#euroopan parlamentti

[villittyniiskuneiti]

Eurovaaliasiaa:

1.

Muistakaapa se, että Eurovaaleissa on jälleen suhteellinen vaalitapa, eli ääni menee ensisijaisesti puolueelle.

Tällä hetkellä olis todella tärkeetä muistaa Palestiina. Suomesta Vasemmistoliitto, Vihreät ja SDP haluaisi tunnustaa Palestiinan valtion, mikä olisi ihan ratkaisevan tärkeä steppi todellisen rauhan toteutumisessa. Vasemmistoliitolle ja esim. Vasemmistonuorille Palestiinan kysyms koko sen laajemmassa kontekstissa on ollut keskeinen jo vuosikymmeniä. (Eli nyt en edes yritä olla puolueeton kun sanon, että tällä politiikan tasolla ääni Vasemmistoliitolle on ääni vapaalle Palestiinalle.)

2.

Esim. Instassa näkee tällä hetkellä myös vähän virheellistä tietoa siitä, miten EU-parlamentin ryhmät toimii.

On totta, että EU-parlamentissa eri maista tulleet, samantyyppisiä puolueita edustavat mepit muodostaa ryhmiä, jotka usein äänestää yhtenäisen linjan mukaan (mutta huom. ei aina!)

Nämä ryhmät ei ole kuitenkaan mitään EU-tason puolueita, eikä ne noudata samanlaista ryhmäkuria, kuin puolueet. Ryhmään kuuluminen ei automaattisesti tarkoita, että omaksuu jonkun mystisen ideologian, joka on sen ryhmän edustajille kaikille kaikessa aina sama. Näiden ryhmien pointtina on lähinnä vahvistaa samanmielisten yhteenkuuluvuutta ja yhteistyötä ja auttaa järjestämään EU-parlamenttia.

Ryhmiä on tällä hetkellä seitsemän:

Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit)

Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä

Renew Europe Group

Vihreät/Euroopan vapaa allianssi

Euroopan konservatiivit ja reformistit

Identiteetti ja demokratia -ryhmä

Euroopan parlamentin vasemmistoryhmä

Toki huomautan vielä, että vaikka nää ryhmät ei ole ryhmäkurilla varustettuja puolueita, ei ole ihan sama, mihin ryhmään mepit kuuluu - ryhmätkin kuitenkin edustaa aina jotain yhteisiä tavotteita.

Mun mielestä äänestyspäätöstä ei tarvitse, eikä oikeastaan pidäkään tehdä EU-ryhmien perusteella, mutta jos sua kiinnostaa tutustua ryhmiin ja niiden keskeisiin teemoihin, infoa suomeksi löytyy täältä.

[sflow-er]

Vihreät vai Vasemmisto eurovaaleissa?

Eurovaalien ennakkoäänestys on nyt käynnissä ja ainakin allekirjoittaneelle puolueen valinta tuottaa enemmän vaikeuksia kuin vaikkapa eduskuntavaaleissa. Siispä kokosin tämän pitkän postauksen aiheesta tasapuolisuuteen pyrkien.

Tähän alkuun havainnollistava grafiikka ilmasto- ja ympäristöasioista, joka jo itsessään kertoo, miksi oma valintani osuu ehdottomasti Vihr/Vas-akselille eikä esim. demareihin:

Lähde: ilmasto- ja luonnonsuojelujärjestöjen EU Parliament Scoreboard 2023. Vihreiden puuttuvat pisteet liittyvät ilmeisesti Ville Niinistön poissaoloihin lapsen keskoshoidon takia.

Seuraavassa käsitellään näiden puolueiden vaaliteemoja, arvoja, todennäköisiä läpimenijöitä ja parlamenttiryhmiä sekä vaaliennusteita.

Puolueiden vaaliteemat lyhyesti

Vasemmistoliitto on valinnut neljä kärkiteemaa eurovaaleihin:

Rauhan ja ihmisoikeuksien puolesta. Äärioikeiston noustessa vastavoimaksi tarvitaan vahvaa vasemmistoa. Jokaisella on oikeus elää ilman pelkoa väkivallasta tai syrjinnästä. Ihmisoikeus- ja sotarikoksia on vastustettava johdonmukaisesti.

Luonnon ja reilujen ilmastotoimien puolesta. Vastuumme on jättää tuleville sukupolville elinkelpoinen ja hyvinvoiva planeetta. Yhdessä saamme aikaan vaikuttavampia tekoja ja näytämme suuntaa muulle maailmalle. Siirtymän ilmastokestävään arkeen pitää olla reilu kaikille. 

Reilun talouden puolesta. Haluamme varmistaa, että jokainen tulee toimeen tekemällään työllä. Reilut työehdot kuuluvat kaikille. Suuryritysten ja rikkaiden veronkierto, rahanpesu ja veroparatiisit on saatava kuriin. Yhteiset rahat on käytettävä yhteisen hyvinvoinnin turvaamiseen.

Nuorten tulevaisuuden puolesta. Parempi tulevaisuus rakennetaan vahvistamalla nuorten hyvinvointia. Nuorten työllistymistä ja toimeentuloa on tuettava, ja mielenterveyspalvelut on taattava kaikkialla Euroopassa.

Vaaliohjelmaan voi tutustua täällä.

Vihreiden kärkiteemat on kiteytetty muotoon Rakenne­taan uutta, luodaan toivoa, suojellaan arvokkainta. Otsikko- ja väliotsikkotasolla ne kuuluvat näin:

EU:n on oltava ilmastok­riisin ja luontokadon torjunnan veturi. Tavoitteita ensi kaudella: torjutaan ilmastok­riisiä ja luonnon köyhtymistä, ruoantuo­tanto puhtaam­maksi ja eettisem­mäksi.

EU on rauhan ja turvalli­suuden projekti. Tavoitteita ensi kaudella: puoluste­taan Eurooppaa yhdessä, edistetään rauhaa ja demokra­tiaa EU:n lähialueilla.

Kestävä talous ja reilu työelämä lisäävät kaikkien hyvinvointia. Tavoitteita ensi kaudella: uudiste­taan EU:n budjettia sekä tuetaan reilua kilpailua ja kiertota­loutta, digitali­saatio palvele­maan avointa ja kestävää yhteiskuntaa, paranne­taan työnteki­jöiden oikeuksia ja sosiaalista oikeuden­mu­kai­suutta.

Osaaminen, koulutus ja tutkimus ovat avain tulevai­suuteen. Tavoitteita ensi kaudella: jokaiselle mahdolli­suus kouluttautua, uusi tieto tarvitsee tuottajansa.

Ihmisoi­keu­det, demokratia ja oikeusvaltio ovat EU:n ydin. Tavoitteita ensi kaudella: puoluste­taan perus- ja ihmisoi­keuksia, edistetään sosiaalisten oikeuksien toteutu­mista, vahviste­taan eurooppa­laista demokratiaa, luodaan turvallisia reittejä Eurooppaan.

Hyvä mutta tähän postaukseen hieman pitkähkö koonti löytyy tämän sivun alaosasta. Koko vaaliohjelmaan voi tutustua täällä.

Toisin sanoen teemat ovat siis melko samankaltaisia ja niissä on lähinnä painotuseroja. Sama koskee edustajien vastauksia vaalikoneisiin (ks. esim. tämä ja tämä Ylen juttu).

Kummankin puolueen menestyksestä on siis syytä iloita, mutta mistä niitä eroja sitten löytyy?

Puolueiden arvot

Grafiikka: Yle

Vaalikonevastausten perusteella Vihreiden ehdokkaat ovat lähellä poliittista keskustaa, ja sieltä löytyy myös muutama talousoikeistolainen. Vasemmistoliitto on vahvasti vasemmalla. Vastaavasti vihreät ovat kaikki hyvin arvoliberaaleja, kun taas vassareista löytyy pari ehdokasta, jotka mieltävät itsensä "ei konservatiiveiksi eikä liberaaleiksi" (esim. varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemi).

Todennäköiset läpimenijät

Ylen taannoisessa analyysissa käsiteltiin kunkin puolueen nimekkäimpiä ehdokkaita. Kumpikin puolue on ennusteiden mukaan saamassa kaksi paikkaa.

[Vasemmistoliitosta] Brysseliin pyrkivät niin puheenjohtaja Li Andersson, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo kuin meppinä jo aiemmin toiminut Merja Kyllönen. Parhaassa tapauksessa Andersson vetää mukanaan vielä toisen ehdokkaan europarlamenttiin ja vasemmistoliitossa käynnistyy keskikesällä kisa puheenjohtajan paikasta.

[Vihreiden] Ville Niinistö hakee jatkoa meppinä ja viime vaalien tuloksen perusteella läpimeno näyttää todennäköiseltä tälläkin kertaa. Niinistön seuraksi puolue tarjoaa Brysseliin muun muassa puolueen entistä puheenjohtajaa Maria Ohisaloa, eduskuntaryhmän vetäjää Atte Harjannetta sekä Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö Kultan pääsihteeriä Rosa Meriläistä.

