#naavaa | Explore Tumblr Posts and Blogs

tulunnguaq · 7 years

Text

Counting in Greenlandic - 1 to 20

Now the numbers in Greenlandic may seem a bit mysterious. In common with the other Inuit, Greenlanders historically used to count in a base-20 (vigesimal) system. In more recent times, native numbers higher than 12 have been replaced by Danish numbers, but I was inspired by a query from @learngreenlandic to set out the explanations for how the numbers came to be.

As you can perhaps guess from the picture, the base-20 system is based on counting fingers and toes! And to a certain extent this is reflected in the meaning of the numbers. Based on a few sources*, I’ve set out some explanations below:

1 ataaseq - from Proto-Eskimo (PE) ata- be attached or persisting + (possibly) -useq manner of doing something, giving something like “that which persists/remains [… if you take away the rest?]”

2 marluk - from PE malʀuɣ (note metathesis of the original middle consonants in Greenlandic) which is believed to be related to PE maliɣ- follow. Note the ending -k is a remnant in Greenlandic of the dual number, which existed until a few hundred years ago Greenlandic, and which still exists in some other Inuit dialects, and Yupik and Aleut. So the meaning is perhaps “[the pair] following”.

3 pingasut – the derivation is unclear here. Fortescue (1994) suggests that it might be related to the demonstrative pronoun PE piŋ- up-slope. With the final -t the meaning is clearly plural. Perhaps it can be interpreted as “the ones going up [to the middle of the hand]” i.e. the first three fingers = 3.

4 sisamat – derives from PE citamat and like the numbers above is represented across Inuit and Yupik dialects, but the meaning is unclear here. This one refers to (the fingers up to) the index finger, and so Fortescue (1994) suggests a possible connection with PE citǝ(ɣ)- be hard. For the -ma- component see tallimat below although this is not mentioned in any of the sources. So on this basis it might be “those being up to the hard one”

5 tallimat - this one is more transparently related to PE taɬiʀ arm (Greenlandic taleq), with the addition of PE -li- make and -ma- possibly from PE -(u)maʀ- continually, with a plural -t. So perhaps the meaning is “those making up the arm”, i.e. all five fingers.

6 arfinillit – Fortescue (1984) suggests this is related to PE aʀvaɣ edge of hand (Greenlandic arfak/arfaq), with the addition of -li- make, -nǝʀ- the act of doing [verb] (Greenlandic -neq) and -lǝɣ one provided with, with the addition of -t plural as with the above. So perhaps meaning “those which are provided [when one has reached] the edge of the [second] hand [after counting the first hand]”, i.e. five from the first hand and the first one on the edge of the second. On the other hand, Dorais (2010) suggests a link with PE aʀviʀ- cross over, presumably with the idea of crossing over from one hand to the other. I’ll let you be the judge.

7 arfineq-marluk – this is one that might seem a bit confusing for the learner, because it appears to be “six + two” but means seven! However arfineq is not the same as arfinillit and on the basis of the above it could mean “[having reached] the edge [plus] a pair of followers”

8 arfineq-pingasut – same logic as above “[having reached] the edge [plus] the (three) fingers [up to the middle finger]”

9 qulingiluat (and also qulaaluat (northen Kalaallisut) and arfineq-sisamat southern Kalaallisut). Fortescue (1994) suggests the first two forms are from the formidable PE qulǝŋŋuʀutǝŋit- formed from PE qulǝ(t) ten (see below) + ŋŋur become + utǝ + do with/for + ŋit- lack, so roughly meaning“lacking in becoming ten”. Bjørnum (2003) however suggests that qulingiluat (and qulaaluat) are derived more simply from quli(t) + iluat based on iluat their inside i.e. “those inside ten”.

10 qulit – this one is transparently based on the PE root qulǝ- the upper part, in other words “[all of] the ones in the upper part [of the body]”, i.e. all ten fingers.

11 aqqanillit – Fortescue suggests this is from aqqar- descend which appears to be derived from PE atʀaʀ- go down which is itself derived from PE at(ǝ)- down. So by analogy with arfinillit above, we would have “those which are provided when one has descended”, i.e. the first toe together with ten fingers already counted. There is also an alternative form isikkaneq (northern Kalaallisut) which according to Bjørnum (2003) is derived from isigaq foot and -ni on which geminates to isikkani on the foot with (presumably) an epenthetic -q to close the word; Fortescue (1984) also lists isikkanillit as another form. The following numbers can also be formed with isikkaneq- as the first part instead of aqqaneq-.

