#Hal Puthoff

[eksopolitiikka]

Gateway-prosessi paljasti tietoisuuden salat CIA:lle

Gateway-prosessi paljasti tietoisuuden salat CIA:lle

kirjoittanut Susan Lahey

Vuonna 1983 keskustiedustelupalvelu CIA pyysi Yhdysvaltain armeijan everstiluutnantti Wayne M. McDonnellia raportoimaan mahdollisesta tavasta, jolla ihmiset voisivat muuntaa mielensä ja ruumiinsa energian lasersäteeksi, joka voisi ylittää avaruusajan. Gateway-prosessiksi kutsutun menettelyn väitettiin auttavan ihmisiä pääsemään käsiksi universumin intuitiiviseen tietoon sekä matkustamaan ajassa ja kommunikoimaan muiden ulottuvuuksien olentojen kanssa. McDonnellin 28-sivuisessa raportissa, joka julkistettiin vuonna 2003, hahmotellaan Gateway-prosessin ”tieteelliset” perusteet ja annetaan ohjeita ja teknistä apua.

Monille tämän raportin kuuleminen oli kuin saisi tietää, että CIA testasi selvänäköisyyttä vakoiluvälineenä tai että Yhdysvaltain puolustusministeriö keräsi salaa tietoja tunnistamattomista lentävistä esineistä, vaikka se leimasi UFO-havaitsijat hulluiksi. Mutta yksi ratkaiseva osa asiakirjasta, sivu 25, puuttui. Sivun sisältö, joka lopulta julkistettiin vuonna 2021, paljastaa raportin todellisen luonteen.

Gateway-prosessi oli alun perin radiotuottaja Robert Monroen idea, joka tutki 1970-luvulla tiettyjen äänimuotojen vaikutusta ihmisen tietoisuuteen. Hän väitti, että hänen kokeensa johtivat kehon ulkopuolisiin kokemuksiin aivopuoliskojen synkronoinnin eli ”Hemi-Sync” kautta. Näin se toimii: Kun ihminen kuuntelee binauraalisisäveliä (jotka syntyvät kuulemalla eri ääniä kummassakin korvassa), kontrasti hämmentää aivoja, jolloin ne siirtyvät normaalista, hieman hajanaisesta aaltokuviostaan vasemman ja oikean aivopuoliskon väliseen yhteenkuuluvaan kuvioon. Toisin sanoen se synkronoi aivopuoliskot yhdeksi voimakkaaksi energiavirraksi, kuten laser.

CIA:n Process Gateway -raportti tukeutui vahvasti Robert Monroen työhön, joka väitti, että hänen aivojensa vasemman ja oikean aivopuoliskon synkronointikokeilunsa johtivat kehon ulkopuolisiin kokemuksiin.

McDonnellin CIA:lle laatimassa raportissa lainataan paljon Monroen tutkimuksen lisäksi myös Itzhak Bentovin, tšekkiläissyntyisen israelilais-amerikkalaisen insinöörin biolääketieteellisiä malleja. Bentov tunnettiin muun muassa kauko-ohjattavan sydänkatetrin suunnittelusta, dieettispagetin luomisesta ja yksityiskohtaisten kirjojen kirjoittamisesta ihmisen tietoisuudesta. McDonnell käyttää Gatewayn menetelmien selittämiseen erilaisia tietoisuutta muuttavia menetelmiä, kuten biopalautetta, transsendentaalista meditaatiota, hypnoosia ja Kundalini-joogaa, jonka tarkoituksena on aktivoida henkistä energiaa.

✅ Tunne Termistö:

Biopalaute

on Mayo Clinicin mukaan mielen ja kehon välinen tekniikka, jota käytetään fyysisten prosessien, kuten hengitysmallien, sydämen sykkeen ja lihasreaktioiden hallintaan. Lihasjännitystä, ihon lämpötilaa, aivoaaltoja ja muuta seuranneet koneet keräävät tietoja, joiden avulla henkilö voi hallita näitä toimintoja.

Transsendentaalinen meditaatio

”rauhoittaa kehosi levolliseen vireystilaan”, Cleveland Clinicin mukaan. Tämä saavutetaan toistamalla mantraa hiljaa päässään. Ajatuksena on, että tämäntyyppinen meditaatio voi auttaa ihmistä saavuttamaan ”puhtaan tietoisuuden tilan”.

Kundalinijooga

juontaa juurensa muinaisiin vedalaisiin teksteihin vuodelta 1000 eaa., vaikka sen tarkkaa alkuperää ei tiedetä, Healthline kertoo. Tämä harjoitus tunnetaan myös nimellä ”tietoisuuden jooga”, ja sen tarkoituksena on aktivoida Kundalini-energiaa eli ”shaktia”, henkistä energiaa, jonka uskotaan kumpuavan selkärangan tyvestä. Hengitysharjoitusten, laulun, laulun ja toistuvien asentojen avulla Kundalini-joogan on tarkoitus auttaa sinua luopumaan egostasi – käsite, joka on linjassa transsendenssin kanssa.

Hypnoosi

Palliative Care and Social Practice -lehdessä vuonna 2019 julkaistun katsauksen mukaan se on menetelmä, jolla saavutetaan ”valveilla oleva tietoisuuden tila (tai tietoisuus), jossa henkilön huomio on irrotettu välittömästä ympäristöstä ja se on imeytynyt sisäisiin kokemuksiin, kuten tunteisiin, kognitioon ja mielikuviin”. Toisin sanoen terapeutti ja potilas luovat ”hypnoottisen todellisuuden”, jossa se, mitä kuvitellaan, tuntuu todelliselta.

McDonnell paketoi asiakirjan fysiikan kielellä välttääkseen ei-toivottuja yhteyksiä okkultismiin. Hän tukeutui kvanttimekaniikan lähteisiin ”kuvatakseen ihmisen tietoisuuden luonnetta ja toimintaa” ja teoreettiseen fysiikkaan selittääkseen aika-avaruusulottuvuuden luonteen ja keinot, joilla laajennettu ihmisen tietoisuus ylittää sen. McDonnellin raportin mukaan ”koko ihmiskeho toimii viritettynä värähtelyjärjestelmänä, joka siirtää energiaa 6,8-7,5 hertsin alueella maan ionosfäärin onteloon, joka itse resonoi noin 7-7,5 hertsin taajuudella”.

Jotkut tiedemiehet kutsuvat tätä ionosfäärin resonanssia ”Maan sydämenlyönniksi”. Periaatteessa tämä aivojen ja kehon energia yhdistyy maapallon ionosfäärin ääniin ja voi kiertää planeetan ympäri sekunnin seitsemäsosassa.