Näiden ehdokkaiden vaalikonevastauksista tulee tällaiset itse väsäämäni nelikentät:

Arvoeroja siis löytyy, ja etenkin Vihreiden Atte Harjanne erottuu oikeistolaisuudellaan. Kaikki nämä nimekkäät ehdokkaat ovat kuitenkin varsin liberaaleja ja ovat allekirjoittaneet esim. ILGA-Europen vaalisitoumuksen sateenkaarioikeuksien puolesta.

Joka tapauksessa on hyvä miettiä, äänestääkö Anderssonia/Niinistöä vai haluaako vaikuttaa siihen, kenelle puolueen toinen paikka todennäköisesti menee. Myös yllätyksiä voi toki tapahtua, kun äänestysprosentti on todennäköisesti matala! Jos siis joku muu ehdokas houkuttaa enemmän, äänestä ihmeessä häntä.

Puolueiden ryhmät europarlamentissa

Parlamentissa järjestäydytään europuolueisiin ja ryhmiin. Niissä ei ole puolue- tai ryhmäkuria, vaan kaikki mepit saavat äänestää oman mielensä mukaan kaikissa äänestyksissä. Etenkin europuolueilla on kuitenkin määriteltyjä yhteisiä tavoitteita.

Tästä löytyykin yksi keskeinen ero vihreiden ja vassareiden välillä:

Grafiikka: Yle

Mediassa on kirjoiteltu viime päivinä paljon tästä The Leftin hajanaisuudesta Venäjä-asioissa. Li Andresson sanoi pari päivää sitten Hesarissa koko NGL:n kannan olevan, että GUE:n joukoista löytyvät Venäjä-mieliset ja/tai Ukrainan aseapua vastustavat mepit eivät enää voi olla samassa ryhmässä.

Henkilökohtaisesti en usko, että Vasemmistoliitto kuitenkaan lähtisi ryhmästä. Lautakuntapaikat jaetaan vaalien jälkeen ryhmien valtasuhteiden perusteella, eivätkä he varmasti halua jäädä ilman. Lisäksi NGL on hyvin yhtenäinen joukko, ja mitä enemmän he saavat paikkoja, sitä parempi on heidän neuvotteluasemansa ryhmän sisällä. Suomen vasemmistolle ennustettu yhden paikan vaalivoittokin on jo arvokas, sillä koko ryhmän paikkamäärän ennustetaan tipahtavan 37:stä 32:een (Politicon uusin ennuste).

Väistämättä on kuitenkin selvää, että Vihreiden on huomattavasti helpompi hypätä vaalien jälkeen suoraan valmiiseen organisaatioon kuin Vasemmiston omaansa. Tällä voi olla merkitystä esimerkiksi, kun ryhmät vaalien jälkeen neuvottelevat komission puheenjohtajaehdokkaan (erittäin todennäköisesti "euro-kokoomus" EPP:n Ursula von der Leyenin) kanssa tämän valinnasta ja komission ensimmäisen vuoden tavoiteohjelmasta.

Äänestä kumpaa tahansa, kunhan äänestät!

Näissä vaaleissa määritetään EU-politiikan suunta viideksi vuodeksi eteenpäin, ja ennusteiden mukaan konservatiivi- ja äärioikeisto ovat marssimassa isoon vaalivoittoon.

Politicon jatkuvasti päivittyvän ennusteen mukaan EPP (Suomesta Kok + KD) on tosiaan säilyttämässä nykyisen asemansa suurimpana (177>170 paikkaa) ja demarit toiseksi suurimpana ryhmänä (140>142). Sen sijaan keskustaliberaalit (Suomesta Kesk + RKP) ovat kutistumassa (102>76 paikkaa), kuten myös vihreät (72>42). Vasemmiston ennuste vaihtelee hieman lähteen mukaan; Politico veikkaa 37>32 paikkaa ja Ylen parin viikon takainen juttu pientä kasvua. Suomessa Vasemmistoliitolle ennustetaan yhden paikan voittoa, Vihreille puolestaan yhden paikan tappiota.

Odotettuja suuria vaalivoittajia ovat laita- ja äärioikeiston ECR (68>75) ja ID (59>69 paikkaa) sekä näihin ryhmiin tällä hetkellä kuulumattomat äärioikeistopuolueet (mm. Unkarin Fidesz ja Saksan AfD). Yhteenlaskettuna oikea äärilaita on saamassa jopa enemmän paikkoja kuin EPP, kenties peräti 180+.

Ylen jutun pointit seurauksista pätevät edelleen. EPP tulee saamaan lisää valtaa, eikä sen tarvitse enää tehdä myönnytyksiä vasemmiston tai liberaalien suuntaan, sillä se on valmis yhteistyöhön ECR:n kanssa. Rajumman ID:n kanssa EPP ei virallisesti halua toimia, mutta tämä voi muuttua vaalikauden aikana - kuten myös ääri- ja laitaoikeiston ryhmäkenttä. ID:stä on jo ehditty ehdottaa (toistaiseksi epätodennäköistä) yhdistymistä ECR:n kanssa, ja tällä hetkellä ryhmättömät ääripuolueet saattavat liittyä jompaankumpaan.

Varmaa on siis, että esim. ilmastopolitiikka valahtaa asialistalla alaspäin ja maahanmuuttopolitiikka kiristyy. Eurooppa on muutenkin menossa oikeistolaisempaan ja jopa vanhoillisempaan suuntaan. Esimerkiksi naisten ja sateenkaariväen oikeudet sekä Palestiinan tunnustaminen ovat vastatuulessa.

Siksi meidän, jotka emme tällaista kehitystä halua, on nyt erityisen tärkeää lähteä uurnille - joko torjumaan vihreiden vaalitappiota tai varmistamaan vasemmiston vaalivoittoa!

[tippuripihvi]

(teksti kopioitu sivulta vaalit.fi)

EU-vaalit 2024

Suomessa järjestetään seuraavat EU-vaalit eli europarlamenttivaalit kesäkuussa 2024. Äänestämällä vaikutat siihen, ketkä edustavat Suomea Euroopan parlamentissa seuraavat viisi vuotta.

EU-vaalit toimitetaan yhtä aikaa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. 

Euroopan parlamenttiin valitaan 720 jäsentä eli meppiä, jotka edustavat Euroopan unionin kansalaisia unionin tasolla. Suomesta parlamenttiin valitaan 15 jäsentä. Valituksi tultuaan parlamentin jäsenet yleensä liittyvät johonkin Euroopan laajuiseen poliittiseen ryhmään.

Euroopan parlamentti on Euroopan unionin kansanedustuslaitos, joka säätää lait ja hyväksyy EU:n talousarvion yhdessä Euroopan unionin neuvoston kanssa. Lisäksi parlamentti valvoo komissiota ja EU:n virastoja.

Suomalaiset ehdokkaat ovat ehdolla koko maassa, joten voit äänestää heistä ketä tahansa.

Lue lisää EU-vaaleista ja äänestämisestä usein kysytyistä kysymyksistä.

Vuoden 2024 EU-vaalien aikataulu Vaalipäivä sunnuntai 9.6.2024 Ennakkoäänestys Suomessa 29.5.–4.6.2024  Ennakkoäänestys ulkomailla 29.5.–1.6.2024

Voit äänestää joko ennakkoon tai vaalipäivänä

Tiedon ennakkoäänestyspaikoista löydät oikeusministeriön tieto-ja tulospalvelustaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä.

Tiedon vaalipäivän äänestyspaikastasi löydät äänioikeusilmoituksesta.

Näin äänestät ennakkoon ja vaalipäivänä.

Lisätietoa äänestämisestä saat maksuttomasta palvelunumerosta 0800 9 4700 (fi & en) ja 0800 9 4771 (sv & en) sekä WhatsApp-viestipalvelusta 050 438 8730.

Kuka saa äänestää?

EU-vaaleissa äänioikeus on jokaisella Suomen kansalaisella tai Suomessa asuvalla ja äänioikeusrekisteriin ilmoittautuneella EU-kansalaisella, joka on täyttänyt 18 vuotta viimeistään 9.6.2024.

Äänioikeutettu saa äänestää vain yhdessä EU:n jäsenvaltiossa: joko kotivaltiossaan tai siinä valtiossa, jossa asuu.

Lisätietoa äänioikeudesta Suomessa.