12 aqqaneq-marluk – by analogy with arfineq-marluk, this would mean something like “descent [plus] a pair of followers”

13 aqqaneq-pingasut – same logic. As noted above, for numbers 13 and above Danish forms are used, so these forms are essentially of historical interest.

14 aqqaneq-sisamat – same logic

15 aqqaneq-tallimat – same logic

16 arfersanillit – this is clearly a related form to arfinillit/arfineq above. It is not entirely clear how the underlying arfersaneq is built up in comparison to arfineq (and this is not explained in any sources I have seen), but I guess that it probably denotes another edge being reached, i.e. "[those provided when having reached] the edge of the [second] foot [after having counted the first foot (and all the fingers)]” by analogy with the forms for 6 and above.

17 arfersaneq-marluk - same logic as above

18 arfersaneq-pingasut – same logic

19 arfersaneq-sisamat – same logic

20 inuk naallugu – from inuk person which is the object of naallugu [while] completing it (contemporative form, singular third person object of naavaa he/she completes it). So meaning “completing the person”. Which is a nice way to end the lesson!

---

I hope you enjoyed the tour of the fingers and toes! There’s a little divergence between the sources, so I’ve chosen the explanations that seemed to make most sense to me. Also in Dorais (2010) there are also a few interesting examples from different Inuit dialects which show that the approaches to counting above 10 diverge quite a bit, suggesting that the Inuit and Yupik dialect only share proto-forms from 1 to 10, and other forms developed separately to some degree after that.

Happy to take questions or corrections as ever!

---

*Sources:

Fortescue, Jacobson & Kaplan (1994), Comparative Eskimo Dictionary with Aleut Cognates

Bjørnum (2003), Grønlandsk Grammatik

Fortescue (1984), West Greenlandic

Dorais (2010), The Language of the Inuit

#greenlandic #kalaallisut #greenland #inuit #yupik #proto-eskimo #linguistics #numbers #translation #comparative linguistics #etymology

468 notes · View notes

currylangs · 7 years

Text

Marathi Lesson 8 - Days and Months

आठवड्याचे वार [aaThavDyaCe vaar] - Days of the week

A week is आठवडा [aaThavDa] with its root form as आठवड्या- [aaThavDyaa] and nominative plural as आठवडे [aaThavDe]. वार [vaar] (root form: वारा- [vaaraa-], plural वार) specifically means a named day of the week, while दिवस [divas] (root form: दिवसा- [divsaa-], plural दिवस) is a day in general. All the above are masculine nouns.

The days are the same as in Hindi except the ल-ळ phenomenon in Tuesday:

सोमवार [somvaar] - Monday मंगळवार [mangaLvaar] - Tuesday बुधवार [budhvaar] - Wednesday गुरुवार [guruvaar] - Thursday शुक्रवार [shukravaar] - Friday शनिवार [shanivaar] - Saturday रविवार [ravivaar] - Sunday

All of these can be declined by using the forms of वार prefixed appropriately, except the most common usage _वारी [ _vaaree] which means ‘on _day’. So if one were to say ‘I(masc.) go on Monday’ it would be ‘मी सोमवारी जातो [mee somvaaree zaato]’.

महिन्यांची नावं [mahinyaanci naava] - Names of the months

महिना [mahinaa] (root: महिन्या- [mahinyaa], plu: महिने [mahine], masculine) - Month नाव [naav] (root: नावा- [naavaa-], plu: नावं [naava], neuter) - Name

While a lot of Maharashtra traditionally follows the Shalivahan Shaka calendar especially for keeping track of Hindu festivals, the Gregorian calendar is the default calendar for most purposes. The names of the months in it are:

जानेवारी [jaanevaaree] फेब्रुवारी [februvaaree] मार्च [maarc] एप्रिल [epril] मे [me] जून [joon] जुलै [julai] ऑगस्ट [OgasT] सप्टेंबर [sapTembar] ऑक्टोबर [Oktobar] नोव्हेंबर [novhembar] डिसेंबर [Disembar]

You can easily make out the names of the month and they’re mostly pronounced like the English names. These names usually avoid declension (except the first two), so to say ‘in <month>’ you’d just say ‘<month> मध्ये [<month> madhye]’. E.g. ‘She goes in May’ would be ‘ती मे मध्ये जाते [tee me madhye zaate]’. To say the same for January and February, you’d use जानेवारीत [jaanevaareet] and फेब्रुवारीत [februvaareet], respectively although the मध्ये variant as above is also just as common.

