#tulva

[heimantahei]

Scenery from a dream I had

[kiimaisetmuumipeikot]

Hyväosaistenlaakson tarinoita:

[morsobaby]

Kaupunki tulvii

[mehilaiselokuva]

A study method I haven't seen many people using (even though it's effective)

Replacing with synonyms!

For example: Take any sentence, and replace as many words as possible with synonyms. When you're more advanced, try to choose more difficult sentences, and try to replace every word!

In Finnish specifically, try to do this

with the exact same word conjugations

with none of the conjugations being the same

changing the sentence from puhekieli to kirjakieli or vice versa (/or trying to keep the formality level the exact same with the slightest nuances!)

I try to do this in Finnish even though I'm a native speaker when I'm listening to music! Today, I was listening to Vesireittejä by Ultra Bra, and I replaced Jos kaupunki tulvisi / Vesireittejä pääsisi pakoon / (...) / Vaan minä en ole kala with Jos kaupunkiin tulisi tulva / Voisi paeta vesiteitse / (...) / Mutten ole vedenelävä jolla on kidukset

It may sound silly but this method is good for natives who feel like their vocabulary is getting worse! It really activates your brain to think of vocabulary.

[digipuutarha]

keho/halu/kiukku

Suuttumus suojelee meitä siltä, mikä on epäoikeudenmukaista. Se saa meidät toimimaan, liikkumaan ja vapautumaan. Se saa meidät puolustamaan itseämme ja toisiamme.

Ja olen ollut vihainen. En ärtynyt tai turhautunut, vaan juuri väkevän vihainen. Ei ihan pitäisi paikkaansa sanoa, että se tuntuu hyvältä, mutta se on kuitenkin sellaista kiukkua, jolla on saumaa karkottaa pimeää.

---

Minun kehoni on joskus otettu haltuun: on määritelty miten sitä saa liikuttaa, miltä se saa näyttää, miten sitä saa koskea, miten sen on sopivaa vastata. Minun pääni sisälle on menty, minun ajatuksiini. Sanottu, että siellä voi olla syntiä, pyydä anteeksi. Orastavien halun siementen sekaan on istutettu häpeä, kauniisiin liikkuviin luontokehoihin laitettu vaaran ja sielunvihollisen merkki: tämä satuttaa ja tuhoaa sinut ja sen mitä rakastat, kunnes jäljellä on rappio ja tyhjä maallinen kuori.

Aikuiset, jotka ovat sen tehneet, ovat uskoneet tekevänsä merkityksellistä työtä kaitsiessaan nuoria uskon tiellä. He ovat vieläkin ylpeitä itsestään. He ovat jonkun isiä, veljiä, matkakumppaneita, koskemattomina puhujanpöntöissä ja johtoportaissa. En tiedä, ovatko he pohjattoman nöyriä vai äärettömän ylimielisiä. Joka tapauksessa he ovat ulottumattomissani, ja minun kiukullani ei ole paikkaa mihin mennä ja se alkaa sameuttaa päätä, raastaa käsivartta ja hangata leukaa.

---

Häpeä herää, kun suviseuroissa levitetään sateenkaaritarroja, kun seurataan nautintoa, kun laitetaan vastaan tai tehdään numeroa. Häpeä herää, hermosto näkee vaaran merkit ja hätäjarruttaa, ja maailma on taas suuri ja pimeä ja minä heikko, pieni ja avuton.

Minä hengittelen hermostolle ja pidän kädestä, kuin lasta maan korvessa, ja hengityksen mukana tulee toisinaan tulva ja toisinaan jää.

---

Mutta vasta kiukku ajaa minut ulos perhosenkotelosta, kotilonkuoresta, siilinkerästä. Vasta kiukku kuorii esiin halun ja uhman. Se tuo turvan takaisin horjutettuun hermostoon, voiman velttoihin jäseniin, painon rehellisiin sanoihin.

Alan nähdä sitä voimaa kaikkialla: lumen alta puskevassa leskenlehdessä, vääjäämättä leviävässä homerihmastossa, takapihalla paneskelevissa jäniksissä. Se on pyhää ja hyvää ja saa minut kukoistamaan kuin toukomettinen taivaan alla.

Ja tiedän, että jos sijaltain en nousisi, olisin turvassa siellä, maan sylissä.

[kivikunnas]

#tulva #eteläpohjanmaa #tulviipohjanmaa #suomi #finland #luonto #nature ...

[b-galleria]

Tulvilla ja läheisillä ihmissuhteilla on yllättävän paljon yhteistä.

Tuisku Ojanperä: tulva/turvaB-gallerian Päätila 5.12.–22.12.2024

Avajaiset ke 4.12.2024 klo 18–20

“Molemmat ovat hallitsemattomia ja voivat muuttaa elämää nopeasti ja perusteellisesti, vaikka tietäisikin sääennusteen.””

Tuisku Ojanperän näyttely tulva/turva nähdään Turun B-galleriassa 5.12.–22.12.2024. Näyttely pureutuu tulvien ja läheisten ihmissuhteiden välisten yhteyksien tematiikkaan.

