#esineiden internet

[timotynkkynen]

Älykkäät 15 minuutin kaupungit ovat digitaalinen vankila, johon ihmiskunta halutaan ajaa 

Olemme kuulleet puhuttavan “älykkäistä kaupungeista” ja “15 minuutin kaupungeista”. Monikaan ei osaa ajatella, miten paljon näillä käsitteillä on tekemistä meidän yksilön- ja liikkumisvapautemme kanssa.

On syytä tarkentaa näitä käsitteitä hieman ja ottaa selville, mitkä organisaatiot näiden ideoiden edistämisestä ovat päävastuussa.

Kun puhutaan älykkäistä kaupungeista, se tarkoittaa sellaista kaupunkialuetta, joka on varustettu 5G-torneilla, pian jo 6G-torneilla, jotka mahdollistavat autonomisten ajoneuvojen, robottiavustajien ja antureiden vaatiman nopeuden ja kaistanleveyden kaduilla katuvalojen hillitsemiseksi ja ympäristövaroitusten antamiseksi. Kaikki tämä esineiden internet on tarkoitus valjastaa toimimaan tekoälyn avulla. 

Tämä esineiden internet on digitaalisten laitteiden, ajoneuvojen, laitteiden ja muiden fyysisten esineiden verkko, johon on upotettu anturit, joiden avulla nämä laitteet voivat kerätä ja jakaa tietoja. 

Esineiden internetiin yhdistetyt laitteet vaihtelevat älypuhelimista älykoteihin ja rakennuksiin, joissa on älykkäät termostaatit. Jopa erilaiset puettavat laitteet, kuten älykellot, nappikuulokkeet ja kuntoseurantalaitteet kuuluvat esineiden internetiin (IoT).

National Geographic kuvailee älykaupunkia selllaiseksi kaupungiksi, jossa satoja tai tuhansia antureita käytetään keräämään sähköistä tietoa ihmisistä ja infrastruktuurista tehokkuuden ja elämänlaadun parantamiseksi. Asukkaiden ja kaupunkien työntekijöiden on käytettävä sovelluksia, että he pääsevät kaupungin palveluihin, vastaanottaakseen ja laatiakseen ilmoituksia katkoksista, onnettomuuksista ja rikoksista, maksaakseen veroja, maksuja jne. Myös energian käyttöä on tarkoitus näin vähentää, että kaupunki olisi “kestävämpi”.

Yleisölle näitä älykkäitä kaupunkeja mainostetaan futuristisena kaupunkikuvana, jossa on erilaisia ominaisuuksia, kuten automaattisesti sammuvia katuvaloja, jos ketään ei ole lähettyvillä, tai tekoälyalgoritmien optimoimia roskien keräilyreittejä. 

Meille mainostetaan myös sitä, että kun tekoäly yhdistetään antureihin ja kameroihin kaikkialla, voimme hyödyntää autonomisia tai kuljettajattomia ajoneuvoja, joiden ansioista liikenneruuhkat vähenevät. 

Kuitenkin todellisuudessa tällainen visio älykkäästä kaupungista on iso askel kohti vapautemme ja yksityisyytemme menettämistä. 

Vuonna 2018 American Civil Liberties Union julkaisi oppaan, jossa on kerrottu tärkeistä kysymyksistä, jotka kaupunginviranomaisten tulisi huomioida. 

“Kuinka estää älykkäitä kaupunkeja kääntymästä valvontakaupungeiksi” -nimisen oppaan on kirjoittanut Matt Cagle, Pohjois-Kalifornian Yhdysvaltain kansalaisvapauksien liiton asianajaja. 

Hän kertoo oppaassaan näin: “Kun puhumme älykkäiden kaupunkien teknologiasta tai esineiden internetistä, hallituksen kontekstissa, me todella puhumme elektroniikasta, joka on ehkä pieni ja halpa, jota voidaan sijoittaa ympäri kaupunkia ja joka voidaan pohjimmiltaan suunnitella keräämään tietoa, olipa kyseessä visuaalinen tai äänitieto, tai tietoa siitä, onko pysäköintipaikka varattu. 

Mutta ennen kuin älykkään kaupungin teknologiaa hankitaan tai otetaan käyttöön, on todella tärkeää, että yhteisönsä kanssa työskentelevä kaupunki päättää, onko kyseinen tekniikka todella älykäs kaupungin käyttöön.. 

Älykäs kaupunkiteknologia voi olla susi lampaan vaatteissa, se voi olla toinen tapa hallitukselle kerätä tietoja.

Ja jälleen kerran, tämän teknologian keräävät usein yritykset, jotka ovat kehittäneet sen. Joten on todella tärkeää, että kaupunki ja yhteisö ovat samalla sivulla siitä, kuka omistaa nämä tiedot, kun etenemme tässä projektissa, kuka pystyy myymään nämä tiedot, ja loppujen lopuksi ovat yhteisöjä, hallitsevat näitä teknologioita.”

Pelkästään älykkäät kaupungit eivät ole vain yksityisyyden rajoittamista, vaan jos kaupunkisuunnittelijat haluavat, voit huomata, ettet pysty ajamaan autoa ilman maksuja tai saat rangaistuksen turhasta kävelemisestä kaikkialle sijoitettujen kasvojentunnistuskameroiden ansiosta.

Seuraavaksi hieman 15 minuutin kaupungin käsitteestä: Carlos Moreno- niminen kaupunkisuunnittelija keskusteli asiasta ensimmäisen kerran YK:n ilmastonmuutoskonferenssissa vuonna 2015. 

Nämä 15 minuutin kaupungit ovat pohjimmiltaan ajatusta siitä, että kaikkien yhteisön resurssien tulisi olla 15 minuutin kävelymatkan etäisyydellä. 

Yksistään se ei vielä kuulosta sellaisenaan kovin kamalalta, sillä kukapa meistä ei haluaisi kävellä hakemaan elintarvikkeita lyhyen matkan päästä. 

Mutta kun katsotaan asiaa vähän pidemmälle, huomataan, että älykkäiden kaupunkien tapaan 15 minuutin kaupungeissa on potentiaalia käyttää keinoja, jotka rajoittavat liikkumisvapautta, sananvapautta ja yksityisyyttä. 

Monet ihmiset ovat alkaneet lisäksi pelätä, että älykkäiden kaupunkien ja 15 minuutin kaupunkien kaltaiset käsitteet tarkoittavat todellakin sosiaalista suunnittelua, jolla lopetettaisiin yksityisautojen ajaminen (kaikki tämä tietenkin ilmaston nimissä). 

Tietoa ei tarvitse etsiä sen kauempaa kuin Carlos Morenon kirjasta, joka väittää tarjoavansa “tekniikoita autoista riippuvaisten kaupunkilaisten tottumusten muuttamiseksi”. 

Moreno sai ajettua ideansa valtavirtaan, kun Pariisi otti idean ensimmäistä kertaa käyttöön vuonna 2020. Mutta vasta vuosien 2022-2023 vaihteessa idea 15 minuutin kaupungeista sai julkista vastustusta. Helmikuussa 2023 noin 2000 mielenosoittajaa kokoontui Oxfordin keskustaan protestoimaan niin kutsutun vähäliikenteisen naapuruston eli LTN:n perustamista vastaan. 

LTN:n toteuttamiseksi Oxfordin viranomaiset äänestivät kuuden “liikennesuodattimen” käyttöönoton puolesta, joiden tarkoituksena on rajoittaa autojen käyttöä kaupungin asuinalueilla tiettyinä kellonaikoina. 

Automaattiset rekisterikilvenlukijakamerat skannaavat rekisterikilvet Oxfordshiren piirikunnan ulkopuolelta tulevista autoista, jotka saapuvat näille alueille vilkkaan liikenteen aikoina. 

Media on tietenkin tehnyt kaiken voitavansa leimatakseen 15 minuutin kaupunkien vastustajat “äärioikeistolaisiksi” salaliittoteoreetikoiksi. 

Myös kanadalaisen kunnan virkamiehet äänestivät äskettäin siitä, että turisteja vaaditaan maksamaan 30 Kanadan dollaria saadakseen QR-koodin päästäkseen Îles-de-la-Madeleinen saaristoon tai sieltä pois. 

Vuonna 2022 Venetsia otti käyttöön samanlaisen politiikan ilmoittaen, että he perivät maksun turisteilta, jotka vierailevat historiallisilla kanavilla yhden päivän ajan. Vaikka maksu on vain noin 6 dollaria ja se koskee vain vuoden 29 vilkkainta päivää, ihmisten on rekisteröidyttävä ja hankittava jälleen surullisen kuuluisa QR-koodi älypuhelimen kautta. 

Tämä on jälleen yksi keino ajaa ihmiset ihmiskunnan ympärille rakennettavaan digitaaliseen vankilaan.

Yllätys ei liene kenellekään se, että WEF ja YK ovat 15 minuutin kaupunki- ja Smart City -hankkeiden kaksi suurinta kannattajaa. 

