jonivirtanen-blog

[jonivirtanen-blog]

Ryhmäblogi – Mitä opimme ryhmänä digitaalisen liiketoiminnan kehittämisestä

Digitaalisuus on nykyään iso osa monen yrityksen arkipäivää ja sen vuoksi on ollut tärkeätä oppia digitaalisen liiketoiminnan kurssilla erilaisia digitaalisen liiketoiminnan keinoja niin teoriassa kuin innovaatioprojektimmekin kautta yhdessä Reiman kanssa.  

  Digitaalinen liiketoiminta yrityksissä

 Digitaalisuus mahdollistaa muun muassa erilaiset yhtenäiset tietojärjestelmät, jotka parantavat yritysten kustannustehokkuutta tai auttavat yrityksen markkinoinnissa. Näihin markkinointikeinoihin voivat kuulua esimerkiksi Internet-mainonta tai sisältömarkkinointi, jossa yritys pyrkii jäämään asiakkaan mieleen muun muassa asiakkaan tarpeiden näkökulmasta eikä niinkään brändinsä tai omien tuotteidensa tuputtamisella.

 Nykypäivän yritysmaailmassa toimijoiden on pakko digitalisoitua jollain tasolla. Digitaalisen liiketoiminnan aikakaudella yritysten on pakko sopeutua ympäristöönsä, sillä internetin välityksellä tavoitettava yleisö on valtava kilpailuetu digitalisoitumattomiin yrityksiin nähden. Esimerkiksi juuri Reima on verkkokaupan lisäksi luonut verkkoon oman asiakkaista koostuvan yhteisön, ReimaClubin. Sovelluksensa ReimaGo:n avulla se on myös pelillistänyt itseään.

 Yksi ehkä tärkeimmistä opeista kurssilla on ollut se, miten paljon uusia mahdollisuuksia digitalisaation kaikki eri puolet tuovat yritysten liiketoimintaan. Kolikon kääntöpuolena tietysti on, että digitalisaatio tuo uusia haasteita varsinkin niille yrityksille, jotka eivät syystä tai toisesta lähde kunnolla digitalisaatioon mukaan. Esimerkiksi asiakkaiden täysin uudenlaiset ostopolut jäivät kurssilta mieleen sellaisena asiana, että yritykset, jotka eivät näihin pysty sopeutumaan tulevat olemaan suurissa vaikeuksissa tulevaisuudessa.

  Hakukoneoptimointi yritysten apuna

 Kurssilla oli myös mielenkiintoista syventyä paremmin siihen, kuinka Googlen hakukone toimii ja miten yritykset voivatkaan todellisuudessa hyödyntää sitä. Googlella on yllättävän monta palvelua, joita käyttämällä yritykset voivat mahdollistaa entistä paremman näkyvyyden itselleen. Tästä päästäänkin siihen, kuinka tärkeää on tehdä ennen kaikkea toimivat ja nimenomaan ihmisille suunnatut verkkosivut sen sijaan, että ne rakennettaisiin vain hakukoneita ajatellen.

  Yhteenveto kurssista

 Digitaalisuudesta ja digitalisaatiosta kirjoittaminen osoittivat hyvin, miten isossa osassa digitaalisuus on nykyajan liiketoiminnassa. Blogien ohessa käytetyt lähteet antoivat todella paljon uutta tietoa. Oli esimerkiksi todella yllättävää havaita, kuinka vähän yritykset hyödyntävät digitalisaatiota.

 Kokonaisuudessaan kurssilla tuli opittua paljon digitaalisesta liiketoiminnasta. Vaikka läpikäydyistä aiheista osa oli jo ennestään tuttuja, oli niissä myös paljon lisää opittavaa ja aiheita tuli ajateltua uudesta, digitaalisen liiketoiminnan näkökulmasta.

[jonivirtanen-blog]

Digitalisoituva ostopolku – ostopoluista ostoavaruuksiin

 Digitalisoituva maailma on laittanut viimeisten vuosikymmenten aikana uusiksi lähes kaikki mahdolliset toimialat. Samalla muutoksen kouriin ovat joutuneet oikeastaan kaikki eri liiketoiminnan osa-alueet aina markkinoinnista logistiikkaan ja taloushallinnosta rekrytointiin. Monet vuosikymmeniä vallalla olleet toimintatavat ja opit ovat samalla joutaneet roskakoriin. Yksi näistä opeista on perinteinen asiakkaan ostopolku. Perinteisesti asiakkaan ostopolku on nähty hyvin suoraviivaisena ja yksinkertaisena prosessina, jonka pohjana on käytetty AIDA-mallia. Nykypäivän digitaalisessa maailmassa AIDA-malliin pohjautuva ostopolku on kuitenkin monessa tapauksessa auttamattoman yksinkertainen.