Ilmoitus äänioikeudesta

Jos sinulla on oikeus äänestää, sinulle lähetetään äänioikeusilmoitus. Äänioikeusilmoitus lähetetään joko postitse tai sähköisesti Suomi.fi-palveluun äänioikeutetun oman ilmoituksen mukaan. Lisätietoa palvelusta löydät osoitteesta suomi.fi/viestit

Lisätietoa vaaleista Euroopan parlamentin sivuilta Lisätietoa Euroopan laajuisista poliittisista ryhmistä

[inariedwards]

Amnestyn uutiskirjeestä:

Ihmiset eri puolilla Eurooppaa äänestävät kesäkuussa Euroopan unionin suunnasta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Ihmisoikeuksien on oltava EU:n toiminnan keskiössä, jotta maailman ja Euroopan tulevaisuudesta rakentuu valoisampi, oikeudenmukaisempi ja kestävämpi. 

Tervetuloa aitiopaikalle kuulemaan, miksi EU-vaalit ovat ihmisoikeusvaalit. Miten Euroopan parlamentti voi edistää ihmisoikeuksia sekä maailmanlaajuisesti että EU:ssa? 

Kokoonnumme kahteen verkkotapaamiseen: keskiviikkona 29.5. klo 16.30–17.15 ja torstaina 30.5. klo 16.30–17.15

Ihmisoikeusnäkökulmaa EU-vaaleihin ja Euroopan parlamentin toimintaan avaa Amnestyn vaikuttamistyön asiantuntija Vilja Härkönen.  

Keskiviikkona 29.5. aitiopaikalla luodaan katsaus Euroopan unionin vastuuseen ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion suojelemiseksi.

Miten yhteinen eurooppalainen päätöksenteko on ihmisoikeusperustaista? Miten EU voi tukea ihmisoikeuspuolustajia, kansalaisyhteiskuntaa ja ihmisoikeuksien puolesta mieltään osoittavia ihmisiä? Kuulemme myös, miten pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien suojelun tulisi perustua solidaarisuuteen ja ihmisoikeuksiin.  

Torstaina 30.5. aitiopaikka tarjoaa näköalan EU:n ulkopolitiikkaan ja ilmastokriisin torjuntaan.

Miten EU ja sen jäsenvaltiot voivat tehostaa sitoutumistaan ihmisoikeuksiin suhteissaan muihin maihin? Millaisilla sitoumuksilla ilmastokriisiä voidaan torjua, ja miten ihmisoikeuksien ja ympäristön puolustajia tulee suojella? 

Aitiopaikka-verkkokokoontumisissa avataan ajankohtaisten ihmisoikeusrakenteiden toimintaa. EU-vaalien alla luomme katsauksen EU:n rooliin ihmisoikeuksien edistämiseksi. Lyhyisiin verkkotapaamisiin voit osallistua mistä tahansa omalla laitteellasi.

[gosamiand-blog]

Puolalainen europarlamentaarikko: ”Ursula von der Leyenin kuuluisi olla vankilassa” – katso video

[eksopolitiikka]

Japanin hallitus ja UFOt

kirjoittanut Keith Basterfield Viime aikoina eri maiden parlamenttien jäsenet ovat osoittaneet kiinnostusta UAP:tä kohtaan. Näitä ovat muun muassa Yhdysvallat, Kanada, Euroopan parlamentti ja viimeisimpänä Japani. Japan Timesin artikkeli Japan Times -lehden verkkosivuilla 28. toukokuuta 2024 päivätty artikkeli oli otsikoitu ”Japanin lainsäätäjät perustavat ryhmän hallituksen ufoja koskevia tutkimuksia varten”. Tässä on kyseisen artikkelin teksti: ”Japanin lainsäätäjät […] https://eksopolitiikka.fi/eksopolitiikka/japanin-hallitus-ja-ufot/

[arielfi]

EP palestiinalaisten vihakoulutusta vastaan

Euroopan parlamentti äänesti viime viikon torstaina [11.4.2024] päätöslauselman puolesta, joka sisälsi taloudellisen tuen koulutukseen palestiinalaisalueilla. Päätöslauselmaan sisältyi myös uudistustoimenpiteitä, joilla halutaan estää palestiinalaisten vihakoulutus. Äänestyksellä varmistettiin myös, että nuorille opiskelijoille opetetun väkivaltaisen tai antisemitistisen materiaalin käyttöön ei…

[kapitaali]

Uusi geenitekniikka: EU:n jäsenvaltiot jarruttavat nopeutettua uudistusta

Informationdienst Gentechnikin raportti GMWatchissa

Euroopan parlamentti (EP) hyväksyi 7. helmikuuta enemmistöllä EU:n komission asetusluonnoksen uusien geenitekniikoiden käytöstä viljelykasveissa lukuisten tarkistusten jälkeen. Euroopan parlamentin jäsenet kannattivat esimerkiksi muuntogeenisiä kasveja sisältävien tuotteiden merkitsemistä. EU:n jäsenvaltioiden kesken ei kuitenkaan jälleen kerran saatu määräenemmistöä yhteisen kannan puolesta niiden pysyvien edustajien kokouksessa. Tämä tarkoittaa, että Espanjan maatalousministerin tammikuussa ennustama asia näyttää toteutuvan: suunniteltua NGT-asetusta ei voida enää hyväksyä ennen kesäkuussa pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja. [GMW: Varoitamme, että tiettävästi on käynnissä yrityksiä ajaa asetus läpi warp-nopeudella.]

EP:n äänestys perustui konservatiivien esittelijän Jessica Polfjärdin ehdotukseen, jonka johtava ympäristövaliokunta hyväksyi 24. tammikuuta. Ehdotuksesta poiketen parlamentti sisällytti sosiaalidemokraattien ja vihreiden vaatimuksesta 317 äänellä 302 ääntä vastaan asetuksen tekstiin merkintävaatimuksen kaikille muuntogeenisille kasveille. Tämä tarkoittaa sitä, että etuoikeutettuun luokkaan 1 kuuluvien NGT-kasvien siementen lisäksi myös itse kasvit ja NGT 1 -kasveja sisältävät tai niistä koostuvat tuotteet on merkittävä. ”Uudet genomitekniikat” olisi tällöin mainittava pakkausmerkinnöissä. Asiaa koskevat tiedot on säilytettävä ja välitettävä tuotantoketjussa. Parlamentti on näin ollen ottanut huomioon lukuisten elintarvikeyritysten, ympäristö-, maatalous- ja kuluttajajärjestöjen keskeisen vaatimuksen, joka koskee merkintöjä kuluttajien ja (maatalous)yritysten valinnanvapauden edellytyksenä.

Yhdistykset suhtautuvat todennäköisesti myönteisesti myös uuteen mahdollisuuteen peruuttaa NGT 1 -kasviksi hyväksyminen, jos tietotilanne muuttuu ja yllättäviä riskejä ilmenee. Tällaista mahdollisuutta ei ollut aiemmin suunniteltu. Paradoksaalista kyllä, kansanedustajat ovat samalla rajoittaneet riskinarviointia: Vaikka EP:n ympäristövaliokunta oli päättänyt, että NGT 1 -kasveille on tehtävä turvallisuustarkastus laboratoriossa ennen hyväksymistä, täysistunnon enemmistö hylkäsi tämän asetuksen. Myös esitys, joka olisi velvoittanut EU:n jäsenvaltiot ryhtymään asianmukaisiin toimenpiteisiin ”välttääkseen (GMW: huom. kaikkien) NGT-kasvien ja niiden osien tai jäämien tahattoman esiintymisen muissa viljelykasveissa ja tuotteissa”, hylättiin niukasti äänin 302 puolesta ja 306 vastaan. Tämä tarkoittaa, että EU:n komission ehdottamaa asetusta sovelletaan jälleen: Luokkaan 2 kuuluvien muuntogeenisten kasvien osalta jäsenvaltioiden ”on” ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin, jotta voidaan taata GMO-vapaiden kasvien vahingoittumaton rinnakkaiselo. Myöskään ehdotus velvoittaa muuntogeenisten kasvien tuottajat perustamaan korvausrahasto ei saanut enemmistön tukea.

Geneettisesti muunnettujen kasvien patentointia koskeva kiistanalainen kysymys näkyi joissakin hyväksytyissä ehdotuksissa. Esimerkiksi muotoiluilla on tarkoitus täydentää biopatenttidirektiiviä 98/44/EY, jonka mukaan geenimuunneltujen kasvien patentit eivät koske luonnonkasveja, joilla on samat geneettiset ominaisuudet. Tapauksissa, joissa patentoitavia muuntogeenisiä kasveja ei voida erottaa luonnollisista kasveista, patenttivaatimusta ei pitäisi olla. Tämän mukaisesti valmistajien, jotka haluavat rekisteröidä kasvin etuoikeutettuun luokkaan 1, olisi myös toimitettava tiedot vireillä olevista patenttimenettelyistä tai myönnetyistä patenteista. Hakemusasiakirjoihin olisi nyt sisällytettävä myös ”suunnitelma ympäristövaikutusten seuraamiseksi”. EP:n täysistunnossa äänestettiin tänään yhteensä yli 300 tarkistuksesta EU:n komission NGT-ehdotukseen, joista osa oli jälleen tarkistuksia, jotka oli jo hylätty ympäristö- ja maatalousvaliokunnissa. Esittelijän muutettu ehdotus hyväksyttiin lopulta äänin 307 puolesta, 263 vastaan ja 41 tyhjää.