Lokakuussa 2019 WEF ja G20-maat käynnistivät G20 Global Smart Cities Alliance on Technology Govermance -järjestön. 

Smart Cities Alliancen verkkosivuilla sanotaan, että liittouma “luo ja kehittää maailmanlaajuisia politiikkastandardeja, jotka auttavat nopeuttamaan parhaita käytäntöjä, vähentämään mahdollisia riskejä ja edistämään suurempaa avoimuutta ja yleisön luottamusta” 

Allianssi väittää edustavansa yli 200 000 kaupunkia ja paikallishallintoa sekä yrityksiä, startup-yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja kansalaisyhteiskunnan yhteisöjä. 

WEF muistuttaa myös, että askel kohti älykkäitä 15 minuutin kaupunkeja on tarkoitettu YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 11 saavuttamiseksi, joka keskittyy tekemään kaupungeista ja asutusalueista “osallistavia, turvallisia, joustavia ja kestäviä”. 

Tämän ja muiden kestävän kehityksen tavoitteiden vuoksi kaupungit pyrkivät toteuttamaan erilaisia niin sanottuja älykkäitä teknologioita. 

Juuri näillä teknologioilla ja konsepteilla pyritään ihmiskunta aitaamaan tiukasti kontrolloituihin, jäljitettyihin kaupunkiympäristöihin. 

Samaan aikaan, kun teknokraatit suunnittelevat yötä päivää lähitulevaisuuden dystopiaa ihmiskunnalle, meidän täytyy kysyä nyt itseltämme, mitä aiomme tehdä suunnitellaksemme itse tulevaisuuttamme. 

Jokainen meistä voi kysyä itseltään, mitä tekisimme, jos kaupunkimme alkaisi vaatia QR-koodeja tai digitaalisia tunnuksia päästäksemme ruokakauppaan, terveyskeskukseen tai mihin tahansa muualle? 

Jos työpaikkamme tai kaupunkimme on ottanut käyttöön rokotevaltuutuksia tai PCR-testivaatimuksia, on todennäköistä, että ne ottavat käyttöön samanlaisia toimenpiteitä myös lähitulevaisuudessa. 

Suunnitelman laatiminen näistä vaikeista tilanteista selviytymiseksi on ehdottoman tärkeää ja välttämätöntä. 

Tarvitsemme tukiverkoston selviytyäksemme vaikeiden aikojen yli. Tarvitsemme verkostoja elintarvikkeiden, palvelujen, siementen, taitojen ja muiden tarpeellisten artikkeleiden kauppaa varten, jotka eivät vaadi injektioita, QR-koodeja, digitaalisia tunnuksia tai muita invasiivisia toimenpiteitä. 

Ulkomailla on omat verkostonsa ja meillä Suomessakin löytyy näitä verkostoja, joista yksi on perustamani OVELA-verkosto (Omavaraisen verkoston laajentaminen). Verkosto löytyy Facebookista, Telegrammista ja VKontaktesta. 

Timo Tynkkynen

[annaleskinen123-blog]

Digi 1.1 Digitalisaatio uudistaa liiketoimintamallit

Digitalisaatio voi uudistaa monen toimialan liiketoimintamallit kokonaan. Digitaalisten ratkaisujen edut ovat niin ilmeiset, että aihe on kaikkien merkittävien teollisten toimijoiden agendalla keskeisessä asemassa.

Esineiden internetin ja teollisen internetin ratkaisut avaavat yrityksille mahdollisuuden luoda uutta liiketoimintaa älykkäiden palveluiden avulla. Ne säästävät aikaa ja rahaa, ja luovat uutta yritystoimintaa. Esineiden internet tarkoittaa internet-verkon laajentumista laitteisiin ja koneisiin, joita voidaan ohjata, mitata ja sensoroida internetverkon yli. Se on kiinteä osa tulevaisuuden internetiä.

Teollinen internet yhdistää luovuuden, älykkyyden sekä suorituskyvyn. Sen avulla voidaan luoda älykästä automaatiota omien tarpeiden mukaan. Teollisen internetin sovellukset lisääntyvät kovaa vauhtia. Ne tuovat internetin eri laitteisiin sekä valmistavassa teollisuudessa että muilla toimialoilla. Teolliseksi internetiksi nimitetyt älypalvelut voivat siis parantaa yrityksen kilpailukykyä monella tavalla, mm. asiakaspalvelu voi parantua, kustannusrakenne keventyä ja kannattavuus kasvaa.

Digitalisaatio kiihtyi 1990-luvun puolivälissä, kun järjestelmän keskeisten komponenttien (suoritin, muisti, tietoliikenne) hinnat putosivat parissa vuosikymmenessä sadasosaan aiemmasta. Internetin tarjoamat palvelut olisivat periaatteessa olleet mahdollisia jo parikymmentä vuotta sitten. Teknologian kehittyminen ja halpeneminen ovat tehneet ratkaisut kuitenkin taloudellisesti kannattaviksi vasta viime vuosina. Siksi yrityksille on avautunut uusi ikkuna, jonka läpi voi näkyä uudenlaisia datan analysoimiseen perustuvia liiketoimintamalleja, jotka parantavat asiakaskokemusta.

Pilvi on tämän päivän iskusana. Sinänsä osuva nimi ympäristölle, jossa koko tekninen infrastruktuuri on virtualisoitu, standardoitu ja jonka hallinta on pitkälle automatisoitu globaalitasolla. Trendi on selvä, mutta tie on vielä pitkä ennen kuin suuret organisaatiot ostavat vaikkapa toiminnanohjausjärjestelmänsä vakiomuotoisena pilvestä.

Kun perinteisessä maailmassa toiminut yritys kehittää digitaaliseen palveluun perustuvaa liiketoimintaa, kaipaa se uudenlaista osaamista. Tarve koskee paljon muutakin kuin pelkkää ICT-osaamista, sillä digitalisaatio voi muuttaa yhtiön koko bisneslogiikan. Uutta ajattelua tarvitaan muun muassa henkilöstöjohtamisessa, tuotteistamisessa, markkinoinnissa, juridiikassa ja verkostoitumisessa.

Erityisesti asiakkaiden tarpeita pitää katsoa kokonaan uudella tavalla, sillä palveluliiketoiminta eroaa monella tavalla laitekaupasta. Myös tietoturvan kehittäminen on keskeinen askel teollisen internetin palveluja rakennettaessa.

Älykkäiden palveluiden kehittäminen kannattaa aloittaa pienillä askeleilla, koska muuten askeleet voivat jäädä kokonaan ottamatta.

Lähteet: https://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa1/6%20Palvelimista%20pilveen.pdf

https://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa2/37%20_%20Digi%20avaa%20teollisuudelle%20uuden%20oven%20palveluihin.pdf

https://www.tieto.fi/nakemyksia-ja-visioita/teollinen-internet-mika-se-on

[megasusannas]

4. Verkkopalvelut ja SEO

1.       Digitaalinen palvelukokemus

 DNA:n julkaisema raportti vuoden 2019 teknologiatrendeistä on huikaisevaa, mutta ei oikeastaan kovin yllättävää luettavaa. Tekniikan kehitys on kuitenkin ollut tähänkin asti hämmästyttävämpää, kuin olisi osattu ennustaa, eikä minulle tuota vaikeuksia uskoa, että jotakin vieläkin huikeampaa olisi tulossa. Jo nyt 5G etenee ja antaa mahdollisuuksia ties millaisiin ratkaisuihin. IoT-sovellusten (eli kerätyn datan perusteella muodostettu virtuaalimalli fyysisen maailman laitteesta, esineestä tai kokonaisuudesta), toimintaedellytykset paranevat ja kustannukset laskevat, ja kehitys kiihtyy useilla toimialoilla.

Digitaaliset kaksoset ovat IoT:n seuraava askel ja niiden vaikutus ulottuu myös IoTja AI-teknologioihin, joiden käyttömahdollisuudet laajentuvat teollisuuteen ja rakentamiseen. Kerätyn datan perusteella muodostettu virtuaalimalli eli digitaalinen kaksonen, helpottaa kunnossapitoa, suunnittelua ja tuotekehitystä.

Valtioiden välisen kovan luokan tiedustelun ja vakoilun lisääntyminen on tehnyt ihmiset varovaisiksi, ja tietoturva-aukot ovat nykyään laitteissa.  Globaalien toimitusketjujen valvonta on vaikeaa, ja hyvin piilotettu troijalainen voi olla sopivassa paikassa pitkään ennen aktivoitumista. Esineiden internet tuo myös verkkoihin uusia laitteita ja uutta liikennettä seulottavaksi. Pilvikokonaisuuden yleistyminen ja hajoaminen yksityisen, julkisen ja hybridipilven kesken on hajottanut palvelut lukuisiin pilviin, ja tämän hallinta on ICT-osastoille uudenlaista, kriittistä pilviosaamista.

