#pääkirjoitus
Explore tagged Tumblr posts
Text
HELP some finnish journalist guy just saw Hamilton for the first time and therefore a recent editorial article in the biggest newspaper in the country literally boils down to "the room where it happens is kinda a pertinent song to modern politics as well given that no-one else is in the room where it happens now that they're forming the new government :O"
#when will they hire me to write similar thinkpieces#ajhdhjshgfjd i'm being so mean#musicals#lol#but legit if they asked me to write a helsingin sanomat pääkirjoitus at age 15 i could've written this XD
15 notes
·
View notes
Text
Pääkirjoitus | Suomi ummisti silmänsä ihmiskaupalta: https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000010627158.html
4 notes
·
View notes
Text
0 notes
Text
Pääkirjoitus | Eduskunta leikkaa muilta, mutta ei itseltään: https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000010819438.html
Yllätyneet parijonoon ja sillain.
0 notes
Text
Maksoiko Hizbollag UNIFILille toimiensa peittelystä?
“Olimme täysin Hizbollahin armoilla” (YK:n entinen rauhanturvaaja) Viime viikolla (15.10.24) Wall Street Journalin toimituskunnan pääkirjoitus (U.N. Peacekeepers Are Hezbollah’s Best Friend) totesi, että “UNIFILin piti pitää Pohjois-Israel poissa vaarasta”, mutta “sen sijaan se on sallinut Hizbollahin juurtua Etelä-Libanoniin vuosia, varastoimalla aseita monissa kodeissa ja rakentamalla täysin…
View On WordPress
0 notes
Text
0 notes
Text
HS pääkirjoitus 17.8.2022 Ystävyys voi käydä köyhälle liian kalliiksi
Tuloeroilla on usein iso merkitys ystävyyksien hiipumisessa. Ilmiötä vastaan kannattaa taistella.
Vapaa-ajasta on tullut 2000-luvulla entistä kulutuskeskeisempää. Ystävien kanssa sovitaan yhä useammin tapaamisia kahveille, ravintoloihin, pelaamaan tai matkoille. Kun ystävien kesken tuloerot voivat olla suuria, ystävyydet saattavat omien kulutustapojen takia muuttua, arvioi sosiologian professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta (HS 15.8.).
Pienituloisella ystävällä ei ehkä olekaan varaa osallistua kaveriporukaan rientoihin. Toiselle 200 euroa illanvietosta on pikkuraha, toiselle valtava meno. Sen tuominen julki voi olla vaikeaa.
Varallisuus- ja kulutuserojen muuttuessa käy helposti niin, että paljon rahaa vapaa-ajallaan kuluttavat eriytyvät entistä selkeämmin omaksi ryhmäkseen – ja samalla näkökulma maailmaan kaventuu. Köyhät ystävät saatetaan liki hylätä kiusallisten tilanteiden välttämiseksi.
Ystävyys ei ole rahasta kiinni, ja toisen huomioiminen vaatii pelisilmää. Kannattaa lisätä kohtaamisia, joissa yhdessäolo on kuluttamista keskeisempää.
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009006785.html
24 notes
·
View notes
Text
Julkisuus ja sosiaalinen media: Hyötyä vai haittaa?
Sosiaalisella medialla on suuri vaikutus tunnettuihin henkilöihin. Väittäisin, että sillä on erityisen keskeinen vaikutus poliitikkojen uraan. Uskon sen myös vaikuttaneen vähintäänkin epäsuorasti viimeisen pääministerin Antti Rinteen eroon.
