtuaalifasilitoinnissa on sitten omat haasteensa verrattuna kasvotusten tapahtuvaan fasilitointiin. Toki tällaisissa ”etäpalavereissa” on etunsa: ajan- ja kustannusten säästäminen. Haasteitakin on. Esimerkiksi virtuaalifasilitaattorin tehtävä monimutkaistuu ja tekniikassa voi tulla vastaan ongelmia. Lisäksi tapaamisista luistaminen on helpompaa, kun fyysinen läsnäolopakko puuttuu. Keskittymiskykykin voi olla fyysistä tapaamista heikompaa. Tämä tarkoittaakin, että fasilitaattorilta vaaditaan jopa ”perinteistä” fasilitointia parempaa kykyä organisoida ja olla teknisesti taitava sekä osallistamiskykyä. Jos nämä taidot puuttuvat, saattaa virtuaalisiin tapaamisiin mennä jopa enemmän aikaa kuin perinteisissä tapaamisissa.  

Kun pyörittelin fasilitointia mielessäni hetken aikaa, huomasin lämpeneväni ajatukselle erityisen paljon. Teen töitä, jossa projektit ovat osa työtä. Tähän mennessä projektit on hoidettu tiiviisti projektinjohtajan otteessa. Hän on lisäksi osallistunut itse aktiivisesti sisällöntuottamiseen ja organisoimiseen perusasioista lähtien. Muiden ryhmäläisten liikkumatila on tällöin ollut varsin rajattu ja tavoitteetkin on määrätty ennalta. Saatan ehdottaa tätä fasilitointimallia työpaikallani yhden projektin verran. Ehkä siitä olisi todellisuudessa paljon iloa ja samalla henkilöstön osaaminen nousisi paremmin esille.

Lähteet:

 Grapepeople. Virtuaalifasilitoinnin perusteet. Luettavissa: https://grapepeople.fi/valmennus/virtuaalifasilitoinnin-perusteet/. Luettu 10.8.2018.

Hyyryläinen, A. & Pulkkinen, P. Opas virtuaalisten tilaisuuksien järjestämiseen: Luettavissa: http://www.valtiokonttori.fi/download/noname/%7B184518BC-0C1A-4BD1-901D-4C20148C159C%7D/94443. Luettu: 10.8.2017 

Summa, T. & Tuominen, K. Fasilitaattorin työkirja. Menetelmiä̈ sujuvaan ryhmätyöskentelyyn. Luettavissa: http://www.globaalikasvatus.fi/tiedostot/Fasilitaattorin_tyokirja.pdf. Luettu: 8.8.2017.  

[antzaaa-blog1]

Fasilitointi ohjaa toimintaa.

Omien kokemusteni mukaan useissa firmoissa ollaan siirrytty toimimaan tiimeissä/ryhmissä, työn tehostamiseksi. Tähän fasilitointi pyrkii, koska eri näkemykset saadaan parhaiten esiin, jolloin ongelmiin löytyy monesti luovempia ratkaisuja kuin perinteisellä “yksi määrää, muut tekee” -toimintamallilla. Fasilitaattori toimii tällöin vain ryhmää koossa pitävänä voimana, joka ei itse työn/projektin tekemiseen osallistu, vaan ohjaa ja neuvoo ideointi vaiheessa ja toteutuksessa. Lopuksi kun projekti kasataan esitysvalmiiksi, ottaa hän materiaalien läpikäynnissä vastuuta.

Internet on mahdollistanut virtuaalifasilitoinnin ja siihen sopivia työkaluja löytyykin jo useita. Monilla eri yrityksillä voi olla toimintoja ympäri maailmaa ja tällöin face-to-face fasilitointi on ongelmallinen. Nyt esim ac ja skype mahdollistavat projektin läpi viemisen. Face-to-face fasilitointia puolestaan voidaan suorittaa kokoustiloissa fläppitaululla ja käydä asiaa ryhmässä läpi mikäli kaikki tiimiläiset työskentelevät samassa tilassa.

Itse fasilitaattorilla on kolme ydintehtävää: Kysymykset, osallistaminen ja dokumentointi. Näiden pohjalta on hyvä lähteä rakentamaan ja tiimiläiset voivat myös keskenään ideoida omia vahvuuksiaan hyödyntäen. Kun projekti on saatu käyntiin on järkevää pitää tilannekatsauksia säännöllisesti projektin kestosta riippuen. Talouselämän artikkelissa oli esimerkkinä tällainen 30-60-90-180 -malli puolen vuoden projektille, jossa on neljä seurantatilaisuutta.