#currylangs #currylangsmarathi #mihir #langblr #days of the week #month names #marathi vocab

3 notes · View notes

tankaromrap · 5 years

Text

Aivovuoto revitaliserar den finska rapmusiken med ny EP

Efter en paus på två år kom Aivovuoto ut med nytt material i slutet av mars. EP:n med namnet Utopia Sessiot är sex låtar lång och gästas av en handfull rapkollegor. Projektet är en av de mest underhållande som den finska rapmusiken har haft att bjuda på en lång tid.

I min värld har finsk rap redan i några år funnit sig i ett slags paradox där genren förnyar sig explosivt, samtidigt som jag kumulativt tappar intresset för den. Reformen är märklig för att den på papper är exakt det som den inhemska rapmusiken behöver, det vill säga unga rappare med nya idéer, stilar, metoder och strategier. Artister som Bizi, IBE, Yeboyah, Cledos, MELO, SKII 6, Mauno Gang-kollektivet och varför inte också Versace Henrik bidrar med fräsch musik som man knappt kan tro att är gjord i Finland. Trots det har jag, som är ett stort fan av finsk rap, tröttnat på hela den nya vågen av de uppenbara Amerikakopiorna. Jag har alltid brunnit för finsk rap, för hur unik den är i jämförelse till andra länder, men moderniseringen har långsamt kvävt lågan. Aivovuotos nya EP lyckas återigen tända den lågan hos mig.

Namnet EP (extended play) syftar på ett musikprojekt med färre låtar än ett album. Den kortare speltiden och det (ofta) friare formatet är en befriande aspekt i musikbranschen och jag tycker att artister kunde utnyttja den mer. EP:n Euro Crack från 2012 fungerade till exempel som en språngbräda för Julma-Henri och RPKs skiva Huume (2013), medan JVGs Mist sä tuut från 2016 var ett försök på ett mer alternativt sound, där duon lyckades låta mer vuxen och seriös än den sedvanliga klyschiga poprappen som de tidigare brukade göra. Aivovuotos Utopia Sessiot ligger någonstans mittemellan dessa två. Projektet utforskar nya stilar men lyckas också bygga upp en förväntan för ett möjligt kommande Aivovuoto-album.

Aivovuoto är en supergrupp som består av rapparen Jodarok och producenterna K.V.N och Lobo. K.V.N och Lobo räknas som de kändaste finska producenterna och de har tillsammans jobbat med bland annat SMC Lähiörotat, Gasellit och Yona. Matti Salminen, alias Jodarok, har i praktiken varit aktiv inom finsk rap ända sedan rapmusiken kom till Finland och är också känd som en del av den legendariska rapgruppen Kemmuru. Aivovuotos diskografi är omfattande med sina två album, ett splitalbum med Khid och två EP:n med Utopia Sessiot medräknat, det är därför särskilt häftigt att gubbgruppen har lyckas komma ut med någonting riktigt fräscht. Skillnaden mellan tidigare Aivovuoto-projekt och Utopia Sessiot är att det senare är överraskande modernt i produktionen och att låtarna har ett långsammare tempo som ger Jodarok mer plats att rimma på. Resultatet är fängslande!

Introspåret ”Naavaa” är en melankolisk och vacker låt som är uppbyggd av ett långsamt trapbeat som jag till och med skulle kunna föreställa 21 Savage rappa på. I produktionen har K.V.N och Lobo lyckats bygga upp en långsam och ledsen men samtidigt tajt beat, likt Metro Boomins produktion på Savage Mode EP:n från 2016. Pianot och gitarren spelar en stor roll i hur stämningen byggs upp och Jodaroks oerhört monotona rap går prydligt ihop med beatet.