Tässä kohtaa jotkin raportin johtopäätökset muuttuvat arkaluonteisiksi. Yrittäessään selittää sen maailmankaikkeuden luonnetta, johon aivot lähettävät näitä signaaleja, McDonnell kerrostaa hyväksyttyjä fysiikan teorioita niin perustelemattomien väitteiden päälle, että ne kuulostavat keksityiltä. Esimerkiksi: ”Se voi vastaanottaa ja passiivisesti havaita hologrammeja, joita liikkeessä oleva energia tuottaa luodun maailmankaikkeuden muodostavissa eri ulottuvuuksissa.”

CIA:n raportissa hyödynnettiin kvanttimekaniikkaa, fysikaalisia teorioita, hengellisiä filosofioita ja joitakin näennäisesti keksittyjä lausuntoja. Gateway-prosessi yritti sovittaa ne kaikki yhteen ”absoluuttisen” energiakentän käsitteen avulla.

Suuri osa Gateway-teoriasta perustuu siihen, mitä McDonnell kutsuu ”absoluutiksi”: energiakenttään, joka on olemassa kaikissa ulottuvuuksissa, jonka energia on kauttaaltaan yhtenäinen ja ääretön. Sillä ei ole sijaintia eikä vauhtia, ja se on siksi avaruusajan ulkopuolella. Hemi-Sync pyrkii yhdistämään ihmiset Absoluuttiin tietoisuuden aallonpituuden kautta, joka ”napsahtaa” ulos avaruusajasta tietyillä taajuuksilla.

Maailma, jossa tämä prosessi tapahtuu, on valtava kosminen muna, jota McDonnell kuvaa asiakirjassa. Munan ytimessä olevasta valkoisesta aukosta Absoluutti emittoi ainetta, joka kiertää kuoren yhden sivun ja poistuu mustan aukon kautta takaisin ytimeen. Kuten McDonnell kirjoittaa, ”aika alkaa olla tämän evoluutioliikkeen tahdin mitta, kun ‘todellisuus’ kiertää munan kuoren ympäri matkallaan kohti kaukana olevaa mustaa aukkoa”.

CIA:n raportissa kuvattu Gateway-prosessi perustuu jättimäiseen käsitteelliseen kosmiseen munaan, jonka keskellä on musta aukko.

Tämä toiminta luo interferenssikuvion, joka ”muodostaa universaalin hologrammin tai Toruksen”, McDonnell kirjoittaa. ”Koska materia tuottaa Toruksen samanaikaisesti kaikissa ‘ajan’ eri vaiheissa, se heijastaa maailmankaikkeuden kehitystä menneisyydessä, nykyisyydessä ja tulevaisuudessa (niin kuin se näkyisi meidän erityisestä näkökulmastamme yhdessä aikavaiheessa).”

Tämä Torus-hologrammi näyttää perustuvan säieteoreetikoiden näkemyksiin holografisesta maailmankaikkeudesta. Säieteoreetikot ovat saaneet innoituksensa yhtälöistä, jotka osoittavat, että vaikka esineet saattavat pudota mustaan aukkoon ja kadota ikuisesti, esineiden informaatio on säilytettävä ja se säilyy tapahtumahorisontissa 2D-muodossa. Kun se heijastetaan pinnalle, kaikki 3D-esineen ominaisuudet ja tiedot esitetään hologrammina. Samoin kaikki se, mitä aineelle tapahtuu tämän munanmuotoisen maailmankaikkeuden toisella puolella, projisoituu holografisena kokemuksena.

Samalla asiakirjassa todetaan, että ihmisen aivot — jotka ovat tietokoneen kaltainen binäärijärjestelmä – projisoivat itsensä 3D-hologrammina. Hologrammiemme vuorovaikutus universaalin hologrammin kanssa antaa meille mahdollisuuden heijastaa itseämme takaisin Absoluutista saadun tiedon avulla, jolloin saamme täydellisemmän käsityksen itsestämme.

Gateway-prosessin toinen keskeinen käsite on ajatus siitä, että maailmankaikkeus on jättimäinen hologrammi, jota kutsutaan torukseksi ja joka heijastaa menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta.

McDonnell kirjoittaa: ”Ruumiin ulkopuoliseen tilaan liittyy ihmisen tietoisuutta edustavan energiakuvion suurimman osan projisointi niin, että se voi liikkua joko vapaasti koko maanpäällisellä sfäärillä tiedon hankkimista varten tai muihin ulottuvuuksiin aika-avaruuden ulkopuolelle, ehkä vuorovaikutuksessa muiden tietoisuuden muotojen kanssa….. Tietoisuus on organisoiva ja ylläpitävä periaate, joka antaa sysäyksen ja ohjauksen energian saattamiseksi ja pitämiseksi liikkeessä tietyn parametrijoukon sisällä niin, että tuloksena on tietty todellisuus. Kun tietoisuus saavuttaa kehittyneisyyden tason, jossa se voi havaita itsensä (oman hologramminsa), se saavuttaa itsetuntemuksen pisteen.”

Toisin sanoen Absoluutti tuntee itsensä. Tietoisuus tuntee itsensä. Kun aineellinen, fyysinen todellisuus toistuu avaruusajassa, tietoisuus palaa Absoluuttiin.

Sillä välin pieni osa ihmisistä voi menestyksekkäästi käyttää Hemi-Synkronointia ja liukua oman kehonsa ja avaruusaikansa rajojen yli ja tutustua muihin ulottuvuuksiin ja tietoisuuksiin. Tosin se vaatii meditaation tavoin paljon harjoittelua.

Kun McDonnellin raportti lähestyy sitä surullisenkuuluisaa sivua, josta salaliittoteoreetikot ja CIA:n tarkkailijat spekuloivat vuosikymmeniä, hän tekee jyrkän käännöksen tieteelliseen kieleen puetuista hengellisistä ajatuksista nimenomaisiin uskonnollisiin oppeihin vertaamalla havaintojaan kristillisiin käsitteisiin – ja sitten hän keskeyttää raportin kesken lauseen jättäen 38 vuotta kestäneen jyrkänteen sivulle 24. Mutta kun sivu 25 vihdoin ilmestyi vuonna 2021, sen sisältö ei ollut kovinkaan hämmästyttävä.

