#murteet

[kausijuoppo]

Yritän opiskella lisää murteita(huonolla menestyksellä), ja en kestä kun mun päässä on vaan tää kuva:

[karvoja]

Tänäpe luveta sanakirjat, ja opetella muutami tärkkiöi sanoi yhrel lounasel kiälel. Mil kiälel, se saa mun pualestan jäär pimentto.

ankeleekiste välttämättömästi

faarelmai/ne, -se vadelma

flatkutta latkia, koer flatkut kiältäs vesikupis

hullumi pahemmin, olis siin voinu hulluminki käyr, sano äij ko äm saunlauttelt putos ja kual

häälyt liikkua, syä nii ete hääl muuk ko silmä

jonkkus jonnekin

karat 1. juosta, juoksennella, lapsek karava pisi kattu, 2. lähteä karkuun, paeta

kolpat kulkea yöjalassa, kolppavat tual yäkaussi

kuippali paljonko

köljät kaivella, penkoa, köljät kaik ylösalasi

lamppampapeni mon. lampaan papanat

linnusilm pieni muru

maahanpanjase hautajaiset

meetter metri

mukul, -a lapsi, ei mukulist ol muut ko vasikampaska kantama ja purottava sitäki viäl pisin tiät

muulloste muulloin, ei suru ihmist muulloste kiusa ko sillon, ko ihmine ite sure

nakotta tehdä mieli, haluttaa, mnuu nakotta kovaste

nestuuk, -i nenäliina

nii mar kaiket niinpä kai

olevannas olla olevinaan, mahtailla

parev parempi, parev lehm lypsäk kon tappa, mut parev tappakki ko antta ite kualla

pöpö aave, kummitus

semmottes oikke niinpä niin

sialumpiar, -u "sielunpieru", heiveröinen, avuton henkilö, hän o valkone ko sialumpiar

sualinkaine suolimato

tyyjö tykö, luokse

tämppäi tänne päin, tuleks kettä muit tämppäi? Kysys Antersson, kon kaevom putos

ulist ulvoa

upi upoksissa, upoksiin, upota

vat vatsa, vatampolte vatsakipu

versta työhuone, -paja

viu nokas vivun kärjessä

yässeks yöksi

älät elää, hajussaki älä ko saa vaa olluks

äpö tyhmä, tylsä

[jenniquokka]

Cannot reveal my face because people will obviously download others photos. If I find someone do that I will report you. Lol.

Anyways I would like to give you a sample of text in Karelia isthmus dialect (Not to get confused with Karelian language like Livvi or Viena, also dialects vary in different places)

Mie haastan karjalan kannaksen murret' ja se ei oo sama kui karjalan kieli vaik' sielt' tullee joitai vienan sanoloi mut miun suku o syntynt' äitin puolelt mummin äiti o Koivistolt jok on nyt nimeltää Primorsk(Приморск).

No miun isoisoäiti, häi joutui männee poies ko sota syttyi ni mummi syntynt' suomes päi 1944 ni isoisoäiti sit läks suomee olisko aikasemmi mut ni jos hyö ei olis lähtent' ni mie olisin syntynt' venäjäl.

Tuumaitte sit sitä iha yksin 😅 sit miun äitinkieli ei olis ollun suomi vaa venäjä.

Mut onneks hyö tuli suomee päi eikä läks jonnekki muualle sit mie en ossais miettie.😧

En haasta hyvin murret' mut onneks löyvvtyy koivistolaisii. Mie en sillee halluu olla ylpee liikaa mist päi o ko ku mie tiijjän jo eikä liika ylpeys oo hyvväks no mut en tiijjä mit muuta sannoo ko höpöttelen sit sun tätä.

Baiiii.

[mehilaiselokuva]

People reblogging my post about DIALECTAL WORDS with tags saying that they've never seen them used and therefore I shouldn't teach them and that I'm incorrect

This is why we young people rarely use dialects, people view them as wrong

Don't be ashamed to use your native dialect. It's beautiful

[returquoise]

Ylen alueellisten uutislähetysten hyvä puoli: toimittajalta lipsahtaa välillä murre läpi.

"Kelekkamessut"

[compotemkin]

Oulusta löytyy murremuotoinen Café Kulᵘma, tuo indeksien käyttö puolikkaille kirjaimille tuntuu tosi luonnolliselta, ja toimii laajemminkin kuin vain saman konsonantin lisäämiseen. Ja tuntuisi loogiselta heittomerkin kanssa käyttää yläindeksiä.