Uppföljaren ”Oonx mä pelle” tar ett kliv ifrån det dystra ljudlandskapet till det knasiga Aivovuoto-soundet som är bekant från tidigare skivor. Pelle- eller clowntemat på låten känns som ett inside-skämt som förblir svårt att tyda för lyssnaren. Låten gästas dessutom av finska rappens största pajaser, nämligen Tuuttimörkö och DJ Kridlokk, men tyvärr lyckas ingendera skoja till en hyfsad vers. Däremot kommer Jodarok med några jävligt sega skämt som får mig och tänka på när min vän Jakob för någon vecka sedan beskrev Jodarok som finska rappens Jerry Seinfeld. Det cirkusinspirerade samplet i bakgrunden förstärker påståendet.

Min favoritlåt ”Sama logo” är den tredje låten på EP:n. Låten handlar om de väsentliga märkeskläderna inom hiphopkulturen. Jodarok rappar om hiphopparnas utrustning, hur de fattiga bara hade två streck på deras dojor medan de framgångsrika hade riktiga Superstars. Rappen är finurlig och smaksatt med ironi. Jodaroks tröga flow passar suveränt med den slöa och samtidigt svängiga produktionen. Gitarrackorden och rytmen som nästan är identisk med Milkavellis låt ”Lock & Load” får mig att undra om Aivovuoto också följer med den brittiska rapunderjorden, shout outs till Cult Mountain och Blah Records.

Fjärde låten ”Et oo käyny bileis” har den bästa stämningen på EP:n. Den tunga basen och de minimalistiska perkussionerna med en massa läckra detaljer påminner på ett positivt sätt om Timbalands produktion från 2000-talet. Jodaroks flow passar också här fantastiskt bra på beatet men gästuppträdandet av Yeboyah stjäl rampljuset. Yeboyahs vers är passligt seg och pompös så att den tillsammans med beatet får mig att tänka på Missy Elliots flow på ”Pass That Dutch” och Pusha Ts på låten ”Numbers On The Boards”. Den här typen av produktion skulle jag utan vidare vilja höra mer av i K.V.Ns och Lobos musik.

EP:ns femte låt ”Soundtrack” är en hyllning till Houstons egna chopped and screwed-musikstil. Det dröjande långsamma beatet och den nerpitchade rappen gör låten dåsig, precis som musikstilens pionjär DJ Screw skulle ha velat ha det. ”Soundtrack” låter respektlöst lo-fi och den får mig automatiskt att tänka på DJ Ibusal och Lobos gemensamma skiva Mt. Everest. Det är därför ganska passande att Ibusal är med på låten som kommer till näst.

Sista låten på EP:n ”LME” (uttalas fyndigt som ”Älä mee”) är ett fenomenalt slut på Utopia Sessiot. På låten rappar både Jodarok och DJ Ibusal, som båda delar första plats i tävlingen om vem som har den mest monotona rösten inom finsk rap. Trots den mindre smickrande utmärkelsen handlar det inte om att de inte skulle ha någon inlevelse i sitt rap. Tvärtom visar de på låten hur de är två av Finlands bästa rappare. Den vassa high-haten och stråkinstrumenten skapar en ruskig känsla som snyggt knyter ihop hela EP:n.

Den 23 minuter långa EP:n är lätt att sluka i sig och man blir sugen på att få höra mer. Jodarok har aldrig varit en av mina favorit MC:n, men på grund av Utopia Sessiot stiger han avsevärt på min topplista. Särskilt uppfriskande är det att höra verser som inte handlar om clout och som är framförda utan det knyckiga trapflowet som den nya generationen av rappare har hakat upp sig på. Aivovuoto visar med EP:n hur artister kan förnya sig men samtidigt bevara sin originalitet.

- Lars / Inlägg nummer 24 / 2019

0 notes

inzanemmi · 5 years

Quote

Itää köynnökset ihoon kiinni, isoäiti oli trilobiitti ... Lucifer-hommia, saatanallista savottaa hyvä draivi, nyt kaara katollaan avaimet viemärin kannelta katoaa silti kantsii olla ystäväin, mun leivät tippuu aina oikein päin ... VINTTI PIMEE; HOMETALO Aika pukee keltaliivit, pääsee viimein rähisee sun telkkariisi ... KRIISI ai onks sellasiiki? HELLA EASY ... Miten voi nukkua, kun lattia on lavaa? en voi jäädä tänne kuluttaa naamaa alan kasvaa naavaa pystyks keksii tälle kaavaa? MITEN VOI NUKKUA, KUN LATTIA ON LAAVAA? ETI LAASTARI, TÄLLÄ HAAVAA KATO! alan kasvaa NAAVAA