Itselläni ei pahemmin ole kokemusta fasilitaattorina toimimisesta, mutta työpaikassani Sinebrychoffilla toimimme 6 hengen ryhmässä ja seitsemäntenä esimies joka on ikäänkuin fasilitaattori, joka vain ohjaa ja raportoi ylemmäs, mutta ei osallistu operatiiviseen toimintaan.

[i-agne]

Lähtölaskenta

Oma kokemus oppimisesta, asiantuntijablogin kirjoittamisesta ja moduulista

On melkein aika tehdä pieni tauko ja keskittyä perheeseen, ystäviin ja mikä tärkeintä huolehtia itsestäni. Mitä olen oppinut tällä moduulilla?

Digitaalinen liiketoiminta ja blogin kirjoittaminen

Ensinnäkin olen saanut niin paljon uutta tietoa innovaatioista, digitalisoinnista ja analysoinnista. Kurssin suosikkini osa oli digitaalinen liiketoiminta. Suurin osa artikkeleista, jotka minun piti lukea, olivat todella mielenkiintoisia ja opettavia. Minusta tuntuu, että nämä artikkelit ovat muuttaneet mielipiteitäni automatisoinnista sekä virtuaalisesta ja lisääntyneestä todellisuudesta. Ainoa asia, joka oli minulle melko vaikea, oli blogin kirjoittaminen. Se oli vaikeaa, koska ensinnäkin suomi ei ole äidinkieleni, mutta en valita. Se on vain sitä, että blogi ja minä, emme ole luodut toisillemme.

Kuva: pixabay.com

Innovaatio-osaaminen

Innovaatio-osa oli myös mielenkiintoinen, vaikka haluaisin ehdottaa joitain parannuksia, mutta mielestäni blogi ei ole oikea paikka sille. Innovaatiokurssin positiiviset osat olivat erilaiset fasilitointi- ja innovaatiomenetelmät. Oli hyvä, että todella käytimme näitä menetelmiä, emme oppineet niitä vain teoriassa. Henkilökohtainen suosikkimenetelmäni oli Six Thinking Hats.

Edward de Bonon Six Thinking Hats menetelmää käytetään ajattelun ja keskustelun apuvälineenä. Ajatteluhattujen avulla ongelmaa tai aihetta lähestytään eri näkökulmista noudattamalla eri hattujen mukaisia ajattelumalleja ja rooleja. Roolissa ollessaan osallistuja sanoo mielipiteensä eri asioihin helpommin kuin omana itsenään.

Kuva: pixabay.com

Analysointiosaaminen

Haluaisin sanoa, että tämä oli vaikein osa moduulista, kaikki nämä p-arvot, nolla-hypoteesit, Khiin neliö testi jne… Jotkut tämän kurssin osat olivat minulle helppoja, esimerkiksi Pivot, jota käytän myös työssäni. Vaikka kurssi oli vaikeaa, pidin sitä mielenkiintoisena ja olen täysin halukas oppimaan lisää analysointiosaamista.

Kuva: pixabay.com

Asiakasprojekti ja tiimityö

Projektitehtävänä meidän on luotava innovaatio Restis-sovellukselle. Meillä oli 5-jäseninen tiimi ja päätimme ratkaista tämän sovelluksen jäähallin ongelman, eli miten saisi asiakkaat jäähallissa tilamaan ruoat/juomat Restiksen sovelluksen kautta jonottamisen sijaan. Vaikka ideamme oli hyvä, se olisi vaatinut hieman enemmän viimeistelyä ennen esittelyä. Visiomme oli, että Restis voisi saada enemmän asiakkaita integroidun peli-innovaation avulla, koska nykyään ostokokemuksesta on tullut tärkein erottava tekijä yrityksille.

Kuva: pixabay.com

Tiimimme suhteen sen verran että tiimi on yhtä vahva kuin sen ajattelutapa. Heikoin päätöksemme oli työskennellä vain via Whatsapp ja Microsoft Teams. Tällaisissa innovaatiohankkeissa tulisi olla myös face-to-face kokouksia, jotka olisivat välttäneet väärinkäsitykset ja myöhemmät pettymykset, ja ennen kaikkea visiomme olisi tullut selkeämmäksi. Tiimissämme olivat vahvat jäsenet, mutta ainakin tämä projekti toteutettiin heikosti. No, opimme menneisyydestä, joten jokainen kokemus on tärkeä.