#eu-vaalit 2024

[sflow-er]

Vihreät vai Vasemmisto eurovaaleissa?

Eurovaalien ennakkoäänestys on nyt käynnissä ja ainakin allekirjoittaneelle puolueen valinta tuottaa enemmän vaikeuksia kuin vaikkapa eduskuntavaaleissa. Siispä kokosin tämän pitkän postauksen aiheesta tasapuolisuuteen pyrkien.

Tähän alkuun havainnollistava grafiikka ilmasto- ja ympäristöasioista, joka jo itsessään kertoo, miksi oma valintani osuu ehdottomasti Vihr/Vas-akselille eikä esim. demareihin:

Lähde: ilmasto- ja luonnonsuojelujärjestöjen EU Parliament Scoreboard 2023. Vihreiden puuttuvat pisteet liittyvät ilmeisesti Ville Niinistön poissaoloihin lapsen keskoshoidon takia.

Seuraavassa käsitellään näiden puolueiden vaaliteemoja, arvoja, todennäköisiä läpimenijöitä ja parlamenttiryhmiä sekä vaaliennusteita.

Puolueiden vaaliteemat lyhyesti

Vasemmistoliitto on valinnut neljä kärkiteemaa eurovaaleihin:

Rauhan ja ihmisoikeuksien puolesta. Äärioikeiston noustessa vastavoimaksi tarvitaan vahvaa vasemmistoa. Jokaisella on oikeus elää ilman pelkoa väkivallasta tai syrjinnästä. Ihmisoikeus- ja sotarikoksia on vastustettava johdonmukaisesti.

Luonnon ja reilujen ilmastotoimien puolesta. Vastuumme on jättää tuleville sukupolville elinkelpoinen ja hyvinvoiva planeetta. Yhdessä saamme aikaan vaikuttavampia tekoja ja näytämme suuntaa muulle maailmalle. Siirtymän ilmastokestävään arkeen pitää olla reilu kaikille. 

Reilun talouden puolesta. Haluamme varmistaa, että jokainen tulee toimeen tekemällään työllä. Reilut työehdot kuuluvat kaikille. Suuryritysten ja rikkaiden veronkierto, rahanpesu ja veroparatiisit on saatava kuriin. Yhteiset rahat on käytettävä yhteisen hyvinvoinnin turvaamiseen.

Nuorten tulevaisuuden puolesta. Parempi tulevaisuus rakennetaan vahvistamalla nuorten hyvinvointia. Nuorten työllistymistä ja toimeentuloa on tuettava, ja mielenterveyspalvelut on taattava kaikkialla Euroopassa.

Vaaliohjelmaan voi tutustua täällä.

Vihreiden kärkiteemat on kiteytetty muotoon Rakenne­taan uutta, luodaan toivoa, suojellaan arvokkainta. Otsikko- ja väliotsikkotasolla ne kuuluvat näin:

EU:n on oltava ilmastok­riisin ja luontokadon torjunnan veturi. Tavoitteita ensi kaudella: torjutaan ilmastok­riisiä ja luonnon köyhtymistä, ruoantuo­tanto puhtaam­maksi ja eettisem­mäksi.

EU on rauhan ja turvalli­suuden projekti. Tavoitteita ensi kaudella: puoluste­taan Eurooppaa yhdessä, edistetään rauhaa ja demokra­tiaa EU:n lähialueilla.

Kestävä talous ja reilu työelämä lisäävät kaikkien hyvinvointia. Tavoitteita ensi kaudella: uudiste­taan EU:n budjettia sekä tuetaan reilua kilpailua ja kiertota­loutta, digitali­saatio palvele­maan avointa ja kestävää yhteiskuntaa, paranne­taan työnteki­jöiden oikeuksia ja sosiaalista oikeuden­mu­kai­suutta.