Yhä useammin asiakkaan ostopolku on huomattavasti tätä monimutkaisempi ja ostoavaruus voisikin olla kuvaavampi käsite. Toki yleensä ostoavaruudessakin on samoja vaiheita kuten esimerkiksi tietoisuus ja harkinta, kuin perinteisessä ostopolussa. Suurimpana erona ostoavaruuksissa on se, että nämä eivät näy niinkään erillisinä vaiheina vaan asiakas elää jatkuvassa liikkeessä näiden välillä. Asiakas voi esimerkiksi hypätä helposti suoraan tietoisuudesta ostoon, tai vaikkapa täysin toisen tuotteen ostoavaruuteen. Asiakkaan on myös mahdollista muuttaa mieltään ja siirtyä oston jälkeen takaisin harkintaan, tämä on jopa hyvin yleistä; Kuinka monta kertaa sinä olet palauttanut verkkokauppaostoksesi takaisin kauppaan?

 ­­

 Tiedonhaluinen, kärsimätön ja vaativa – nykypäivän kuluttaja

  Google toteutti mielenkiintoisen tutkimuksen selvittääkseen miten asiakkaat­­ etenevät nykypäivän ostoavaruuksissa. Tutkimuksessa selvisi esimerkiksi, että erään kuulokkeita ostamassa olleen kuluttajan ostoprosessi alkoi perinteisen ostopolun loppuvaiheilta, eli hän oli jo hyvin lähellä ostoa. Hän kuitenkin ostamisen sijaan alkoi etsiä tietoa ja arvosteluja myös muiden valmistajien kuulokkeista niin YouTubesta kuin perinteisestä Google hausta. Tähän prosessiin kuului yhteensä yli 375 erilaista kosketuspistettä, joiden jälkeen kuluttaja vasta teki valintansa ja osti tuotteen. Voit siis varmasti helposti kuvitella, kuinka monta tilaisuutta kilpailevalla yrityksellä oli viedä asiakas, joka oli jo valmiina ostamaan ensimmäisen yrityksen tuotteen.

  Vastaavan käytöksen lisäys näkyy Googlen mukaan oikeastaan kaikkien mahdollisten tuotteiden, niin pienten kuin suurtenkin ostoprosessissa. Esimerkiksi mobiilihaun: ”paras suola” hakumäärä kasvoi vuodesta 2015 vuoteen 2017 jopa 370%! Sen lisäksi, että me kuluttajat vertailemme nykyään aivan pienimmätkin ostokset, meistä on tullut kärsimättömämpiä ja haluamme aina vain personoidumpia kokemuksia ostoprosessissamme. Digitalisoituva maailma tuottaa siis tälläkin saralla suuria vaikeuksia monelle yritykselle, mutta samaan aikaan yritykset, jotka ymmärtävät muutoksen ja osaavat hyödyntää sitä, saavat suurta kilpailuetua.

[jonivirtanen-blog]

LEAN CANVAS – Liikuntahaasteet ReimaGo-sovellukseen

Tässä blogissa avataan yllä olevaa Lean Canvasia. Liikuntahaasteet tuovat ReimaGO-sovellukseen paljon vaihtelua ja blogissa käydään jokainen Canvasin kohta läpi, jotta lukijalle avautuisi konkreettisesti, mitä liikuntahaaste-parannus tuo sovellukseen.

Asiakassegmentit

Suurin asiakassegmentti on 25-35 vuotiaat miehet ja naiset, joille lasten liikkuminen on tärkeää. Heillä on jo tietynlaista teknologista osaamista eivätkä puhelinsovellukset ole vieraita. On tärkeää, että asiakkailla on muutenkin liikunnallinen elämäntapa, koska silloin aktiivisuuden seuraaminen ja mittaaminen on heille mielekästä. Vaikka tälle asiakasprofiilille perhe on tärkeä osa elämää, niin myös hektinen työ vie aikaa. Näin perheen isä tai äiti ei aina ehdi pitämään huolta lasten riittävästä liikunnasta.