“Ja tästä itsetietoisuudesta johtuva ikuinen ajatus tai käsitys itsestä palvelee Absoluuttia mallina, jonka ympärillä aika-avaruuden evoluutio pyörii saavuttaakseen viime kädessä heijastuksen ja yhteyden Häneen”, McDonnell kirjoittaa puuttuvan sivun ensimmäisessä kappaleessa.

Myönnettäköön, että edes fyysikot eivät tiedä, kuvaavatko monet heidän arvostetuimmista matemaattisista yhtälöistä ja teoreemoista todellisuudessa maailmankaikkeutta, jossa elämme, aivan kuten monet henkiset perinteet saattavat olla väärässä tietoisuuden luonteesta. Ei-tieteilijät ovat ymmärrettävästi turhautuneet siihen, että tieteentekijät ovat vaatineet yksinoikeutta esittää käsittämättömiä teorioita — kuten multiversumia, pimeää ainetta tai säieteoriaa — rajoituksetta.

Fyysikot kuitenkin torjuvat yleensä yritykset käyttää tieteellistä tietoa ihmisen olemassaolon merkityksen selittämiseen. On eri asia sanoa kvanttikenttäteorian mukaan, että energiakentät yhdistävät kaiken maailmankaikkeudessa. Mutta on aivan eri asia, kun tätä käsitettä sovelletaan ajatukseen siitä, että ihmiset kommunikoivat puiden kanssa.

Tutkijoiden teoriat ovat matemaattisten yhtälöiden tulosta, jotka voidaan toistaa. Ihmisen kokemukset sen sijaan voidaan helposti väärentää tai kuvitella. Monien fyysikoiden mielestä vastaus kysymykseen ”Miksi olemme täällä?” on sama kuin vastaus kysymykseen ”Minkä prosessin kautta olemme syntyneet?”.

Gatewayn kaltainen hanke, jossa yhdistetään tiede ja ihmisen merkityksen kaipuu, vaikutti siis erittäin lupaavalta. Mutta kuten kävi ilmi, prosessi ei ollutkaan portti materialistisen tieteen ja kokemuksellisen tietoisuuden välille, vaan pikemminkin yritys kirjoittaa tekninen käsikirja sanoinkuvaamattomalle.

Ehkä jonain päivänä CIA saa kaiken selville.

  Artikkelin julkaissut Popular Mechanics

http://eksopolitiikka.fi/tiede/gateway-prosessi-paljasti-tietoisuuden-salat-cialle/?utm_source=TR&utm_medium=eksopolitiikka.tumblr.com&utm_campaign=SNAP%2Bfrom%2B_%7C+Eksopolitiikka.fi+%7C_

[ovnihoje]

"Empresas aeroespaciais têm tecnologias que acadêmicos desconhecem"

“Empresas aeroespaciais têm tecnologias que acadêmicos desconhecem”

A afirmação foi feita pelo engenheiro americano Hal Puthoff, ao ser entrevistado para um canal do YouTube junto com o matemático e economista Eric Weinstein. Hal Puthoff diz que tecnologia super avançada está sendo testada por empresas aeroespaciais. Crédito da ilustração: MysteryPlanet.com.ar Harold ‘Hal’ Puthoff é um engenheiro elétrico formado pela Universidade de Stanford que trabalhou e…

[esotericworld]

This documentary about remote viewing is now on prime. It includes all the greats such as Hal Puthoff, Russel Targ, Ingo Swann, Pat Price and Joe McMoneagle.

[aneddoticamagazinestuff]

Umberto Visani: Ingo Swann

New Post has been published on https://www.aneddoticamagazine.com/it/umberto-visani-ingo-swann/

Umberto Visani: Ingo Swann

Introduzione

Il 31 gennaio di quest’anno ha segnato il sesto anno dalla scomparsa di Ingo Swann, celebre “remote viewer” che per anni ha collaborato con la CIA fornendo varie informazioni tramite le proprie visualizzazioni a distanza, molte delle quali si sarebbero poi rivelate esatte.

A inizio anni ’70, le agenzie di intelligence statunitensi iniziarono a preoccuparsi di voci sempre più insistenti riguardanti l’utilizzo, da parte dell’Unione Sovietica, di mezzi non convenzionali connessi a ricerche sul paranormale, in primis la visione a distanza. Da qui nacque un interesse spasmodico per queste tematiche, unitamente alla ricerca di soggetti che fossero realmente in possesso di capacità fuori del comune.

Proprio in questa ricerca la figura di Ingo Swann emerse per via dei suoi “poteri” inconsueti.

Tra i file del progetto Stargate (atto allo studio della visione a distanza e all’utilizzo delle sue applicazioni) vi è un memorandum datato 22 febbraio 1973, redatto dai celebri fisici Hal Puthoff e Russel Targ, in cui si legge di un esperimento di misurazioni biometriche nel corso del quale Ingo Swann aveva mostrato la capacità di alterare volontariamente l’intensità del campo magnetico,

L’interesse verso Swann crebbe a mano a mano che egli riuscì a dare dimostrazioni concrete di riuscire realmente a vedere a distanza, come quando fu in grado di descrivere quanto contenuto in una installazione sotterranea di una azienda che si occupava di energia alternativa.

È nel 1975 che le attività di Swann per la CIA prendono una svolta imprevista, quando venne reclutato da un sedicente signor Axelrod. Nel febbraio di quell’anno, una telefonata lo avvisò di un prossimo contatto con un presunto “man in black”. Fu così che, alcune settimane dopo, alle 3 di notte ricevette una chiamata in cui si richiedeva la sua presenza a Washington. L’indicazione era di trovarsi al Museo di Storia Naturale, dove Swann, come in un film di spionaggio, venne perquisito e incappucciato per non riconoscere dove sarebbe stato portato.

Come si può capire, Swann era molto agitato, non riuscendo a rendersi conto di cosa stesse accadendo.

L’opera di reclutamento da parte di Axelrod avvenne a voce, senza alcun foglio, in modo che tutto potesse permanere nella massima segretezza. Swann apprese da subito che gli interessi di Axelrod superavano ogni immaginazione, dal momento che costui voleva che Swann cercasse di vedere a distanza la superficie della Luna e trovasse conferma all’esistenza di una tecnologia avanzata che avesse sviluppato la capacità di entrare in contatto con il cervello umano.