Kansanedustajat valitaan vaaleilla, ja jos kansa ei pidä jostakin henkilöstä hänen kautensa aikana, on uudelleenvalituksi tuleminen selkeästi hankalampaa. Poliitikkojen tehdessä virheitä he joutuvat helposti huonoon valoon. Juuri 3.12.2019 eronnut Antti Rinne sai painostuksen vuoksi lähtöpassit pääministerin tehtävistä johtuen hallituskumppani keskustan luottamuspulasta Rinnettä kohtaan, joka taas johtui heidän mukaansa ”muiden tontille astuvasta, sekavasti esiintyvästä, puoluepolitikoivasta ja ay-taustaisesta” pääministeristä. Hallitus tarvitsee perustuslain mukaan eduskunnan enemmistön luottamuksen toimiessaan (Eduskunta. Poliittinen valvonta). Kansanedustajat taas ovat vastuussa pääasiassa uutiskanavien ja sosiaalisen median välityksellä kansalle, jonka luottamuksen menettäneellä kansanedustajalla on suuria haasteita jatkaa uraansa edelliseen tapaansa Suomen politiikassa.
Muina esimerkkeinä toimii entinen omistaja-ohjausministeri Sirpa Paatero ja nykyinen sisäministeri Maria Ohisalo. Paatero joutui eroamaan epäselvyyksien ja väärinymmärrysten vuoksi, joka eskaloitui muutaman viikon lakkoon ja Paateron eroamiseen (Pau 29.10.2019. Edunvalvonta). Ohisalon tapauksessa kohu syntyi, kun hän pyysi poliisilta selvitystä voimakeinojen käytöstä väkivaltaiseksi yltyneessä mielenosoituksessa arvostellen poliisien toimintaa Twitterissä (Iltalehti 30.10.2019).
Wilma Inkinen on blogissaan pohtinut somekohua ja sen syntymistä (Inkinen Wilma. Blogi 4.2.2016). Hänen mukaansa se syntyy usein virka-ajan ulkopuolella, velloo ja kiihtyy usein valtaviin mittasuhteisiin. Kohu ei häviä itsekseen, vaan kansa haluaa kohun aiheuttaneelta henkilöltä (tai joltakin vastuussa olevalta taholta) suoraselkäisen ja kattavan selvityksen. Usein sanotaan, että huonostakin julkisuudesta on joskus hyötyä. Näin on Inkisen mukaan mahdollisesti käynyt kohun aiheuttaneelle Mammuttikoti Oy:lle Kuopion asuntomessuilla vuonna 2010. Kyseisen yrityksen mammuttipatsas kuohutti yleisöä negatiiviseen sävyyn, kun sen sukukalleudet tulivat esille hännästä vetämällä. Patsas sai lähteä, mutta palasi Kuopioon jälleen vuonna 2016.
Positiivisesta julkisuudesta ja sosiaalisesta mediasta on ilman suurempia selittelyjä hyötyä taloudellisesti Youtubessa suuria seuraajamääriä omaavien kanavien ylläpitäjille, yrityksille erilaisten tempauksien seurauksena ja vaikkapa juuri poliitikoille, jotka pyrkivät eduskuntaan. Negatiivisesta julkisuudesta harvemmin on poliitikolle hyötyä. Sama pätee yritysten liiketoiminnalla, ilman omaa kannattajakuntaansa. Oman kannattajakuntansa osin negatiivisen julkisuuden ansiosta on uskoakseni saanut esimerkiksi asustevalmistaja Nopeet.
Julkisuus on voimakas ase, jonka kanssa olisi hyvä tulla toimeen. Sitä käytetään monesti taitavasti ja tehokkaasti, mutta sillä on myös kääntöpuolensa. Tätä puolta monet eivät varmasti olisi halunneet nähdä eikä kokea.
Kuva: https://www.is.fi/viihde/art-2000006085867.html
Lähteet:
Eduskunta. Poliittinen valvonta. Luettavissa: https://www.eduskunta.fi/FI/hallituksenvalvonta/Sivut/poliittinen_valvonta.aspx. Luettu: 3.12.2019
Iltalehti 30.10.2019. Pääkirjoitus. Luettavissa: https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/796a079e-04c4-44de-b00b-2b0b75af63fe. Luettu: 3.12.2019.