Ongelma

Asiakkaiden menestyksekkäiden työurien ja oman liikunnallisen kiinnostuksen takia lasten liikunnan seuraaminen voi jäädä kovin vähälle. Vanhemmat ovat kuitenkin pyrkineet ratkaisemaan tämän ongelman aikaisemmin esimerkiksi kyselemällä lapsilta tai päiväkodin hoitajilta päivän kuulumisia. Lisäksi lasten motivointi liikkumaan tuottaa vanhemmille usein vaikeuksia, sillä lapsille ei niinkään käy ns. aikuisten liikuntamuodot, vaan he tarvitsevat liikkumista esimerkiksi leikkien muodossa. Tämän vuoksi vanhemmat ovatkin aikaisemmin kannustaneet lapsia yhteisiin pihaleikkeihin naapurien lasten kanssa tai vieneet heitä esimerkiksi seikkailu puisto HopLopiin. Lasten motivointia liikkumaan vaikeuttaa myös mobiililaitteiden jatkuva seuraaminen ja tähän vanhemmat ovat pyrkineet löytämään ratkaisuja laitteiden käytön rajoittamisella.  

Arvolupaus

ReimaGo tarjoaa liikuntahaasteillaan uuden ulottuvuuden arjen leikkeihin ja liikuntaan. Pelaamalla peliä eteenpäin, pelaaja kohtaa uusia jännittäviä haasteita joka tason lopussa. Haasteiden suorittaminen on paitsi hauskaa, myös liikunnallista ja motivoivaa. Haasteisiin kuuluu esimerkiksi kuperkeikat ja kärrynpyörät.

Ratkaisu

Liikuntahaasteiden, kuten yhteisöllisten pelien (kirkonrotta, 10 tikkua laudalla) tai yksilötehtävien (X-hypyt, hyppynarulla hyppiminen) avulla lapsi motivoituu ja saa vinkkejä itsenäisesti liikkumiseen sekä sosiaalisia kokemuksia yhteisöllisten pelien kautta. Näiden lisäksi erilaiset tietoiskut liikunnasta kannustavat lasta liikkumaan entisestään, kun he saavat tietää liikunnan hyödyistä. Vanhempien on myös helppo seurata lastensa liikkumista sovelluksessa etenemisen mukaan. Koska sovellus on kehitetty liikunnallisten haasteiden ympärille, se ei myöskään koukuta lapsia puhelimien ääreen.  

Kanavat

Sosiaalisen median kanavissa (Facebook ja Instagram) voidaan tavoittaa suuria määriä potentiaalisia asiakkaita ja tiedottaa myös sovelluksen uudistumisesta. Tärkeisiin kanaviin kuuluu myös Reiman omat nettisivut, jossa myynnin lisäksi mainostetaan sovellusta. Lisäksi erilaisilla esittely- ja myyntipisteillä (messut kuten Lapsimessut, kivijalkaliikkeet kuten Intersport) saadaan ReimaGo:ta asiakkaiden tietoisuuteen. Myös yhteistyökumppaneiden sekä päiväkotien ja niiden henkilökunnan kautta mahdolliset asiakkaat kuulevat ja kiinnostuvat sovelluksesta.  

Kulurakenne ja tulovirrat

Kulurakenne koostuu pääasiassa ReimaGo-sovelluksen kehitys-, päivitys- ja ylläpitokustannuksista. Näiden lisäksi kustannuksia aiheuttaa sovelluksen sisällöntuotanto (esimerkiksi liikuntahaasteet ja tietoiskut) sekä markkinointi. Pääasialliset tulovirrat muodostuvat Reiman verkkokaupan lisämyynnistä, jota sovelluksessa olevat tuotemainokset yhdistettynä pelistä palkintona saatuihin erilaisiin tarjouksiin synnyttävät. Toinen pääasiallinen tulojen lähde on ReimaGo-sensoreiden myynti, koska ansaitakseen pelissä tarjouksia ja palkintoja, tulee lapsella olla käytössään ReimaGo-sensori. Näiden lisäksi tuloja syntyy myös mainospaikkojen myynnistä muille yrityksille sovelluksen sisällä.

Avainmittarit

Ratkaisun toimivuutta voidaan mitata helposti sovelluksen käyttäjämäärän sekä käyttöajan avulla. Myynnin kehityksestä nähdään ReimaGo:n suosiota ja myös mahdollisesti sitä, mitä kautta myyntiä tehdään (suora liikenne verkkokauppaan, sosiaalisen median kanavista tullut liikenne jne.). Asiakastyytyväisyyskyselyillä saadaan tarkempaa tietoa siitä, mitä käyttäjät todellisuudessa ajattelevat sovelluksesta. Esimerkiksi NPS-kyselyllä voidaan selvittää, suosittelisivatko nykyiset asiakkaat sovellusta.  