Lohkoketjusovelluksia alkaa ilmestyä helpompien sopimusten ja turvallisemman digitaalisen identiteetin kautta. Esimerkiksi Arla tuo toimitusketjunsa läpinäkyväksi Maitoketju-lohkoketjusovelluksella. Mitä sitten taas koneoppimisella oikeasti saadaan tehtyä – ja mitä ei. Missä sovelluskohteissa tekoälystä saadaan konkreettista liiketoimintahyötyä? Isot trendit koneoppimisesta datan hyödyntämiseen ovat tehneet datatieteilijöistä erittäin haluttuja. Yritykset ovat epätoivoisia löytämään edes hieman ohjelmointia osaavan tilastollisen osaajan tai edes hieman datamaailmaan orientoituneen ohjelmoijan.

 Millaista maailmaa luomme teknologialla? Usko parempaan huomiseen on saanut kolhuja, kun on nähty, miten teknologian vaikutukset voivat olla demokratian, ihmisoikeuksien, vähemmistöjen ja hyvinvoinnin kannalta myös haitallisia. Teknologia-alalla etsitäänkin nyt merkityksellisyyttä ja digitaalisen tulevaisuuden kehitys joutuu miettimään eettisiä pelisääntöjä. Digitaalinen hyvinvointi laajenee elämäntavaksi, jossa halutaan siirtyä pysyvään, kestävämpään digielämään. Ihmiset etsivät tasapainoa digitaalisen ja analogisen maailman välillä, sekä työtapoja, joissa molempien parhaat puolet saadaan käyttöön. Vastuullisten yritysasiakkaiden vaatimukset alihankintaketjulle heijastuvat myös it-toimittajiin. Akkujen ja elektroniikkakomponenttien harvinaiset maametallit hupenevat ja kierrätys on pakko ottaa jo vakavasti. Ilmastonmuutoksen myötä sähkösyöpöt datakeskukset etsivät uusia keinoja tehokkuuteen

 Anturien ja lisätyn älyn myötä työtilat oppivat käyttäjiensä rytmit ja mieltymykset. Automaattisesti käyttäjien ja vuorokaudenajan mukaan säätyvä valaistus, äänimaailma tai lämmitys parantavat viihtyvyyttä. Automaattiset tilavaraukset tai kuvantunnistukseen perustuva pääsynhallinta tuovat tehokkuutta. Uutena trendinä mainittakoon immersiiviset tilat eli käyttäjän virtuaaliseen todellisuuteen upottavat, erittäin realistisen tuntuiset tilat. Kokemuksellisen digitaalisen esittämisen teknologiat esim. museoissa, keräävät ihmiset yhteisen elämyksen äärelle. Virtuaalitodellisuus ei siis välttämättä eristä ihmisiä toisistaan.

 Kämmeneen mahtuvan laitteen rajat tulevat vastaan. Kapeamman käytön älylaitteet ovat tulossa. Älykorut -kuten Oura, älyvaatteet tai älykuulokkeet keskittyvät helppokäyttöisyyteen. Käyttäjän data siirretään sitten pilven kautta isompaan laitteeseen. Koneet ja ihmiset tekevät yhä enemmän yhteistyötä. Eksoskeletonit eli ulkoiset tukirangat ovat jo nyt auttamassa tehdastyöntekijöitä painavien asioiden nostamisessa. Toistaiseksi kyse on passiivisista tukirangoista, mutta voimanlähteiden kehittyessä on lähivuosina odotettavissa jo uudenlaisia ihmisen voimaa ja kestävyyttä dramaattisesti lisääviä voimapukuja.

 Oliko tässä nyt sitten jotakin yllättävää? Ei. Vaikka toisaalta, kunpa työpaikallani saataisiin ilmastointia nyt ensin vaikka vähän pienemmälle...

 http://uutiskirje.dna.fi/res/sibbe/DNA_WP_teknologiatrendit_2019.pdf

[we-coolnutstudent-us-blog]

5G-teknologia tulee ja mullistaa

Tietotekniikan professorin mukaan esineiden internetiin kytketyt laitteet aiheuttavat yhteiskunnallisia riskejä. Annettuja esimerkkejä ovat robotit, jotka leikaavat potilaita sairaalassa tai esimerkiksi itseohjautuvat autot. Lapsen taistellessa virtuaalihirviötä vastaa lisätyn todellisuuden lasit päässään ja äidin urheillessa bioanturit ranteessa. Kaikkia näitä yhdistää seuraavan sukupolven mobiiliverkot, joista 5G-mobiiliverkko on jo tätä päivää. Viiden sukupolven mobiiliverkko tulee mahdollistamaan ennennäkemättömiä palveluita ja teknologioita käyttöömme. Teknologian käyttöönotto on jo menossa ja kestänee joitakin vuosia.

5G teknologian myötä automaatio ja etäohjaus lisääntyvät. Ensimmäisessä vaiheessa 5G-verkot tulevat nopeuttamaan kännyköiden ja tietokoneiden netti yhteyksiä, kun ne tuovat mobiilit laajakaistayhteydet joka paikkaan 5G-verkon peittoalueella. Tämä tukee etätyöntekemistä, mahdollistaa paremman suoratoiston sekä nopeuttaa verkkopelejä. Toinen muutos on koneiden välisen viestinnän lisääntyminen eli esineiden sekä teollisen internetin laajeneminen. Tämän taian omaisen 5G-verkon myötä kodeista alkaa tulla etäohjattavia, kun kodinkoneita yhdistetään nettiin. Myös monenlaisia muita digitaalisia innovaatioita tulee markkinoille, kuten älykengät, joilla voidaan analysoida käyttäjän astuntaa, erilaisia laitteita kuten tuotantokoneistoa kuten esimerkiksi kaivoskoneita voidaan käyttää etänä ja korjata etänä. Chilessä kaivoksessa työskentelevää louhintakonetta voi käyttää etänä, vaikka Savossa asuva henkilö.

Tällaisen tekniikan tuleminen tuo mielestäni paljon hyvää, vaarallisissa kaivosoloissa työskentelevät korvataan etäohjattavilla laitteilla ja itse koneen käyttäjä voi olla alueelta, jossa on paljon työttömyyttä. Enää ei siis tarvitsisi kaikkien ihmisten sulloutua samalla asuinalueelle vaan asuminen mahdollistuisi hieman syrjempänäkin ja työskentelyolosuhteen olisivat ehkä myös inhimillisemmät ja tasa-arvoisemmat. 5G-verkko on tässä kehityksessä välttämättömyys, se on infrastruktuuri, joka mahdollistaa kehityksen.

Mahdollisuuksien lisäksi tästä kehityksestä seuraa luonnollisesti myös riskejä. Esineiden internetiin kytketyt laitteet keräävät dataan ja liittyy suuria yhteiskunnallisia vaaratekijöitä. Myös kansalaisten oikeuksia internetissä puolustavan Electric Frontier Finland on huolissaan ihmisten yksityisyyden kapenemisesta 5G-teknologian myötä. Internetiin kytkettyjen laitteiden ja nettipalvelujen keräämä data tallentuu pilvilaskenta-alustoille eli käytännössä datakeskuksissa sijaitseville tietokoneille ja on siten tietoturvan pettäessä alttiina väärinkäytölle. Teknologiajättejä pidetään maailman suurimpina urkintakoneistoina. Niiden keräämää dataa voidaan käyttää esimerkiksi ihmisten poliittisten kantojen manipuloimiseen kuten on jo tapahtunut esimerkiksi Brexit kampanjoinnin ja Donald Trumpin presidentin vaali kampanjan yhteydessä. Myös hybridisodankäynnin mahdollisuus kasvaa 5G-teknologian käyttöönoton lisääntyessä, kyberhyökkäysten tehokkuus lisääntyy koska esineiden nettiin kytketyt laitteet ovat haavoittuvia rikollisten ja valtiollisten toimijoiden suorittamalle hakkeroinnille. Näitä laitteita voidaan toisin sanoa käyttää tuottamaan vahinkoa.

 Lähteet:

https://yle.fi/uutiset/3-10668219

http://www.finnet.fi/mita-5g-tarkoittaa-tavallisen-kayttajan-tai-kodin-kannalta/

https://www.is.fi/aihe/5g/

e 6

[lissuihmettelee-blog]

Palvelusi digitalisoituvat, oletko valmis?

Miltä tuntuisi terveyskeskuksessa jonottamisen sijaan tehdä terveystarkastus kotosalla itsekseen niin, että tuloksesi välittyisivät digitaalisesti suoraan lääkärillesi, joka sitten olisi sinuun etäyhteydessä esimerkiksi tabletin välityksellä? Hämeenlinnassa sellainen on jo arkea.

Palvelualojen työnantajajärjestö PALTA, teki selvityksen eri palvelualojen digitalisaation tilasta, trendeistä ja vaikutuksista työn tekemisen tapoihin vuonna 2016. Tällaisia aloja ovat mm. logistiikka, viestintä, huolto- ja kunnossapito, yritys- ja asiantuntijapalvelut, hallinto- ja tukipalvelut sekä viihde ja virkistys. Tuolloin lähes 60% palveluyrityksistä ei vielä hyödyntänyt digitalisaatiota toiminnassaan. Kuulostaa melko hurjalta.

