#avoin osuustoiminta

[kapitaali]

Miten perustaa työntekijäomisteinen osuuskunta?

Mistä köyhä sielu voi löytää työtä työttömyyden, leikkausten ja ulkoistamisen aikakaudella? Ehkä on aika luoda oma. Itsenäinen ammatinharjoittaminen on yksi vaihtoehto, ja se voi tuntua vapauttavalta, mutta on vaikeaa tehdä kaikki itse ja löytää aikaa muulle kuin työelämälle. Työntekijäomisteinen osuuskunta on vaihtoehto itsenäisen ammatinharjoittamisen eristäytyneisyydelle ja hyväksikäytölle, joka usein liittyy perinteisiin työpaikkoihin.

Mikä on työntekijäosuuskunta?

Se on liikeyritys, jonka työntekijät omistavat, jota he valvovat demokraattisesti ja jota pyöritetään työntekijöiden hyväksi. Osuuskuntia on loputtomasti erilaisia, mikä tarkoittaa, että on monia kysymyksiä, joita kannattaa pohtia ennen oman ainutlaatuisen yritysmuodon perustamista. Muista, että olet perustamassa oikeaa yritystä, ja jos et ole koskaan aiemmin perustanut yritystä, tarvitset tukea.

Lue alta, miten osuuskunnan perustaminen tapahtuu, kysy neuvoja osuuskuntien kehittämisjärjestöiltä ja keskustele osuuskuntaystävällisten lakimiesten ja kirjanpitäjien kanssa. Tarvitset liiketoimintasuunnitelman, osuuskuntakohtaiset oikeudelliset perustamisasiakirjat ja alkupääomaa osuuskunnan rahoittamiseen. Lisäksi tarvitset järjestämissuunnitelman, jossa kerrotaan yksityiskohtaisesti, miten aiot hoitaa osuuskuntaasi osuustoiminnallisesti.

kuva: Rainbow Grocery

Ovatko työntekijäosuuskunnat uusi juttu?

Suurilla ja pienillä työntekijäosuuskunnilla on pitkä ja rikas historia Yhdysvalloissa ja kansainvälisesti. Rochdale Society of Equitable Pioneers -järjestö loi Rochdalen periaatteet vuonna 1844, ja sitä pidetään osuustoimintaliikkeen perustajana. Orjuutetut afroamerikkalaiset alkoivat harjoittaa osuustoiminnallista taloutta heti, kun heidät tuotiin väkisin Yhdysvaltoihin. Ensimmäinen Rochdale-tyyppinen musta osuuskunta perustettiin vuonna 1901 Ruthvilleen, Virginiaan.

Espanjassa toimivaan Mondragon Corporationiin kuuluu nykyään yli 90 osuuskuntaa, ja se työllistää yli 70 000 ihmistä. Italian Emilia-Romagnan alueella suurin osa 4,5 miljoonasta asukkaasta kuuluu johonkin osuuskuntaan, ja osuuskunnat tuottavat noin 30 prosenttia alueen BKT:stä. Vuonna 2021 Yhdysvalloissa oli 612 todennettua työntekijäosuuskuntaa, mutta Democracy at Work Institute arvioi määrän olevan lähempänä 1 000 osuuskuntaa, jotka työllistävät noin 10 000 ihmistä.

Miksi perustaa työntekijäosuuskunta?

Työntekijäomisteiset osuuskunnat voivat olla tyydyttävämpiä kuin ”pomolle” työskentely. Työntekijäomistajia ei pakoteta hierarkiaan, ja heillä on enemmän sananvaltaa yrityksen toimintaan kuin perinteisillä työntekijöillä. Osuuskunnan hallinnoinnista on silti vastattava, mutta työtoverisi-omistajat ovat todennäköisesti mukavampia ja ymmärtäväisempiä henkilökohtaisia tarpeitasi ja omituisuuksia kohtaan kuin minkä tahansa yrityksen keskijohto.

Saat todennäköisesti enemmän rahaa, jos jätät sijoittajat ja johtajat pois. Tyypillisillä matalapalkka-aloilla työntekijäomistajat voivat tienata moninkertaisesti siihen verrattuna, mitä he saivat työntekijöinä. Esimerkiksi Petalumassa, Kaliforniassa, Alvarado Street Bakery -leipomon työntekijät saavat noin 60 000 dollaria vuodessa – paljon enemmän kuin minimipalkalla työskentelevät. Työntekijä-omistajana irtisanominen on epätodennäköisempää, koska osuuskunnat pitävät vakaata työllisyyttä tärkeämpänä kuin lyhytaikaisia voittoja ja koska ne ovat kestävämpiä kuin perinteiset leipomot.

kuva: Box Dog Bikes

Kuinka perustaa työntekijäomisteinen osuuskunta?

Luettelo perustuu U.S. Federation of Worker Co-ops -järjestön julkaisemaan asiakirjaan).

1. Kootkaa alustava järjestäytymisryhmä ja tiedot ja selvittäkää sitten tarpeet.

Ryhmän muodostaminen

Yksi ensimmäisistä vaiheista työntekijäosuuskunnan perustamisessa on löytää muita halukkaita osallistumaan aloittajaryhmään. Jos olet muuttamassa yritystä osuuskunnaksi, sinulla saattaa jo olla jäseniä.

Tunnista ja kutsu koolle noin 5-15 ihmistä, joilla on yhteisiä tarpeita ja jotka ovat kiinnostuneita työntekijäosuuskunnan perustamisesta.

Henkilöiden olisi oltava käytettävissä viikoittaisiin tai kahden viikon välein pidettäviin kokouksiin ja pystyttävä käyttämään paljon aikaa tarvittavien tutkimusten tekemiseen.

Kartoita ryhmän taidot ja kokemukset roolien ja tehtävien arvioimiseksi.

Valitse roolit ja jaa tehtävät.

Kerää tarvittavat tiedot ja materiaalit.

Suoritetaan markkinatutkimus liiketoimintaehdotuksen elinkelpoisuuden määrittämiseksi.

Tutki osuuskunnan muuttamiseen tai perustamiseen liittyviä oikeudellisia seikkoja.

Määritä oikeudellinen rakenne: LLC vai osuustoiminnallinen yhtiö?

Päätä, mistä alkupääoma tulee:

Työntekijä-omistajilta ja/tai laina entiseltä omistajalta;

Laina pankista (kokeile pankkia, joka on myöntänyt lainaa osuuskunnille menestyksekkäästi);

Tai avustus työntekijöiden osuuskuntien perustamiseen.