Samalla periaatteella voisi olla siis myös Kaeⁿnuu'

Oon miettinyt sellaista aihetta kuin kainuun murteen kirjoittaminen. Standardisoitu kirjakielihän on "keinotekoista" kaikin puolin tiettyine sääntöineen, jotka eivät päde puhekieleen. Samalla käytämme puheessa esimerkiksi äänteitä, joita ei kirjoituksessa merkitä.

Yksi mielenkiintoinen suomessa on glottaaliklusiili, jota esiintyy paljon, mutta jota ei merkitä juuri muualla kuin heittomerkillä muutamissa sanoissa, esim. "vaa'an". Toisinaan glottaaliklusiilia merkitsee viiva, esim. "kuorma-auto" (tässä on murre-eroja). Se esiintyy kuitenkin useasti esimerkiksi genetiivissä. "Ruoan aika" voi puhekielellä helposti kuulostaa "ruuaʔ ʔaika", jossa ʔ merkitsee glottaaliklusiilia. Suomen sukukielessä etelävirossa eli võrossa tämä glottaaliklusiili kirjoitetaan ylös q-kirjaimella, minkä vuoksi monet eteläviron sanat loppuvat q:hun. Suomalainen varmaan lukisi sanan "kalaq" muodossa "kalak", vaikka se on todellisuudessa "kalaʔ"... Muoto sanasta kala, joka on olemassa suomessakin.

Jos kirjoittaisin kainuuksi, minusta glottaaliklusiilin merkitseminen olisi hyvin olennaista. Kainuussa, kuten muissa savolaismurteissa, tapahtuu yleisesti genetiivin rajakahdennus: esimerkiksi "tiikerin vuosi" lausuttaisiin "tiikerivvuosi". Sanoissa, joissa genetiivin jälkeinen sana alkaa vokaalilla, väliin tulee juurikin glottaaliklusiili (esim. aiemmin mainittu "ruua ʔaeka").

Miten itse päättäisin merkitä ylös kirjoituksessa glottaaliklusiilin? Tai tuon rajakahdentumisen? En halua käyttää q-kirjainta, sillä se sotkee suomalaisen lukijan helposti. En halua käyttää ʔ-merkkiä, koska se on vaikea kirjoittaa tietokoneella. Toinen yleinen merkki glottaaliklusiilille on aiemmin mainittu heittomerkki. Pitäisikö siis kirjoittaa "ruua' aeka"? Kävisikö sama rajakahdentumisen merkiksi? "Tiikeri' vuosi" ja silloin tiedät, että lausutaan "tiikerivvuosi"?

Toinen mieleen tuleva asia on ne kainuun konsonantit, jotka ovat pidempiä kuin yksi kirjain, mutta lyhyempiä kuin kaksi. Jos kirjoittaisin kainuuksi Kainuun, "Kaenuu", on yksi n-kirjain liian vähän. Mutta jos kirjoitan "Kaennuu", on kaksi n-kirjainta äänenä liian pitkä. N-kirjain tässä välissä on... 1,5 ännän mittainen. Sekin on minusta tärkeää merkitä ylös. Mutta miten? Foneettisessa kirjoituksessa voi nähdä merkin ˑ, mutta tuokin on vaikea kirjoittaa ja sekoittuu heittomerkin kanssa.

Juuri nyt mietin, että merkkaan glottaaliklusiilin ja rajakahdennuksen heittomerkillä ja 1,5-mittaisen konsonantin tähdellä *. Kun keksin jotain parempaa, voin vaihtaa siihen. Nyt olisi kuitenkin tarjolla siis "kaen*uu' murretta".

[huomenhaamu]

Kulturerfarenheter i Österbotten

Puttaan sankar

[doitinanotherlanguage]

Non-Anglo Movies You Should Watch 23/∞: Oma maa (2018; Land of Hope), dir. Markku Pölönen

Country: Finland

Language: Finnish

Genre: Historical Romantic Drama

Summary: The daughter of a wealthy Finnish family falls in love with an orphaned war invalid, wounded at the end of World War II. Against her family’s wishes, they get married and leave their pasts behind to build a home in the wild forests of northern Karelia.

[kausijuoppo]

Mitä murteita ressiläiset puhuu? Kun mie en kuollaksenikaan tunnista muuta ku Savon murteen:')

...Mä en just nyt jostain kumman syystä ymmärrä mitä sä tarkotat "ressiläisillä". Heitän tekosyyn "mun aivot on juntturassa kun en oo nukkunu, pahoittelut siitä". Joku mua älykkäämpi voi vääntää mulle rautalangasta kommenteissa tai lisäkysymyksillä.