Yksi digitalisaation tuoma trendi on Internet of things (IoT) eli esineiden internet. IoT tekee palveluistamme älykkäitä. Sillä tarkoitetaan reaaliaikaista asiakastietojen keräämistä internetin ja erilaisten älylaitteiden välityksellä. Tätä tietoa sitten hyödynnetään, myöskin älykkäästi, reaaliaikaisen analytiikan ja koneoppimisen avulla.  

Näin Elisa markkinoi omia IoT-ratkaisujaan:

Mutta hetkinen, lähestymmekö nyt uhkaavasti George Orwellin kuvailemaa ”Isoveli valvoo”-yhteiskuntaa? Jatkuva seuranta ja paikannuspalvelut eivät mielestäni ole yksityisyyden kannalta mitenkään ongelmattomia. Mitä lisäarvoa esimerkiksi kauppa saa siitä, että tietää millä hyllyillä asiakkaat milloinkin hengailevat? Eikö ostohistoriassa ole jo riittävästi dataa? Eivätkä paikannuspalvelutkaan aina ole ihan aukottomia. Kuinkakohan monta kertaa HSL:n reittisovellus on paikantanut minut väärälle kadulle? Vähintään pari-kolme kertaa viikossa. Tarkoittaako tämä kaupassa sitä, että kaupan sovellus paikantaa minut toistuvasti oluthyllylle, vaikka todellisuudessa olenkin lemmikkien ruokahyllyllä? No, leikki sikseen.

IoT on jo täällä. Sen hyödyntäminen palvelutoiminnassa tekee vielä tuloaan. Siihen sisältyy kuitenkin merkittäviä tietoturvariskejä, joista sekä kuluttajien että yritysten on syytä olla tarkkana.

Toisaalta, meistä kaikista kerättävän datan määrä on jo nyt niin valtava, että ongelma on pikemminkin palvelualojen kyvyissä tulkita ja hallita tätä tietoa.

Palvelualoilla puhutaan digitalisaation murroksesta (Digital Disruption). Liiketoiminta muuttuu entistä reaaliaikaisemmaksi ja läpinäkyvämmäksi. Jatkossa tarpeeton työ vähenee ja palveluita tuotetaan vain todelliseen tarpeeseen. Ongelmien ratkaisua automatisoidaan. Hinnoittelu- ja ansaintamallit monimuotoistuvat. Liiketoiminnan paikka- ja aikasidonnaisuus vähenee. Kumppanien ja verkostojen merkitys kasvaa ja kilpailu muuttuu kansainvälisemmäksi. Julkisia tietokantoja ja tilastoja pyritään avaamaan yhä enemmän yritysten hyödynnettäviksi. Kuulostaa oikeastaan aika hienolta. Kehitys kehittyy.

Tyypillisimmin palveluyritysten keräämä tieto liittyy asiakasprofiileihin, asiakkaiden palvelutarpeisiin, asiakaskysyntään ja palvelutuotannon olosuhteisiin. Palveluyritykset hyödyntävät tietoa itse mutta myös myyvät sitä eteenpäin omille asiakkailleen ja kumppaneilleen.

Pitäkää siis housuistanne kiinni Orwellin jälkeläiset, sillä nyt mennään!

Suomalaiset yritykset ovat valitettavasti monilla palvelualoilla kansainvälisiä toimijoita jäljessä ja digitalisaation integroituminen tapahtuu hitaasti. Menestyksen edellytykset ovat kuitenkin maassamme varsin hyvät. Meillä on hyvä infrastruktuuri. Tietoliikenneyhteydet ja langattomien verkkoliittymien määrä on Suomessa maailman kärkitasoa. Niin yritykset kuin kuluttajatkin hyödyntävät innokkaasti digitaalisia kanavia ja se on meille jo hyvin arkipäiväistä.

Palveluissa, ja etenkin palveluviennissä on Suomen talouden tulevaisuus. Yksityiset palvelut kattavat jo 42% Suomen kokonaistuotannosta.

Verkkopankit, KELA:n itseasiointipalvelut ja Kanta.fi ovat hyviä esimerkkejä digitalisoituneista palveluista. Kirjastot, teleoperaattorit ja esimerkiksi posti- ja logistiikkayritykset hyödyntävät digitaalisia kanavia toiminnassaan. Monien digitaalisten palveluiden käyttö alkaa olla jo itsestäänselvyys ja asiakkaat myös vaativat yrityksiltä lisää digitaalisia palveluita.

Kalasataman terveyskeskuksessa Pepper-robotti höpöttänee vielä toistaiseksi vain itsekseen, mutta jatkossa robotit voivat hyvinkin olla merkittävä osa myös terveydenhuollon- ja hoivapalvelujen arkea.

Digitulevaisuutta siis odotellessa.

[psploki]

ISO data

Näin digitalisaation kulta-aikana mediat vilisevät täynnä erilaisia trendisanoja, kuten ”Big Data”, ”Pilvipalvelut” ja ”Internet of Everything”. Lähes jokainen on varmaan tässä vaiheessa jo törmännyt näihin termeihin, mutta tiedätkö mitä niillä tarkoitetaan?

Ihmiset käyttävät jatkuvasti enemmän erilaisia älylaitteita ja digitaalisia palveluita, jotka keräävät käyttäjästä dataa. Jo yksi laite, kuten vaikkapa älykello voi tuottaa gigatavuittain dataa päivässä. Yhä useammin uudet laitteet sisältävät erilaisia sensoreita, jotka keräävät jatkuvasti enemmän ja enemmän dataa niin käyttäjästä, kuin tämän ympäristöstäkin. Harva välttämättä edes tietää, kuinka kattavasti erilaiset laitteet ja palvelut keräävät dataa niiden kuluttajille yksinkertaiseksi tehtyjen käyttöliittymien taustalla.

Koska datamäärät ovat valtavia, niin niiden varastoimisessakin on siirrytty ns. pilvipalveluihin, joka käytännössä tarkoittaa, että laitteen keräämä data tallennetaan jonnekin muualle, kuin paikalliseen laitteeseen. Tämä tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia hyödyntää dataa, mutta samalla myös on herättänyt etenkin viime aikoina paljon keskustelua tietoturvaan ja yksityisyyteen liittyvistä asioista.

Big data yksinkertaistettuna tarkoittaa nimensä mukaisesti suurta määrää tietoa ja tietovirtaa eri muodoissa. Datan lähteitä voi luokitella eri tavoilla ja jakaa esim.

”Digitaaliseen todellisuuteen”, johon kuuluvat esim. some ja internet

Fyysiseen todellisuuteen, johon kuuluvat erilaiset sensorit ja ”esineiden internet”, jotka keräävät tietoa ympäristöstään

Saatavilla olevat datavarannot, johon sisältyy esim. avoin data & datamarkkinat

Koska kerätyt tietomäärät ovat valtavia, niin kerätyn tiedon erittely ja jalostaminen on tärkeää, jotta tietoa saadaan hyödynnettyä tehokkaasti. Turha data seulotaan pois ja kiinnostuksen kohteena oleva data kaivetaan esiin mm. tilastotiedettä ja erilaisia algoritmeja käyttämällä. Pitkälle kehittyneistä algoritmeista käytetään usein jo nimitystä ”tekoäly”, joka tehostaa tiedonkäsittelyä huomattavasti. Jalostettua tietoa sovelletaan erittäin laajasti, esim. asiakaskäyttäytymisen tutkimiseen, markkinointiin, päätöksenteon tueksi, toiminnan tehostamiseen ja kehittämiseen, innovoinnin apuna jne.

Tiedon hyödyntämisen edistyessä ja yhä enemmän korostuessa myös yhteistä hyötyä tuottavassa toiminnassa on yleistynyt myös ns. avoin data. Se on nimensä mukaisesti kaikille avointa tietoa, jota kaikki voivat hyödyntää haluamallaan tavalla. Esimerkiksi tutkimusten tekemisessä on erittäin suuri hyöty päästä käsiksi suuriin tietomääriin.

HRI (Helsinki Region Infoshare) on esimerkiksi yksi avoimen datan palvelu. Sieltä pääsee käsiksi pääkaupunkiseudun kaupunkien tuottamaan ja keräämän julkiseen tietoon, jota on erittäin moneen lähtöön ja monenlaisissa formaateissa. Myös yritykset voivat hyödyntää tietoa kaupallisesti ja tutkimusten mukaan avoimen tiedon saatavuus parantaa myös yritysten kilpailukykyä.

Suuret tietomäärät jatkavat kasvamistaan ja sen hyödyntämiseen avautuu jatkuvasti uusia mahdollisuuksia ihan vain uteliaiden mielienkin tutkiskeltavaksi. Oletko pohtinut miten voisit itse hyödyntää tätä valtavaa tiedon määrää, vaikkapa omien mielenkiinnonkohteiden paremmin ymmärtämiseksi tai tukena omia valintoja tehdessä, vaikkapa sijoittamista ajatellen?