Etulyöntiasema

Reiman käyttäjäkuntaan kuuluu suuri määrä perheitä ja vanhempia, joiden muodostamat tiiviit yhteisöt toimivat merkittävänä tiedonjakajana. Kun vanhemmat viettävät aikaa toisten vanhempien kanssa, siirtyy tietoisuus ReimaGo:sta täysin itsestään eteenpäin.   Reiman brändi on Suomessa hyvin tunnettu ja arvostettu. Se tarjoaa oman etulyöntiasemansa muihin tämän hetken aktiivisuusrannekemarkkinoilla oleviin yrityksiin, kuten FitBitiin tai Garminiin.  

[jonivirtanen-blog]

Digitaalinen palvelukokemus

”Suuri osa vastaajista on sitä mieltä, että nykyiset digitaaliset palvelut riittävät jo tai että lähinnä nykyisiä saatavilla olevia digitaalisia palveluita tulisi kehittää paremmiksi ja toimivimmiksi” – tutkimus suomalaisten digitaalisesta asioinnista ja palvelukokemuksesta.

 Kävin läpi DNA:n tilaaman tutkimuksen koskien suomalaisten digitaalista asiointia ja palvelukokemusta. Tutkimustuloksista parhaiten mieleeni jäi yllä oleva johtopäätös, koska se on lähes täysin päinvastainen omaan mielipiteeni kanssa. Samaa mieltä väitteen kanssa olen siitä, että nykyisiä digitaalisia palveluita tulisi todellakin kehittää paremmiksi ja toimivimmiksi. Mutta tämä ei tarkoita, etteikö samaan aikaan mielestäni tulisi kuitenkin jatkuvasti kehittää uusia digitaalisia palveluita.

 Toinen mielenkiintoinen tulos oli se, että erityisesti 25-34-vuotiaiden ikäryhmä (79 % ikäryhmästä) haluaa asioida sujuvasti sekä digitaalisesti että kivijalkaliikkeissä ja toivoo yritysten kehittävän samanaikaisesti molempia palvelukanavia. Uskon, että tämän taustalla on kaksi viime vuosina kulutuskäyttäytymistä muuttanutta ilmiötä: showrooming ja webrooming. Showrooming on sitä, että kuluttaja tutustuu ostettavaan tuotteeseen ensin kivijalkaliikkeessä ja sitten tilaa sen verkkokaupasta esimerkiksi halvemman hinnan takia. Webrooming taas on päinvastaista käytöstä, jossa kuluttajat ensin tutustuvat tuotteeseen verkossa, jonka jälkeen sitä tullaan vielä hypistelemään ja ostamaan kivijalkaliikkeestä.

 Tutkimuksen tuloksia

 80 % on hoitanut pankkiasioitaan pankin itsepalvelussa tai mobiilisovelluksessa viimeisen kolmen kuukauden aikana. (Naisista 81 % ja miehistä 79 %)

 38 % on varannut ajan lääkärille/hammaslääkärille/laboratorioon jonkin digitaalisen kanavan kautta viimeisen kolmen kuukauden aikana. (Naisista 46 % ja miehistä 28 %)

31 % on myynyt ja/tai tehnyt ostoksia nettihuutokaupoissa/nettikirpputoreilla. (Naisista 28 % ja miehistä 32 %)

 Näissä tuloksissa ehkä yllättävintä oli mielestäni, se kuinka suuri ero naisten ja miesten välillä on lääkärin/hammaslääkärin/laboratorion ajanvarauksen suhteen. Lisäksi digitaalisten kanavien kautta ajanvarausten tehneiden pieni määrä on hieman erikoista. Tämä tietysti voi johtua monestakin syystä; Digitaalista ajanvarausta ei välttämättä ole saatavilla tai sen käyttökokemus on niin huono, että on helpompi varata aika esimerkiksi soittamalla. Yhtenä syynä on varmasti sekin, että näille palveluille on tarvetta verrattain harvoin.