Osaaminen, koulutus ja tutkimus ovat avain tulevai­suuteen. Tavoitteita ensi kaudella: jokaiselle mahdolli­suus kouluttautua, uusi tieto tarvitsee tuottajansa.

Ihmisoi­keu­det, demokratia ja oikeusvaltio ovat EU:n ydin. Tavoitteita ensi kaudella: puoluste­taan perus- ja ihmisoi­keuksia, edistetään sosiaalisten oikeuksien toteutu­mista, vahviste­taan eurooppa­laista demokratiaa, luodaan turvallisia reittejä Eurooppaan.

Hyvä mutta tähän postaukseen hieman pitkähkö koonti löytyy tämän sivun alaosasta. Koko vaaliohjelmaan voi tutustua täällä.

Toisin sanoen teemat ovat siis melko samankaltaisia ja niissä on lähinnä painotuseroja. Sama koskee edustajien vastauksia vaalikoneisiin (ks. esim. tämä ja tämä Ylen juttu).

Kummankin puolueen menestyksestä on siis syytä iloita, mutta mistä niitä eroja sitten löytyy?

Puolueiden arvot

Grafiikka: Yle

Vaalikonevastausten perusteella Vihreiden ehdokkaat ovat lähellä poliittista keskustaa, ja sieltä löytyy myös muutama talousoikeistolainen. Vasemmistoliitto on vahvasti vasemmalla. Vastaavasti vihreät ovat kaikki hyvin arvoliberaaleja, kun taas vassareista löytyy pari ehdokasta, jotka mieltävät itsensä "ei konservatiiveiksi eikä liberaaleiksi" (esim. varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemi).

Todennäköiset läpimenijät

Ylen taannoisessa analyysissa käsiteltiin kunkin puolueen nimekkäimpiä ehdokkaita. Kumpikin puolue on ennusteiden mukaan saamassa kaksi paikkaa.

[Vasemmistoliitosta] Brysseliin pyrkivät niin puheenjohtaja Li Andersson, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo kuin meppinä jo aiemmin toiminut Merja Kyllönen. Parhaassa tapauksessa Andersson vetää mukanaan vielä toisen ehdokkaan europarlamenttiin ja vasemmistoliitossa käynnistyy keskikesällä kisa puheenjohtajan paikasta.

[Vihreiden] Ville Niinistö hakee jatkoa meppinä ja viime vaalien tuloksen perusteella läpimeno näyttää todennäköiseltä tälläkin kertaa. Niinistön seuraksi puolue tarjoaa Brysseliin muun muassa puolueen entistä puheenjohtajaa Maria Ohisaloa, eduskuntaryhmän vetäjää Atte Harjannetta sekä Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö Kultan pääsihteeriä Rosa Meriläistä.

Näiden ehdokkaiden vaalikonevastauksista tulee tällaiset itse väsäämäni nelikentät:

Arvoeroja siis löytyy, ja etenkin Vihreiden Atte Harjanne erottuu oikeistolaisuudellaan. Kaikki nämä nimekkäät ehdokkaat ovat kuitenkin varsin liberaaleja ja ovat allekirjoittaneet esim. ILGA-Europen vaalisitoumuksen sateenkaarioikeuksien puolesta.

Joka tapauksessa on hyvä miettiä, äänestääkö Anderssonia/Niinistöä vai haluaako vaikuttaa siihen, kenelle puolueen toinen paikka todennäköisesti menee. Myös yllätyksiä voi toki tapahtua, kun äänestysprosentti on todennäköisesti matala! Jos siis joku muu ehdokas houkuttaa enemmän, äänestä ihmeessä häntä.

Puolueiden ryhmät europarlamentissa

Parlamentissa järjestäydytään europuolueisiin ja ryhmiin. Niissä ei ole puolue- tai ryhmäkuria, vaan kaikki mepit saavat äänestää oman mielensä mukaan kaikissa äänestyksissä. Etenkin europuolueilla on kuitenkin määriteltyjä yhteisiä tavoitteita.