Non solo. Axelrod pose molte domande a Swann sul suo lavoro e sul metodo che utilizzava per vedere a distanza, chiedendo se secondo lui il vedere a distanza operasse tramite una sorta di connessione a una “mente-computer” universale. Anche il pianeta Giove destò l’interesse di Axelrod, in particolare per il fatto che Swann aveva condotto esperimenti di visione a distanza e voleva capire se potesse notare elementi che venissero successivamente confermati dalla Nasa, in ciò dando quindi prova di poter vedere anche a milioni di chilometri di distanza dalla Terra. Il che accadde puntualmente, con informazioni che la Nasa avrebbe “scoperto” negli anni successivi e che Swann era riuscito a vedere.

Rivelazioni straordinarie

Sempre nel corso di quell’incontro, Axelrod propose a Swann un contratto di 1000 dollari al giorno per osservare a distanza la Luna.

Ed è qui che entrano in gioco aspetti ancor più pregnanti.

Axelrod, infatti, fornì a Swann delle coordinate ben precise verso le quali puntare la propria capacità di visione remota.

Swann, concentrandosi sulle zone indicate da Axelrod, percepì immediatamente delle presenze non terrestri sul suolo lunare, notando crateri sul lato nascosto della Luna nei quali sentiva e vedeva presenze oltre che vere e proprie strutture artificiali.

Nelle profondità di un cratere vide una nebbia verde densa, illuminata da file di luci artificiali montate su torri molto alte. Swann rimase impressionato dal fatto che qualcuno avesse costruito un avamposto sulla Luna. Secondo Swann, pertanto, Axelrod gli aveva commissionato di concentrare la propria visione a distanza sulla Luna perché entità extraterrestri si erano comportate in maniera ostile nei confronti degli Stati Uniti.

Proprio durante una di queste visioni a distanza Swann si accorse di essere stato notato da due umanoidi che abitavano una base lunare e si sentì in pericolo, al punto da temere di poter essere rintracciato e fulminato da un qualche raggio che lo disintegrasse senza alcun preavviso.

A supporto di ciò, un recente documentario per la televisione, “Apollo 11: The Untold Story”, ha aggiunto credibilità a quanto raccontato da Swann. Buzz Aldrin, infatti, ha raccontato di aver visto un UFO nel corso del viaggio verso la Luna: “c’era qualcosa là fuori, sufficientemente vicino da poterlo osservare, ma cosa poteva essere? Ora ovviamente non stavamo per farci sfuggire ‘Hey Houston, c’è qualcosa che si muove vicino a noi e non sappiamo cosa sia, voi lo sapete? Potete dirci cos’è?’”

Nell’estate del 1976 Swann andò varie volte a Los Angeles per incontrare alcuni suoi amici e, senza alcun preavviso, rivide gli uomini al soldo di Axelrod. Si trovava in un supermarket di Hollywood quando la sua attenzione venne catturata da una donna estremamente affascinante. Mentre la fissava, Swann si sentì come percorso da una scossa elettrica che gli fece rizzare i capelli. Egli interpretò questo segnale come una sorta di monito che la donna in questione non fosse come sembrava, bensì si trattasse di una extraterrestre. Le sue preoccupazioni aumentarono quando, a riprova dell’idea che si era fatto, vide due uomini vestiti di nero, tipo men in black, che fissavano a loro volta la donna.

Di lì a poco Swann ricevette una chiamata che lo diresse a un altro telefono, dove lo attendeva in linea Axelrod, cui chiese chi fosse la donna al supermercato. A incutere ulteriore terrore, Axelrod gli rispose che doveva stare molto attento dato che si trattava di una persona molto pericolosa. Infatti, stando ad Axelrod, non solo vi erano extraterrestri sulla Luna, ma anche sulla Terra, con perfetta capacità di camuffarsi tra la gente normale.

Axelrod volle inoltre informarsi di come stesse procedendo il suo lavoro di remote viewing allo Stanford Research Institute, dato che voleva sapere quando fosse giunto a una precisione del 65% nelle sue visualizzazioni a distanza e, nel momento in cui questo livello fosse stato raggiunto, Swann avrebbe dovuto indicare su un pezzo di carta la cifra, collocando questo foglio sulla sua scrivania all’interno dello Stanford Research Institute.

Swann si attenne alle istruzioni e mise il foglio di carta come pattuito. Dopo un giorno, al posto del proprio foglio c’era della polvere disposta a formare la scritta “aspetta un contatto”. Le perplessità di Swann aumentavano di giorno in giorno, non sapendo di preciso con chi avesse a che fare: CIA, Mossad, MI-5, KGB? Ogni possibilità era credibile.

L’avvistamento di Swann

Il contatto di cui al messaggio nella polvere ebbe luogo nel luglio 1977, pochi giorni dopo averlo ricevuto. Axelrod si trovava proprio all’interno dello Stanford Research Institute. Dopo un breve colloquio, Axelrod fece salire Swann su una jeep che lo condusse all’aeroporto di San Jose dove lo attendeva un Lear Jet e lo informò che avrebbero potuto vedere un UFO da vicino. Dopo molte ore di volo il velivolo atterrò su una pista priva di luci e Swann venne condotto su una vettura che gli fece fare un tragitto di due ore tra erte montagne. Giunti a destinazione, Swann, Axelrod e altri due uomini dovettero camminare ancora per giungere al luogo prestabilito.

“Tu limitati a guardare, ne parleremo dopo. Non muoverti a meno che non te lo dica io. Sono in grado di intercettare il calore, i rumori e il movimento” furono le parole di Axelrod.

Giunti in prossimità di un piccolo lago, si levò una nebbia grigiastra, per poi assumere colorazioni diverse. Lampi di luce rossa e gialla squarciarono la scena in ogni direzione. A seguire, ecco comparire un oggetto sopra lo specchio d’acqua. Era triangolare, e non sembrò giungere sul luogo, quanto piuttosto comparire all’improvviso, causando la comparsa di un anomalo vento che provocò la caduta di alcuni rami di pino. Swann ha testimoniato che alcuni raggi di luce rossa vennero sparati dall’oggetto che continuava ad aumentare di dimensioni, pur rimanendo stazionario sopra il lago. Secondo Swann l’oggetto era di almeno 30 metri. Notando che Swann rimaneva a guardare l’oggetto in uno stato di torpore, Axelrod e gli altri due uomini lo portarono via sotto braccio, pochi istanti prima che un raggio colpisse la posizione in cui si trovava Swann.

Da poco più lontano egli si accorse che il misterioso velivolo stava drenando acqua dal lago, in un vortice che si dipartiva dalla superficie per raggiungere l’oggetto.

I quattro si allontanarono velocemente e, una volta giunti all’aeroporto dove erano atterrati, Swann notò un velivolo del servizio postale dell’Alaska, il che gli fece presumere di trovarsi in Alaska.