Näyttelyn teokset – valokuvat, videot ja tekstit – lainaavat muotonsa arjen ja muistin symboleista, kuten slämystä, valokuva-albumeista ja kotivideosta.

Näyttely pohjautuu Ojanperän kesinä 2022–2024 toteuttamaan metodiseen työskentelyyn, jonka keskiössä oli tavoite uida mahdollisimman monessa eri paikassa ja dokumentoida ne. Ensimmäisenä kesänä uimapaikkoja kertyi 47, seuraavana vuonna 90 ja vuonna 2024 116.

Tulva/turva on laajemman Lista uimapaikoista -kokonaisuuden kolmas osa. Kokonaisuuden aikaisemmat osat ovat I: Olen tulessa sekä II:Pakofantasia.

Tuisku Ojanperä on Helsingissä asuva ja työskentelevä kuvataiteilija. Hän on valmistunut vuonna 2020 Turun AMK:n Taideakatemian valokuvataiteen koulutusohjelmasta. Ojanperän teoksensa ammentavat autofiktiivisestä materiaalista, kuten teksteistä, valokuvista, videoista ja niiden ääniraidoista. Oleellisessa osassa hänen työskentelyään ovat erilaiset metodit, materiaalin kerääminen silloin, kun sen käyttötarkoitusta ei vielä tiedetä.

[futurecantbereal]

Tulee se tulva

Ne luulivat, että se oli vuosisadan pahin rankkasade, mutta oikeasti kyseessä oli suruni. Suruni siitä, että olin itselleni valehdellen aiheuttanut sinulle tuskaa. Suruni siitä, etten ymmärtänyt aiemmin kuinka syvällä olin ja kuinka olisin vetänyt sinutkin kuopan pohjalle. Kaivoin kuopan seinämiin paljain käsin reikiä joita pitkin voisin kiivetä ylös, kunnes käteni olivat verillä. Veri sekoittui mutaan joka kirveli haavoissa ja teki minut sairaaksi. Haavani vuosivat tuhatjalkaisia, joiden jalat olivat selityksiä ja tekosyitä vuosien varrelta. Rumia pieniä otuksia. Ne purivat minua terävillä hampaillaan kaikkialle pyrkiessään ulos maailmaan ja takaisin sisälle. Hutkin verta, mutaa ja tuhatjalkaisia kuopan pohjalle tehdessäni hidasta nousua pitkin murenevaa seinämää, kohti yläpuolellani häämöttävää lemmikinsinistä taivasta. Ja minä itkin.

Itkin niin, että kyyneleeni täyttivät Näsijärven ja Pyhäjärven välisen kaistaleen. Pian pinnan yläpuolella pilkotti vain Pyynikin näkötornin huippu ja tornin huipulla pidit sydäntäni panttivankina. Nouseva vesi kannatteli minua. Jokainen kyynel nosti minut hieman ylemmäs. Sumeiden silmieni takaa en kyennyt näkemään miten taivas tuli lähemmäksi ja lähemmäksi. Ei enää lemmikinsininen vaan metallinharmaa, mutta taivas yhtä kaikki.

Ennen pitkää minussa ei ollut enää kyyneleitä mitä itkeä. Suruni ei ollut kadonnut minnekään, mutta se oli muuttunut kehoani hallussaan pitävästä demonista pieneksi surkeaksi päästäiseksi, joka peloissaan käpertyi rintalastani alle ja uikutti kuin emoaan kaipaava koiranpentu. Kykenin uimaan näkötornille nyt kun kehoni oli minun. Toivo siitä, että pian näkisin sinut ja voisin tehdä kaiken paremmaksi antoi minulle voimaa kauhoa suolaista vettä raakileiksi rievotuilla käsilläni. Jätin jälkeeni verisen vanan. Hait ja jättiläishauet haistoivat veren, lähtivät perään. Kirin vauhtia kun tunsin kuinka ne alkoivat näykkiä jalkojani. Potkin niitä vimmatusti päähän. Viimein kosketin punaista tiiltä ja kiipesin näköalatasanteelle. Huhuilin sinua, mutta kukaan ei vastannut. Ilma oli edelleen raskas ja kostea. Oli täysin hiljaista. Vesi oli hukuttanut alleen kaiken elävän. Edes linnut eivät päästäneet ääntäkään, roikkuivat vain harmaata taivasta vasten kuin marionetit.

Hiivin sisään torniin ja näin sydämeni kylmällä kivilattialla tallottuna ja ruhjottuna. Sinä et sitä pidellyt. Sen vieressä lepäsi sikiöasennossa pieni polkkatukkainen lapsi, tuskin kuutta vuotta vanhempi. Hän nyyhkytti kasvot käsiin haudattuina, hauras keho nytkähtäen jokaisella hengenvedolla. Istuin hänen vierelleen ja silitin sileää, ruskeaa tukkaa. Lapsi kääntyi puoleeni ja silloin näin hädän hänen silmissään ja ammottavan aukon rinnassaan. Hän laski päänsä syliini ja itkimme yhdessä. Kyyneleet pisaroivat lattialle kauniina helminä jotka keräsin taskuuni. Nostin sydämeni lattialta ja puhalsin siihen ilmaa kunnes se muistutti taas itseään. Asetin sydämeni lapsen rintaan ja suutelin ammottavan aukon kiinni. Lapsi hyppäsi selkääni. Lupasin uida meidät kotiin.