2. Kokoa aloitusryhmä arvioimaan etenemistä.

Jäsenet kokoontuvat keskustelemaan, suunnittelemaan ja organisoimaan seuraavia vaiheita.

Käy läpi kaikki kerätyt materiaalit, anna aikaa keskustelulle ja äänestä sitten etenemisestä (tai siitä luopumisesta).

Valitse keskeiset päätöksentekoprosessit ja hallintorakenteet.

Perusta komiteoita, jotka työskentelevät liiketoimintasuunnitelman laatimiseksi ja rahoituksen hankkimiseksi.

3. Vie organisaatio kaupparekisteriin, luo säännöt ja käynnistä rahoitus.

Hahmottele yrityksesi tarkoitus (missio), yleiskatsaus tavaroista ja palveluista, organisaatiorakenne ja määrittele prosessi, jonka avulla uudet työntekijäomistajat voivat liittyä yritykseen.

Viimeistele kaikki lakisääteiset asiakirjat.

Varmista jäsenyys ja rahoitus.

4. Käynnistä uusi työntekijäosuuskuntasi!

Aloita toiminta avaamalla ovet ja toteuttamalla liiketoimintasuunnitelma.

Vaikka tämä kuulostaa työläältä (ja sitä se onkin), työntekijäomistajat, joiden kanssa olen keskustellut, sanovat, että pitkällä aikavälillä se on täysin sen arvoista. Alla on lueteltu resursseja, jotka auttavat sinua pääsemään alkuun, mukaan lukien työntekijöiden osuuskuntien kehittämisorganisaatiot.

Uuden osuuskunnan perustaminen voi luoda työpaikkoja — ei vain sinulle, vaan myös ihmisille, joilla ei ehkä ole koskaan ollut mahdollisuutta omistaa yritystä tai ansaita elämiseen tarvittavaa palkkaa. Työntekijäosuuskunnat ovat osa laajempaa liikettä, jonka tavoitteena on luoda demokraattinen ja oikeudenmukainen talous, joka huolehtii kaikista. Se voi alkaa sinusta ja työtovereistasi.

Linkkejä ja lisätietoa

Erilaisia osuuskuntamuotoja

Osuuskunnan perustajan opas (Osuustoimintakeskus Pellervo)

Att grunda ett andelslag (Pellervo Coop Center)

Yrittäminen osuuskunnassa (YouTube-video)

Osuuskunnan rekisteröinti (PRH)

Organisaatioita muualla:

The U.S. Federation of Worker Cooperatives

The National Cooperative Business Association

Sustainable Economies Law Center 

Canadian Worker Co-operative Federation

International Cooperative Alliance

  Lähde: https://www.shareable.net/how-to-start-a-worker-co-op

https://kapitaali.com/miten-perustaa-tyontekijaomisteinen-osuuskunta/

[kapitaali]

Mitä on avoin osuustoiminta?

Kaksi liikettä on syntynyt hiljattain, jotka ehdottavat toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja Piilaakso-henkiselle ”jakamistaloudelle”:

Alusta- ja  Avoin Osuustoiminta. Alustaosuuskunnat vastaavat digitaalisen prekarisaation kiireelliseen ongelmaan, kun taas Avoimet Osuuskunnat katsovat tulevaisuuteen ja kysyvät: Minkälaisen talouden me haluamme?

Kaksi liikettä on syntynyt hiljattain, jotka ehdottavat toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja Piilaakso-henkisee ”jakamistalouden” turmiollisille käytännöille: alusta- ja avoimet osuuskunnat.

Voittoa tavoitteleva jakamistalous yrittää omia käsitteet ja mielikuvat Yhteisvauraudelta peittääkseen identiteettinsä liikevoittoa maksimoivana deregulatorisena kartellina, joka uhkaa vaarantaa työväenliikkeiden aikaansaannokset yhteiskunnassa ja luoda suuren, taipuvaisen alaluokan: Prekariaatin.

Tämän vastavoimaksi nämä kaksi liikettä tarjoavat strategisia vasteita.

Alustaosuustalous pyrkii demokratisoimaan digitaalisten alustojen omistusta ja hallintaa, jotka yhä enemmän toimivat päivittäisessä elämissämme. Avoin osuustoiminta tutkii konvergenssejä yhteisvaurauspohjaisen vertaistuotannon ja osuustoimintamaailman yhteisvaurauden sekä sosiaalisen ja solidaarisuustalouden välillä. Avoimet osuuskunnat eivät pyri luomaan parempia Ubereita tai eettisempiä AirBnb:tä, eikä välttämättä digitaalisia. Sen sijaan ne pyrkivät enemmän suoraan ottamaan kantaa laajempiin ongelmiin kuten julkiseen liikenteeseen ja asumiseen.

Nämä liikkeet ovat yhteensopivia, mutta eri suuntauksilla. Lyhyellä aikavälillä alustaosuuskunnat ottavat kantaa digitaalisen prekarisaation kiireelliseen ongelmaan, kun taas avoimet osuuskunnat katsovat tulevaisuuteen ja kysyvät millaisen talouden me haluamme.

Avoimia talouksia määrittää neljä ei-ohjailevaa, eettistä ohjesääntöä:

Sääntömääräisesti suuntauduttu yhteiseen hyvään: Avoimissa osuuskunnissa tuotantoa ei ohjata liikevoitolla vaan yhteiskunnallisiilla ja ympäristöllisillä prioriteeteilla. Yksittäisten organisaatioiden säännöt ottavat nämä arvot huomioon kaikissa tuotannollisissa ja organisationaalisissa prosesseissa.

Luonteeltaan moniääninen: Avoimet osuuskunnat laajentavat päätöksenteon ja omistuksen yrityksen rakenteen ulkopuolelle vapauttaakseen kaikki arvoketjussa mukana olevat kontribuuttorit tai ne joihin osuuskunnan toiminta vaikuttaa. Työntekijöiden lisäksi tähän voi kuulua viereiset yhteisöt, toimittajat, asiakkaat, lastenkasvatus ja affektiivinen työ, rahoittajat jne.