Nel viaggio di ritorno Axelrod gli spiegò che la loro missione sarebbe terminata a breve e sarebbe stata continuata da altri per motivi di sicurezza. La settimana seguente, inoltre, Swann sarebbe stato sottoposto a una accurata visita medica per verificare che fosse tutto in regola e non ci fossero stati problemi fisici a seguito dell’incontro ravvicinato. Quella fu l’ultima volta che Swann vide il misterioso Axelrod.

Considerazioni conclusive

Il quadro che emerge è estremamente preciso: un soggetto in possesso di capacità fuori del comune viene dapprima inserito in un progetto di visione a distanza ��standard” per poi passare a ricerche ancora più estreme su tematiche più sensibili e classificate di quanto non fossero le questioni concernenti la Guerra Fredda e i segreti dell’Unione Sovietica.

Che Swann fosse in grado di vedere a distanza è un dato acclarato non in discussione. Il problema è capire se le informazioni emerse in relazione all’avvistamento avuto e raccontato dallo stesso Swann così come quanto visto sulla Luna corrispondano a realtà oppure no.

Su questi aspetti non si può che sospendere il giudizio, per quanto siano sempre di più le voci che si rincorrono e che vanno a dipingere un quadro in cui risulta arduo ipotizzare che si possa trattare solo e sempre di elementi privi di fondamento.

[remoteviewingnow]

Dr. Hal Puthoff is considered the father of the US government's Remote Viewing program, which reportedly ran between 1973-1991.

[ufofu]

Chercheur en informatique légendaire, astrophysicien formés, et investigateur hautement respecté de phénomènes aériens non identifiés, le Dr Jacques Vallée dévoile quelques-unes des origines informatiques de la visualisation à distance.

Il raconte son rôle de consultant et conseiller pour le programme du SRI : International Human Consciousness Project, et ses interactions avec Hal Puthoff, Russell Targ, et particulièrement Ingo Swann.

[eksopolitiikka]

Skinwalkerin luolasta löytyi päräyttäviä anomalioita

Kahden vuoden ajan tutkimustiimi Skinwalker Ranchilla on tutkinut hypoteesia, joka yhdistää tietyt geologiset paikat, ihmistietoisuuden, paranormaalit kohtaamiset, muinaiset alkuperäiskansojen pyhät paikat ja UFO-havaintopaikat yhtenäisemmällä tavalla — mikäli sellaista on olemassa. Monia näistä paikoista on tutkittu, tai tutkitaan tällä hetkellä edelleenkin, useita näistä paikoista on tutkittu tai tutkitaan parhaillaan näihin tekijöihin liittyvien yliluonnollisten poikkeavuuksien varalta. Kvanttifysiikkaa […] https://eksopolitiikka.fi/paranormaali/skinwalkerin-luolasta-loytyi-parayttavia-anomalioita/

[eksopolitiikka]

Kommentteja Tri. Hal Puthoffin v.2020 esityksestä

Kommentteja Tri. Hal Puthoffin v.2020 esityksestä

Tri. Hal Puthoff puhui 8. helmikuuta 2020 Berkley Springsissä järjestetyssä tilaisuudessa Länsi-Virginiassa, USA:ssa. Esitys oli nimeltään ”Puolustusministeriön UAP-ilmiöt: Tarinaa ennen, tarinan jälkeen.” Puthoff piti samalla otsikolla puheen Society for Scientific Exploration/International Remote Viewing Associationin konferenssissa Las Vegasissa, Nevadassa 8. kesäkuuta 2018.

Dr. Hal Puthoff

Olen kuunnellut hänen esityksensä ääniraitaa, jonka minulle tarjosi nimetön osallistuja. Kiitän häntä. Vertasin tämän puhtaaksikirjoitusta vuoden 2018 esityksen puhtaaksikirjoitukseen. Halusin nähdä oliko vuoden 2020 esitykseen lisätty uutta materiaalia. Havaitsin seuraavia uusia pointteja (näitä voi olla muitakin): * Vuoden 2018 puheessa Puthoff sanoi, että AATIP (Advanced Aerospace Threat Identification Program) oli alkanut kesäkuussa 2007. Kuitenkin vuoden 2020 puheessa AATIP ilmoitettiin alkaneen kesäkuussa 2008. Tämä sopii paremmin AAWSAPin (Advanced Aerospace Weapon System Applications Program) alkamisen tunnettuun päivämäärään syyskuussa 2008.

* Hän kertoi päivämäärän Neuvostoliiton ”Thread-3” -dokumentille, joka käsitteli UAP-ilmiöitä maassa. Puthoffin päivämäärä tälle dokumentille oli vuonna 1991.

*  Puthoff kertoi yksityiskohtia USA:n laivaston pilotin kohtaamisista vuosilta 2014/2015.

* Kun puhetta oli laajemmasta AAWSAP-kontraktin ilmoituksesta, Puthoff esitti hänen ilmoituksensa tehdyn vuonna 2008. Vuoden 2018 puheessaan hän oli puhunut vuodesta 2007. Löysin kopion hänen dokumentistaan internetistä jokin aika sitten, ja me olemme saaneet tietää ilmoituksen tehdyn vuonna 2008.

* USA:n armeijan CRADA mainittiin ohimennen.

* TTSA:n jäsenien kirjoittamista uusista kirjoista puhuttiin.

* History Channelin dokumenttisarja ”Unidentified” mainittiin.

* Puthoff puhui siitä miten USA:n laivasto oli ilmoittanut julkistaneensa kolme UAP-videota.

* Laivaston uusista UAP-havaintoja koskeneista ohjeista puhuttiin.

* Kongressi on pitänyt briiffejä UAP-asiasta, ja tästä puhuttiin myös.

Kysymyksiä

Puheen jälkeen oli mahdollisuus kysymyksille. Olen tehnyt muutaman huomion jokaisen Puthoffin vastaukseen liittyen. Joidenkin kysyjien ääni ei kuulunut nauhalta hyvin, ja kysymyksen sisältö on voitu kuulla väärin.

K1 – Miten TTSA tulkitsee muiden näkökulmat? V1 – Me seuraamme dataa. Kun kuulen muita väitteitä esim. salaisesta avaruusohjelmasta, minulla ei ole evidenssiä. Laita se harmaaseen laatikkoon. Me emme edes sano, että UAP:t ovat ”avaruusaluksia.”