Samalla parlamentti antoi valtuudet aloittaa kolmikantaneuvottelut ministerineuvoston ja EU:n komission kanssa lopullisen kompromissin aikaansaamiseksi kaikkien asianomaisten toimielinten välillä.

Kolmikantaneuvottelut voidaan kuitenkin aloittaa vasta, kun myös EU:n jäsenvaltioiden ministerineuvosto on päässyt yhteiseen kantaan. Neuvoston puheenjohtajavaltio Espanja esitti joulukuussa tätä koskevan kompromissiehdotuksen, mutta valtioiden määräenemmistö ei tukenut sitä. Tammikuusta lähtien virassa ollut neuvoston puheenjohtaja Belgia teki ehdotukseen vain pieniä lisäyksiä: kiistanalaista patenttikysymystä käsitellään asiantuntijaryhmässä, ja pienten saarivaltioiden pyyntö opt-out-vaihtoehdosta otettiin huomioon johdanto-osan kappaleissa. Tämä ei selvästikään riittänyt. Jäsenvaltioiden pysyvät edustajat eivät nimittäin tänään pitämässään kokouksessa ilmoittaneet, että määräenemmistö kannattaa tätä kompromissia. EU:n lähde vahvisti tämän Informationdienst Gentechnikille pyynnöstä. Raporttien mukaan 16 EU:n jäsenvaltiota, Ranska mukaan lukien, kannatti kompromissia. Nämä edustivat kuitenkin alle 60 prosenttia EU:n väestöstä vaaditun 65 prosentin sijasta. ”Neuvoston puheenjohtajavaltio tutkii tilannetta ja päättää lähipäivinä, miten työtä voidaan jatkaa”, EU:n työntekijä kirjoitti tietopalvelulle. Tarkkailijat olettavat, että kolmikantaneuvotteluja ei ole enää mahdollista saada valmiiksi helmikuun loppuun mennessä. EU-lähteiden mukaan tämä olisi välttämätöntä, jotta NGT-asetus voitaisiin hyväksyä tämän vaalikauden viimeiseen EP-istuntoon mennessä.

Vihreiden europarlamentaarikko Martin Häusling kutsui parlamentin päätöstä ”poliittisen rehellisyyden valaksi”. Maatalouselinkeinon etujen mukaisesti tie oli raivattu erittäin kyseenalaisille säännöksille ja huolimattomalle suhtautumiselle uuteen geenitekniikkaan. ”Enemmistö konservatiiveista (CDU/CSU:n ympärillä) ja liberaaleista on tänään polkenut varovaisuusperiaatetta”, sanoi SPD:n europarlamentaarikko Maria Noichl. Hyväksyttyjen ehdotusten myötä suuri osa muuntogeenisistä ja mahdollisesti ympäristölle haitallisista kasveista päätyisi pian kuluttajien lautasille ilman minkäänlaista riskinarviointia. Saksan maatalousministeri Cem Özdemir, joka oli aiemmin pidättäytynyt äänestämästä maatalousneuvostossa, näkee kantansa vahvistuvan: ”Ristiriitaiset äänestystulokset geneettisesti muunnettujen kasvien käsittelystä osoittavat, ettei edelleenkään ole olemassa toimivaa ehdotusta: Ei ole vieläkään olemassa sellaista toteuttamiskelpoista ehdotusta, joka olisi oikeudenmukainen maatalouden, kuluttajien ja elintarviketeollisuuden etujen kannalta”, vihreiden poliitikko sanoi. ”Monet keskeiset kysymykset ovat edelleen ratkaisematta: rinnakkaiselo, valinnanvapaus, patentit. On tärkeää, että käytämme nyt aikaa näiden monimutkaisten kysymysten käsittelyyn. Perusteellisuus menee nopeuden edelle.”

Lisätietoa

Video NGT-asiakirjaa koskevasta äänestyksestä Euroopan parlamentissa 7. helmikuuta 2024. (europarl.europa.eu/plenary/)

Uudet genomitekniikat: mepit tukevat vihreää siirtymää (07/02/2024) (https://www.europarl.europa.eu/news/fi/press-room/20240202IPR17320/uudet-genomitekniikat-mepit-tukevat-viljelijoiden-vihreaa-siirtymaa)

MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tietyillä uusilla genomitekniikoilla tuotetuista kasveista ja niistä peräisin olevista elintarvikkeista ja rehuista sekä asetuksen (EU) 2017/625 muuttamisesta (päivitetään jatkuvasti) (https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/A-9-2024-0014_FI.html)

European Parliament: 315 amendments to the Polfjärd NGT proposal to be voted on 7 February 2024 (in all EU languages) (https://www.europarl.europa.eu/plenary/en/report-details.html?reference=A9-0014-2024)

Maria Noichl: Black day for consumer protection, risk prevention and agriculture (7 February 2024) (https://maria-noichl.eu/news/ schwarzer-tag-fuer-verbraucherschutz-risikovorsorge-und-landwirtschaft/)

MEP Martin Häusling – New genetic engineering in plants: political oath of revelation (07/02/2024) (https://www.martin-haeusling.eu/ presse-medien/pressemitteilungen/3100-neue-gentechnik-bei-pflanzen-politischer-offenbarungseid.html)

Infodienst – New genetic engineering: Is the trialogue about to start? (07.02.2024) (https://www.keine-gentechnik.de/nachricht/34899? cHash=5cc8baacd6cd2783d982a00a7723ee44)

Saksankielinen alkuperäisartikkeli: https://www.keine-gentechnik.de/nachricht/34900

  Lähde: https://www.gmwatch.org/en/106-news/latest-news/20377-new-genetic-engineering-eu-states-put-the-brakes-on-fast-track-reform

https://kapitaali.com/uusi-geenitekniikka-eun-jasenvaltiot-jarruttavat-nopeutettua-uudistusta/

[debaattimedia]

MEP Sirpa Pietikäinen: "Luontokadon todellisuus ei odota - järki voitti Euroopan parlamentissa, kun parlamentti äänesti ennallistamisasetuksen puolesta"

Euroopan parlamentti äänesti keskiviikkona ennallistamisasetuksen puolesta. Seuraavaksi alkavat kolmikantaneuvottelut parlamentin ja neuvoston välillä asetuksen lopullisesta sisällöstä.   Euroopan parlamentti äänesti tänään Euroopan komission ehdottaman ennallistamisasetuksen puolesta. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen oli yksi ehdotuksen puolesta äänestäneistä. ”Olen syvästi helpottunut,…

[lily-learns-finnish]

[] + aikaan

pitkään aikaan - for a long time

En ole nähnyt  häntä pitkään aikaan. - I have not seen him for a long time. 

samaan aikaan - at the same time

Hän saapui sinne samaan aikaan, kuin sinäkin. - He arrived there at the same time as you. 

siihen aikaan - at that time

En tiennyt tätä siihen aikaan. - I did not know this at that time. 

sovittuun aikaan - at the agreed time 

Jotkut lääkkeet on tärkeä antaa täsmälleen sovittuun aikaan. - For some medications it is important to administer exactly at the agreed upon / required time. 

vastaavaan aikaan - a comparable time

Tässä kaupungissa on tehty tänä keväänä 70 asuntokauppaa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. - This this city 70 fewer apartment sales have occurred than for comparable time last year.

oikeaan aikaan - at the right time

Meidän tehtävämme on olla paikalla oikean aikaan. - Our job is to be in place at the right time.

uuteen aikaan - to a new time / to a new age

Hän siirsi kokouksen uuteen aikaan. - He moved the meeting to a new time. 

Euroopan parlamentti astuu uuteen aikaan. - The European parliament steps into a new age.

eri aikaan - at a different time 

Verotus päättyy eri asiakkailla eri aikaan. - Taxation ends for different customers at different times. 

[finnishfun]

Selkouutiset - 2. huhtikuuta

Britannian Brexit-ongelmat jatkuvat

Britannian ero EU:sta ilman sopimusta on hyvin lähellä. Näin sanoo EU:n pääneuvottelija Michel Barnier. Britannian parlamentti hylkäsi eilen illalla jälleen 4 vaihtoehtoa sille, miten Britannia eroaa EU:sta. Parlamentti ehkä myös äänestää 4. kerran erosopimuksesta, jonka Britannian hallitus on neuvotellut EU:n kanssa. Jos parlamentti ei hyväksy sopimusta, Britannian täytyy erota ilman sopimusta 10 päivän kuluttua. Se on huono vaihtoehto Britannian ja Euroopan taloudelle.