 HRI:n esittely slide.

Big datasta enemmän.

[piaruokam-blog]

Data resurssina

Mitä on avoin data?

Avoindata.fi -sivuston mukaan avoin data on julkishallinnon, organisaatioiden tai yritysten tuottamaa tai niille kertynyttä julkista koneluettavaa tietoa, jota voivat kaikki vapaasti käyttää ja hyödyntää, kunhan mainitsee aineiston alkuperäisen lähteen. Avoin data sisältää tilastoja, taloustietoja, karttoja, kuvia, videotallenteita ja 3D - malleja. Avoindata.fi - verkkopalvelusta löytää ministeriöiden, virastojen, valtion laitosten, maakuntien, kuntien, yritysten, yhdistysten ja yksityishenkilöiden julkaisemia tietoaineistoja. Tietoaineistojen sisällöstä vastaa aineiston julkaisija. Avoin data eroaa julkisesta tiedosta siten, että julkinen tieto on kaikkien luettavissa, kun taas avoimen datan tietoja kansalaiset ja yritykset voivat käyttää omiin tarkoituksiinsa tasavertaisesti julkishallinnon kanssa. 

Mitä on Big Data?

Tietoyhteiskunnankehittämiskeskuksen eli TIEKE:n verkkosivuilta löytyy Big Data Forum Finland (BiFF)- sivusto. Sen mukaan Big Data koostuu tiedosta, jota kerätään lähes joka paikassa missä ihmisten tekemiset ja erilaiset, pääasiallisesti sähköiset, järjestelmät kohtaavat. Big Dataa kuvataan yleisesti kolmella V:llä: Volume, Velocity ja Variety. Termä Big Data käytetään kuvaamaan sekä kerättyä ja tallennettua tiedon määrää, että tiedon käsittelytapaa ja hyödyntämistä. Tietomassaa prosessoidaan, analysoidaan sekä visualisoidaan, jotta siitä saadaan hyödynnettävää informaatiota esimerkiksi johtamisen ja liiketoiminnan suunnittelun apuvälineeksi. 

Fyysiset älylaitteet keräävät tietoa ja aistivat ympäristöä sensorien avulla. Internetin avulla nämä älylaitteet yhdistetään kotiverkkoon tai yrityksen verkkoon. Verkkoon yhdistyneet laitteet muodostavat esineiden internetin eli IoT:n (Internet of Things). Näiden laitteiden avulla kerätyn tiedon määrä kasvaa koko ajan laitteiden määrän ja käytön lisääntyessä kiihtyvällä tahdilla. Alla iotfinland.net-sivustolta  kopioimani kuva, joka näyttää IOT-laitteiden määrän kasvuennusteen vuoteen 2020 mennessä. IOT on yksi monista lähteistä, joista Big Data syntyy. 

Kuva: iotfinland.net

Suomessa valtioneuvosto on julkaissut periaatepäätöksen datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa (19.5.2016) Valtioneuvoston Big Data strategian tavoitteena on auttaa yksilöitä, yrityksiä, hallintoelimiä ja tutkimuslaitoksia tiedostamaan datatalouden luomat mahdollisuudet. Valtioneuvosto uskoo, että datatalouden hyödyntäminen ja eri toimijoiden välinen yhteistyö luo kasvumahdollisuuksia suomalaiselle liiketoiminnalle ja elinkeinoelämälle. 

Myös EU:ssa tehdään toimia Big Datan hyödyntämisen mahdollistamiseksi. Data on listattu yhdeksi tämän päivän yritysten tärkeimmistä resursseista taloudellisten ja henkilöstöresurssien lisäksi.

Helsinki Region Infoshare –palvelu kokoaa pääkaupunkisudun avointa dataa. Sivustolla on listattuna sovelluksia, jotka hyödyntävät sitä. Alla esimerkkinä Adfore Technologies Oy:n 26.6.2018 julkaisema Tässä.fi – sovellus ja Markus Valon 11.10.2018 julkaisema Signe Branderin Helsinki - sovellus.  

Tässä.fi- sovelluksen kautta saa ajankohtaista tietoa mm. tapahtumista, tarjouksista, toimipisteistä, aukioloajoista, liikenteestä ja säästä. Latasin sovelluksen puhelimeeni sovelluskaupasta ja sovellus löytää hyvin kotini läheltä yllä mainittuja palveluita, reittihaku toimii. Mutta jostain syystä, vaikka valitsin lähimmät palvelut, sekaan tulee ilmoituksia Kokkolasta, Seinäjoelta ja Porvoosta. Pienistä bugeista huolimatta hyvä sovellus ja käytön myötä räätälöityy omia tarpeita vastaavaksi.

Kuva: hri.fi

Signe Branderin Helsinki -sovellus näyttää 50 Signe Branderin valokuvaa (n. 1900-1910) vuoden 1900 opaskartalle sijoitettuina. Erittäin mielenkiintoinen ja hyvin toteutettu. Kertoo paljon Helsingin historiasta, suosittelen tutustumaan. 

Kuva: hri.fi

Dataa voidaan hyödyntää liiketoiminnassa monin eri tavoin. Joulusesonki esimerkiksi aiheuttaa myyntipiikin monilla kaupan eri aloilla. Kauppa voi hyödyntää edellisen joulusesongin aikana kerättyä dataa. Analysoidaan oliko tavaraa liikaa vai loppuivatko tuotteet kesken. Analyysin perusteella voidaan muuttaa tulevan sesongin määriä suuntaan tai toiseen. Kun tieto jaetaan teollisuuden kanssa, voidaan kaikkien toimijoiden resurssit hyödyntää paremmin.

Tuotteiden valmistajat hyötyvät siitä, jos asiakkaat rekisteröivät ostamansa laitteet valmistajan nettisivuille. Riippuen siitä kuinka tarkkaa tietoa valmistaja kerää tai kuinka moni kuluttaja tuotteensa rekisteröi, saa valmistaja käyttöönsä liiketoimintaansa hyödyntävää tietoa. Esimerkiksi markkinoinnissa hyödynnettäviä demograafisia ja maantieteellisiä tekijöitä. Säännöllinen ja systemaattinen rekisteröinti antaa valmistajalle tietoa myös asiakkaan käyttäytymisestä, merkkiuskollisuudesta, tuotteen haluttavuudesta, tuotteen kiertonopeudesta tai tuotteen huoltotarpeesta.

Älylaitteet muodostavat automaattisesti yhteyden valmistajaan, jakavat tietoa ja hakevat päivityksiä. Sosiaalisen median kanavat omissa ehdoissaan määrittelevät omistusoikeudet käyttäjien lataamaan tietoon. 

Dataa on ja se on merkittävä resurssi. 

17.11.2018

[letsreeta-blog]

Tietoturvan vaikutus digitalouteen

Kauppalehti kirjoitti tällä viikolla verkkosivuillaan Facebookin tulosinfosta. Osakekurssi on laskenut kolmessa kuukaudessa kolmanneksen, ja artikkelissa nostetaan esille tietoturvan vaikutus osakekurssin laskuun. Facebook yhtiönä ei tarkoita vain Facebook palvelua, vaan emoyhtiön omistukseen kuuluu myös Instagram ja Whatsapp. Näitä kaikkia sovelluksia käytetään pääosin mobiilissa, ja Mark Zuckerbergin (toimitusjohtaja) mukaan mobiilikäyttäjät ovatkin yhtiön tulevaisuutta, ja pian myös liikevaihtoon vaikuttava tekijä, kun valtaosa tuloista tulee mobiilista.

Nämä kaikki kolme palvelua keräävät valtavia määriä dataa käyttäjistään, kuten esimerkiksi nimiä, osoitteita, puhelin numeroita, sijainteja, kuvia, kiinnostuksen kohteita, internet-selailuhistoriaa, ja joskus myös pankkitilitietoja. Sovellus myös käyttää monesti laitteen mikrofonia ja kameraa. Tämä kaikki data on tänä päivänä erittäin arvokasta, ja sitä kerätään ja käytetään häikäilettömästi esim. kuluttajamarkkinoinnissa. Tietoturvariski on siis todella olemassa oleva riski, ja Facebookin luotettavuus on käyttäjien silmissä lähes menenetetty. Facebook pyrkii korjaamaan tilannetta antamalla tulevaisuudessa lisää valtaa hallinnoida tietojaan, mutta nähtäväksi jää, palauttaako tämä jo menetetyn luottamuksen?