K2 – Miten pian warp-moottori on siviilikäytössä? V2 – Teoreettisen fysiikan parissa työskentelee ihmisiä. Tällä hetkellä me emme näe polkua eteenpäin. Ehkäpä ei vuosisataan.

K3 – Vapaan energian teknologia, pääsemmekö siihen käsiksi? V3 – Laboratoriomme pyöritti keksijäohjelmaa. Tutki monia laitteita. Lopuksi emme löytäneet positiivsta evidenssiä.

K4 – Richard Doty sanoo hänen työskennelleen sinun leipiisi. Kommentteja? V4 – Hän teki niin. Oli aika jolloin hän tutki kaikkia ilmiön aspekteja. Richard Doty oli sopimuksella meille töissä, niinkuin muutkin. Jotkut hänen datastaan kyettiin varmistamaan, kaikkea ei. Minä pidin hänestä ihmisenä.

K5 – Onko ihmistiede menossa kohti tämän ilmiön ymmärtämistä? V5 – Suuri määrä tietoa on 38 DIRD-dokumentissa (Defense Intelligence Reference Documents). Osa on arkalauonteista. On järkevää ajatella, että jossain kohtaa tullaan yhdistämään kaikki se mikä on käyttökelpoista. Ennusteet eivät yleensä toteudu. 20 vuodessa meillä on uusia teknologioita.

K6 – Voitko kommentoida työtäsi Ingo Swannin kanssa kaukokatselusta? V6 – Puthoff kertoo pitkäsi kuvaten hänen työtään.

K7 – Voitko kommentoida tri. Eric Davisia ja ultraterrestriaaleja? V7 – Kirjoitin paperin ultraterrestriaaleista — perustuen dataan. Kirjoitin kaikista vaihtoehdoista. Kirjoitin sen ja lähetin kollegoilleni.

K8 – Eräs seikka UAP:sta puhuttaessa oli väliaineen ylittävä matkustus. Ilma/avaruus/vesi. Entäpä kiinteässä aineessa matkaaminen? Kommentteja? V8 – Eräs asia meidän avaruus-ajan mittaamisen keskusteluissamme — teoria voi ennustaa, että me voisimme kulkea kiinteässä aineessa.

K9 – Kaukokatselu — vastaako se kysymyksiin? V9 – Kiinnostusta kaikilla aloilla. Sain joitain vastauksia UAP:sta kaukokatselulla, esim. Pat Price on löytänyt neljä UAP-tukikohtien sijaintia Maasta.

K10 – Onko TTSA tutkimassa tietoisuutta? V10 – Tällä hetkellä TTSA ei tutki tietoisuutta, vaan UAP:ta.

K11 – Sinun käyttämäsi data — kertooko se useammasta UAP-tyypistä? Maan ulkopuolisesta? V11 – Vaihtoehtojen heittelyä — joka puolelle karttaa. Meillä on pallo jonka sisällä on kuutio; tic-tac -muotoja; kolmioita. Paljon erilaisia rakenteita.

K12 – Mg-Bi -materiaali. Oletko määrittänyt sen mistä se on tullut? Mihin sitä käytetään? V12 – Se on monimutkaista. Eri teorioita on internetissä. Me emme tiedä siitä oikeastaan mitään. Kymmenen vuotta sitten tutkimme Linda Moulton Howen palasta. Emme saaneet siitä mitään irti. Siltikään emme tiedä mitään. Ei vastauksia vielä.

K13 – Ingo Swann, Kuun pimeällä puolella olevat avaruusolentojen alukset. Kommentteja? V13 – ”Jätkät” tulivat luoksemme koordinaattien kanssa. He halusivat kaukokatselun näille. Me annoimme heille sellaisen. Kuvaus sopii asioihin Kuussa. He tuntuivat jo tietävän vastaukset. He testasivat meitä.

K14 – Esityksessäsi mainitsit ongelmista, jotka aiheutuvat kun ihmiset työskentelevät siiloissa. Miten siiloutumisen ongelma voitaisiin ratkaista? V14 – AATIP yritti 38 DIRDin avulla saada useita näkökulmia. Yritti saada ihmiset puhumaan keskenään.

K15 – Me kuulemme laivaston mielipiteistä, mutta entäpä ilmavoimat? V15 – Ilmavoimat on toteuttanut useimmat aiemmista julkisista ohjelmista.

K16 – Jatkuiko Project Blue Book? V16 – PBB ei jatkunut, muut ohjelmat kyllä.

K17 – AATIP:n nykytila — Pentagon muutti lausuntojaan. Voitko selventää? V17 – Pentagonilta tuli ristiriitaisia lausuntoja, esim. että Luis Elizondo ei työskennellyt AATIP:ssa. Ei ole totta. TTSA yrittää auttaa selvittämään tämän kulisseissa. Asiat suttaantuvat ajan kanssa.

K18 – Skunk Worksin johtaja Lockheed Martinilla teki lausuntoja, mm. ”Nyt meillä on teknologia matkata tähtiin.” Voitko kommentoida? V18 – Ben Richilta kysyttiin tästä. Me emme tiedä tarkkaan mitä hän tarkoitti sanoessaan niin. Miksi hän sanoi niin.

K19 – Huolettaako Neuvostoliittoa UAP:t? V19 – UFOt ovat tulleet amerikkalaisten ohjussiilojen ylle ja sammuttaneet ne. Ne ovat tulleet neuvostoliittolaisten ohjussiilojen ylle ja käynnistäneet ne.

K20 – Onko internet-keskustelu koskien Etelänapamannerta totta? V20 – Ei mielipidettä. Ei evidenssiä.

K21- Onko kommenttia Wilsonin dokumenttiin? V21 – Kollegani Eric Davis haastatteli Wilsonia. Siinä puhutaan mahdollisesti käynnissä olevista ohjelmista.

K22 – George Knapp haastatteli sinua — mainintaa oli törmäyksien noudoista kertovasta dokumentista. Mistä dokumentin löytää? V22 – Se on jossain internetissä — en tiedä missä.

K23 – Kun Richard Doty palkattiin, oliko se AATIP:n? V23 – Ei, toiseen ohjelmaan ennen AATIP:ia.

K24 – Onko sinulla viitteitä siihen että avaruusolennoille kommunikoidaan osana salaisia avaruusohjelmia kuten mainitaan kirjassa [kirjan nimi esitetään? V24 – En näe evidenssiä.

K25 – Onko joku saattanut takaisinmallintaa UFOja? V25 – Se on mahdollisuus. Se on mahdollista. Toin tämän idean esiin paperissani.