  Tutkimuksessa selvitettiin myös tyytyväisyyttä erilaisten palveluiden asiakaskokemukseen. Ehkä jopa hieman yllättäen parhaimmat asiakaskokemukset olivat tulleet nettihuutokaupoista/nettikirpputoreilta, Facebookin kirpputoreilta ja kodin elektroniikan verkkokaupoista/mobiilisovelluksista. Jopa 79 % nettihuutokaupoissa asioineista, kertoi asiakaskokemuksen olleen hyvä. Myös Facebook kirpputoreilla asioineista 75 % kertoi kokemuksen olleen hyvä. Kodin elektroniikkaa ostaneistakin 73 % kertoivat asiakaskokemuksen olleen hyvä.

[jonivirtanen-blog]

Inbound-markkinointi

Inbound-markkinoinnin tavoitteena on luoda asiakkaalle arvokkaita kokemuksia. Näitä kokemuksia luodaan tarjoamalla asiakkaalle relevanttia ja hänen ”elämäänsä” helpottavaa sisältöä, jolla hänet houkutellaan yrityksen verkkosivuille. Julkaisemalla asiakkaalle sopivaa sisältöä, asiakkaalle sopivaan aikaan ja asiakkaalle sopivassa kanavassa yrityksen markkinointi on hyödyllistä ja auttavaista, eikä tungettelevaa kuten perinteisessä markkinoinnissa. Inbound-markkinointi on pohjimmiltaan hyvin yksinkertainen prosessi, kuten alla olevasta kuvasta nähdään. Prosessin yksinkertaisuus ei kuitenkaan tarkoita, että se olisi helppoa toteuttaa hyvin, pikemminkin päinvastoin.

  Inbound-markkinointi vaatii yrityksiltä paljon panostamista ja pitkäjänteisyyttä. Yrityksen pitää ensin tunnistaa oikeat kohderyhmät ja selvittää minkälaista sisältöä nämä haluavat. Seuraavaksi pitäisi luoda kohderyhmää kiinnostavaa sisältöä ja tehdä sen löytäminen helpoksi. Kun asiakas löytää sisällön ja kiinnostuu siitä, hänet pitäisi saada konvertoitua liidiksi. Liidit vuorostaan pitäisi saada ostamaan yrityksen tuotteita/palveluita. Kaiken tämän jälkeen asiakas tulisi saada vielä muutettua suosittelijaksi.

  Inbound vs. Outbound

  Yllä oleva kuva kiteyttää mielestäni hyvin (toki hieman kärjistetysti) inbound- ja outbound-markkinoinnin suurimman eron. Outbound-markkinointi on talon katolla huutamista, jotta mahdollisimman moni kuulisi mitä yritys haluaa sanoa. Inbound-markkinointi puolestaan toimii kuin magneetti ja houkuttelee vain asiakkaat, jotka ovat kiinnostuneita yrityksen tarjoamasta sisällöstä, häiritsemättä ihmisiä, joita se ei kiinnosta.

  Hubspotin mukaan:

  70 % ihmisistä ei pidä mobiilimainoksista.

73 % ihmisistä ei pidä pop-up mainoksista

91 % sanoo mainosten olevan ”päällekäyvempiä” kuin ennen.

81 % kuluttajista on sulkenut joko selaimen tai nettisivun pop-up mainosten takia.

0,1 % on keskimääräinen CTR (click-through-rate) bannerimainoksille.

yli 50 % bannerimainosten klikkauksissa mobiililaitteella on vahinkoja.

  Näiden lukujen perusteella kumman sinä valitsisit yrityksen pääasialliseksi markkinointistrategiaksi outbound- vai inbound-markkinoinnin? Itselleni valinta ainakin olisi helppo: inbound-markkinointi tietysti. Tietenkään yritysten ei tule täysin kuopata outbound-markkinointia, sillekin on edelleen paikkansa, mutta mielestäni pääpaino yrityksen markkinointistrategiassa tulisi olla inbound-markkinoinnilla.

  Esimerkkejä inbound-markkinoinnista

 GoPro hyödyntää erinomaisesti inbound-markkinointia esimerkiksi YouTube-kanavallaan, jossa he jakavat mm. extreme-videoita, joita on kuvattu heidän kameroillaan. Mikä parasta, GoPro:n ei itse tarvitse tuottaa kanavalleen sisältöä vaan asiakkaat tekevät sen heidän puolestaan. Näin GoPro tarjoaa asiakkailleen myös yhteisön, jossa he voivat jakaa omia kokemuksiaan.