Näitä kolmea, sekä muita vastaavanlaisia sovelluksia käytetään myös monella eri laitteella. Käyttäjä voi olla samanaikaisesti kirjautunut sisään puhelimellaan, tietokoneellaan sekä tabletillaan. Ongelmana tässä on, miten suojata kaikki verkkoon kytketyt laitteet, joiden tietoturvaa esimerkiksi juuri Facebook tai laitteen valmistaja ei ole miettinyt. Elisa ja F-Secure ovat aloittaneet yhteistyön, jonka tarkoitus on suojata kaikki kodin elektroniikkalaitteet yhdellä reitittimellä. Elisa on F-Securen tietoturvareitittimen ensimmäinen teleoperaattorikumppani. Tarkoituksena on siis tuoda tietoturvaominaisuudet laajakaistareitittimiin, ja näin turvata kaikki laitteet yhdellä kertaa.

Tietoturva sekä kyberuhat voivat siis vaikuttaa digitalouteen negatiivisesti tai positiivisesti. Toisaalta se laskee joidenkin yhtiöiden arvoa, kun taas toisaalta tietoturvallisuuden takaaminen käyttäjälle on suuren digitalisoitumisen myötä mahdollisuus täysin uudelle bisnekselle.

Lähteet:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/elisa-ja-f-secure-kehittavat-esineiden-internetin-tietoturvalaitetta/6706d1fe-abbd-31cb-a57c-e39f759605ab

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tietoturva-nousee-esille-facebookin-tulosinfossa-osakekurssi-on-laskenut-kolmessa-kuukaudessa-kolmanneksen/30ed22c5-13da-3e4c-b609-8f85e97617d4

[einsteinofdigitalera-blog]

Digitaalinen liiketoiminta

Digitaalisuus on nykyään kaikkialla. Nuorille sukupolville se on itsestäänselvyys jo syntymästä lähtien. Meille, ketkä ovat eläneet niin sanottua digitaalisen murroksen aikaa, se tuntuu vielä jollain tapaa normaaliin elämään integroidulle asialle. Kehitys ei ole kuitenkaan loppumassa. Jo minunkin elin aikana puhutaan luultavasti ”robottien aikakaudesta”, tai jostain yhtä absurdin kuuloisesta asiasta. 

Mikä sitten tekee digitaalisuudesta niin tärkeän osan liiketoimintaa? Tätä voidaan verrata historiassa aikaisemmin tapahtuneisiin ilmiöihin. Miksi siirryttiin kirjeistä sähköpostiin? Tai hevoskärryistä autoihin? Kehittyvää liiketoimintaa ohjaa aina sama asia: tehokkuus. Parhaiten pärjää ne yritykset, jotka pystyvät käyttämään kehittyvän ympäristön tuomia mahdollisuuksia edukseen. On tärkeää ymmärtää se, että yritys ei tarvitse omia kotisivuja, tai mobiilisovellusta siksi, että nykypäivänä ne pitää olla. Yritys tarvitsee ne siksi, että se pysty luomaan lisäarvoa ja tehostamaan omaa toimintaansa kuluttajien odottamien standardien mukaisesti, sekä parhaimmassa tapauksessa ylittää odotukset. Ketterä toiminta digitaalisessa ympäristössä on nykyään perusvaatimus. Toimintojen automatisointi, datan analysointi, oikeiden kuluttajien tavoittaminen ja läsnäolo markkinoilla ovat vain pinta raapaisu aiheesta. Totta kai on aloja/yrityksiä, jotka pärjäävät vähemmällä. Voin kuitenkin luvata hyvällä omalla tunnolla sen, että jokaisella yrityksellä on jollain tapaa mahdollisuus käyttää digitaalisuutta hyväkseen. Ikään kuin autoa ajaessa; kyllä paperikartalla perille löytää, mutta kaveri navigaattorin kanssa löytää varmasti helpommin. Terminä ”Digitalisaatio” tuntuu nykypäivänä jopa hieman kankealta. Digitalisaation kirjo alkaa olla niin laaja, että termi itsessään ei riitä kuvaamaan kaikkea tapahtuvaa. Kyse ei ole pelkästä liiketoiminnasta verkossa, vaan esimerkiksi tekoälyn hyödyntäminen ja big data ovat asioita, jotka ovat muovaamassa liiketoimintaa entistä pidemmälle.  

 Internet of Things (Iot)

 Pikkuhiljaa ollaan siirtymässä digitalisaation seuraavaan vaiheeseen: Internet of Things tarkoittaa esineiden ja asioiden digitaalista kytköstä toisiinsa. Jossain vaiheessa lähes kaikki asiat ovat jollain tapaa toisiinsa kytköksissä. Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa? Jo nyt ja ennen kaikkea tulevaisuudessa asiat ja esineet tulkitsevat ympäristöään esimerkiksi sensorien avulla ja pystyvät kommunikoimaan toistensa kanssa. Liiketoiminnassa tämä tarkoittaa sitä, että tarvitaan entistä vähemmän ihmistoimintaa automatisoitujen prosessien tueksi. Kuluttajalle tämä saattaa näkyä esimerkiksi erilaisina Smart home tuotteina. Miltä kuulostaisi esimerkiksi jääkaappi, joka täydentää itse itsensä? Tai omakotitalo, joka säästää energiakuluissa jaksollisella lämmityksellä. Esimerkiksi tulkitsemalla auton sijainnista milloin olet tulossa kotiin, jolloin lämmitys lähtee taas päälle.

Tiivistelmä

 -        Muuttuva ympäristö luo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle

-        Tarkoitus on käyttää teknologian tuomat mahdollisuudet hyväksi

-        Yritysten täytyy olla luonteeltaan ja rakenteeltaan valmiita muutokseen

-        Muutoksen vauhti jatkuu edelleen kovana

[muymucho-blog1]

IoT = esineiden internet

Markkinointi ja Mainonta -lehti kertoi äkkiseltään varsin erikoisesta tai jopa hauskalle kuulostavasta uutuudestaan, twiittejä lähettävästä, Lontooseen asennetuista Koneen liukuportaista. Ideana on, että liukuportaat yhdistävät sensoreiden tuottamaa dataa tekoälyyn. Lopputuloksena liukuportaat tuottavat hyvin selkokielisiä ja luettavassa muodossa olevia viestejä aivan, kuin laitteella olisi omia ajatuksia. Jutussa vilahtaa myös termi IoT. Jälleen siis termi, jonka olen usein kuullut, mutta ohittanut ilman sen suurempia tuntemuksia. Ehkä tässä kohtaa on hyvä hetki paneutua hieman tähän termiin ja avata sen tuomia mahdollisuuksia yritysten toiminnassa.

IoT, Internet of Things, eli esineiden internet on normaalille kuluttajalle Suomessa saattanut vilahtaa vaikka Nokian toimitusjohtajan kertoessa johtamansa yrityksen tulevaisuudennäkymiä. Julkisuudessa on naureskeltu, että kohta jääkaappimme lähettää meille ostoslistoja tai leivänpaahdin viestittää Facebookiin. Tämä olisi tietysti mahdollista, mutta samalla voidaan pohtia, mitä lisäarvoa leivänpaahdin tuottaisi nettiin yhdistettynä? Koneen liukuportaiden twiittailun tarpeellisuudesta voidaan kuluttajien keskuudessa olla montaa mieltä, mutta mielestäni tällä uutisella haluttiin kuluttajalle nimenomaan konkreettisesti esitellä mitä tietojen yhdistämisellä saadaan aikaan. Markkinoinnin näkökulmasta nerokas kikka, jolla Kone sai maailmanlaajuista näkyvyyttä.

Esineiden internet on kuitenkin teollisuudessa täyttä todellisuutta ja tulosta tuottavaa arkea. Teollisuudessa ja yritysten toiminnassa esineiden internetistä käytetään usein teollisen internetin määritelmää. Luin taannoin nostolaitteita valmistavan ja niihin huoltoja tarjoavan suomalaisen Konecranesin vuosikertomusta. Yhtiö globaalina toimijana oli jo pari vuoden ajan hyödyntänyt esineiden internetin tuomia ratkaisuja kytkemällä asiakkaidensa laitteita omiin seurantajärjestelmiinsä. Yhtiön liikevaihdosta suuri osa tulee jo olemassa olevien laitteiden ylläpidosta ja huoltotoiminnasta. Asentamillaan teknisillä ratkaisuilla ja sensoreilla Konecranes pystyy kommunikoimaan laitteiden ja etäkäyttäjän välillä, sekä saamaan erilaisia tietoja laitteen tarpeista. Esineiden internetin avulla laitteiden toimintaa voidaan tarkastella keskitetysti etänä yhtiön valvontakeskuksesta, saada viestejä laitteen osien kulumisesta tai ennakoida huollon tarvetta. Yhtiö pystyykin esineiden internetin avulla luomaan asiakkaidensa laitteille paremman toimintavarmuuden ja nopean reagoinnin mahdollisten vikojen ilmetessä. Tällaisella toimintamallilla yritys pystyy luomaan parempaa asiakassitoutuneisuutta ja kilpailuetua muihin alan toimijoihin nähden.

Datan yhdistäminen tekoälyyn luo jatkuvasti uusia tapoja yritysten toiminnan kehittämiseen. Data ja sen hyödyntäminen on tullut jäädäkseen. Tuskin tarvitsee olla kovin erikoinen seppä todetakseen, että datan hyödyntämismahdollisuudet ovat rajattomat.