Aktiivisesti yhteisvaurautta luova: Avoimet osuuskunnat eivät ole vain yhteisvaurauden muodossa, ne toimivat vastavuoroisesti isännöimällä olemassaolevaa yhteisvaurautta tai luomalla prosessin aikana uutta. Tämä voi olla digitaalista (koodi, design, dokumentaatio, juridiset protokollat ja parhaat käytännöt jne.) tai fyysistä (tuottava infra, tilojen käyttötarkoituksen suunnittelu, koneet jne.).

Monikansallinen suuntautuneisuus: Vaikka fyysinen tuotanto pidetään paikallisena ja tarveperusteisena (seuraten “Design Global, Manufacture Local”-logiikkaa), avoimet osuuskunnat jakavat tietoa ja resursseja globaalilla tasolla samanhenkisten yritysten kanssa luodakseen poliittisen ja kulttuurisen vastavoiman nykypäivän korporaatiotaloudelle.

Näiden ohjeiden kelpoisuus tulee arvioida yhteisöjen ja osuustoimijoiden reaalisten, materiaalisten olosuhteiden pohjalta.

Avoimen osuuskunnan esimerkkeihin kuuluu Enspiral, monimuotoinen yhteiskunnallisten yritysten verkosto; Fairmondo, eettinen, avoimen lähdekoodin markkinapaikka verkossa; Sensorica, uudenlaisia arvonseurannan muotoja edistävä yhteisvaurausperustaisen vertaistuotannon avoimen arvon verkosto; ja Mutual Aid Network, paikallinen osuustoimintarakenne joka tarjoaa työkaluja generatiivisille talouksille. Kaikki nämä toimivat tällä hetkellä ja ne ovat kansainvälisesti järjestäytyneet.

Avoimen osuustoiminnan pitkäaikaisen tärkeyden paremmin ymmärtämiseksi tutkikaamme kahta tämän hetken tunnusomaista piirrettä: finansialisaatiota ja dekommodifikaatiota.

Finansialisaatio kiihdyttää aitaamisen prosessia (luonnon muuttamista hyödykkeiksi ja suhteiden muuttamista maksullisiksi palveluiksi) kohti rahoituksen abstraktioita, ja lappaa varallisuutta pois reaalitaloudesta. Dekommodifikaatio näyttää, että a) tietyt hyödykkeet (musiikki, elokuvat, digitaalisesti jaeltu kulttuuri, avoimet tietosanakirjat, ohjelmistojen käyttöjärjestelmät) eivät käy helposti kaupaksi ja b) ihmiset yhä enemmän kääntyvät toistensa puoleen tarpeittensa tyydyttämiseksi aurinkoenergian, asumisen, vertaisverkkojen, keskinäisten luottojärjestelmien tai yhteisömaatalouden tuluttajina (tuottajina ja kuluttajina).

Vähentämällä työllisyyttä, palkkaa ja verotusta finansialisaatio ja dekommodifikaatio vaarantavat keynesiläisen sopimuksen, joka lepää koko sosiaalidemokratian alla. Kuitenkin, vaikka dekommodifikaatio voi olla tuhoisaa nykytaloudelle, se voi signaloida siirtymästä niukkuusperustaisesta taloudesta kohti runsautta. Tässä kohtaa avoimet osuuskunnat astuvat mukaan kuvioihin: asettamalla yhteistekemisen elinkeinojemme luonnin keskelle, me pyrimme vähentämään riippuvuutta markkinoista, palkoista ja valtiosta tarjoamalla yhteisövetoisia, joustavia vaihtoehtoja.

Yhteisvaurausperustaisen vertaistuotannon periaatteet, joita sovelletaan hajautettuun valmistukseen ja avoimeen osuustoimintaan, tarjoavat pilkahduksen taloudesta joka voisi olla ja on vaivannäön arvoinen. Vaikka me emme voi varmasti ennustaa miltä laajempi, generatiivinen P2P-talous näyttäisi, me ehdotamme että sitä luonnehtii:

Runsaus: Suljetut liiketoimintamallit perustuvat keinotekoiseen niukkuuteen. P2P-taloudet tunnustavat luonnollisen runsauden, joka löytyy digitaalisesti jaettavasta tiedosta, ja jakavat sitä kansainvälisesti. Yhteiskunnallisesti tuottava tieto tulee avoimesti mahdollistamaan uusia tiedontuotannon syklejä.

Avoimuus: Toisin kuin hintasignalointi tai keskussuunnittelu, P2P-talous priorisoi läpinäkyvyyttä, keskinäistä koordinaatiota ja avoimia toimitusketjuja. Mikä on lopputulos? Sopeutuva ja verkottunut tuotantomuoto, joka perustuu aitojen tarpeiden reaaliolosuhteisiin, sen sijaan että ne perustuisivat pääoman vaatimuksiin ylituotannosta, haaskauksesta sekä boom&bust-sykleistä.

Hoivatyö: Työvoiman erikoistamisen aikaansaaman työvoiman jaottelun pakottamisen sijaan, avoimet osuuskunnat voivat tarjota työkaluja dynaamiseen ja joustavaan osallistumiseen, vapauttaa kaiken tyyppiset kontribuutiot talouden arvoketjussa. Tähän kuuluu lastenkasvatus ja affektiivinen työ, joka jää nykytaloudessa jatkuvasti näkymättömäksi.

Vastavuoroisuus: Copyleft-lisensointi mahdollistaa monikansallisille yrityksille yhteisvauraussisällön kaupallistamisen, mikä asettaa osuuskunnat ja yhteiskunnalliset sekä solidaarisuusyritykset kilpailulliseen altavastaajan asemaan. CopyFair-lisensointi vahvistaa kommonerien taloudellista mukautuvaisuutta sallimalla heidän kapitalisoida sisältöä ja samalla jakaa sitä täydellä teholla sekä vaatia vastavuoroisuutta (tai rahamaksuja) voittoa tavoittelevilta tahoilta.

Yhteiset resurssivarannot: Tuotantomuotomme, joihin kuuluu tieto ja tuotantokapasiteetti, voidaan keskinäistää ja ne voivat olla kaikkien arvontuottajien yhteisomistuksessa. Strategiat kuten Avoin Osuustoiminta ja Hajautettu Valmistus voivat vahvistaa yhteisomistusta ja yhteishallintaa ja auttaa luomaan todellista Yhteisvauraus-Avunantotaloutta, jota määrittää tehokkaampi resurssien käyttö, esim. yhteinen data tai valmistustilat.