Iltalehti 3.12.2019. Politiikka. Luettavissa: https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c47ffe44-2c22-47ca-885a-77e138d5097a. Luettu: 3.12.2019
Inkinen Wilma. Blogi 4.2.2016. Luettavissa: https://www.dagmar.fi/sosiaalinen-media/mista-on-somekohut-tehty-miten-somekohu-syntyy-ja-miten-siita-voi-selvita/. Luettu: 3.12.2019.
Pau 29.10.2019. Edunvalvonta. Luettavissa: https://www.pau.fi/edunvalvonta/lakko/kysymyksia-ja-vastauksia-lakosta.html. Luettu: 3.12.2019.
1 note
·
View note
Text
Valtiojohto sanoo Natolle vihdoinkin kyllä - Pääkirjoitus | HS.fi
Kiitos!
Natoon
0 notes
Link
13 notes
·
View notes
Link
0 notes
Text
Taideteos sosiaalisen median aikakaudella
Pääkirjoitus
Vapautunut katsoja 1/2019
Vapautunutta ja aktiivista kritiikkiä, keskustelua, pohdintaa
Omistaminen on syvin suhde ihmisen ja asian välillä. Teknologia kontrolloi suhdetta ihmisen ja ympäristön välillä.
Olen viime aikoina lukenut paljon Walter Benjaminia. Kyllä kyllä.
1930-luvun, eli elämänsä loppupuolen, esseissä Walter Benjamin pohti ihmisen, ympäröivien asioiden, teknologian ja taideteoksen suhdetta. Niihin aikoihin, mekaanisen toisinnettavuuden kulta-ajan kynnyksellä, Benjaminia kiinnosti se että teollisesti tuotetut hyödykkeet menettivät kykynsä erottaa vaurauden ja köyhyyden elämänpiirit. Benjamin pohti esimerkiksi kirjapainoa ja valokuvausta. 1800-luvulle asti muotokuvia maalattiin vain rikkaista ja vaikutusvaltaisista. Minun 1800-luvulla eläneestä iso-iso-isoisästäni, maatalon isäntä Karl Anderssonista, on yksi valokuva. Nyt kännykälläni on 6066 kuvaa 5-vuotiaasta tyttärestäni.
Vuoden 1931 esseessä Ich packe meine Bibliothek aus Walter Benjamin purkaa kirjakokoelmaansa laatikoista, ja pohtii mitä arvoa on näillä mekaanisesti kirjapainosta syydetyillä niteillä, kopioiden kopioilla. Paljonkin, tuntuu olevan vastaus. Näillä mekaanisesti tuotetuilla taideteoksen kopioilla ei ole rahallista vaihtoarvoa, eikä juuri itseisarvoa, mutta juuri kokoelmana ne ovat ainutlaatuinen – niiden arvo on niiden keräilyssä. Niiden keräilijä, Walter Benjamin, elää kokoelmassaan. Juuri hän on kerännyt juuri ne kirjat, rakentaa niistä kirjaston, ja katoaa sinne.
Jonkin aikaa sitten innostuin kovasti Pinterestistä, ennen kuin kuulin että sitä kuuluu lähinnä käyttää sisustuksen ja häiden suunnitteluun. Minulla on Pinterestissä kokoelma James Joycen ensipainoksia, vanhoja Fender-kitaroita, katutaideteoksia, keskiaikaisia käsikirjoitussivuja ja labyrinttejä. Pinterest-seinäni näyttää enemmän minulta kuin mikään seinä oikeassa fyysisessä kodissani.
Pinterest tietysti myös lukee minua: Kun opetan sille, että vanhat Telecasterit kiinnostavat, se syöttää minulle yhä lisää varhaisia teollisesti massatuotetun sähkökitaramallin digitaalisia kuvia. Minä syötän applikaatiolle omaa minäkuvaani, ja digitaalisessa kaikukammiossa sovellus vahvistaa minulle takaisin omakuvani. Joka kerta palatessani kuvagalleriaan, se näyttää paremmalta ja mieluisammalta. Jos seassa on kuva joka ei kiinnostakaan minua, pahastun: Mitä se oikein kuvittelee minusta?