[lucianopavianiblog-blog]

Teknologian tulevaisuutta Vittulajänkältä

Microsoftin digitaalista tulevaisuudenkuvaa hahmotteleva video on tehty digitaalisia tuotteita ja palveluja valmistavan yrityksen näkökulmasta, ketunhäntä kainalossa. Siinä teknologia esiintyy luotettavana kumppanina edistämässä älykkään ja menestyksekkään ihmisen pyrkimyksiä kuin kädenjatke. Interaktiivinen käyttäjäkokemus on arkielämään integroitu normi. Tulevaisuuden teknologia on Bondin M ja Batmanin Alfred ilman karismaa. Video onkin samaan aikaan mielenkiintoinen ja mitäänsanomaton yhdessä näyttävien teknologisten tuotteidensa ja tylsän kirkkaan yltiöselkeän tulevaisuudenkuvansa kanssa.

Toista ääripäätä, tahallisen provokatiivista maailmanlopun odottajan näkökulmaa, edustaa Keiichi Matsudan ohjaama video Hyper-Reality. Siinä teknologia on päällekäyvän ärsyttävä hahmo, joka hallitsee arkea ja orjuuttaa käyttäjänsä tämän näkökulmasta kuvatussa tapahtumaketjussa. Videon päähenkilö, Juliana Restrepo, on eksistentiaalisesti eksyksissä ja etsii itseään ja havainnoi maailmaa teknologian avulla. Hänen koko todellisuutensa on hämärtynyt Virtual Reality -maailmaksi, jossa kaikki uskontoa myöten on tuotteistettu ja tärkeintä on asiakasuskollisuuspisteiden kartuttaminen. Järjestelmän kaatuessa käy ilmi, että teknologia on susi lampaan vaatteissa ja käyttäjä vain sivurooliin alistettu kävelevä lompakko. Kaaoksen ja kakofonian keinoin toteutetun videon julkilausumana on realiteettien vääristyminen. Käyttäjä on kadottanut yhteytensä todellisuuteen ja elää kosketuksissa vain virtuaalimaailmaan.

Kuvakaappaus, Hyper-Reality

Vanha kansa kavahtaa kännykkä kädessä kaupungilla kulkevia ”zombeja”. Samaan aikaan joillekin kattovalaisimen käyttäminen kosketusnäytöltä on luonnollisempaa kuin katkaisimesta. Esineiden internet ja tekoäly ovat edelläkävijöille eilispäivää, mutta 3310-kansalle utopiaa. Tuntemattoman pelkääminen on koodattuna ihmisen DNA:han ja tämän takia tekoälyn vallankaappaus onkin ollut maailmanlopun odottajien suosikkiaiheita jo jonkin aikaa.

Hyvän ja pahan rajan hämärtyminen on aiheena eräs kirjallisuuden ja elokuvan kestosuosikeista. Kaikkivoipaisuuden paradoksissa kysytään ”voiko Jumala luoda niin suuren kiven, ettei hän itsekään voi sitä nostaa?”. Voiko ihminen kehittää esineen, joka tuhoaa kehittäjänsä? Ei. Ehkä? Kyllä. Aika näyttää.

“The world doesn't change in front of your eyes, it changes behind your back.” 

― Terry Hayes, I Am Pilgrim

[digihiiri]

Sanastoa

Big data

Jatkuvasti kasvava, massiivinen data, jota ei voi täysin hallita (esimerkiksi kuluttajien somekäyttäytyminen: peukutukset, tykkäämiset)

Diginatiivi

Tällä nimityksellä kutsutaan henkilöä, joka on kasvanut digitalisaation parissa. Henkilö osaa käyttää sujuvasti digitalisaatiota ja laitteita. 

Digitalisaatio

Digitekniikan lisääntyminen arjen/palveluiden/yrityksien toiminnoissa.

E-commerce

Suomennettuna verkkokauppa, eli kauppa verkkoalustalla, josta voi tehdä ostoksia. 

Esineiden internet (IoT)

Toisiinsa internetin kautta verkottuneita laitteita ja antureita. Esimerkiksi älylaitteella ohjattavat valo- ja ilmastointijärjestelmät.

Lisätty todellisuus (AR)

Virtuaalisen sisällön lisääminen reaaliin todellisuuteen. Kenties tunnetuini näistä tällä hetkellä on  peli nimeltä Pokemon go.

NFC (Near Field Communication)

Lyhyen kantaman teknologia. Esimerkiksi maksukortit. 

Pilvipalvelu

Palvelimien verkosto, jonne voi ladata tiedostoja “säilöön”. Palveluiden tarjoaja vuokraa “tilaa” asiakkailleen, esimerkiksi Apple ICloud, Google drive, Dropbox.

Robotiikka

Automaattisesti tehtävää suorittavan koneen suunnittelua, kehitystä ja tutkimusta. Robotiikalla toimivia asioita voisi olla esimerkiksi robotti-imuri, erilaiset chat -robotit ja hoivarobotti. 

Tekoäly

Tietokone tai tietokoneohjelma, joka osaa itsenäisesti tehdä sille annetusta datasta tulkintaa ja valita sekä suorittaa sen avulla erilaisia toimintoja.

Virtuaalivaluutta

Internetissä käytettävää valuuttaa (tunnetuin näistä Bitcoin), jolla voi ostaa verkossa tuotteita tai palveluita.

Lähteet:

https://kokokansandigi.fi/digisanasto-a-o/#b

[digirobert]

5G on iso harppaus

3G oli aikanaan mullistava, koska se mahdollisti internetsivujen sujuvan selailun ja heikkolaatuisempien videoiden katsomisen. Se mahdollisti käytännössä älypuhelimet. 4G ei ollut niinkään mullistava, vaikkakin se oli tuntuva parannus 3G:hen, esimerkiksi vieläkin sujuvampien internetsivujen selailu sekä parempilaatuisten videoiden katsomisen. 5G on ehkä 3G:hen verrattavissa oleva harppaus, se tuo kokonaan uusia mahdollisuuksia.

Vaikka 5G on noin 10 kertaa nopeampi kuin 4G, niin se ei ole sen merkittävin uudistus. Se mahdollistaa esimerkiksi 4K tai 360° videoiden katsomisen ja sujuvoittaa entisestään pilvipalveluiden käyttöä. Tätä isompi muutos on se, että 5G-verkko ei ole niin ruuhkainen kuin 4G, siellä on paljon enemmän tilaa eri laitteille. Se on hyvä asia nykyisessä käytössä, mutta se mahdollistaa täysin uudenlaisen teknologian hyödyntämistä. Kun 4G verkon yksi solu tukee maksimissaan 6000 IoT-laitetta, niin 5G verkon yksi solu tukee jopa miljoonaa IoT-laitetta. (https://www.tivi.fi/kumppaniblogit/elisa/5-faktaa-5gsta-mita-mahdollisuuksia-uusi-teknologia-tarjoaa/8b6fed69-6a4d-4c8b-b4fc-9e607a3cc3a3).

Massiivisen esineiden internetin (IoT eli Internet of Things) avulla voidaan luoda täysin uusia palveluita. IoT-laitteita voivat olla kannettavat tietokoneet ja älypuhelimet, mutta myös hyvin pieniäkin upotettuja siruja. IoT-laitteiden määrä on ollut vuonna 2016 alle 5 miljardia, mutta Gartner on arioinut, että niitä tulisi olemaan vuonna 2020 noin 20 miljardia ja Statista on arvioinut, että niitä olisi yli 75 miljardia vuoteen 2025 mennessä. (https://thriveglobal.com/stories/the-future-of-iot-4-predictions-about-the-internet-of-things/)

Toinen täysin uusi 5G:n teknologinen ominaisuus on lyhyt ja tasalaatuinen viive. Tämän avulla syntyy uusia langattomia käyttömahdollisuuksia, esimerkiksi virtuaalitodellisuuden sujuva käyttö ja esimerkiksi ambulanssissa olevan potilaan ultraäänitutkimus voitaisiin tehdä etänä sairaalasta käsin.

Yritysmaailmassa voidaan taas käyttää 5G-verkon mahdollistaman verkon räätälöinnin, jonka avulla joillekin toiminnoille, esimerkiksi kriittisille pilvipalveluille, voidaan taata jokin riittävä datanopeus.