Tulevissa artikkeleissa tutkitaan sitä miten yhteisvaurausperustaisen vertaistuotannon, hajautetun valmistuksen ja avoimen osuustoiminnan logiikat voivat tarjota työkaluja yhteisvauraussiirtymän toteuttamiseksi, mitä voidaan soveltaa taloudellisiin, poliittisiin ja yhteiskunnallisiin suhteisiin ja tavoitteisiin. Erityisesti me tarkastelemme P2P/yhteisvaurauskehityksen roolia kansalaisten edistämässä politiikassa.

Commons Transition Primer: From Platform to Open Cooperativism

Commons Transition: Open Cooperativism Definition, Stories on Open Cooperativism. See also David Bollier’s and Pat Conaty’s Open Coops report

P2P Foundation Blog: Cooperativism in the digital era, or how to form a global counter-economy. Stories on Open Cooperativism and Sustainable Livelihoods; P2P business models; Platform Cooperativism

Commons Transition Wiki: For additional resources see our Open Coops Category

P2P Foundation Wiki: For documentation on Open and Platform Coops, see our Cooperatives Section and dedicated sections on Open and Platform cooperativism, Open Company Formats, Open Business Models and P2P Solidarity

Video: An Introduction to CopyFair Licensing

Lähde:

http://bit.ly/2VuOJIO

from WordPress http://bit.ly/2YEhVzd via IFTTT

[kapitaali]

Näin siirryt yhteisvaurauteen: 5 vinkkiä

Yhteisvauraus, ideana ja käytänteenä, on syntynyt uutena sosiaalisena, poliittisena ja ekonomisena dynamiikkana. Markkinoiden ja valtion lisäksi yhteisvauraus on yhteiskunnallisen järjestäytymisen väline.

Yhteisvauraus on jaettu resurssi jota hallinnoi yhdessä sen käyttäjäyhteisö, kyseisen yhteisön luomien sääntöjen ja normien mukaan. Yhteisvaurauteen kuuluu luonnonlahjojen, kuten veden ja maan, lisäksi myös yhteiset varat tai luova työ, kuten kulttuuri ja tieto. Yhteisvauraus on käsite ja käytänne joka on tasaisesti kasvattanut huomiotaan. Yhteisvaurauden juuret ovat syvällä ihmiskunnan historiassa, ja on vaikeaa päästä yksittäiseen määritelmään joka kattaisi laajan kirjon potentiaalia yhteiskunnalliselle, taloudelliselle ja poliittiselle muutokselle.

Yhteisvauraus ei ole resurssi, sen ympärille kokoontuva yhteisö eikä sen hallinnoinnin protokollat, vaan dynaaminen interaktio kaikkien näiden elementtien välillä. Wikipedia toimii esimerkkinä, sillä on resurssi (yleistieto), yhteisö (kirjoittajat ja toimittajat) sekä joukko yhteisön luomia sääntöjä ja protokollia (Wikipedian sisältö- ja editointiohjeet).

Joten miten saavutamme siirtymän yhteisvaurauteen?

1) Yhdistä resursseja varantoon silloin kun mahdollista

Yhteisvaurauteen perustuvan vertaistuotannon yhteisöt ja niiden myötävaikuttamiseen perustuvat tekniset tuotantojärjestelmät voidaan kuvata avoimiksi myötävaikuttaviksi järjestelmiksi, joita välitetään useiden filttereiden läpi korkeatasoisten kontribuutioiden takaamiseksi. Tämä sallii kommonerien vapaasti myötävaikuttaa yhteen tai useampaan heidän haluamaansa yhteisvaurauteen.

Sekä materiaalisten että immateriaalisten resurssien poolaaminen on ykkösprioriteetti. Tämä kapasiteetti poolata tuottavaa tietoa on olennainen ominaisuus ”kilpailullisen” ja ”osuustoiminnallisen” edun saamiseksi. Varantoon yhdistäminen — tai toisin sanoen “yhteisvauraus”  — tulisi olla tuottavan ja yhteiskunnallisen järjestelmän keskiössä.

2) Ota vastavuoroisuus käyttöön

Keskinäisen koordinaation ominaisuudet yhteisvaurauteen perustuvalla vertaistuotannolla ovat osoittautuneet varsin menestyksekkäiksi digitaalisen yhteisvaurauden tuottamisessa, mutta niiden luontainen ei-kilpailijastatus (eli ei-loppuunkulutettavissa, helppo toisintaa ja jaella) ei jaksa kantaa fyysiseen tuotantoon asti, jota karakterisoi loppuun kuluvat varat, mm. ihmistyö. Jotta taattaisiin näille varoille hyvinvointi ja jatkuvuus, materiaalinen tuotanto vaatii vastavuoroisuuden periaatetta, ja tapa jolla se varmistetaan on edistää Avointa Osuustoimintaa. Aivan kuin ekosysteemi, talous ei ole eristetty systeemi. Avoin Osuustoiminta pyrkii vapauttamaan kaikki osallistujat taloudellisessa arvoketjussa, ei ainoastaan ne jotka ovat osuuskunnan jäseniä. Tähän kuuluu affektiivinen ja lastensaantiin ja -hoitoon liittyvä työ, yhteisvaurauden luonti ja muut tällä hetkellä ”näkymättömäksi tehdyt” työn muodot. Tämä voidaan saavuttaa avoimilla myötävaikuttavilla kirjanpitojärjestelmillä, avoimilla toimitusketjuilla ja yhteistyösuunnittelulla, sekä fyysisten resurssien yhdistämisellä varannoiksi, erityisten omaisuuden hallintojärjestelmien kautta (jossa kaikki myötävaikuttajat ovat mukana jäseninä sekä omistajina).

3) Siirry uudelleenjakelusta esijakeluun ja voimaannuttamiseen

Me tarvitsemme jotain hyvinvointivaltion uudelleenjakelulogiikan yli menevää; me tarvitsemme valtion joka loisi sen myötävaikuttaville kansalaisille olosuhteet luovalle autonomialle. Tämä vaatisi resurssien esijakelua tapahtuneen uudellenjakelun sijaan. Yhteisvaurauteen perustuvan vertaistuotannon ekosysteemi, kuten yllä on kuvattu, koostuu tuotantoyhteisöistä, yrittäjäkoalitioista ja ”johtavina” instituutioina toimivista yleishyödyllisistä yhdistyksistä. Laajemmalle yhteiskuntaan laajennettuna tämä struktuuri antaa tuottavalle kansalaisyhteiskunnalle vision joka kontribuoi yhteisvaurauteen. Tätä tukisi pääasiallisesti generatiivinen yhteisvaurauden ympärille lisäarvoa luova markkina ja sitä suojaisi partnerivaltio, jossa julkishallinnon viranomaiset ovat ylläpitävässä roolissa suoran kansalaisarvon luonnissa.

