#yhteiskäyttöauto

[jonivirtanen-blog]

Jakamistalous – maailman pelastus vai työntekijöiden riistoa?

Jakamistalous on viime vuosina voimakkaasti kasvanut ilmiö, jonka ydinajatuksia ovat resurssien tehokkaampi hyödyntäminen, siirtyminen omistajuudesta käyttöoikeuksiin sekä vertaistoiminta ja -tuotanto. Ilmiön taustalta voidaan löytää monia syitä, kuten huoli ilmastonmuutoksesta ja luonnonvarojen liikakäytöstä. Toisena syynä voidaan pitää vuonna 2008 alkanutta finanssikriisiä ja sen aiheuttamaa työttömyyden kasvua, jonka seurauksena ihmisten tuli keksiä uusia kuluttamisen tapoja pärjätäkseen heikentyneessä taloustilanteessa. Näiden lisäksi yhtenä vaikuttimena voidaan pitää myös muoti-ilmiöksi noussutta Kon Mari-menetelmää, jonka tavoitteena on vähentää ihmisen omistaman tavaran määrä minimiin.

 Yksi suurimmista (ellei suurin) yksittäisistä tekijöistä jakamistalouden synnylle on kuitenkin mielestäni digitalisaatio. Ilman digitalisaatiota olisi vaikea kuvitella jakamistalouden olevan ainakaan näin suuri ilmiö, todennäköisemmin se olisi jäänyt syntymättä kokonaan. Digitalisaation ja jakamistalouden yhdistelmä on luonut täysin uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja näiden mahdollisuuksien nopean hyödyntämisen ja kasvattamisen valtaviksi yrityksiksi. Esimerkiksi vuonna 2008 perustettu Airbnb on nykyään maailman suurin majoituspalveluita tarjoava yritys, vaikka se ei omista yhtäkään kiinteistöä. Tai vuonna 2009 perustettu Uber, joka on maailman suurin taksiyhtiö omistamatta yhtäkään taksia.

 Kuinka paljon sinun kaapeissasi lojuu rahaa?

Vaikka elämmekin etenkin länsimaissa ennennäkemättömän hyvinvoinnin ja rikkauden keskellä, tai ehkä juuri siksi, on viimeisten vuosien aikana ollut nousussa ns. yhteisöllinen kuluttaminen. Yhteisöllinen kuluttaminen on yksi jakamistalouden keskeisiä alueita. Sillä tarkoitetaan kulutusta, jossa tavaroiden omistamisen sijaan niihin hankitaan käyttöoikeus silloin kun on tarvetta. Miksi ostaisit oman porakoneen kaappiin pölyttymään, jos sille on käyttöä vain kerran tai kaksi vuodessa. Eikö ostamisen sijaan olisikin järkevämpää vuokrata se vaikkapa tarkoitukseen soveltuvasta nettipalvelusta? Toinen resurssien tehokkaammasta hyödyntämisestä usein käytetty esimerkki on auto, joka seisoo parkissa käyttämättömänä jopa 95 % ajasta. Auton ostamisen sijaan järkevämpi ratkaisu voikin olla erilaiset yhteiskäyttöautot, joita on nykyään jopa joissain taloyhtiöissä asukkaiden käytössä. Vaikka et tällaisessa taloyhtiössä asuisikaan löytyy markkinoilta useampiakin yrityksiä, jotka tarjoavat auton käyttöösi esimerkiksi minuuttiveloituksella. Jos taas omistat jo auton, voit vuokrata sitä muille silloin kun sinulla ei sille ole käyttöä jolloin autosi tienaa rahaa sinulle, eikä vain makaa parkkipaikalla käyttämättömänä.

  Jakamistalous ei ole kuitenkaan vain positiivinen ilmiö. Yksi suurimmista jakamistalouteen liittyvistä huolista on työntekijöiden asema, pätkätöiden lisääntyminen ja tämän aiheuttama tulojen epävakaus. Esimerkiksi Uberin kuljettajat eivät ole yrityksen työntekijöitä vaan pikemminkin yrittäjiä, jolloin kuljettajien pitää itse maksaa mahdolliset työnantaja- ja eläkemaksut jne. Myös Wolt on saanut negatiivista julkisuutta samasta asiasta. Negatiivisista puolista huolimatta on jakamistalous ja sen lisääntyminen kuitenkin mielestäni positiivinen kehityssuunta, jota yhteiskunnan tulisi mahdollistaa ja edistää.

[juliaparhankangas-blog]

Mitä jakamistalous on?

Jakamistalouden ensisijainen tavoite on hyödyntää vajaakäytössä olevat resurssit tehokkaammin. Ajatuksena on siirtyä varallisuutta sitovista omistussuhteista käyttöoikeuksiin. (Harmaala, Toivola, Faehnle, Manninen, Mäenpää & Nylund 2017). Yksityishenkilö voi myydä  tavaroiden lisäksi omaa osaamistaan tai muita taitoja muille verkkokäyttäjille. Kasvavana trendinä on ollut juuri ajoneuvojen ja asuntojen yhteiskäyttö. Digitaalisia alustoja ylläpitävät yritykset ovat perustaneet ydintoiminnan juuri jakamistalouden ympärille.