  Lisää esimerkkejä inbound-markkinoinnista voit käydä katsomassa täältä: https://www.slideshare.net/hungnmhq/32-enviable-inbound-marketing-examples-by-hubspot https://www.brafton.com/blog/strategy/learn-from-the-best-3-awesome-examples-of-inbound-marketing/

 Näiden lisäksi tietysti myös tämä blogikirjoitus itsessään olisi inbound-markkinointia, jos sen taustalla olisi vaikkapa markkinointitoimisto, joka tarjoaa palveluja liittyen inbound-markkinointiin. Siinä tapauksessa tänne loppuun kannattaisi laittaa vielä click-to-action -nappula, jossa sinua kehotettaisiin esimerkiksi tilaamaan sähköpostiin laajempi tietopaketti koskien inbound-markkinointia.

 [Aseta CTA-nappi tähän]

 https://www.hubspot.com/inbound-marketing

https://www.hehkumarketing.com/inbound-markkinointi/tata-on-inbound-markkinointi/

https://www.prami.fi/inbound-on-tavoitteellista-markkinointia-joka-tuo-tulosta?gclid=CjwKCAiAiarfBRASEiwAw1tYvwD9xtwDiyrB_gu3MonE_wKnIGoP_iI5KNwC-gYCsyQQLYgcIy0nnRoCxBsQAvD_BwE

https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/mita-tehokas-inbound-markkinointi-vaatii

https://www.slideshare.net/HubSpot/what-is-inbound-marketing-29665969/10-MethodologyUsing_inbound_marketing_can_turn

[jonivirtanen-blog]

Pelillistäminen – hypestä arkipäiväiseksi ilmiöksi

Pelillistäminen on termi, johon moni on varmasti muutaman viime vuoden aikana törmännyt, mutta mitä se oikein tarkoittaa? Harva meistä tuskin tajuaa, miten paljon sitä löytyy kaikkein arkisimmistakin palveluista. Löytyykö kukkarostasi Plussa-kortti tai S-etukortti? Molempien näiden hyödyntämät pistejärjestelmät ovat yksi esimerkki pelillistämisestä. Entä oletko ikinä törmännyt jonkin verkkokaupan sivuilla vieraillessasi viestiin: ”Rekisteröidy nyt verkkokauppaamme ja saat 10 % alennuksen ensimmäisestä tilauksestasi”? Tämäkin yksinkertainen markkinointiviesti hyödyntää pelillistämistä.

  Lyhyesti määriteltynä pelillistäminen tarkoittaa erilaisten pelimekaniikkojen ja -elementtien lisäämistä johonkin prosessiin. Tavoitteena tehdä kyseisen prosessin suorittamisesta sisäisesti motivoivampaa ja hauskempaa. Pelillistämisellä pyritään vetoamaan ihmisten luontaisiin vietteihin, kuten kilpailuviettiin tai itseilmaisuun. Yksi yleisimmistä tavoista pelillistää jokin prosessi on lisätä siihen jonkinlainen piste-/palkitsemisjärjestelmä.

 Pelillistäminen ei kuitenkaan ole mikään helppo ja nopea keino yrityksille lisätä myyntiä tai saada lisää asiakkaita. Esimerkiksi pisteiden keräyksen ei tule olla palvelussa itseisarvo vaan sen tulee tuottaa asiakkaalle jotain lisäarvoa tai -motivaatiota käyttää palvelua. Huonosti toteutettuna pelillistäminen voikin aiheuttaa asiakkaissa negatiivisia reaktioita ja kääntää myynnin ja asiakasvirrat jopa laskuun. Yrityksen tuleekin tarkasti miettiä miten ja millaisia pelillistämisen keinoja heidän palvelunsa voisi hyödyntää.

 Pelillistäminen työelämässä – työajan tuhlaustako?

  Asiakkaille tarjottavat palvelut eivät ole ainoa tapa, jolla yritykset voivat pelillistämistä hyödyntää. Yksi tapa on käyttää sitä erilaisissa työprosesseissa, tehden työstä tavoitteellisempaa ja innostavampaa. Tämän lisäksi pelillistämisellä voidaan konkretisoida työn edistymistä. Tämä koskee erityisesti monia nykypäivän työtehtäviä, joissa harvoin valmistetaan mitään konkreettista, joten työnsä tuloksia on vaikea havainnoida. Myös oppilaitokset voivat hyödyntää pelillistämistä, tästä esimerkkinä Turun Yliopistossa käytössä oleva järjestelmä, joka pisteyttää opiskelijoiden läsnäoloa ja suorituksia. Keräämällä riittävästi pisteitä opiskelija voikin päästä kurssista läpi, vaikka ei tekisikään siihen kuuluvaa tenttiä.