Partnerivaltio kansalaisoikeuksien myöntäjänä fasilitoisi myös kaikkien kansalaisten myötävaikuttamiskykyjä. Se voimaannuttaisi ja mahdollistaisi suoran arvonluonnin kansalaisyhteiskunnassa luomalla ja ylläpitämällä infrastruktuuria yhteisvaurauteen pohjautuville vertaistuotannon ekosysteemeille. Sellainen valtiomuoto tulisi olla se joka asteittain kuroisi umpeen juovan kansalaisyhteiskunnassa ottamalla käyttöön radikaalin demokraattisia ja jopa rotationaalisia käytänteitä.

Kapitalismin pitäessä eriarvoisuutta bisneksen teon hintana ja jättäen sen lieventämisen epätehokkaalle valtiolle, yhteisvaurauslähestymistapa perustuu alunalkaenkin reiluuteen. Tavoite on sisällyttää distributiivisia tekoja generatiivisten yritysten toimintatapaan ja niiden suoran yhteisvauraussuhteen kautta.

Partnerivaltiolähestymistapa ottaisi hyvinvointivaltiomallin mukaan, ha ylittäisi sen eikä vastustaisi sitä. Se säilyttäisi solidaariset hyvinvointivaltion toiminnot, mutta eliminoisi niiden kansalaisille toimittamisesta syntyvän byrokratian. Yhteiskuntalogiikka siirtyisi omistuskeskeisyydestä kansalaiskeskeisyyteen, ja valtion byrokratiaa purettaisiin julkisten palveluiden sekä julkishallinnon ja yhteisvaurauden välisten kumppanuuksien kautta.

4) Alista kapitalismi

Kapitalismin alla markkinat ovat vallitsevina ja kaikki tuntuu olevan hyödykkeellistettyä. Kapitalismi on välistä vetävä, liikevoittoa maksimoiva suhde. Se hyväksikäyttää työntekijöitä ja ahmii vapaiden ja avointen ohjelmistojen sekä avoimen designin työntekijöiden vapaata työvoimaa, samalla kun se kannibalisoi luonnon antimia. Mutta onko tavoite päästä markkinoista eroon kokonaan? Markkinat jatkaisivat olemassaoloa yhteisvaurauteen perustuvassa yhteiskunnassa, mutta ne olisivat pääosin generatiivisia nykyisen välistävedon sijaan. Tällä me tarkoitamme, että markkinat palvelisivat kommonereja. Yhteisvaurauteen perustuvaan vertaistuotantoon osallistuvat kamppailevat nykypäivänä elannosta heidän tuottaessaan yhteisvaurautta. Samalla kun partnerivaltio voisi tukea heitä perustulon ja tukien avulla, kommonerit voisivat luoda myös uusia markkinatoimijoita fasilitoimaan heidän kontribuutioidensa kestävyyttä, ja sallia heidän jatkaa yhteisvaurauteen myötävaikuttamista.

Yksi tapa saavuttaa tämä on CopyFair-lisenssejä käyttämällä. Tässä lähestymistavassa tiedon vapaa jakaminen — immateriaalisen yhteisvaurauden universaali saatavuus — säilytetään, mutta kaupallistaminen tapahtuu vastavuoroisuuden ehdolla kapitalististen markkinoiden ja yhteisvaurauden piirien välillä. Tämä lähestymistapa mahdollistaa yhteisvaurauteen suuntautuneiden ekosysteemien yrittäjäkoalitioiden tuoda immateriaalisia (ja lopulta materiaalisia)  resursseja yhteen varantoihi kaikkien osallistujien hyödyksi.

Yhteisvaurauspohjaiset vastavuoroiset lisenssit (Commons Based Reciprocity Licenses, “CopyFair” licenses) tarjoavat lisensoidun materiaalin vapaan ja rajoittamattoman käytön yhteisvaurauden sisällä samalla kun vastustetaan liikevoittoa maksimoivien toimijoiden vastavuorotonta anastamista, elleivät nuo toimijat sitten kontribuoi yhteisvaurauteen lisenssimaksuin tai muilla tavoin. Ensimmäinen toimiva esimerkki CopyFair-lisenssistä on Peer Production License, joka käytännössä on haarauma Creative Commons Non-Commercial License’sta joka sallii työntekijäomisteisten osuuskuntien ja muiden ei-hyväksikäyttävien tahojen kaupallistaa lisensoitua sisältöä samalla kun kielletään tämän käyttö välistä vetäviltä korporaatioilta.

5) Organisoidu paikallisella ja globaalilla tasolla

Edistysmieliset koalitiot urbaaneilla, alueellisilla ja kansallisilla tasoilla tulisi kehittää käytänteitä ja lakeja jotka kasvattavat kansalaisten autonomian kapasiteettia ja uusia taloudellisia yhteisvaurauteen suuntautuneita voimia. Nämä yhteisvaurausmyönteiset käytänteet tulisi keskittää paikallistalouden lisäksi valtioiden välisten ja translokaalien kapasiteettien luomiseen, linkittäen kansalaistensa ponnistelut globaaliin yhteisvaurauskeskeeiseen yrittäjäverkostoon jota tällä hetkellä ollaan rakentamassa.

Historiallisesti yhteisvauraudella on ollut ongelmallinen suhde tavanomaiseen lainsäädäntöön, joka yleisesti heijastelee itsevaltiaan (monarkki, kansallisvaltio, korporaatio) prioriteetteja eikä kommonerien elämiä kokemuksia tai käytäntöjä. Siltikin kommonerit löytävät muita tapoja turvata kontrolli yhteisestä vauraudesta, elinkeinoista ja yhteistekemisen välineistä muilla tavoilla, kamppaillessaan poliittisten, taloudellisten ja juridisten realiteettien kanssa. Se on myös sitä mikä on kannustimena monille tämän päivän kommonereille keksiä uusia luovia lakien ja käytänteiden tyyppejä — muodollisia, sosiaalisia, teknologisia — jotta suojataan heidän yhteisiä intressejä, varoja ja sosiaalisia suhteitaan.