Onko minulla vanha ruusupuinen Fenderin Telecaster? Vietän paljon aikaa maailmassa, jossa on.
Miellän itseni kirjoittajaksi, mutta ei ole olemassa painettua nidettä, joka olisi kirjoittamani. Olen kirjoittanut näytelmiä, esitystaideteoksia, valo- ja videorunoja, teipannut sanoja ja kirjaimia aitoihin. Mikään näistä ei kestä, joten kuvaan videon tai otan valokuvan ja laitan Instagramiin. Linkin laitan apurahahakemukseen. Mikä on tämän taiteen arvo? Piirtävätkö nämäkin digitaaliset kirjaimet vain (itselleni) kuvaa minusta kirjoittajana?
Mikä on taideteoksen arvo sosiaalisen median aikakaudella? 12 tykkäystä ja yksi retweettaus?
Instagramissa voi myös seurata taidetta ja kuvia ihmisten naamoista taiteen edessä. Kuvataide, musiikki, tanssi, esittävät taiteet välittyvät kuvina ja ääninä. Usein teoksen voi mennä kokemaan myös teknologian takaisessa fyysisessä maailmassa, mutta monesti kuva tai ääni sosiaalisen median alustalla on varsinainen taideteos. Katutaiteilija slinkachu tekee minimaalisen pieniä veistoksia julkiseen katutilaan, joita on vaikea todellisuudessa edes huomata. Vähitellen ulospäin zoomaavia kuvasarjoja voi katsella Instagramissa, ja rahalla voi ostaa kehystetyn vedoksen valokuvasta. Tanskalainen taiteilija Jan Hakon Erichsen julkaisee Instragramissa hervotonta videotaidetta, jossa erilaisiin mekaanisiin laitteisiin kiinnitetyt teräaseet puhkovat läpinäkyviä ja pinkkejä ilmapalloja. Vuoden 2017 Anki-täti performanssin Mysteeri Co. streamasi facebook-sivuilleen.
Esseessään Kleine Geschichte der Photographie Benjamin pohti valokuvausta taiteena ja taidetta valokuvana, eli sitä kuinka paljon helpommalta nykyään (1931!) tuntuu vastaanottaa taide valokuvana kuin elävässä elämässä. Nykyään voimme seurata sosiaalisesta mediasta jokaisen ystävämme ja tuttavamme käyvän vuoron perään samassa suositussa näyttelyssä ottamassa saman selfien saman taideteoksen sisällä, edessä, päällä tai alla. Kuvassa katsoja assimiloituu taideteoksen osaksi, taideteos osaksi katsojan somesubjektia ja jaettua elämäntarinaa.
Teknologia, sovellukset ja sosiaalinen media luovat tietysti myös uusia mahdollisuuksia ja alustoja luoda ja jakaa taidetta. Amaranth Borsuk, Kate Durbin ja Ian Hatcher ovat luoneet ABRAn, elävän tekstin, jonka kanssa voi kirjoittaa runoja. Erilaiset videoeditointi- ja projection mapping –työkalut mahdollistavat videotaiteen tekemisen tusinaurpoillekin. Valokuvia voi editoida, ja niihin voi lisätä suodattimia, ja koko projektin voi organisoida Trellossa. Garage bandilla kuka tahansa voi soittaa kitaraa tai viulua. Sovelluksen avulla voin tablettia tökkimällä soittaa Telecasteria jota minulla ei ole.
Vuoden 1934 esseessä Das Kunstwerk im Zeitalter seiner technischen Reproduzieerbarkeit Benjamin sovelsi Marxilaista kritiikkiä aikansa taiteen tuotantokeinoihin. Miten taiteen arvo ja merkitys muuttuu aikakaudella, jona sitä voidaan toisintaa teollisesti? Vuoden 2019 kysymys voisi olla, mitä on taide aikakaudella, jona kuka tahansa voi jakaa oman tai jonkun muun taideteoksen sosiaalisessa mediassa, ja approprioida sen osaksi omaa someidentiteettiään. Marxilainen voisi kysyä, kuka työn tuloksen omistaa? Kenen käsissä ovat tuotantovälineet?