Tästä löytyykin yksi keskeinen ero vihreiden ja vassareiden välillä:

Grafiikka: Yle

Mediassa on kirjoiteltu viime päivinä paljon tästä The Leftin hajanaisuudesta Venäjä-asioissa. Li Andresson sanoi pari päivää sitten Hesarissa koko NGL:n kannan olevan, että GUE:n joukoista löytyvät Venäjä-mieliset ja/tai Ukrainan aseapua vastustavat mepit eivät enää voi olla samassa ryhmässä.

Henkilökohtaisesti en usko, että Vasemmistoliitto kuitenkaan lähtisi ryhmästä. Lautakuntapaikat jaetaan vaalien jälkeen ryhmien valtasuhteiden perusteella, eivätkä he varmasti halua jäädä ilman. Lisäksi NGL on hyvin yhtenäinen joukko, ja mitä enemmän he saavat paikkoja, sitä parempi on heidän neuvotteluasemansa ryhmän sisällä. Suomen vasemmistolle ennustettu yhden paikan vaalivoittokin on jo arvokas, sillä koko ryhmän paikkamäärän ennustetaan tipahtavan 37:stä 32:een (Politicon uusin ennuste).

Väistämättä on kuitenkin selvää, että Vihreiden on huomattavasti helpompi hypätä vaalien jälkeen suoraan valmiiseen organisaatioon kuin Vasemmiston omaansa. Tällä voi olla merkitystä esimerkiksi, kun ryhmät vaalien jälkeen neuvottelevat komission puheenjohtajaehdokkaan (erittäin todennäköisesti "euro-kokoomus" EPP:n Ursula von der Leyenin) kanssa tämän valinnasta ja komission ensimmäisen vuoden tavoiteohjelmasta.

Äänestä kumpaa tahansa, kunhan äänestät!

Näissä vaaleissa määritetään EU-politiikan suunta viideksi vuodeksi eteenpäin, ja ennusteiden mukaan konservatiivi- ja äärioikeisto ovat marssimassa isoon vaalivoittoon.

Politicon jatkuvasti päivittyvän ennusteen mukaan EPP (Suomesta Kok + KD) on tosiaan säilyttämässä nykyisen asemansa suurimpana (177>170 paikkaa) ja demarit toiseksi suurimpana ryhmänä (140>142). Sen sijaan keskustaliberaalit (Suomesta Kesk + RKP) ovat kutistumassa (102>76 paikkaa), kuten myös vihreät (72>42). Vasemmiston ennuste vaihtelee hieman lähteen mukaan; Politico veikkaa 37>32 paikkaa ja Ylen parin viikon takainen juttu pientä kasvua. Suomessa Vasemmistoliitolle ennustetaan yhden paikan voittoa, Vihreille puolestaan yhden paikan tappiota.

Odotettuja suuria vaalivoittajia ovat laita- ja äärioikeiston ECR (68>75) ja ID (59>69 paikkaa) sekä näihin ryhmiin tällä hetkellä kuulumattomat äärioikeistopuolueet (mm. Unkarin Fidesz ja Saksan AfD). Yhteenlaskettuna oikea äärilaita on saamassa jopa enemmän paikkoja kuin EPP, kenties peräti 180+.

Ylen jutun pointit seurauksista pätevät edelleen. EPP tulee saamaan lisää valtaa, eikä sen tarvitse enää tehdä myönnytyksiä vasemmiston tai liberaalien suuntaan, sillä se on valmis yhteistyöhön ECR:n kanssa. Rajumman ID:n kanssa EPP ei virallisesti halua toimia, mutta tämä voi muuttua vaalikauden aikana - kuten myös ääri- ja laitaoikeiston ryhmäkenttä. ID:stä on jo ehditty ehdottaa (toistaiseksi epätodennäköistä) yhdistymistä ECR:n kanssa, ja tällä hetkellä ryhmättömät ääripuolueet saattavat liittyä jompaankumpaan.