Brexit-problems continue in the UK. The UK’s exit from the EU without an agreement is really close, said Michel Barnier, Chief Negotiator of the EU. Yesterday the British parliament rejected four alternatives again of the UK’s exit. The parliament might vote again for the 4th time about the exit agreement, which the British government negotiated with the EU. If the parliament doesn’t accept the agreement, the UK has to exit without an agreement in ten days. It’s a bad option for the British and European economy.

hylätä - to reject vaihtoehto - alternative, option

Asuntoja myydään enemmän

Suomessa myydään ja ostetaan asuntoja enemmän kuin aikaisemmin. Tammikuussa, helmikuussa ja maaliskuussa asuntokauppojen määrä kasvoi erityisesti Pääkaupunkiseudulla ja Turun seudulla. Erityisen suosittuja ovat asunnot, joihin on hyvät liikenneyhteydet.

More apartments are sold. In Finland more aparetments are sold and bought than earlier. In January, February and March, the number of buyers increased especially in the capital area and around Turku. The most popular areas are where there is good public transport.

Euroopassa on vähemmän vankeja

Euroopan vankiloissa on vähemmän vankeja kuin aikaisemmin. Vankien määrä alkoi laskea vuonna 2012. Euroopan Neuvosto sanoo, että Euroopassa jokaisesta 100 000 asukkaasta 102,5 on vankeja. Suomessa vankien määrä väheni 10 prosentilla, mikä on neljänneksi eniten koko Euroopassa. Vielä Suomea enemmän vankien määrä väheni Romaniassa, Bulgariassa ja Norjassa.

There are less prisoners in European prisons than earlier. Their number started to decrease in 2012. The Council of Europe says, that in Europe 102,5 out of 100 000 citizens are prisoners. In Finland, prisoners’ numbers decreased 10 percent, which is the 4th biggest in Europe. The top 3 are Romania, Bulgaria and Norway.

Suomeen tarvitaan lääkäreita

Suomessa ei ole tarpeeksi lääkäreitä. Eniten lääkäreitä puuttuu Kainuusta. Siellä lääkäreitä pitäisi olla 20 prosenttia enemmän kuin nyt. Lääkäriliitto kertoo, että kaupungissa koko elämänsä eläneitä lääkäreitä on vaikea houkutella töihin maaseudulle. Koko Suomessa tarvitaan yli 200 kokoaikaista lääkäriä lisää.

There are not enough doctors in Finland. Most doctors are missing from the Kainuu region. There should be 20 percent more doctors there than now. The Medical Association says that doctors who live in cities their whole life are hard to persuade to work in the countryside. More than 200 different doctors are needed in Finland.

puuttua - to be missing. houkutella - to persuade

Poliisi valvoo ylinopeuksia

Poliisi valvoo autojen nopeuksia huomenna erityisen tarkasti. Nopeuksia valvomassa ovat kaikki Suomen poliisilaitokset. Valvonnan avulla poliisi haluaa vähentää ylinopeuksia. Ylinopeuden ajaminen on usein liikenneonnettomuuden syynä.

Tomorrow the police will monitor speeding especially. All police departments will be involved. They want to decrease speeding this way, which is usually the cause of traffic accidents.

valvoa - to monitor

Helsingin kaupunkipyörät ovat suosittuja

Helsingin kaupunkipyörät ovat maailman suosituimmat. Kansainvälisessä vertailussa oli mukana noin 50 kaupunkia eri puolilta maailmaa. Vertailussa laskettiin, kuinka monta kertaa yhdellä kaupunkipyörällä ajetaan yhden päivän aikana. Helsingissä matkojen määrä oli suurin. Kaupunkipyöriä voi käyttää Helsingissä ja Espoossa. Kaupunkipyöriä voi käyttää, jos rekisteröityy käyttäjäksi. Käytöstä täytyy myös maksaa vähän.

The Helsinki city bikes are the most popular in the word. In the internationa lcomparison there were about 50 cities from all over the world. They calculated how many times each bike was used during one day. The number of uses was highest in Helsinki. The bikes can be used in Helsinki and Espoo. They can be used if you register as a user and also pay a small fee.

vertailu - comparison

[impivond-blog]

Digitalous Kauppalehdessä

Euroopan parlamentti on tänä syksynä äänestänyt tekijänoikeusdirektiivin eli linkkiveron puolesta. Direktiivin mukaan Google ja muut vastaavat alustat kuten Facebook joutuisi maksamaan tekijänoikeuspalkkiota uutisten näyttämisestä sivuillaan. Näin suojeltaisiin sisällöntuottajien kuten kustantajien ja artistien tuloja. Näin saataisiin perinteisille sanomalehdille lisää tuloja. Google on harkinnut vastata lakialoitteeseen sulkemalla Google News-palvelun Euroopan alueella. Musiikin ja elokuvien kohdalla tekijänoikeuksien suojelun ja rahavirran oikein kohdentamisen ymmärtää paremmin, onhan ne aina ennenkin käsitetty kuluttajan ja kuuntelijan maksettavaksi hyödykkeeksi. Tosin netin myötä tekijänoikeudet meinasivat joutua katkolle, kunnes piratismia alettiin valvoa ja palvelut muuttuivat maksullisiksi. Uutiset taas on helpompi mieltää kaikille avoimeksi tarkoitetuksi informaatioksi. 

Kyllä, on ennenkin maksettu tv-uutisista ylevero, sanomalehdestä tilausmaksu jne. Mutta itse näkisin Googlen uutisten kohdalla vain välittäjänä. Googlehan ohjaa otsikoiden kautta uutistoimistojen/sanomalehtien sivuille lukemattoman määrän kävijöitä, joista uutissivustot itse hyötyvät ja saavat tulonsa tilaajamaksujen ja mainoksien kautta. Pienille paikallislehdille direktiivi voi olla tappiollinen, kun kävijävirta pienenee. Mikael Jungner tiivisti hyvin ongelman ytimen  ”Some pärjää hyvin ilman eurooppalaisten mediatalojen uutisia, mutta eurooppalaiset mediatalot eivät pärjää ilman somea”. (Twitter: Mikael Jungner)

Linkkiveroa on jo haukuttu netin keskustelupalstoilla sensuuriksi. Ei aivan korealaisin menetelmin mutta sensuuriksi kuitenkin. Uutisia nähtäisiin kuitenkin jatkossa enemmän esim. Amerikkalaisista uutislähteistä.

Toinen artikkeli kertoo, miten ThousandEyes-tietoturvayhtiö oli selvittänyt, kuinka Googlen palveluiden liikenne ohjattiin tuntemattomasta syystä Venäjälle, Nigeriaan ja Kiinaan. Maihin, joilla on pitkä historia internetvakoilussa. Kiinassa data päätyi China-Telecomin käsiin ja hävisi sinne. The Wall Street Journal ei ole sulkenut pois vakoilun mahdollisuutta, vaikka Google on kertonut kyseessä olevan pelkkä virhe reitinohjauksessa. Mahdollisten kyberhyökkääjien on kuitenkin mahdollista ohjata, varastaa tai hävittää dataa.

Artikkeleista herää epäusko internetin ja tiedon luotettavuuteen. Miten länsimaissa voi tiedon läpinäkyvyys kärsiä kustannusten takia, ja miksi uutisten näkyvyyttä pitää rajoittaa? Kuinka yksi Google voi hallita internetiä niin massiivisesti? Kuinka paljon informaatiota Googlen tietovirrassa kulkeekaan ja kuinka helposti ne saattavat olla kaapattavissa? Ja mitä siitä seuraisikaan?

 Lähteet:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/todistettiinko-eilen-kybersotaharjoitusta-yrittiko-kiina-kaapata-netin-googlen-liikenne-hidastui-ja-ohjautui-outoon-suuntaan/8564f8a3-aa27-39db-96c6-ba36c318df63

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suosittu-googlen-palvelu-saattaa-loppua-suomesta-taustalla-linkkivero-kiista/e2813fdd-4923-3a87-a472-e1cad5489334

[cyabae]

Fanfiction & EU:n uudet tekijänoikeuslait

(Dear non-Finnish followers, this post contains a translation of a post that explains why a new copyright directive planned in the EU has some issues, especially in terms of fanfiction. Feel free to ignore & thanks for your patience!)

Eipä ole tullut postailtua suomeksi aiemmin, mutta tällä hetkellä toivoisin, että mahdollisimman moni suomalainen ottaisi asiakseen tutustua EU:n alueella kaavailtuihin tekijänoikeuslakimuutoksiin, jotka sisältyvät osaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla. Paketin 13. artikla on fanitaiteen kannalta hieman ongelmallinen. Näin täällä Tumblrissa postauksen, joka kiteytti hyvin sen, miten kyseinen direktiivi saattaisi vaikuttaa esimerkiksi AO3:n käyttöön EU:n alueella. Käänsin postauksen, koska fanfiction on mulle sydämen asia ja vaikuttaa siltä, että ko. direktiiviin olisi hyvä saada pientä hiomista ennen kuin menee läpi. Alkuperäinen versio on @eatingcroutons -nimisen käyttäjän käsialaa ja lupa käännökselle on. Suosittelen tutustumaan siihen, jos englanti taittuu, koska mikään ammattikääntäjä allekirjoittanut ei ole!