Kansalais- ja osuustoiminta-aloitteet valtion ja korporaatiomaailman ulkopuolella ovat lukumäärältään nopeasti kasvamassa. Monet näistä ovat paikallisesti keskittyneitä, ja tämä on ehdottomasti tarpeellista.

Nykypäivänä nämä liikkeet toimivat paikallisuuden tuolla puolen, käyttäen globaaleja verkostoja organisoimaan itsensä. Hyvä esimerkki on Transition Town -liike, ja sen tapa käyttää verkostoja voimaannuttamaan paikallisryhmiä. Mutta tämä ei riitä. Jatkoehdotus on luoda translokaaleja ja transnationaalisia rakenteita jotka tähtäävät globaaleihin aikaansaannoksiin ja muutokseen planeetan valtatasapainossa. Ainoa tapa saavuttaa systeeminen muutos planetaarisella tasolla on rakentaa vastavoima, toisin sanoen vaihtoehtoinen hallinto. Transnationaalisen kapitalistiluokan tulee tuta että sen valta rajoittuu, ei ainoastaan kansallisvaltioiden taholta jotka organisoituvat kansainvälisesti, vaan myös transnationaalisten voimien kautta, jotka edustavat globaalisti kommonereja ja heidän elinkeino-organisaatioitaan.

Yhteisvauraus demonstroi nyt kykynsä muutoksen “avaintekijänä” useissa eri lokaatioissa ja konteksteissa maailmassa.

Tämä artikkeli perustuu julkaisuun  A Commons Transition and P2P Primer, jonka tekijöinä ovat P2P Foundation sekä Transnational Institute ja joka tutkii yhteisvaurauteen pohjautuvan vertaistuotannon potentiaalia talousjärjestelmämme, politiikkamme ja luontosuhteemme uudelleentoteuttamisessa. Se on alunperin julkaist TNI:n Medium-blogissa.

Yhteisvauraudesta voi oppia lisää seuraavilta kirjoittajilta: Ferananda Ibarra, Andy Williamson, Mike Essig, Keith Parkins, Tíscar Lara, Ksenia Chabanenko, Alina Siegfried, ja Creative Commons

from WordPress http://ift.tt/2rrHe87 via IFTTT

[kapitaali]

10 tapaa kiihdyttää P2P- ja yhteisvauraustaloutta

Tuotetaan hyödykkeitä ja luodaan arvoa joka on vapaata, reilua ja kestävää! Mitä ovat vertaistuotanto ja yhteivauraustalous? Miten voimme auttaa luomaan menestyvän talouden joka toimii ihmisten ja planeetan hyväksi?

Seuraavat 10 toimintaideaa ovat seurausta 10 vuoden tutkimuksesta P2P Foundationilla orastavista uusien tuotantoyhteisöjen käytännöistä sekä niiden eettisistä yrittäjäkoalitioista jotka luovat elinkeinoja yhteisten resurssien päälle. Yhdessä ne painottavat orastavia käytäntöjä jotka voivat vahvistaa uuden eettisen talouden sitkeyttä. Tavoitteemme on kannustaa luomaan uusia itsenäisiä kokonaisuuksia jotka ylittävät perinteiset korporatiiviset muodot ja niiden välistävetävät, liikevoittoa maksimoivat käytännöt. Se mitä me tarvitsemme, pääoman välistävetävien muotojen sijaan, on generatiivisia ideoita jotka luovat yhdessä arvoa kommonerien kanssa ja niitä varten.

Nämä 10 ideaa ovat jo olemassa muodossa tai toisessa, mutta niitä tarvitsee käyttää laajemmin ja ne tulee integroida. Me esitämme ne alla kolmessa osiossa joista jokainen vastaa johonkin huolenaiheeseen (vapaa, reilu, kestävä). Jokaista ehdotusta seuraa linkkejä lähteisiin.

I. VAPAA JA AVOIN

1. Jaettuun tietoon perustuvat avoimet bisnesmallit

Perinteiset suljetut bisnesmallit perustuvat keinotekoiseen niukkuuteen. Tätä vastoin avoimet bisnesmallit ovat markkinastrategioita jotka perustuvat sekä luonnollisen yltäkylläisyyden tunnustukseen että tulojen ja tuottojen luomisesta kieltäytymiseen luomalla keinotekoista niukkuutta.

Tieto on ei- tai anti-kilpaileva hyödyke joka saa sitä enemmän käyttöarvoa mitä enemmän sitä jaetaan. Vaikka sitä voidaan jakaa helposti ja, kun se on digitaalisessa muodossa, erittäin matalin marginaalikustannuksin, monet välistävetävät yritykset edelleen käyttävät keinotekoista niukkuutta vetääkseen välistä vuokria digitoidun tiedon käytöstä tai luonnista.

Juridisen painostuksen tai teknologisen sabotaasin kautta luonnollisesti jaettavissa olevat hyödykkeet muutetaan keinotekoisesti niukoiksi jotta voitaisiin tuottaa ylimääräistä liikevoittoa. Tällä on erityisen vakavia seurauksia elämää ylläpitävän tai planeettaa elävöittävän teknologisen tiedon tapauksessa.

Ensimmäinen toimi on, täten, eettinen, jolla on kolme elementtiä: jakaa mitä on jaettavissa; luoda markkina-arvoa vain niukoista resursseista; luoda tämän lisäksi tai siinä sivussa lisäarvoa yhteisvauraudesta.

P2P Foundationin dokumentaatiota lukeaksesi Avoimista Business malleista katso osiot Liiketoimintamalleista, Avoimista Yritysmuodoista, Avoimesta tiedosta, ja post-korporatiivisista yrityksistä.

P2P Foundation Blog: Tarinoita aiheesta Avoin sisältö, Avoimet mallit, Copyright/Immateriaalioikeudet, ja P2P-liiketoimintamallit

II. REILU

2. Avoin osuustoiminta

Tällä hetkellä ollaan luomassa monia uusia eettisiä, generatiivisia muotoja jotka ovat paremmin linjassa myötävaikuttavan yhteisvaurauden kanssa. Pointti on valita post-korporatiivisia muotoja jotka voivat tarjota elinkeinon myötävaikuttaville kommonereille. Osuuskunnat ovat yksi mahdollinen muoto jonka itsenäiset yhteisvauraus-ystävälliset markkinatoimijat voisivat ottaa.