Varmaa on siis, että esim. ilmastopolitiikka valahtaa asialistalla alaspäin ja maahanmuuttopolitiikka kiristyy. Eurooppa on muutenkin menossa oikeistolaisempaan ja jopa vanhoillisempaan suuntaan. Esimerkiksi naisten ja sateenkaariväen oikeudet sekä Palestiinan tunnustaminen ovat vastatuulessa.

Siksi meidän, jotka emme tällaista kehitystä halua, on nyt erityisen tärkeää lähteä uurnille - joko torjumaan vihreiden vaalitappiota tai varmistamaan vasemmiston vaalivoittoa!

[tippuripihvi]

(teksti kopioitu sivulta vaalit.fi)

EU-vaalit 2024

Suomessa järjestetään seuraavat EU-vaalit eli europarlamenttivaalit kesäkuussa 2024. Äänestämällä vaikutat siihen, ketkä edustavat Suomea Euroopan parlamentissa seuraavat viisi vuotta.

EU-vaalit toimitetaan yhtä aikaa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. 

Euroopan parlamenttiin valitaan 720 jäsentä eli meppiä, jotka edustavat Euroopan unionin kansalaisia unionin tasolla. Suomesta parlamenttiin valitaan 15 jäsentä. Valituksi tultuaan parlamentin jäsenet yleensä liittyvät johonkin Euroopan laajuiseen poliittiseen ryhmään.

Euroopan parlamentti on Euroopan unionin kansanedustuslaitos, joka säätää lait ja hyväksyy EU:n talousarvion yhdessä Euroopan unionin neuvoston kanssa. Lisäksi parlamentti valvoo komissiota ja EU:n virastoja.

Suomalaiset ehdokkaat ovat ehdolla koko maassa, joten voit äänestää heistä ketä tahansa.

Lue lisää EU-vaaleista ja äänestämisestä usein kysytyistä kysymyksistä.

Vuoden 2024 EU-vaalien aikataulu Vaalipäivä sunnuntai 9.6.2024 Ennakkoäänestys Suomessa 29.5.–4.6.2024  Ennakkoäänestys ulkomailla 29.5.–1.6.2024

Voit äänestää joko ennakkoon tai vaalipäivänä

Tiedon ennakkoäänestyspaikoista löydät oikeusministeriön tieto-ja tulospalvelustaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä.

Tiedon vaalipäivän äänestyspaikastasi löydät äänioikeusilmoituksesta.

Näin äänestät ennakkoon ja vaalipäivänä.

Lisätietoa äänestämisestä saat maksuttomasta palvelunumerosta 0800 9 4700 (fi & en) ja 0800 9 4771 (sv & en) sekä WhatsApp-viestipalvelusta 050 438 8730.

Kuka saa äänestää?

EU-vaaleissa äänioikeus on jokaisella Suomen kansalaisella tai Suomessa asuvalla ja äänioikeusrekisteriin ilmoittautuneella EU-kansalaisella, joka on täyttänyt 18 vuotta viimeistään 9.6.2024.

Äänioikeutettu saa äänestää vain yhdessä EU:n jäsenvaltiossa: joko kotivaltiossaan tai siinä valtiossa, jossa asuu.

Lisätietoa äänioikeudesta Suomessa.

Ilmoitus äänioikeudesta

Jos sinulla on oikeus äänestää, sinulle lähetetään äänioikeusilmoitus. Äänioikeusilmoitus lähetetään joko postitse tai sähköisesti Suomi.fi-palveluun äänioikeutetun oman ilmoituksen mukaan. Lisätietoa palvelusta löydät osoitteesta suomi.fi/viestit

Lisätietoa vaaleista Euroopan parlamentin sivuilta Lisätietoa Euroopan laajuisista poliittisista ryhmistä