Yksityiskäyttäjät hyödyntävät yrityksien tarjoamia digitaalisia alustoja yhä enemmän. Tämänlaisia alustoja ovat esimerkiksi Tori.fi, Liiteri.net, Airbnb, Uber, Fellow Finance, DriveNow ja GoNow. Näistä edellä mainituista alustoista kaksi viimeisintä ovat yrityksiä, jotka tarjoavat autoa rahallista korvausta vastaa. Kyseessä on tällöin jakamistalouden alalaji käyttöoikeustalous. Käyttöoikeustaloudessa on pyrkimys siirtyä käyttöoikeuksien hankkimiseen (Harmaala, Toivola, Faehnle, Manninen, Mäenpää & Nylund 2017).

Myös yksityishenkilöt voivat ilmoittaa ajoneuvon vajaakäytöstä Facebookissa, jolloin naapuri tai muu tuttu pystyy hyödyntämään vajaalla käytöllä olevaa autoa. Jotkin taloyhtiöt ovat erittäin tietoisia jakamistalouden trendistä, ja he ovatkin hankkineet taloyhtiöön yhden tai useamman yhteisessä käytössä olevan auton. Näin ajoneuvo on jatkuvassa käytössä, eikä yksityishenkilön tarvitse sitoa omaa pääomaa auton hankintaan.

(Greenbiz 2016)

Motivan tutkimuksen mukaan yksi yhteiskäyttöauto korvaa 15 yksityisautoa. Mikäli yhä useampi, erityisesti kaupungissa asuva, henkilö suosisi ajoneuvon yhteiskäyttöä vaadittaisiin muun muassa pysäköintitilaa nykyistä vähemmän.

Suomalainen Fellow Finance on puolestaan joukkorahoituspalvelu, jonka kautta yritykset sekä kuluttajat voivat hakea rahoitusta laajalta joukolta sijoittajia. Nämä sijoittajat ovat yksityisiä ihmisiä tai muita pieniä tahoja. Perusajatuksena on, että verkkopalvelu yhdistää luottokelpoiset lainan hakijat sekä korkotuottoa etsivät sijoittajat.  Liiteri.net on taas yritys, joka on keskittynyt juuri yhteisölliseen kuluttamiseen sekä ympäristön suojelemiseen. Tarjonnalla halutaan vaikuttaa erityisesti yksityishenkilöiden kuluttamiseen. Akkuporakonetta tai märkäimuria tarvitseva henkilö voi ”lainata” tuotteen päivä-tai tuntimaksua vastaan.

Jakamistalous on yksi tapa vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Mikä on sinun tapasi?

Lähde

Harmaala, Toivola, Faehnle, Manninen, Mäenpää & Nylund (2017) Alma Talent Helsinki

[cardenfi-blog]

Car Den Oy

https://carden.fi/

Yhteiskäyttöauto taloyhtiön asukkaille. Yhteiskäyttöauto julkisen liikenteen tueksi uusiin ja vanhoihin taloyhtiöihin.

[miljammaria-blog]

Digitalisaatio palvelualoilla

(Digitehtävä 1.4)

Suomessa, niin kuin muuallakin kehittyneissä maissa, palvelualat tuottavat yhä suuremman osan bruttokansantuotteesta ja ovat jo ohittaneet teollisuuden. Suomi oli pitkään teknologisessa teollisuuden murroksessa ykkönen, kunnes Yhdysvallat ja Korea syrjäyttivät suomalaisen Nokian. Onkohan Suomi enää koskaan millään saralla ykkönen? Mielestäni ei ainakaan palveluissa. Luin Paltan raportin palvelualojen digitalisaatiosta ” Digitalisaatio pavelualoilla – Pysyykö Suomi mukana digikehityksessä?”, josta ilmeni digitalisuuden tärkeys ja trendien ennakointi. 