Aivovuoto - Naavaa

#aivovuoto

0 notes

paulakaasalainen · 6 years

Text

[MAALIVIIVALLA] 13.5.1999

Tänään minulle on selvinnyt mitä ihminen täältä etsii,ikuista rakkautta.Tänään minä tiedän etten voi löytää ketään.On aivan yhdentekevää mitä virheitä olen tehnyt matkalla tai minkä tien olisin valinnut.Tämä päivä olisi noussut juuri tällaisena.Minä kyllä kykenisin rakastamaan ikuisesti,mutta minä en elä ikuisesti.

[VAILLA SIELUA] 21.5.1999

Olen lukenut tänään pitkän romaanin loppuun tauotta,päivät ovat seuranneet toisiaan,olen elänyt tätä tarinaa itse siinä mukana,koko elämäni siinä mukana.Viimeiset katkerat lauseet on jo luettu,tuskat ja ilot ovat takanapäin.Ei ole paluuta,en voi lukea tätä kirjaa enää uudelleen.

Minä olen jäänyt yksin tyhjän kuoreni kanssa.Minun tarinani ei ole missään kirjassa,sitä ei ole.

[IKIKUKKA] 7.6.1999

Te omistatte vielä minun käteni,jalkani,kasvoni,hiukseni kun elämä on minut jättänyt.Minä vain en enää näe niitä.Ne olivat minä myös minulle.Minä joudun luovuttamaan itseni teille,en tiennyt ettei minulle jää mitään.

[RIIPPUMATTO] 16.6.1999

Hämähäkin seitti välkehtii kesätaivaan sinessä.Hopealangat keinuvat keveinä lämpimän maan yllä.Tämä riippumatto kantaa sen,jonka sydän on nuori ja vailla yhtäkään murhetta.

[KITARA] 5.7.1999

Vaikka rakkauteni ei voi enää saavuttaa sinua,soi se sisälläni lähettäen kaikuna kauas lyöntinsä.Ne kaiut vaeltavat yli aikani voimallisina kuin kerran syntyessään.Mitä ne vielä tulevatkaan kohtaamaan,kun uusi aika koittaa.

[JÄÄSYDÄMMESSÄ] 5.7.1999

Miksi minä luovuttaisin mitään rakkaudestani,vaikka sinua ei enää ole,ei ole ehkä koskaan ollutkaan.Minä synnytin sinut yksin kevään kirkkaudessa, lumisohjon puristuessa kuumiin kämmeniini.Minä loin sinut timantiksi.Sinä loistat yhtä alkuperäisenä sydämmessäni.

[ELÄMÄ] 7.7.1999

Ilta-aurinko laskeutuu pehmeänä samettisille teille,tuoden vilpoisan rauhan matkaajalle.Mutta aurinko on petkuttaja,se ei lepää.Se kulkee eteenpäin kirkkaalla voimalla uusille maille kuljettaen varjonsa valhetta perässään. Aurinko on kevät,elämä on aina kevät.

[PERILLINEN] 24.7.1999

On ihmeellistä elää täällä toisten kuoltua,omistaa tämä maa,tuulten humina,sateet,uudet aamut.Minä olen rikas ja minun rikkauteni vain kasvaa.

[UNELMIEN PRINSSI] 24.7.1999

Vanha mies sinä kuljet huoneeseesi niska kyyryssä,vellilautanen kädessä.Sinäkö olit meidän naisten unelma,sinunko vuoksesi sydämmemme sykki.

[JÄÄHYVÄISET] 3.9.1999

Haluaisin syntyä vielä kerran ihmisistä viimeisimpänä.Viimeisenä päivänä voisin katsoa taakse,sulkea oven,ottaa avaimen hetkeksi kuumiin käsiini,ja pudottaa sen avaruuden sineen.