Avoimet osuuskunnat ovat osuuskuntia joilla on seuraavat ominaisuudet:

1) Missiosuuntautuneisuus, sosiaalinen tavoite joka liittyy jaettujen resurssien luomiseen.

2) Usean sidosryhmän hallitsema, joihin kuuluu mukaan ne jotka ovat mukana tietyn toiminnan toteuttamisessa, tai ovat sen vaikutuksen alaisia.

3) Peruskirjan kautta sitoutuminen omiin sääntöihin joilla luodaan yhdessä yhteisvaurautta tuottajayhteisön kanssa.

4) Muiden osuuskuntien kanssa, joiden organisaatio on globaali, vastavoiman luominen monikansallisten korporaatioiden välistävedolle.

Näemme monenlaisten avoimien muotojen ilmaantumisen, mm. “neo-heimot” (esim. Ouishare-yhteisö), tai tiukemmin organisoidut “neo-rakenteet” (esim. Enspiral.org, Las Indias tai Ethos Foundation).

Vielä avoimempaa on avoimen tieteellisen hardware-yhteisön Sensorican valitsema verkostomuoto, joka sallii kaikki yhteisön jäsenten mikro-työkeikat tulla otetuksi mukaan palkkiojärjestelmään acoimen arvon tai myötävaikuttavan kirjanpidon (lisää alla) kautta, näin tiukemmin kytkien mukanaolon tienattuihin tuloihin.

Commons Transition: Avoimen osuustoiminnan määritelmä, Tarinoita avoimesta osuustoiminnasta. Katso myös David Bollierin ja Pat Conatyn raportti avoimista osuuskunnista

P2P Foundationin dokumentaatio avoimesta ja alustoihin perustuvasta osuustoiminnasta: Cooperatives ja asianmukaiset osiot Avoimille ja Alustoihin pohjautuville osuuskunnille sekä Avoimille yritysmuodoille

P2P Foundation Blog: Tarinoita Avoimista osuuskunnista ja kestävästä toimeentulosta

Kuva: dullhunk via Foter.com / CC BY.

3. Avoimen arvon kirjanpito tai myötävaikuttava kirjanpito

Vertaistuottanto perustuu avoimeen, yhteisön vetämään ja yhteistyölle perustuva infrastruktuuri, jossa työtehtävät jaetaan vapaasti ja niihin saa ottaa osaa vapaasti.

Kaikkein soveliain tapa palkita niitä jotka tekevät hommia sellaisen prosessin eteen ei välttämättä ole perinteinen palkka, ja näin avoimen arvon kirjanpito (tai myötävaikuttava kirjanpito) sai alkunsa.

Sensorica, joka mainittiin yllä, harjoittaa sitä tällä tavoin. Kuka tahansa mukanaolija voi lisätä tekemänsä työtehtävät järjestelmään, projektinumeron perusteella. Mukanaolijalle annetaan sen jälkeen ”karmapisteitä” vertaisarvioinnin jälkeen. Tulo muodostuu näistä tehdyistä tehtävistä jotka on merkitty kirjanpitoon ja arvioitu, joten jokainen mukanaolija saa reilun palkkion.

Myötävaikuttava kirjanpito ja samankaltaiset ratkaisut välttelevät tilanteita joissa on vain muutama mukanaolija — ne jotka ovat lähemmässä suhteessa markkinoihin — saa suurimman osan suuremman yhteisön yhdessä luomasta arvosta. Avoin kirjanpito varmistaa sen, että arvon (uudelleen)jako on läpinäkyvää kaikille.

Katso P2P Foundationin dokumentaatio avoimen arvon kirjanpidosta: P2P Accounting

4. Reilu jakelu ja hyötyjen jakaminen CopyFair-lisenssin avulla

Copyleft-lisenssit sallivat kenen tahansa käyttää uudelleen tietovarantoja joita he tarvitsevat, sillä ehdolla että muutokset ja parannukset lisätään takaisin yhteisvaurauteen. Tämä on suurta edistystä, mutta sitä ei tulisi erottaa reiluuden tarpeesta.

Fyysisessä tuotannossa, jossa on mukana resurssien etsiminen, raaka-aineet ja maksaminen mukanaolijoille, välistävedon mallit hyötyvät tämän yhteisvaurauden rajoittamattomasta kaupallisesta hyväksikäytöstä.

Täten vaikka tietoa tulisi aina jakaa, meidän tulisi myös vaatia vastavuoroisuutta yhteisvaurauden kaupalliselta hyväksikäytöltä. Tämä loisi eettisille talouden toimijoille pelikentän, jotka tällä hetkellä ovat pakotettuja sisäistämään yhteiskunnalliset ja ympäristölliset kustannukset.

CopyFair-lisenssit, jotka sallivat tiedonjaon samalla kun vaaditaan vastavuoroisuutta kaupallistamisoikeuksista, helpottaisivat tämän saavuttamista.

Commons Transition: Johdatus Yhteisvaurauteen perustuviin vastavuoroisiin lisensseihin

P2P Foundation dokumentit lisensoinnista: Licensing

P2P Foundation Blog: Tarinoita CopyFair-lisensseistä.

5. Solidaarisuus sekä työn ja elämän riskien lieventäminen “commonfare”-käytännöillä

Termi ”commonfare” on yhdistelmä sanoista commonwealth (valtioliitto) sekä welfare (hyvinvointi). Kansallisvaltioiden valta on tasaisesti heikentynyt neoliberaalin ja rahoituksen globalisaation seurauksena. Näemme vahvan ja integroidun pyrkimyksen hajottaa elintärkeä solidaarisuusmekanismi, jonka joskus suljimme hyvinvointivaltiomallien sisään.

Vaikka emme välttämättä vielä kykene estämään tätä tuhoa, on välttämätöntä että rakennamme uudelleen hajautetun solidaarisuusmekanismin, käytännön jota me kutsumme commonfareksi.