Benjamin kirjoittaa alkuperäisen teoksen aurasta, joka erottaa sen kopioista. Ennen taideteoksen saattoi nähdä vain siinä paikassa, jossa se oli. Siinä kontekstissa, niissä kehyksissä. Ainutlaatuisuus soi sille sen auktoriteetin. Benjaminin aikaan teoksen saattoi kuvata, ja siitä saattoi vedostaa kopioita, jotka saattoi nähdä missä tahansa kontekstissa, ja monessa kontekstissa samanaikaisesti. Nykyään juuri toistettavuus, jaettavuus ja levitettävyys suo auktoriteetin auran. ”Pic or it didn’t happen”.
Lauri Niskanen
kirjoittaja on kirjoittaja, Mysteeri Co:n taiteilija ja Vapautuneen katsojan päätoimittaja
#some#taide#teknologia#Benjamin#valokuvaus#pinterest#fender#slinkachu#erichsen#Anki-täti#abra#trello#garageband#aura
0 notes
Text
0 notes
Text
0 notes
Text
Satakunnan Kansa
UUTISET
04/05/2018 - Puutarhajätettä päätyy laittomasti jokeen ja metsään: "Siivoamiskulut lähtevät suoraan veronmaksajan pussista"
07/05/2018 - Venatorin yt-neuvottelut: Porin tehdas lomauttaa noin 100 henkeä toistaiseksi
12/05/2018 - Ari Saarilammia aiotaan etsiä virolaisin vapaaehtoisvoimin – "Ryhmä toivon mukaan huomaa uuden johtolangan"
15/05/2018 - Toukokuun helle sekoitti ampiaiset – käytös saattaa olla aggressiivista
16/05/2018 - Pyydyksistä pelastettu Lotta-valas on harvinainen vieras Itämerellä – "Vaarallisinta on, jos valas ei pääse enää pinnalle hengittämään, vaan hukkuu"
17/05/2018 - Johtajaylilääkäri: Lähihoitajien osaaminen ei täytä vaatimuksia – "Satakunnassakin eletään tiukkoja aikoja"
21/05/2018 - Lapsenkasvoinen ilves, susi, mäyrä ja villisika – kymmenet eläimet tallentuvat raumalaisen Hannu Rantalan riistakameraan eläinten valtatiellä
22/05/2018 - Herneet, paarmat ja bikinit – selvitimme, mihin kaikkeen lämmin sää vaikuttaa
24/05/2018 - "Tätä hommaa tehdään lähes viulistin ottein" – Juhana Herttuan talo katoaa katukuvasta lopullisesti alkusyksyyn mennessä
02/06/2018 - Säkyläläiset äiti ja poika valmistuvat samaan aikaan – "Äiti on stressannut ehkä vähän liikaa"
15/06/2018 - Nurmikenttä tärveltiin pelikunnottomaksi Euran urheilukeskuksella – Poliisi: Paikalla nähty musta BMW
23/06/2018 - Porin superkesä työllistää nuoria – "Toivon todella, että kaikki langat pysyvät käsissä"
28/06/2018 - Porilainen Anni rohkaistui lukion alussa ja vaihtoi hoitoalaan, tänään hän on yksi iloisen uutisen saaneista – tulevaisuudessa korkeakoulupaikan saa joko todistuksella tai valintakokeella
04/07/2018 - Rauman uuden telakan esikoinen lipuu uuteen kotimaahansa heinäkuussa – täysin suomalaisomisteinen laivanrakennus herättää ylpeyttä ja taistelutahtoa
06/07/2018 - Presidenttiparin Aaro-poika vietiin messujen ajaksi hoitoon porilaisille isovanhemmille – Rouva Haukio kirjoitti avajaispuhettaan yöllä
07/07/2018 - "Yhtä vaikeaa se on yrittää kiivetä rappusia lastenvaunujen kuin rollaattorin kanssa" – Ministeri kiittelee asuntomessujen ikäteemaa