K26 – Tarina kertoo Nixonista, joka jätti UFOista kertovan kirjeen aikakapseliin. Oliko se salainen dokumentti? V26 – En tiedä onko tarinassa perää.

Artikkelin julkaissut ufos-scientificresearch.blogspot.com

https://eksopolitiikka.fi/eksopolitiikka/kommentteja-tri-hal-puthoffin-v-2020-esityksesta/?utm_source=TR&utm_medium=Tumblr+%230&utm_campaign=SNAP%2Bfrom%2B_%7C+Eksopolitiikka.fi+%7C_

[ovnihoje]

Programa OVNI do Pentágono tinha interesse nas habilidade psíquicas?

A informação abaixo foi publicada no site silvarecord.com, de @dannysilvarecord e pode indicar que, pelo menos indiretamente, o Pentágono estava interessado em telecinesia e outros fenômenos da mente. Ou será que não?

Crédito: silvarecord.com

Recentemente, Tom DeLonge participou de uma entrevista em vídeo com a 91X, uma estação de rádio em inglês de propriedade mexicana que transmite em San…

[ovnihoje]

Hal Puthoff discute metamateriais, discos voadores e muito mais

Hal Puthoff discute metamateriais, discos voadores e muito mais

Por Jason Colavito

No sábado (08/2), o vice-presidente da To The Stars Academy (TTSA), Hal Puthoff, fez um discurso no estado da Virgínia Ocidental (EUA) no qual discutiu a pesquisa de OVNIs do Pentágono.

Dr. Hal Puthoff.

De acordo com um resumo fornecido por Keith Basterfield, Puthoff teve algumas coisas interessantes a dizer na parte de perguntas e respostas de seu discurso. O restante…

[aneddoticamagazinestuff]

Umberto Visani: Ingo Swann

New Post has been published on https://www.aneddoticamagazine.com/it/umberto-visani-ingo-swann/

Umberto Visani: Ingo Swann

Introduzione

Il 31 gennaio di quest’anno ha segnato il sesto anno dalla scomparsa di Ingo Swann, celebre “remote viewer” che per anni ha collaborato con la CIA fornendo varie informazioni tramite le proprie visualizzazioni a distanza, molte delle quali si sarebbero poi rivelate esatte.

A inizio anni ’70, le agenzie di intelligence statunitensi iniziarono a preoccuparsi di voci sempre più insistenti riguardanti l’utilizzo, da parte dell’Unione Sovietica, di mezzi non convenzionali connessi a ricerche sul paranormale, in primis la visione a distanza. Da qui nacque un interesse spasmodico per queste tematiche, unitamente alla ricerca di soggetti che fossero realmente in possesso di capacità fuori del comune.

Proprio in questa ricerca la figura di Ingo Swann emerse per via dei suoi “poteri” inconsueti.

Tra i file del progetto Stargate (atto allo studio della visione a distanza e all’utilizzo delle sue applicazioni) vi è un memorandum datato 22 febbraio 1973, redatto dai celebri fisici Hal Puthoff e Russel Targ, in cui si legge di un esperimento di misurazioni biometriche nel corso del quale Ingo Swann aveva mostrato la capacità di alterare volontariamente l’intensità del campo magnetico,

L’interesse verso Swann crebbe a mano a mano che egli riuscì a dare dimostrazioni concrete di riuscire realmente a vedere a distanza, come quando fu in grado di descrivere quanto contenuto in una installazione sotterranea di una azienda che si occupava di energia alternativa.

È nel 1975 che le attività di Swann per la CIA prendono una svolta imprevista, quando venne reclutato da un sedicente signor Axelrod. Nel febbraio di quell’anno, una telefonata lo avvisò di un prossimo contatto con un presunto “man in black”. Fu così che, alcune settimane dopo, alle 3 di notte ricevette una chiamata in cui si richiedeva la sua presenza a Washington. L’indicazione era di trovarsi al Museo di Storia Naturale, dove Swann, come in un film di spionaggio, venne perquisito e incappucciato per non riconoscere dove sarebbe stato portato.

Come si può capire, Swann era molto agitato, non riuscendo a rendersi conto di cosa stesse accadendo.

L’opera di reclutamento da parte di Axelrod avvenne a voce, senza alcun foglio, in modo che tutto potesse permanere nella massima segretezza. Swann apprese da subito che gli interessi di Axelrod superavano ogni immaginazione, dal momento che costui voleva che Swann cercasse di vedere a distanza la superficie della Luna e trovasse conferma all’esistenza di una tecnologia avanzata che avesse sviluppato la capacità di entrare in contatto con il cervello umano.

Non solo. Axelrod pose molte domande a Swann sul suo lavoro e sul metodo che utilizzava per vedere a distanza, chiedendo se secondo lui il vedere a distanza operasse tramite una sorta di connessione a una “mente-computer” universale. Anche il pianeta Giove destò l’interesse di Axelrod, in particolare per il fatto che Swann aveva condotto esperimenti di visione a distanza e voleva capire se potesse notare elementi che venissero successivamente confermati dalla Nasa, in ciò dando quindi prova di poter vedere anche a milioni di chilometri di distanza dalla Terra. Il che accadde puntualmente, con informazioni che la Nasa avrebbe “scoperto” negli anni successivi e che Swann era riuscito a vedere.

Rivelazioni straordinarie

Sempre nel corso di quell’incontro, Axelrod propose a Swann un contratto di 1000 dollari al giorno per osservare a distanza la Luna.

Ed è qui che entrano in gioco aspetti ancor più pregnanti.

Axelrod, infatti, fornì a Swann delle coordinate ben precise verso le quali puntare la propria capacità di visione remota.

Swann, concentrandosi sulle zone indicate da Axelrod, percepì immediatamente delle presenze non terrestri sul suolo lunare, notando crateri sul lato nascosto della Luna nei quali sentiva e vedeva presenze oltre che vere e proprie strutture artificiali.

Nelle profondità di un cratere vide una nebbia verde densa, illuminata da file di luci artificiali montate su torri molto alte. Swann rimase impressionato dal fatto che qualcuno avesse costruito un avamposto sulla Luna. Secondo Swann, pertanto, Axelrod gli aveva commissionato di concentrare la propria visione a distanza sulla Luna perché entità extraterrestri si erano comportate in maniera ostile nei confronti degli Stati Uniti.

Proprio durante una di queste visioni a distanza Swann si accorse di essere stato notato da due umanoidi che abitavano una base lunare e si sentì in pericolo, al punto da temere di poter essere rintracciato e fulminato da un qualche raggio che lo disintegrasse senza alcun preavviso.