Palvelualojen kilpailukenttä on jo valmiiksi kansainvälinen. Niin yksityinen kuluttaja kuin myös valtio voi hankkia palvelunsa vaikka toiselta puolelta maapalloa (esimerkkinä it-palvelut, vähittäiskauppa, rahaliikenne..). Suurena kilpailutekijänä eri toimijoille on digitalisuuden integraatio palveluihin. Digitalisaatio ei vain vaikuta asiakasnäkökulmaan vaan myös yrityksen koko liiketoiminnan suunnitteluun. Myös toimikenttä on laajentunut. Asiakkaat esimerkiksi odottavat, että yritys voi digtaalisesti palvella asiakkaitaan mistä ja milloin tahansa. Tuntuu jo, että tänä päivänä on normi, että yrityksillä on verkkosivuillaan chatti, josta asiakas pystyy jopa anonyymisti hankkia palvelua ja tietoa. Ei pelkästään asiakkaalle, vaan myös yritykselle on hyötyä palvelualojen digitalisaatiosta. Esimerkiksi big datan avulla pystytään analysoimaan todella persoonallistakin dataa eri asiakkaista. Esimerkiksi IoT:n avulla sitä, missä, milloin ja miten asiakkaat liikkuvat ja eri kanta-asiakasohjelmien kautta asiakkaan ostokäyttäytymistä. Näin saadaan tietoa sekä yleisistä trendeistä että myös yksittäisen asiakkaan mieltymyksistä, jolloin voidaan kustannustehokkaasti järjestää kohdennettua mainontaa.

 Digitaalisen asiakaspalvelun pitäisi mielestäni tulevaisuudessa olla henkilökohtaisempaa, kuin mitä se on tällä hetkellä. Miten se sitten pystyttäisiin toteuttamaan? Arvelen, että asiakkaan verkkodomainia voisi hyödyntää esimerkiksi yrityksien sivuilla. Esimerkiksi kun asiakas vierailee kaupan X sivuilla jo kolmatta kertaa esim saman päivän aikana, niin ponnahduslautaan voisi tulla jokin palkitsemisviesti. Esimerkiksi ”tervetuloa takaisin, palkitsemme sinut ahkerasta vierailusta 5 euron etukupongilla 60€:n ostoksesta” tms.. Henkilökohtaisella palvelulla tullaan kyllä jatkossa erottautumaan kilpailijoista.

 Yksi toinen esimerkki palvelualojen liiketoiminnan laajentumisesta digitalisaation myötä on esimerkiksi pankkien toiminta. Perinteisestä kivijalkaliikkeestä ”rahat pankin tallelokeroon” -meiningistä on siirrytty ihan uusille urille. Esimerkiksi verkossa toimiva Nordnet on tehnyt pankkiasioinnista ja sijoittamisesta yhteisöllisen harrastuksen. Nordnetin Sharevillessä sijoittajat voivat keskenään keskustella sijoittamisen uusista trendeistä ja aloittelevat sijoittajatkin saavat vinkkejä kokeneemmilta kanssasijoittajilta. Tällöin asiakas luottaa enemmän toisen asiakkaan neuvoon, kuin esim perinteisessä pankkikonttorissa sijoitusmyyjän myyntipuheisiin. Nordnet on myös tunnettu hoitokuluttomista rahastoistaan sekä erilaisista sijoituskampanjoista, jolloin pystyy ostamaan tiettyä osaketta ilman kaupankäyntikuluja. Välillä yritys myös järjestää kilpailuita, joista voi voittaa tiettyä osaketta tai rahaa Nordnetissä sijoittamiseen. Tämä eroaa mielestäni täysin perinteisen pankin toiminnasta.

 Myös Osuuspankki on laajentanut liiketoimintansa auton vuokrauspalveluun. Palvelu toimii siten, että mobiilisovellus kertoo asiakkaalle missä lähin auto sijaitsee. Auton voi myös varata etukäteen itselleen. Auton käyttö maksaa 57 senttiä minuutilta ja siihen sisältyy esim. vakuutukset, käyttökustannukset ja pysäköintimaksut. Mielestäni tallainen yhteiskäyttöautoilun laajeneminenkin tänne Suomeen (vihdoinkin) on todella mahtava asia. Esimerkiksi pk-seudulla kaikilla ei ole välttämättä omaa autoa kustannussyistä, joten tallainen yhteiskäyttöauto yhdistää hyvin julkisen- sekä yksityisliikenteen.

 Linkki raporttiin:

https://www.palta.fi/download/6552/

[matkallavaurauteen]

DriveNow yhteiskäyttöauto palvelu

OP lanseerasi toukokuussa DriveNow yhteiskäyttöauto palvelun Suomessa. Olen nyt vihdoin kokeillut palvelua tällä viikolla ja käyttänyt saamani ilmaiset minuutit. Ja täytyy sanoa, että varmaan käytän jatkossakin sitä taksin korvikkeena. (more…)

[mikealfaxrayechovictor]

hello @hublogistics #ModelX #yhteiskäyttöauto 👌🏻 via Instagram http://ift.tt/2s02THp

[cardenfi-blog]

CarDen

https://carden.fi/

Yhteiskäyttöauto taloyhtiön asukkaille. Yhteiskäyttöauto julkisen liikenteen tueksi uusiin ja vanhoihin taloyhtiöihin.

[cardenfi-blog]

CarDen

https://carden.fi/

Yhteiskäyttöauto taloyhtiön asukkaille. Yhteiskäyttöauto julkisen liikenteen tueksi uusiin ja vanhoihin taloyhtiöihin.