07/07/2018 - Apulannan Toni ja Sipe sisustivat messuilla lapset edellä – "Erittäin haastava tapa taiteilla"
16/07/2018 - Suomi-Areenan avajaisia vietettiin helteisissä tunnelmissa – Jussi Niinistön haastattelusta ei meinannut tulla mitään, kun Hornet-lento jyristeli taivaalla
16/07/2018 - Yhdysvaltain ja Venäjän huipputapaaminen väritti ministerien puheita Suomi-Areenan avajaisissa – "Aika ajoin kielenkäyttö ei ole ihan sitä parasta mahdollista"
19/07/2018 - Ystävättäriä, jazz-diggareita ja taaperoita – lähdimme metsästämään erilaisia festarityyppejä ja näin siinä kävi
20/07/2018 - "Tykkään kirjoittaa lauluja erityisesti kuolemasta" – James Blunt väläytti uuden albumin mahdollisuutta, ja kertoi saavansa nykyään vähemmän vihapostia
20/07/2018 - Raitaa, flamingoja ja maastokuviota – Katso, kuinka jazz-kansa ilahduttaa värikkyydellä ja tyylillä
21/07/2018 - "Jos voisin valita, ottaisin jazzkadun" – Uusi jazzpuisto houkuttelee asiakkaita, mutta parannettavaakin olisi, sanovat myyjät
26/07/2018 - "Työmies" unohti hanskansa varaosaliikkeeseen keskellä yötä – porilaisyrityksen hauska some-päivitys kehottaa tunkeutujan tunnistavat ottamaan yhteyttä poliisiin
03/08/2018 - Laumanjäsen, harrastus tai jopa elämäntapa – Testaa, osaatko yhdistää nämä satakuntalaiset koirat omistajiinsa!
04/08/2018 - Naakat pilasivat Länsipuiston jätöksillään – lintujen ruokkijat ovat houkutelleet jo rotatkin Porin keskustaan
16/08/2018 - Näitä kissoja uhkaa synkkä loppu, mahtuisiko joku niistä sinun kotiisi? – Löytökissojen määrä räjähti käsiin, vaikka ruuhka on vasta alkamassa
26/08/2018 - Taksiuudistus ei toistaiseksi ole riepotellut Satakuntaa – porilaiset Jarmo ja Marja lähtivät kohun keskelle joutuneelle alalle innovatiivisin mielin
04/09/2018 - 74-vuotias Sirkka-Liisa yrittää pysyä digikehityksen kelkassa, ikätoveri Sadun kotona nettiä ei ole eikä tule – "Antakaa minä itse päätän tästä"
Listasta puuttuu joitakin lyhyempiä kirjoituksia, kuten sähkemittaisia onnettomuusuutisia.
MIELIPIDE
07/07/2018 - Ohittaja, harkitse vielä kerran – hidastelija ei ole vihollisesi
04/08/2018 - "Raumalla ei voi asua missään ilman autoa" – Joukkoliikenteen ongelmat iskevät kovimmin huono-osaisempaan väestönosaan [pääkirjoitus]
11/08/2018 - Hei vanhempi, koulukiusaamisen kitkeminen alkaa kotoa – näillä kahdella sanalla pilaat lapsesi omanarvontunnon
02/09/2018 - Kenen vastuulla ovat teknologian kanssa tuskailevat vanhukset? [pääkirjoitus]
04/09/2018 - Tajusin olevani sairas vasta, kun en ollut peseytynyt tai käynyt ulkona kuukauteen – Mielenterveysongelmia hävetään, vaikka ne ovat maailman normaalein asia
22/10/2018 - Me emme ole maailman napa – lemmikki voi olla rakkaampi kuin toinen ihminen, eikä siinä ole mitään väärää
0 notes