Euroopan kaavaillut tekijänoikeuslakimuutokset ovat uhkana fanfiction-sivustoille

Tiedän, että teillä on luultavasti jo jonkinlainen kuva asiasta, mutta rehellisesti sanottuna ne ovat todella, todella huonoja. Varsinkin, jos tykkäät fanfictionin julkaisemisesta AO3:n tapaisilla sivustoilla.

Tällä hetkellä laki on muotoiltu tavalla tarkoittamaan todennäköisesti sitä, että kaikki mitä julkaiset Euroopassa mille hyvänsä sivustolle, joka sallii käyttäjiensä tuottamaa sisältöä, täytyy automaattisesti tutkia tekijänoikeusrikkeiden varalta.

Onko YouTuben automaattinen sisältöfiltteri teille tuttu? Kuvitelkaa se koko internetin kattavaksi. Tiedämme jo tekijänoikeustrollien hyödyntävän YouTuben järjestelmää lukuisilla tavoilla ja tienaavan sisällöllä, johon heillä ei ole varsinaista omistusoikeutta, sekä toimillaan lakkauttavan sääntöjen mukaista käyttäjäsisältöä.

Vaan tässä asiat pahentuvat: sivustot, jotka ylläpitävät käyttäjien tuottamaa sisältöä – mukaan luettuna fanfictionia –, ovat jatkossa vastuussa noiden filttereiden lisäämisestä ja niiden ylläpitämisestä.

Tämä laki edellyttäisi erittäin todennäköisesti AO3:a toteuttamaan järjestelmän, joka valvoisi kaikkia Euroopasta palvelimille ladattuja teoksia tekijänoikeusrikkeiden varalta ennen kuin ne voitaisiin jakaa Archivessa.  

Puhutaan täydestä ”robottisesta sensuurijärjestelmästä”, kuten Electronic Frontier Fedestration muotoilee.

Se ei olisi ainoastaan vastenmielistä ja tunkeilevaa. Se ei pelkästään jättäisi huomaamatta tekijänoikeuslakipoikkeuksia, kuten Fair Dealing -lakia. Sitä ei olisi ainoastaan helppoa hyödyntää tekijänoikeustrollien taholta. Se olisi lisäksi suuren suuri taakka kokonaan vapaaehtoisten pyörittämälle organisaatiolle. Työmäärä, jonka AO3:n koodarit, huoltajat ja seuranta ottavat niskoilleen – täysin ilmaiseksi ja omalla vapaa-ajallaan – on jo nyt tyrmistyttävän iso.

Ja vaikka AO3 on melko vankkarakenteinen arkisto ja saattaa kuin ihmeen kaupalla löytää resursseja mukautuakseen tähän naurettavaan lakiin, on olemassa monen monta pienempää sivustoa, jotka joutuisivat todella ponnistelemaan. Muut yleishyödylliset kirjastot ja arkistot joutuisivat joko automatisoimaan sisältöfiltterinsä aivan alusta asti tai todennäköisemmin maksamaan suoraan hyllystä ”ratkaisuista”, jotka ovat ylihinnoiteltuja ja tehottomia.

ORW tekee parhaansa taistellakseen tätä muutosta vastaan ja tässä EFF:n postauksessa on linkkejä, joissa on lukuisia tapoja, joilla sinä voit henkilökohtaisesti lobata tätä kamalaa lakia lakia vastaan.

Euroopan parlamentin lakikomitea on juuri äänestänyt (kesäkuussa 2018) lain edistämisen puolesta, mutta meillä on todennäköisesti aikaa ainakin alkuvuoteen 2019 ennen kuin koko parlamentti äänestää. Ajoitus ei voisi olla parempi – seuraavat EU-vaalit pidetään toukokuussa 2019, joten meidän MEP:t huolehtivat uudelleenvalinnoista juuri, kun meidän täytyy painostaa heitä (eli nyt!).

Eurooppa on onnistunut huonon lainsäädännön lyttyyn lyömisessä aiemmin. Me pystytämme siihen uudestaan. Tee voitavasi sanan levittämistä varten tai liity vastarintaan!

[vapaavenaja]

Lännen Venäjä-politiikka polkee paikallaan

Jos länsimaat ottavat Venäjän suhteen tiukemman kannan ymmärtämättä, missä ne ovat aiemmin epäonnistuneet, politiikka vain polkee paikallaan, varoittaa ranskalainen valtiotieteilijä, riippumattoman ajatuspaja CERAP:n perustaja ja johtaja Nicolas Tenzer kolumnissaan akateemiselle The Conversation -verkkojulkaisulle. Vapaa Venäjä julkaisee Tenzerin kolumnin suomeksi kirjoittajan luvalla.[1]

Jotkut sanovat, että venäläisen oppositiojohtajan Aleksei Navalnyin tapaus — murhayritys kemiallisella aseella, pidätys hänen palattuaan Moskovaan ja sitten tuomitseminen yli kahdeksi ja puoleksi vuodeksi rangaistussiirtolaan — tarjosi länsimaiden johtajille tilaisuuden lisätä ymmärrystään Vladimir Putinin hallinnon todellisesta luonteesta.

Tätä väitettä on syytä epäillä. Navalnyin tapaus saattoi olla viimeinen niitti, joka Venäjän aiempien toimien jälkeen sai länsimaat lopulta ilmaisemaan suuttumustaan julkisesti. Samaan aikaan on kuitenkin olemassa vaara, että Navalnyi on puu, joka peittää metsän — Venäjän nykyhallinnon rikollisen luonteen.

Miksi länsi heräsi vasta nyt?

Herää kysymys: miksi länsimaat ovat havahtuneet juuri nyt? Miksi ne reagoivat nimenomaan Navalnyin tapaukseen? Miksi yli kaksikymmentä vuotta myöhässä? Kysymys ei ole suinkaan retorinen eikä mitenkään merkityksetön, vaan se koskee syvällisesti meidän kollektiivista tajuntaamme.

On ikään kuin Tshetshenian sotaa, joka nopeasti lakkasi herättämästä lännessä yleistä närkästystä, ei olisi ollutkaan. Ikään kuin ei olisi ollut myöskään Georgian (Sakartvelon) sotaa, jonka seurauksena Venäjä tosiasiallisesti miehittää 20 prosenttia maan alueesta ja jonka yhteydessä — kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuin äskettäin totesi — Venäjä syyllistyi lukuisiin sotarikoksiin.

On ikään kuin Venäjä ei olisi hyökännyt Ukrainaan ja anastanut osaa sen alueesta, mikä sai Euroopan unionin Yhdysvaltain tavoin asettamaan rajoitettuja pakotteita. On ikään kuin Moskova ei olisi tehnyt salamurhia Euroopassa, joihin asianomaisten maiden reaktiot ovat olleet ällistyttävän maltillisia. Ikään kuin itse Venäjällä monia hallinnon vastustajia ei olisi karkotettu, vangittu ja murhattu.

Ennen kaikkea on ikään kuin ei olisi ollut Syyrian sotaa. Venäjä tukee sodassa hallintoa, joka on syyllistynyt rikoksiin ihmisyyttä vastaan ja on vastuussa 700 000 ihmisen kuolemasta. Sodassa venäläiset joukot ovat syyllistyneet sotarikoksiin siviiliväestöä kohtaan. Ei pidä koskaan unohtaa, että Putinin hallinto on tappanut enemmän syyrialaisia siviilejä kuin ISIS. Kuka länsimaiden johtaja olisi mennyt kättelemään ISIS-johtajaa Abu Bakr al-Baghdadia?

On ikään kuin sivuuttaisimme suoran yhteyden Putinin, Venäjän turvallisuuspalvelujen ja järjestäytyneen rikollisuuden välillä. (Tämä yhteys on kerrottu selvästi Catherine Beltonin teoksessa Putin's People.) Ikään kuin Putinin ahdasmielisyys olisi pelkkää retoriikkaa eikä keino rikostensa oikeuttamiseksi.

Todeta EU:n ulkopolitiikan korkean edustajan Josep Borrellin tavoin epäonnistuneen Moskovan-vierailunsa jälkeen, että Eurooppa ja Venäjä ovat "ajautumassa erilleen" ja että Venäjä ei halua "vuoropuhelua", on havaintona yhtä paikkansapitävä kuin se on myöhässä. Tilanne on tosiasiassa ollut tämä jo vuosikausia ellei vuosikymmeniä.