5G-verkon säteilyturvallisuudesta on ollut huolia, mutta ainakin Suomen Säteilyturvakeskuksen mukaan ei ole tiedossa, että siitä olisi merkittävää vaikutusta turvallisuudelle verrattuna nykyisiin tukiasemiin. (https://www.stuk.fi/aiheet/matkapuhelimet-ja-tukiasemat/matkapuhelinverkko/5g-verkon-sateilyturvallisuus)

Suomessa Tampereella avattiin maailman ensimmäinen 5G-verkko tuotantokäyttöön ja 5G-verkkoja on Suomessa isoimmissa kaupungeissa. Suomi on edelläkävijä USA:n, Kiinan, Japanin ja Etelä-Korean kanssa. Eurooppa on yleisesti vähän jäljessä. Esimerkiksi Elisa myy 1000 Mbit/s nopeuden 5G-liittymää 44,90€ hinnalla kun 100 Mbit/s 4G-liittymän hinta on 29,80€. (https://elisa.fi/kauppa/nettiliittymat/mobiililaajakaista/Saunalahti-Mobiililaajakaista-5G-1000M). Joten hinta on kohtuullinen huomioiden, että nopeus on 10 kertainen. Toisaalta 5G on vielä aika rajatulla alueella käytössä, joka pitää huomioida jos harkitsee liittymän hankkimista.

[ananalogguyinadigitalworld]

Digitaalinen tulevaisuus

Tulevaisuuden ennustaminen ei ole helppoa. Suurin osa parhaistakin ennustuksista lentävistä autoista ja muista tulevaisuuden ihmeistä on mennyt pieleen maailmanlopun ennustusten onnistumisprosentilla. Tulevaisuuden visiointia pienemmällä aikavälillä tehdään paljon ja onnistumisprosentit ovat huomattavasti parempia. Yrityksen luovat uusia tuotteita konseptituotteita ja esineiden internet on kaiken tämän keskiössä.

 Esineiden internet

Esineiden internetissä on kyse fyysisistä laitteista, jotka pystyvät aistimaan ympäristöään ja viestimään tai toimimaan aistimansa perusteella älykkäästi. Yleisimpiä kategorian tuotteita ovat etäluettavat sähkömittarit, jotka lähettävät datan kulutuksesta suoraan sähköyhtiölle. Nerokkaita ideoita ja uusia tuotteita tulee kuitenkin jatkuvasti lisää markkinoille. Esimerkiksi suomalainen yritys Enevo kehitti jäteastioihin kiinnitettävän anturin, joka ilmoittaa roska-autolle pitääkö astia tyhjentää vai ei. Näin roska-auto säästää aikaa, rahaa ja energiaa. Esineiden internet voi kasvaa nopeallakin ajalla scifielokuvamaisiin sfääreihin, eikä loppua ole näkyvissä.

 Digitaalisen tulevaisuuden uhkakuvat

Yksityisyys! Mikään ei ole pyhää ja kaikki on myynnissä. Google ja kumppanit tietävät missä liikut mitä teet, mitä ostat, kenen kanssa olet tekemisissä. Monien mielestä yksityisyydellä ei ole väliä ja hyvät puolet ovat huonoja suurempia. Jakamalla tietosi erinäisille yrityksille saat kuitenkin sinulle personoituja mainoksia, saatat jopa hyötyä ja tarttua johonkin tarjoukseen. Kaikilla ei ole salattavaa, mutta kaikilla pitäisi olla oikeus omaan yksityisyyteen.

 Esineiden internetin myötä valvonta ja data lisääntyy erittäin paljon ja yksityisyyden turva, sananvapaus ja tätä myötä myös oikea demokratia on uhattuna. Kauhuskenaarioihin ei kuitenkaan kannata ajautua ja digitaalinen tulevaisuus tapahtuu, halusimme sitä tai emme. Yrittäkäämme siis tehdä siitä parhaan mahdollisen version.

 “If you want to keep a secret, you must also hide it from yourself.”

― George Orwell, 1984

 Lähteet

https://yle.fi/uutiset/3-8302027

https://fi.wikipedia.org/wiki/Esineiden_internet

http://www.visualcapitalist.com/much-personal-data-worth/

https://www.ted.com/talks/mikko_hypponen_how_the_nsa_betrayed_the_world_s_trust_time_to_act#t-109304

[thisisjasmiina-blog]

Mikä alusta, auton alusta vai alle laitettava alusta?

Digiaika muokkaa käyttämäämme sanastoa joka päivä ja digitalisaation sanasto kytkeytyy laajasti eri teemoihin, niin on hyvä ymmärtää niiden tarkoitus. Yritykset ja varsinkin media käyttävät sanastoa joka päivä, jolloin ilman asiantuntemusta koko tiedon pointti saattaa mennä monilta ohi ja asia ymmärretään väärin. Luodaan ymmärrystä yhdessä sähköisen liiketoiminnan terminologiaan.

Alusta on digitaalinen paikka, tietotekninen järjestelmä, jossa mahdollistetaan vuorovaikutus eri toimijoiden välillä tuottaen lisäarvoa toiminnalle.

Alustatalous on liiketoimintamalli, jossa tarjotaan alusta asiakkaiden käyttöön kaupallisessa tarkoituksessa esimerkiksi Amazon.com.

API-taloudessa ohjelmistorajapinnoilla on keskeinen merkitys liiketaloudessa ja sen kautta voidaan avata liiketoimintaprosesseja tai dataa muiden käyttöön.

Avoin data on esimerkiksi yritykselle kertynyttä jalostamatonta tietoa, joka on avointa myös ulkopuolisten käyttöön. Alustataloudessa hyödynnetään avointa dataa laajempien arvoverkostojen luomisessa.

B2B eli business-to-business, tarkoittaen yritysten välistä toimintaa, oli se sitten myyntiä, markkinointia tai verkkokauppa.

B2C eli business-to-consumer, tarkoittaen yritysten ja kuluttajien välistä toimintaa.

B2D markkinointi on toimintatapa, jossa tarjotaan ohjelmistorajapintoja kehittäjäystävällisessä muodossa, jotta niiden käyttöönottoa lisättäisiin

Beta tarkoittaa yleensä kokeiluversiota, joka tarvitsee käyttäjäkokemusta ennen sen julkaisua, jotta voidaan optimoida sen toimintoja käyttäjäystävällisemmiksi.

Big data eli massadata, joka on muodoltaan vaihtelevaa ja jatkuvasti lisääntyvää. Termi pitää sisällään myös kyseisen datan keräämistä, säilyttämistä, jakamista, etsimistä, analysointia ja esittämistä tilastotiedettä ja tietotekniikkaa apuna käyttäen.

C2C eli consumer-to-consumer, tarkoittaen kuluttajien välistä toimintaa.

Call to Action (CTA) on konversio-optimoinnin työkalu, jossa esimerkiksi kuvan tai linkin avulla ohjataan kävijä tekemään haluttu toimenpide, klikkaamaan linkkiä tai nostetaan huomiota.

Datatalous on digitaalisen tiedon hyödyntämistä kaupallisessa merkityksessä.

Digitaalinen jalanjälki tarkoittaa sitä, miten me tai yritykset näkyvät digitaalisessa maailmassa.

Disruptio eli häiritsevä innovaatio tarkoittaa ilmiötä, joka haastaa perinteiset toimijat ja toimintatavat eli murretaan vanha toimintamalli. Innovaatio on yleensä teknologiaan pohjautuva esimerkkinä AirBnB.

Esineiden internet eli IoT tarkoittaa sitä, että laitteet, fyysiset esineet kytketään internetiin, jolloin pystytään ohjaamaan ja mittaamaan niitä sekä keräämään dataa, jolla voidaan esimerkiksi ennustaa toimivuutta ja vikoja.

Google Analytics eli analytiikkasovellus toimii työkaluna parantamaan yrityksen verkkosivuston toimintaa, se kertoo esimerkiksi yritykselle ketkä käyttävät sivustoja, jolloin liiketoimintaa osataan kohdentaa oikeaan paikkaan.

Hakukoneoptimointi eli Search Engine Optimization (SEO) on tapa ohjata liikennettä tiettyyn verkkosivustoon luoden näkyvyyttä, siis nostetaan sivuja ylemmäs hakukoneiden tuloksissa.

Ohjelmistorajapinta (API) on väylä, jossa ohjelmistot vaihtavat tietojaan teknisesti

Pilvipalvelu tarkoittaa internetissä olevaa ohjelmistopalvelu, joka mahdollistaa esimerkikisi tiedostojen käsittelyn ja jakamisen sekä tietojen tallentamisen.

Sosiaalinen media (SOME) eli yhteisöllinen verkkopalvelu, joka perustuu käyttäjien vuorovaikutukseen. Esimerkiksi Twitter, Facebook, Instagram ja Pinterest ovat tällaisia alustoja.

Tekoäly eli keinoäly (AI) on tietokoneohjelma, jolla on kyky ajatella ja oppia sekä kykenee itsenäiseen ajatteluun kuin ihminen. Koneoppiminen on tekoälyn osa-alue, jossa luodaan ohjelmisto, joka pystyy tunnistamaan kaavoja sille syötetystä datasta eli pääsee itsenäisesti haluttuun lopputulokseen esimerkkinä hakukoneet.

Verkkokauppa eli sähköinen kauppapaikka, jossa tietotekniikan keinoin tarjotaan sekä myydään palveluita ja tavaroita tai muuta kaupallista toimintaa. Myynti on usein B2C, mutta tapahtuu myös B2C ja C2C osapuolten väillä.