  Hyviä esimerkkejä pelillistetyistä sovelluksista on esimerkiksi monet fitness-sovellukset, joissa palkitaan käyttäjää tavoitteiden saavuttamisesta erilaisilla sovelluksen sisäisillä palkinnoilla. Monet näistä hyödyntävät myös erilaisia ranking listoja, joita voi käyttää, vaikka kaveriporukan väliseen kilpailuun. Toinen hyvä esimerkki on kielten opiskeluun tarkoitettu Duolingo, joka tekee kielten opiskelusta paljon hauskempaa kuin sanakirjojen pänttääminen. Duolingo palkitsee käyttäjää mm. hyvin suoritetuista tehtävistä ja siitä jos teet harjoituksia monena päivänä putkeen. Duolingo käyttää hyväkseen myös monista peleistä tuttuja ”elämiä”; jokaisessa harjoituksessa käyttäjällä on tietty määrä elämiä, väärällä vastauksella menettää yhden elämän ja kun elämät loppuvat joudut aloittamaan harjoituksen alusta.

[jonivirtanen-blog]

Jakamistalous – maailman pelastus vai työntekijöiden riistoa?

Jakamistalous on viime vuosina voimakkaasti kasvanut ilmiö, jonka ydinajatuksia ovat resurssien tehokkaampi hyödyntäminen, siirtyminen omistajuudesta käyttöoikeuksiin sekä vertaistoiminta ja -tuotanto. Ilmiön taustalta voidaan löytää monia syitä, kuten huoli ilmastonmuutoksesta ja luonnonvarojen liikakäytöstä. Toisena syynä voidaan pitää vuonna 2008 alkanutta finanssikriisiä ja sen aiheuttamaa työttömyyden kasvua, jonka seurauksena ihmisten tuli keksiä uusia kuluttamisen tapoja pärjätäkseen heikentyneessä taloustilanteessa. Näiden lisäksi yhtenä vaikuttimena voidaan pitää myös muoti-ilmiöksi noussutta Kon Mari-menetelmää, jonka tavoitteena on vähentää ihmisen omistaman tavaran määrä minimiin.

 Yksi suurimmista (ellei suurin) yksittäisistä tekijöistä jakamistalouden synnylle on kuitenkin mielestäni digitalisaatio. Ilman digitalisaatiota olisi vaikea kuvitella jakamistalouden olevan ainakaan näin suuri ilmiö, todennäköisemmin se olisi jäänyt syntymättä kokonaan. Digitalisaation ja jakamistalouden yhdistelmä on luonut täysin uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja näiden mahdollisuuksien nopean hyödyntämisen ja kasvattamisen valtaviksi yrityksiksi. Esimerkiksi vuonna 2008 perustettu Airbnb on nykyään maailman suurin majoituspalveluita tarjoava yritys, vaikka se ei omista yhtäkään kiinteistöä. Tai vuonna 2009 perustettu Uber, joka on maailman suurin taksiyhtiö omistamatta yhtäkään taksia.

 Kuinka paljon sinun kaapeissasi lojuu rahaa?

Vaikka elämmekin etenkin länsimaissa ennennäkemättömän hyvinvoinnin ja rikkauden keskellä, tai ehkä juuri siksi, on viimeisten vuosien aikana ollut nousussa ns. yhteisöllinen kuluttaminen. Yhteisöllinen kuluttaminen on yksi jakamistalouden keskeisiä alueita. Sillä tarkoitetaan kulutusta, jossa tavaroiden omistamisen sijaan niihin hankitaan käyttöoikeus silloin kun on tarvetta. Miksi ostaisit oman porakoneen kaappiin pölyttymään, jos sille on käyttöä vain kerran tai kaksi vuodessa. Eikö ostamisen sijaan olisikin järkevämpää vuokrata se vaikkapa tarkoitukseen soveltuvasta nettipalvelusta? Toinen resurssien tehokkaammasta hyödyntämisestä usein käytetty esimerkki on auto, joka seisoo parkissa käyttämättömänä jopa 95 % ajasta. Auton ostamisen sijaan järkevämpi ratkaisu voikin olla erilaiset yhteiskäyttöautot, joita on nykyään jopa joissain taloyhtiöissä asukkaiden käytössä. Vaikka et tällaisessa taloyhtiössä asuisikaan löytyy markkinoilta useampiakin yrityksiä, jotka tarjoavat auton käyttöösi esimerkiksi minuuttiveloituksella. Jos taas omistat jo auton, voit vuokrata sitä muille silloin kun sinulla ei sille ole käyttöä jolloin autosi tienaa rahaa sinulle, eikä vain makaa parkkipaikalla käyttämättömänä.