A supporto di ciò, un recente documentario per la televisione, “Apollo 11: The Untold Story”, ha aggiunto credibilità a quanto raccontato da Swann. Buzz Aldrin, infatti, ha raccontato di aver visto un UFO nel corso del viaggio verso la Luna: “c’era qualcosa là fuori, sufficientemente vicino da poterlo osservare, ma cosa poteva essere? Ora ovviamente non stavamo per farci sfuggire ‘Hey Houston, c’è qualcosa che si muove vicino a noi e non sappiamo cosa sia, voi lo sapete? Potete dirci cos’è?’”

Nell’estate del 1976 Swann andò varie volte a Los Angeles per incontrare alcuni suoi amici e, senza alcun preavviso, rivide gli uomini al soldo di Axelrod. Si trovava in un supermarket di Hollywood quando la sua attenzione venne catturata da una donna estremamente affascinante. Mentre la fissava, Swann si sentì come percorso da una scossa elettrica che gli fece rizzare i capelli. Egli interpretò questo segnale come una sorta di monito che la donna in questione non fosse come sembrava, bensì si trattasse di una extraterrestre. Le sue preoccupazioni aumentarono quando, a riprova dell’idea che si era fatto, vide due uomini vestiti di nero, tipo men in black, che fissavano a loro volta la donna.

Di lì a poco Swann ricevette una chiamata che lo diresse a un altro telefono, dove lo attendeva in linea Axelrod, cui chiese chi fosse la donna al supermercato. A incutere ulteriore terrore, Axelrod gli rispose che doveva stare molto attento dato che si trattava di una persona molto pericolosa. Infatti, stando ad Axelrod, non solo vi erano extraterrestri sulla Luna, ma anche sulla Terra, con perfetta capacità di camuffarsi tra la gente normale.

Axelrod volle inoltre informarsi di come stesse procedendo il suo lavoro di remote viewing allo Stanford Research Institute, dato che voleva sapere quando fosse giunto a una precisione del 65% nelle sue visualizzazioni a distanza e, nel momento in cui questo livello fosse stato raggiunto, Swann avrebbe dovuto indicare su un pezzo di carta la cifra, collocando questo foglio sulla sua scrivania all’interno dello Stanford Research Institute.

Swann si attenne alle istruzioni e mise il foglio di carta come pattuito. Dopo un giorno, al posto del proprio foglio c’era della polvere disposta a formare la scritta “aspetta un contatto”. Le perplessità di Swann aumentavano di giorno in giorno, non sapendo di preciso con chi avesse a che fare: CIA, Mossad, MI-5, KGB? Ogni possibilità era credibile.

L’avvistamento di Swann

Il contatto di cui al messaggio nella polvere ebbe luogo nel luglio 1977, pochi giorni dopo averlo ricevuto. Axelrod si trovava proprio all’interno dello Stanford Research Institute. Dopo un breve colloquio, Axelrod fece salire Swann su una jeep che lo condusse all’aeroporto di San Jose dove lo attendeva un Lear Jet e lo informò che avrebbero potuto vedere un UFO da vicino. Dopo molte ore di volo il velivolo atterrò su una pista priva di luci e Swann venne condotto su una vettura che gli fece fare un tragitto di due ore tra erte montagne. Giunti a destinazione, Swann, Axelrod e altri due uomini dovettero camminare ancora per giungere al luogo prestabilito.

“Tu limitati a guardare, ne parleremo dopo. Non muoverti a meno che non te lo dica io. Sono in grado di intercettare il calore, i rumori e il movimento” furono le parole di Axelrod.

Giunti in prossimità di un piccolo lago, si levò una nebbia grigiastra, per poi assumere colorazioni diverse. Lampi di luce rossa e gialla squarciarono la scena in ogni direzione. A seguire, ecco comparire un oggetto sopra lo specchio d’acqua. Era triangolare, e non sembrò giungere sul luogo, quanto piuttosto comparire all’improvviso, causando la comparsa di un anomalo vento che provocò la caduta di alcuni rami di pino. Swann ha testimoniato che alcuni raggi di luce rossa vennero sparati dall’oggetto che continuava ad aumentare di dimensioni, pur rimanendo stazionario sopra il lago. Secondo Swann l’oggetto era di almeno 30 metri. Notando che Swann rimaneva a guardare l’oggetto in uno stato di torpore, Axelrod e gli altri due uomini lo portarono via sotto braccio, pochi istanti prima che un raggio colpisse la posizione in cui si trovava Swann.

Da poco più lontano egli si accorse che il misterioso velivolo stava drenando acqua dal lago, in un vortice che si dipartiva dalla superficie per raggiungere l’oggetto.

I quattro si allontanarono velocemente e, una volta giunti all’aeroporto dove erano atterrati, Swann notò un velivolo del servizio postale dell’Alaska, il che gli fece presumere di trovarsi in Alaska.

Nel viaggio di ritorno Axelrod gli spiegò che la loro missione sarebbe terminata a breve e sarebbe stata continuata da altri per motivi di sicurezza. La settimana seguente, inoltre, Swann sarebbe stato sottoposto a una accurata visita medica per verificare che fosse tutto in regola e non ci fossero stati problemi fisici a seguito dell’incontro ravvicinato. Quella fu l’ultima volta che Swann vide il misterioso Axelrod.

Considerazioni conclusive

Il quadro che emerge è estremamente preciso: un soggetto in possesso di capacità fuori del comune viene dapprima inserito in un progetto di visione a distanza “standard” per poi passare a ricerche ancora più estreme su tematiche più sensibili e classificate di quanto non fossero le questioni concernenti la Guerra Fredda e i segreti dell’Unione Sovietica.

Che Swann fosse in grado di vedere a distanza è un dato acclarato non in discussione. Il problema è capire se le informazioni emerse in relazione all’avvistamento avuto e raccontato dallo stesso Swann così come quanto visto sulla Luna corrispondano a realtà oppure no.

Su questi aspetti non si può che sospendere il giudizio, per quanto siano sempre di più le voci che si rincorrono e che vanno a dipingere un quadro in cui risulta arduo ipotizzare che si possa trattare solo e sempre di elementi privi di fondamento.

[esotericworld]

Psychic powers are definitely real. Listen to this NPR Boston episode about the government's experiments with psychic phenomenon. Source: http://www.wbur.org/onpoint/2017/04/18/esp-psychics-government