[MYRSKYN SYDÄN] 3.9.1999

Metsän haltija on tallustellut vuosisatoja ikikuusikkonsa sydämmessä.Sen parta on samaa naavaa kuin puissakin.Se olisi tallustellut rauhassa vielä vuosisatoja,ellei raivoisa syysmyrsky olisi yhtenä yönä lennättänyt sen kauas tuntemattomille maille. Myrskyn jälkeen metsään palaa rauha,mutta haltijaa sillä ei enää ole.Sen sydän on kylmä ja tunteeton.

0 notes

arikuosmanen · 7 years

Text

Luontoa likeltä ja etäältä (Ylöjärven Uutiset)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

Taiteilija houkuttelee kahdella teoskokonaisuudellaan katsomaan eri tavoin: sekä kaukaa isosti että läheltä tarkasti.

Tällä erää, Seitsemisen näyttelyssä, luontoon liittyvät, Raipalaa usein kiinnostavat epäkohdat eivät ole keskiössä. Kiintoisat mittakaavat ovat.

Katosta roikkuvat, puukuvin vedostetut paperiarkit huojuvat hiljalleen, kuin metsän puut. Kuin metsän siimekseen niidenkin lomaan voi astella.

Puiden kupeella seinän ääressä katse kääntyy suuresta pieneen. Rankojen sijaan näkyy naavaa, oksan pätkää, vanamon hentoista kukkaa.

Tilallisuutta, tutkailua

Taiteilija Ilona Raipala on otsikoinut näyttelynsä sanoin Läheltä ja kaukaa. Hän kun itsekin tarkentaa katsettaan sekä laajalle että lähelle.

– Puut ovat pitkään olleet aiheenani. Jos kuvaa kokonaista puuta, sitä on katsottava kaukaa. Mutta haluan mennä myös lähelle. Usein asioita tulee katsottua pintapuolisesti ja kaukaa. Houkuttelen katsojan katsomaan erilaisilla tavoilla.

Näyttelyn tekniikkana on Raipalan suosima grafiikka, jota hän pitää muuttuvaisen ja eloisan kemiallisen prosessin sekä luonnonkivilaatan vuoksi kiehtovan orgaanisena. Myös sen omanlaisensa mahdollisuudet ja viimeistelty painojälki miellyttävät taiteilijaa.

Puunrankagrafiikkansa hän kuitenkin jalosti installaatioksi vaihtelun halusta.

– On kiva yhdistää perinteistä ja uutta tekotapaa ja tilallisuutta, hän selittää.

Yksityiskohdat sen sijaan näyttäytyvät sellaisinaan vedoksina seinällä. Esitystapa sopii yksityiskohtien äärelle pysähtymiseen ja tutkailuun.

– Esitän ne tutkielmina.

Koska kaikkia silmiin tulvivia yksityiskohtia on vaikea sovittaa yhteen kuvaan, Raipala poimii niistä kulloinkin jotain tarkasteluun.

Luonnon puolesta

Retkeilevälle taiteilijalle luontorakkaus on alkukantainen asia.

– Tunnen yhteenkuuluvuutta ympäristöön, kun se on harmoninen ja vähän niin kuin sellainen kuin sen kuuluu olla. Luonnossa liikkuminen on minulle meditaatiota. Meille suomalaisille on aika yleistä tykätä luonnosta, kun täällä sitä metsää on. On rauhallista maastoa, jossa puikkelehtia puiden välissä.

Luontorakkaus heijastuu Raipalan taiteeseenkin, koska aihe on naiselle niin tärkeä ja mieluisa.

Luontotaide on Raipalalle yhtäältä harmonian ja estetiikan hakemista, toisaalta ristiriitojen ja epäkohtien käsittelyä. Niitä hän tahtoo myös herättää katsojassa tai jakaa tämän kanssa.

Taiteilija lahjoittaa 20 prosenttia näyttelynsä mahdollisesta myyntituotosta luonnonsuojeluun. Hän tietää muidenkin taiteilijoiden lahjoittaneen tuottoja ja on ajatellut itsekin moista. Nyt koitti aika.

– Jos myynnissä on välikäsi, siitä menee provikka. Ajattelin laittaa provikan luonnonsuojelulle. Luonto tarvitsee puolestapuhujia. Ehkä tämä voisi olla vähän tällainen Suomi 100 -juttu. Voisi olla lahja Suomelle, jos luontoa suojeltaisiin enemmän.

from WordPress http://ift.tt/2ylLFXi via IFTTT

#IFTTT #WordPress

0 notes