  Jakamistalous ei ole kuitenkaan vain positiivinen ilmiö. Yksi suurimmista jakamistalouteen liittyvistä huolista on työntekijöiden asema, pätkätöiden lisääntyminen ja tämän aiheuttama tulojen epävakaus. Esimerkiksi Uberin kuljettajat eivät ole yrityksen työntekijöitä vaan pikemminkin yrittäjiä, jolloin kuljettajien pitää itse maksaa mahdolliset työnantaja- ja eläkemaksut jne. Myös Wolt on saanut negatiivista julkisuutta samasta asiasta. Negatiivisista puolista huolimatta on jakamistalous ja sen lisääntyminen kuitenkin mielestäni positiivinen kehityssuunta, jota yhteiskunnan tulisi mahdollistaa ja edistää.

[jonivirtanen-blog]

Onko Excelin käyttö digitaalista liiketoimintaa?

Mitä on digitaalinen liiketoiminta? Jos yritys käyttää exceliä, onko se digitaalista liiketoimintaa? Vai onko sitä ainoastaan Uberin ja Airbnb:n kaltaisten yritysten liiketoiminta, joka pohjautuu täysin digitaalisuuteen? Entä mikä merkitys datalla on yritysten menestykseen? Lähes kaikilla tuntuu olevan oma määritelmänsä sille mitä digitaalinen liiketoiminta on. Oikea vastaus löytyy varmaankin jostain näiden edellä mainittujen ääripäiden välistä. Mielestäni digitaalinen liiketoimina on lähempänä jo mainittujen Uberin ja Airbnb:n kaltaisten yritysten toimintaa, joka rakentuu lähes täysin digitaalisen palvelun/tuotteen varaan.

Jotta voidaan puhua digitaalisesta liiketoiminnasta, tulisi digitaalisuuden olla olennainen osa yrityksen toimintaa. Ei esimerkiksi yksikään kirjanpitofirma tee asiakasyrityksen kirjanpitoa paperille vaan se käyttää siihen svoeltuvaa ohjelmistoa. Minkään firman asiakasrekisteriä ei (ainakaan toivottavasti) ylläpidetä jollain fyysisellä paperinpalalla vaan se on jonkinlaisessa CRM-järjestelmässä. Vähissä ovat varmasti nekin yritykset, joilla ei olisi jonkinlaista ERP-järjestelmää käytössään. Jos kaikki yritykset, jotka käyttävät esimerkiksi jotain edellä mainituista digitaalisista järjestelmistä liiketoiminnan apuna, laskettaisiin digitaalista liiketoimintaa harjoittaviksi, olisi termi melko turha, koska käytännössä kaikki firmat harjoittaisivat tällöin digitaalista liiketoimintaa. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö esimerkiksi edellä mainittu kirjanpitoyritys voisi harrastaa digitaalista liiketoimintaa. Tarjoamalla esimerkiksi palvelun, jossa asiakasyritys voi hoitaa kaiken asiointinsa kirjanpitoa koskien ­netissä, voidaan mielestäni puhua digitaalisesta liiketoiminnasta.

Data on uusi öljy

Tätä alun perin Clive Humbyn lausahdusta käytetään nykyään paljon, mutta pitääkö se paikkansa? Humbyn logiikka lausahduksen taustalla oli, että siinä missä öljystä on hyötyä vain jalostettuna, sama pätee myös dataan. Jotta data olisi yritykselle arvokasta tulee sekin jalostaa tulkitsemalla ja analysoimalla aivan samoin, kuin öljy jalostetaan muoviksi, polttoaineeksi jne. Tietenkään analogia ei ole aukoton, kuten tästä mainiosta Forbesin jutustakin käy ilmi, esimerkiksi öljy on rajallinen resurssi, kun taas dataa voidaan käyttää aina uudestaan eikä se kulu käytössä.  Kritiikistä huolimatta, mielestäni lausahdus on hyvä ja toimiva yksinkertaistus datan valtavasta merkityksestä nykypäivän (digitaaliseen) liiketoimintaan. Voisikin ehkä sanoa, että jos yrityksessä ei kerätä dataa ja/tai sitä ei analysoida yritykselle hyödylliseen muotoon, ei yrityksellä ole mahdollisuuksia selvitä nykypäivän globaalissa kilpailussa.