On siksi edelleen syytä kysyä, miksi Navalnyi. Ei ainakaan Venäjän hallinnon lukuisten, vaivoin verhottujen valheiden takia. Olemme kuulleet niitä Malaysia Airlinesin lento 17:n alasampumisen jälkeen, Syyrian diktatuurihallinnon käytettyä kemiallisia aseita sodassa omaa kansaansa vastaan, Venäjän hyökättyä asevoimin Ukrainaan ja yritettyä murhata Englantiin loikanneen vakoojan Sergei Skripalin ja tämän tyttären.

Eikä Venäjällä tehtyjen poliittisten murhien takia: Anastasia Baburova, Stanislav Markelov, Anna Politkovskaja, Natalia Estemirova, Sergei Magnitski ja Boris Nemtsov eivät saaneet edes kymmenesosaa Navalnyin herättämästä huomiosta. Eikä sen oikeuden irvikuvan takia, joka on Venäjällä niin tavallinen tapa toisinajattelijoiden murskaamiseksi.

Vaan siksi, että Aleksei Navalnyi on saanut miljoonat venäläiset tukemaan hänen taisteluaan korruptiota vastaan. Vaikka hän ei ehkä kykenekään kaatamaan Putinia, Navalnyin on onnistunut horjuttaa Putinin asemaa ja tehdä hänet naurunalaiseksi. Ehkä länsimaiden johtajat ovat lopultakin tajunneet, että Putin ei olekaan yhtä kuin Venäjä?

Onko muutos mahdollista Venäjällä?

Mitä me voimme sitten odottaa, että Venäjällä tapahtuu? Ensinnäkin, Putinin sortokoneiston laajuus ja totaalinen kontrolli maan vaalijärjestelmästä antavat aihetta olettaa, että Putinin valta tuskin kaatuu katumielenosoitusten seurauksena huolimatta hänen suosionsa laskusta. Viimeisimmät mielenosoitukset tukahdutettiin ennennäkemättömällä voimalla väkivaltakoneiston ja tuomioistuimien avulla. Putinilla on yhä riittävän vahva turvallisuuskoneisto voidakseen jatkaa vallassa.

Sama koskee Venäjän väestökehitystä, aivovuotoa, talousvaikeuksia ja niitä valtavia yhteiskunnallista ongelmia, joista osoituksena ovat erityisesti maan kasvava köyhyys ja rappeutunut terveydenhuoltojärjestelmä. Lännessä pääteltiin jo vuoden 2011 alussa, että Venäjä lakkaa olemasta suurvalta 30-40 vuoden sisällä, mutta se ei poista sen tuhoisaa vaikutusvaltaa tässä ja nyt. Mikään ei estä Putinia pysymästä vallassa, jos hänen terveytensä sen sallii, vaikka vuoteen 2036 asti.

Venäjän kaltaisen läpeensä rikollisen hallinnon on äärimmäisen vaikea kehittyä kohti kansanvaltaista ja avointa järjestelmää. Liian monilla ihmisillä hallinnon kaikilla tasoilla — ennen kaikkea sen huipulla — on henkilökohtainen intressi ylläpitää nykyjärjestelmää. Näillä samoilla ihmisillä on liian paljon menetettävänä riippumattomassa oikeusjärjestelmässä, joka paljastaisi heidän sortotoimensa ja laittoman vaurastumisen.

Jos länsi haluaa tukea poliittista muutosta Venäjällä, — Ukrainalle ja Valkorutenian[2] kansalle annetun suoran tuen ohella — sen tehokkain vipuvarsi on pakotteet. Asettamalla paljon tiukempia pakotteita Putinin lähipiiriä vastaan länsi voi lähettää heille signaalin, että heidän kannattaa tehdä pesäero Putiniin, koska hänen vallassa pysyminen vahingoittaa heidän henkilökohtaisia etujaan.

Sen jälkeen meidän on tuettava siirtymäkauden muutosta pragmaattisesti, esimerkiksi takaamalla menneiden rikosten osittainen pois pyyhkiminen. Oikeusjärjestelmän on toki keskityttävä rikoksiin, mutta — kuten kaikissa oikeutta ja sovintoa tavoittelevissa prosesseissa — oikeutta on jaettava hyvin harkiten.

Lopuksi meidän on vältettävä nojautumasta dogmaattiseen talousteoriaan kuten tehtiin Boris Jeltsinin aikana ja tuettava siirtymää kohti vaurasta ja vapaata markkinataloutta samalla vahvistaen sosiaalista turvaverkkoa. Mutta olemmeko me todella valmiita tällaiseen rauhanomaiseen muutokseen Venäjällä?

Köykäiset käsitykset ja tarmottomat toimet

Onko meillä oikeasti syytä odottaa mitään merkittävää ja ratkaisevaa muutosta länsimaiden Venäjä-politiikassa? Ehkä meidän on palattava hetkeksi Syyriaan. Se, että demokraattisten maiden johtajat eivät ole edelleenkään ymmärtäneet Putinin hallinnon todellista luonnetta, edes sen jälkeen, mitä se on tehnyt Syyriassa, on todella hämmentävää.

Venäjän hyökkäys Ukrainan Donbassin alueelle ja Krimin anastus olivat kieltämättä hyvin huolestuttavia tapahtumia. Venäjä pyrki näin luomaan Eurooppaan uusia etupiirejä ja päättämään yksipuolisesti toisen valtion kohtalosta, sulkien Ukrainan kaikki ulospääsyt eurooppalaisen integraation tielle. Krimin laiton alueliitos oli ensimmäinen kerta, kun Euroopassa on anastettu toisen valtion alueita sitten Hitlerin vallattua Sudeettialueet.

Mutta Venäjän joukkojen sotilaallinen interventio Syyriassa syksystä 2015 alkaen merkitsi jotain aivan uutta: se osoitti, että YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsenvaltio voi tehdä massiivisia sotarikoksia, jotka todennäköisesti johtaisivat niistä vastuussa olevien syytteisiin Haagin Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa, ilman että demokraattiset maat edes mainitsevat tai suoraan tuomitsevat rikoksia.

Venäjä on käyttänyt YK:n turvallisuusneuvostossa veto-oikeuttaan 16 kertaa, useimmiten Kiinan tuella, estääkseen humanitaarisen avun toimittamisen syyrialaisille pakolaisille ja diktaattori Bashar al-Assadin hallinnon tuomitsemisen rikoksista ihmiskuntaa vastaan. Tällä tavoin se on murentanut käsitystä näistä rikoksista länsimaiden johtajien pääkopassa ja yleisessä mielipiteessä. Käsitystä, joka on länsimaisten kansanvaltojen historiallisen omantunnon perusta.

Länsi polkee paikallaan

Mitä arvoa on Navalnyin tapauksen herättämällä huolestuneisuudella, jos me emme samalla tunnusta omia menneitä virheitämme? Jos me nyt otamme Venäjän suhteen tiukemman kannan ymmärtämättä, missä me olemme epäonnistuneet aiemmin — ennen kaikkea Syyrian suhteen, — niin me vain poljemme paikallaan.

Aiempien tuomioiden ja pakotteiden, erityisesti Ukrainan tai Skripalin tapauksen suhteen, ja EU:n uudempien julistusten ja helmikuussa asetettujen rajoitettujen pakotteiden välillä ei ole juurikaan eroa. Jotkut ovat tosin huomauttaneet, että tämä on ensimmäinen kerta, kun EU on ottanut käyttöön uusia niin sanottuja Magnitski-pakotteita, mikä on toki tervetullut askel.

On myös todettu, että Josep Borrellin kommentit Moskovan-vierailunsa julkisen nöyryytyksen jälkeen, jotka korostivat vastakkainasettelua Kremlin kanssa, menevät pidemmälle kuin EU:n edustajien aiemmat lausunnot. Joe Biden on puolestaan todennut selkein sanoin Venäjän olevan maailmanlaajuinen uhka, vaikka Yhdysvaltain asettamat ensimmäiset henkilöpakotteet ovatkin vielä melko lieviä. Lisäpakotteita voi kuitenkin olla tulossa.

Samaan aikaan Saksa ei ole luopunut Nord Stream 2 -hankkeesta, vaikka kaikki tunnustavatkin, että kaasuputki muodostaa uhan sekä EU:lle että Ukrainalle ja että sen käyttöönotto antaa Moskovalle strategisen edun ja lisäresursseja sotilaallisen aggression ja ulkoisen propagandan rahoittamiseksi. Euroopan parlamentti vaati ylivoimaisella ääntenenemmistöllä hankkeen pysäyttämistä. EU:n muut jäsenmaat eivät kuitenkaan ole yhdessä pakottaneet Saksaa tekemään niin, ja monet ovat nyt huolissaan, että Yhdysvallatkin pehmentää pakotteitaan hanketta vastaan.