[henkiystavat]

Henkiystävät / PMMP

Ilmari – Heliumpallo

Sulle valheen valhetta en ehtinyt mä kertomaan. Laskematta, kannet auki paljastin aivan kaiken Peittää voinut en Onni sellainen Kerran on vain mahdollinen

Rakastuu palavasti ja antaa itsestään kaiken, saadakseen itse vain vähän..

Unto – Onni

Epäreilua sattumaa Että kun minä pieni Väsyin, kalpea, loistamaan Sammui toinenkin tähti Ja nyt huomasin viimeinkin Että yö on niin suuri Pimeää aina jatkuvaa Näen juuri ja juuri Ja onneni on jossain siellä

Ilmari on se toinen tähti sekä se, minkä luona Unton onni oikeasti on. Se vaatii vaan aivan liikaa, että hölmö ymmärtää jotain niin ilmiselvää..

Kauko – Tässä elämä on

Joku toinen aina edellä Ottaa irti kaiken minkä saa Mulla kun ei oo mitä oottaa Ei se paljon haittaakaan

Hugo – San Francisco

Ne huutaa raivoissaan: ei, mies ei toimi noin! Kauneus kai loukkaa niitä, minkä sille voin? Ja ruumistani täällä vaikka pilkataan, Sieluuni koskea ei voi milloinkaan

Tyyne – Joutsenet

Aina kovaa, ei ikinä pehmeää Enkeleitä ei meille riitäkään Mene vaan, mä voin kääntää pään Vaikeaa selittää ja ymmärtää Miten toisesta aina jälki jää, mene vaan

Sitä mitä koitin sussa koskettaa Tajusin: ei oo olemassakaan Aika kuole ei tappamallakaan, mene vaan!

Irtipäästäminen. Niin Tyynen laulu!

Erik & Ilmari – Pikkuveli

Tiedän kyllä, että undulaatit tapaavat Miestenvessoissa turpiinsa saada Mutta vielä pikkuveli lukee aamulla Sängyssä mun kanssa, sängyssä mun kanssa sarjakuvia.

Pysy aina pikkuveljenä ja lintuna: Älä koskaan miehisty En meidän taloon lisää aikuisia halua

Arvo & Erik – Tulva

Meistä ei enää Jäljellä mitään Päivässä haihtuu Toiseksi muuttuu Se vihloo ja syö Joka ytimeen asti käy yksinäisyys Tänäänkin minä luovutin Annoin sen nylkeä mua

Arvo menettää henkiystävänsä, jää heistä elämään pitkää elämää jonka aikana muisto rakkaasta ystävästä haihtuu hiljalleen.

Arvo / Meeri – Oo siellä jossain mun

Odotanko turhaan sua sittenkin? Mitä jos vaan käy niin kuin muillekin? Välimatka piinaa ja painaa mua Kuka päättää, ketkä saa onnistua Oo siellä jossain mun

Perinteinen: sulhanen on sodassa ja pitää oottaa että yhteinen elämä alkaa sitten joskus.

[kahvikuppikakku]

Journalistisesta laadustaan ja visuaalisesta ilmeestään palkittu feministinen aikakauslehti Tulva rakentaa tasa-arvoista ja antirasistista maailmaa sanoin ja kuvin. Tarkkailemme yhteiskuntaa ja sen ilmiöitä kriittisesti, toiveikkaasti ja lähestyttävästi.

Naisasialiitto Unioni ry:n kustantama journalistisesti itsenäinen lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa.

esimerkkejä jutuista joita on Tulvassa:

Tulvaa voi lukea netissä tai painettuna lehtenä.

https://tulva.fi/

[jeintalu]

Ikka veel

Hommikupäike tulvas Vabaduse platsile, hiiglaslik kollane plagu erendas.

Mõtlesin, et Tallinn on mõnus Ukraina linn.

Ainult et siin elab liiga palju eestlasi.

[teal-skull]

Kaadat mennes kaikki oot kuin tulva

[arielfi]

Täytetäänkö Gazan tunnelit merivedellä?

“The flood overtook them as they were wrongdoers.” (Quranic verse) Khan Younisin asukkaat ovat kertoneet Israelin armeijan levittäneen alueelle lehtisiä, joissa lainattiin Koraanin jaetta: “Tulva iski heitä, koska he olivat väärintekijöitä.”  Tämä on yhdistetty paitsi Hamasin 7. lokakuuta 2023 Israeliin kohdistuneeseen hyökkäykseen operaationimellä  Al Aqsa Flood, myös viittauksena  raportteihin,…

[kivikunnas]

Ylitornion tulva 21 5 2023