Esimerkit eri puolilta maailmaa kuten Broodfonds (NL), Friendsurance (GER), terveydenhuollon kuluja jakavat ministeriöt (USA) , tai osuuskuntatoimijat kuten Coopaname Ranskassa, edustavat uuden hajautetun solidaarisuuden muotoja, joita voidaan kehittää lieventämään elämän ja työn riskejä. Erityisen iloisia olemme keskinäisten vakuutusyhtiöiden kuten eurooppalaisen osuuskunnan SMart-eu:n noususta, mikä toimii puuttuvana linkkinä prekariaatin ja palkkatyöläisten välillä tarjoamalla keskinäistä takuurahastoa ja ”virtuaalipalkansaajia” (eli sosiaaliturvaan kiinni pääsyä) autonomisille työntekijöille.

P2P Foundationin dokumentaatio: P2P Solidarity Section

P2P Foundation Blog: Tarinoita P2P-terveydenhuollosta

III. KESTÄVÄ

6. Avoimien ja kestävien designien käyttö open source -kiertotaloudessa

Suunnitellun vanhentumisen käyttö — ominaisuus, ei bugi, liikevoittoa maksimoiville korporaatioille — on tuntematon ihmisille jotka toimivat jaettujen, yltäkylläisten resurssien kontekstissa. Avoimet tuottajayhteisöt takaavat maksimiosanoton modulaarisuuden ja granulaarisuuden kautta.

Avoimien ja kestävien designien käyttö tuottamalla kestäviä hyödykkeitä ja palveluja on erittäin suositeltavaa eettisille yrityksille.

P2P Foundationin dokumentaatio: Design

P2P Foundation Blog: Tarinoita Open Source -kiertotaloudesta

7. Tuotannon koordinoinnin kehittäminen avoimien toimitusketjujen ja avoimen kirjanpidon avulla

Se mitä päätöksenteko on suunnittelulle, ja hinnoittelu on markkinoille, keskinäinen koordinaatio on yhteivauraudelle.

Kiertotaloudessa yhden tuotantoprosessin ulostuloa käytetään toisen syötteenä. Suljetut arvoketjut eivät auta meitä saavuttamaan kestävää kiertotaloutta; ei auta myöskään läpinäkymättömät neuvottelut minkään sortin yhteistyöstä.

Mutta avoimien tuotantoketjujen avulla yrittäjäkoalitioiden, jotka ovat keskinään riippuvaisia myötävaikuttavasta yhteisvauraudesta, on mahdollista luoda yhteistyön ekosysteemejä. Tuotantoprosessit muuttuvat läpinäkyviksi, ja jokainen osallistuja voi mukauttaa oman käyttäytymisensä kaikille verkostossa saatavissa olevan tiedon pohjalta.

Ei ole tarvetta ylituotannolle kun verkoston varsinaisesta tuotantotodellisuudesta tulee yleistä tietoa.

P2P Foundationin dokumentaatio Keskinäisestä koordinaatiosta

Kuva: scottmccracken via Foter.com / CC BY-NC-ND.

8. Kosmolokalisaatio

“Mikä on kevyttä on globaalia, ja mikä on raskasta on lokaalia.” Tämä on uusi periaate joka liikuttaa yhteisvaurauteen perustuvaa vertaistuotantoa, jossa tieto jaetaan globaalisti ja tuotanto tapahtuu kysynnän perusteella — perustuen oikeisiin tarpeisiin — hajautettujen yhteisten työtilojen ja mikrotehtaiden verkoston kautta.

Tutkimukset ovat osoittaneet että kaksi kolmasosaa materiasta ja energiasta menee kuljetukseen tuotannon sijaan. Selkeästi tämä on kestämätöntä. Paluu paikalliseen tuotantoon edellytys siirtymälle kohti kestävää tuotantoa.

Lisätietoja: Kosmo-lokalismi ja materiaalituotannon tulevaisuus

Lue P2P Lab -artikkeleja aiheesta:

[2015] “Design global, manufacture local: Exploring the contours of an emerging productive model”. teksti

[2015] “Towards a political ecology of the digital economy: Socio-environmental implications of two competing value models”. teksti

P2P Foundationin dokumentaatio kestävästä tuotannosta: Sustainable_Manufacturing.

9. Fyysisen infrastruktuurin keskinäistäminen

Väärin nimetty jakamistalous, AirBnB:stä Uberiin, on näyttänyt potentiaalinsa tuoda yhteen käyttämättömiä ja alikäytettyjä resursseja, mutta yhteisomistuksen ja yhteishallinnon kontekstissa todellinen jakamistalous voi saavuttaa dramaattisia hyppäyksiä resurssienkäytön pienentämisessä.

Tuotantovälineemme, mukaanlukien koneet, voidaan keskinäistää ja ne voivat olla arvonluojien itsensä omistuksessa. Alustaosuuskunnat, dataosuuskunnat ja “fairshares”-muotoinen hajautettu omistus ovat työkaluja jotka auttavat meitä omistamaan yhdessä tuotannon infrastruktuurin.

Työtilan jakaminen, taitojen jakaminen ja kyytien jakaminen ovat vain muutama esimerkki niistä monista tavoista joilla voimme käyttää uudelleen ja jakaa resursseja dramaattisesti laajentaaksemme kulutuksen termodynaamista tehokkuutta.

P2P Foundationin dokumentaatio kestävästä tuotannosta: Sharing

P2P Foundation Blog: Tarinoita jakamisesta

10. Generatiivisen pääoman keskinäistäminen

38%:n rahoitusvero kaikista hyödykkeistä ja palveluista tulisi kumota; meidän tulisi muuttaa rahajärjestelmämme ja olennaisesti laajentaa osuuspankkijärjestelmän käyttöä. Pääoman generatiiviset muodot eivät voi nojata välistävetävään rahavarantoon joka perustuu välistävetoa harrastavien pankkien korkoa korolle -vaikutukseen.

Commons Transition: Katso Pääomaa yhteisvauraudelle ja Commons Strategies Groupin samanniminen raportti

P2P Foundationin dokumentaatio generatiivisesta pääomasta:  Peerfunding sekä Democratic Money Initiative

P2P Foundation Blog: Tarinoita P2P-rahasta

Loppuyhteenvetona: Mitä maailma, ihmiskunta ja tarpeemme tyydyttävä ympäristö tarvitsee, on talousjärjestelmä joka perustuu vapauden, reiluuden ja kestävyyden käytännöille. Uskomme, että suositusten ja käytäntöjen holistinen käyttöönotto kiihdyttää tätä muutosta. Meillä ei ole enää varaa odottaa, joten käydään hommiin!

  Lähde:

http://ift.tt/2aTTln4

  from WordPress http://ift.tt/2jzZuYf via IFTTT