EU ei myöskään ole ottanut käyttöön mekanismia jäädyttääkseen tai takavarikoidakseen Venäjän oligarkkien ja Putinin sisäpiirin varoja ja omaisuutta, jota varten Navalnyin perustaman Korruption vastaisen säätiön johtaja Vladimir Ashurkov on avuliaasti laatinut yksityiskohtaisen listan. Tähän voidaan lisätä vielä tiettyjen EU-maiden pehmeä suhtautuminen Kremlin rahavirtoihin ja sen ylläpitämien korruptioverkostojen tutkinnan lähes täydellinen puute.

Näin ollen on vaikeaa olla ajattelematta, että ymmärtämättömyys Venäjän muodostaman uhan luonteesta ja siitä, kuinka laajalle Euroopan eliitin keskuuteen Kremlin vaikutusvalta on levittäytynyt, nimenomaan selittää länsimaiden haluttomuutta ryhtyä päättäviin toimiin tuon uhan torjumiseksi.

Miksi olemme niin heikkoja?

Kolme syytä selittää länsimaiden arkailua. Ensimmäinen on eräänlainen henkinen korruptio valtaa lähellä olevissa piireissä tietyissä Euroopan maissa. Tällainen korruptio ei ole aina oikeudellisesti rangaistavaa: työskentely venäläisessä yrityksessä, vaikka olisitkin entinen poliitikko, kuten Gerhard Schröder, ei ole välttämättä laitonta. Maksullinen lobbaustyö Venäjän valtaa lähellä olevien yritysten hyväksi ei ole aina laitonta jos et ole tai et enää ole virassa oleva virkamies. Jopa Ranskan lainsäädännössä rajanveto lobbauksen, konsultoinnin ja vaikutusvallan väärinkäytön välillä on usein vaikeaa.

Useimmissa Euroopan maissa esimerkiksi yksityiset tutkimuskeskukset tai säätiöt voivat myös laillisesti vastaanottaa rahaa ulkomailta ilman, että niitä vaaditaan ilmoittamaan siitä. Samoin vaikka eurooppalaisiin toimittajiin sovelletaan yleensä eettisiä sääntöjä, jotka kieltävät rahan vastaanottamisen paljastamatta sen alkuperää, sääntöjen soveltaminen ei ole aina helppoa.

Toistaiseksi suurin osa EU-maista näyttää kuitenkin olevan haluttomia tiukentamaan lainsäädäntöään, saati vaatimaan täydellistä avoimuutta tai edes tutkimaan tapauksia. Tämä asettaa poliittiset piirit mahdollisesti alttiiksi harvainvaltaisten ulkovaltojen vaikutukselle. Ensisijaisena tavoitteena on siksi oltava korruption vastaisen juridisen arsenaalin vahvistaminen.

Toinen syy länsimaiden arkailuun Venäjän suhteen on valtiojohtajien neuvonantajien tiedon puute Venäjän nykyhallinnon todellisesta luonteesta; Bidenin hallinto on tosin tässä suhteessa merkittävä poikkeus. Tämä synnyttää harhaisia narratiiveja, jotka perustuvat romanttiseen käsitykseen Venäjästä. Nämä käsitykset nojaavat historiaan, maantieteeseen ja kulttuuriin eivätkä selkeään poliittiseen analyysiin.

Ei ole sattumaa, että jotkut "pehmeät" propagandistit kauppaavat näitä iänikuisia geopoliittisia tarinoita perustellakseen jatkuvaa vuoropuhelua ja yhteistyötä Moskovan kanssa. Tämä ymmärryksen puute Venäjän nykyhallinnon luonteesta on johtanut tuhoon tuomittuihin yrityksiin sitoutua uudelleen yhteistyöhön, jonka pääasiallinen seuraus on ollut heikentää, jakaa ja siten uhata vapaata Eurooppaa. Näillä neuvonantajilla ei näytä olevan minkäänlaista kokemusta siitä, miten väärät narratiivit voivat ruokkia propagandaa.

Kolmas syy on, että nykyinen diplomaattinen käytäntö rohkaisee irrottamaan keskustelun aiheet toisistaan. Josep Borrell esimerkiksi saattaa sanoa samassa lauseessa, että voimme olla tiukkoja Venäjää kohtaan ihmisoikeusloukkausten ja sen muodostaman uhan suhteen, mutta jatkaa samalla yhteistyötä esimerkiksi ympäristön ja terveydenhuollon saralla. Tämänkaltainen diskurssi on tuiki tavallista myös suhteissa Kiinaan.

Tällainen puhe tarjoaa kuitenkin aseita propagandaa tottuneesti hyödyntäville diktatuureille. Tällaisen puheen seurauksena Kremlin rikosten merkitys länsimaiden yleisessä mielipiteessä vähenee samalla, kun se asettaa meidät riippuvuussuhteeseen Venäjästä. Toivotaan, että uusi, kahta kauheampi koettelemus ei pakota meitä oppimaan kantapään kautta, vaikkakin aivan liian myöhään.

***

[1] Käännös perustuu Nicolas Tenzerin kolumnin sekä ranskan- että englanninkielisiin versioihin. Alkuperäiset artikkelit julkaistiin The Conversation -verkkolehdessä 3.3.2021 ja 10.3.2021. Käännöksen teki Vapaan Venäjän päätoimittaja Kerkko Paananen.

[2] Vapaa Venäjä käyttää suomeksi virallisesti "Valko-Venäjänä" tunnetusta maasta nimeä Valkorutenia, mikä viittaa historialliseen Rusiin eli Ruteniaan.

[digirobert]

PSD2 muuttaa verkkomaksuja ja tilipalveluja

EU:n sisäisiin maksuihin tulee uusia tapoja ja tilitiedoista tullaan saamaan uudenlaisia palveluita. Tähän Euroopan parlamentti ainakin pyrkii 13.1.2018 voimaan tulleen toisen maksupalveludirektiivin avulla. Direktiivistä käytetään yleensä lyhennettä PSD2 eli Payment Services Directive 2.

PSD2:n tärkein tavoite on tarjota turvalliset, helpot, yhdenmukaiset ja halvemmat verkkomaksupalvelut EU:n sisällä.

Merkittävin muutos on se, että palveluita voi tuottaa ns. kolmannet palveluntarjoajat (TPP, Third Party Payment Service Provider). Tämä auttaa vahvasti sitä. että uusia palveluita tulee, koska se avaa perinteisesti pankkien hallussa olleet palvelut muillekin.

Mikä tahansa yritys ei voi alkaa harjoittamaan näitä palveluita vaan niihin on haettava lupa Finanssivalvonnasta (FIVA). Lupia on kahden tyyppisiä:

- Maksutoimeksiantopalvelujen tarjoajat, PISP eli Payment Initiation Service Providers

- Tilitietopalveluiden tarjoajat, AISP eli Account Information Service Providers

Tilinpitäjäpankkien on mahdollistettava näille kolmansille palveluntarjoajille pääsy asiakkaan tietoihin asiakkaan suostumuksella. Maksutoimeksiantopalvelun tarjoajilla on oikeus käyttää pankin asiakkaille tarjoamia asiakkaiden tunnistamismenetelmiä.

Maksutoimeksiantopalveluiden tarjoajat voivat esimerkiksi olla verkossa toimivia kauppoja, esimerkiksi Amazon tai Apple, jotka voivat asiakkaan luvalla ottaa maksut asiakkaan tililtä suoraan sovitulla maksusuunnitelmalla.

Tilitietopalveluiden tarjoajat voivat esimerkiksi tarjota henkilökohtaisen talouden hallintaan tehtyjä ohjelmia tai sijoitusvinkkejä antavia sovelluksia, jotka perustuvat asiakkaan tilitietoihin.

Vahva tunnistautuminen on myös PSD2:n keino tehdä verkkomaksamisesta turvallista, esimerkiksi kaksivaiheisella tunnistautumisella, jossa voidaan käyttää myös pankkien tunnistusmenetelmiä hyväksi.

Koska pankit joutuvat avaamaan maksupalvelut ja tilitiedot kolmansille osapuolille, niin tämä pakottaa pankkienkin parantamaan palvelujaan tai ne joutuvat tyytymään peruspalveluiden ylläpitämiseen.

PSD2 tulee kiihdyttämään kasvua rahoitusalan teknologiayrityksissä, ns. FinTech yrityksissä. Direktiivi mahdollistaa vakaasti toimivien pankkien toiminnan ja innovatiivisten ja ketterien FinTech-yritysten yhteistyön, josta kuluttajat saavat entistä parempia palveluita perinteisen luotettavalla toiminnalla.

Lähteet ja lisää aiheesta:

https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/IP_15_5792

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/LSU/?uri=CELEX:32015L2366

https://www.finanssivalvonta.fi/saantely/saantelykokonaisuudet/psd2/ )

https://www.bearingpoint.com/en-fi/our-success/insights/why-psd2-is-a-massive-opportunity-not-a-menace/