Jos mahdollisesti tarkoitat loppua sarjisten porukkaa (ajattelen että murtaen muunnat sanan the rest suomeksi), niin laitanpa listan tähän:

-Make on Forssan suunnalta(Tarkemmin ottaen Jokioisilta), niin se puhuu sitä suoraa saatanaa. Ironisesti se ähvä on vaikia kirjain, joten se ei aina jaksa edes sitä Vorsan kaupunkia lausua kunnolla. Ruotsiin kun vaihtaa niin kyllä se sitten löytyy, mikä on huvittavaa muiden mielestä.

-Nikke ja Eve on syntyturkulaisia, niin se ei niin paljoa poikkea Maken puheesta. Tassit, muidut, turkkuset, rojektit yms. sanat joskus kuuluu, mutta aika standardi ainakin omaan korvaan on niiden puhe. (Voi johtua siitä että yours truly on syntyturkulainen Forssan seudun kasvatti, niin ne sekoittuu mun päässä helposti)

-Pasilla se Savon murre, jonka kanssa mun pitää selvästikin tsempata, mutta koska se on niin erilainen niin siitä löytyy paljon herkemmin esimerkkejä mediassa, netissä yms. Joten sen suhteen asioista voi ottaa selvääkin.

-Eemeli On Rovaniemeltä, ja en oo uskaltanut antaa sille paljoa reploja suomen kielellä kun 1. Se hahmo on yks persereikä eikä se halua tehdä mitään, ja 2. En oo löytänyt yhtä helposti esimerkkejä Rovaniemen murteesta niin helposti kun Savon kanssa.

Mulla on mm. Kotimaisten Kielten Keskus kotus.fi:n sivut auki ja yritän käyttää niitä matskuja tähän touhuun, mutta tulee niitä virheitä asian suhteen tehtyä, ja melko varmaan sen takia tosi vaikee niitä murteita erottaa. It's not you, it's me.

Mulle saa ja pitää huomauttaa jos joku on menny päin mäntyä, mä oon ite asennoitunut tähän mun rojektiin puhtaasti oppimismielessä ja niin että niitä virheitä saa tehdä, kunhan kukaan ei luule että mä tahallani teen asioita väärin ja/tai loukkausmielessä.

[toverivoetkylae]

En tiiä, miten suhtautuisin tähän, ko oon itte kotosin sieltä, missä oululainen mää kohta lapin mien, ja tänäki päivänä käytän niitä aika tasavahvasti...

Our blessed Mää vs. Their filthy Mie

[tilastokeskus]

Tilastoinnin selkeydeksi ja käytetyn tilastoalustan vuoksi emme ole voineet spesifioida kaikkia murrealueita, mutta lisätietoja murteesta voi antaa tageissä.

Propaganda on sallittua.

[kassaneiti]

Nyt intensiivisen äänestysviikonlopun jälkeen on oltava tasoittava tumblr poll ettei tule äkkiseltään äänestystyhjyys. Siksi:

[vieraslaji]

rakastan suomen pitkää l-ääntä mut tuota enemmänkin mä rakastan sitä kun sanat niinku "kylymä" ja "heleppo" saavat lisää vokaalia 💖 en 100% tiiä minkä murteet tekee näin mut hyvin tehty teille

[lateiii]

Tai okei. Jos oon ihan rehellinen, niin sanon yleensä myönteisenä:

- "tartteen" / "tartteet" / "tarttee" TAI "tarvihtee"

- "tarttee" (passiivi)

ja kielteisenä:

- "en tarttee" / "et tarttee" / "ei tarttee"

- "ei tarvi" TAI "ei tarvihe" (passiivi)

[mcrmadness]

Eäh mitä helkkaria suomen kieli taas. Tädin kanssa viestittelen ja puhuin tyynystä, ja juutuin sanaan "matala". Taipuuko se nyt "matalampi" vai "matalempi"? Ja sit aloin taivuttaa tuota ja molemmat lopputulokset on ihan yhtä hirveitä:

matalammasta & matalemmasta

...LAMMASTA. Ja -lampi tai -lempi. Miun on pakko googlettaa et kumpi on oikein vai onko molemmat oikein koska murteet :DDD

(Ok se on matalampi -> matalammasta ja en pääse tästä yli ja mietin vaan et Google varmaan kääntäis tuon "mata sheep" koska Google Kääntäjä kusee nykyään niin pahasti.)

[tears-of-boredom]

murteet on hankalii. jos mie sanon et en oo tehny jottain "ikkään", niin se tarkoittaa et mie oon tehny sitä joskus, mut siitä on paljon aikaa kun viimeksi tein. mut siis "ikkään" kans kai tarkottaa "ikinä",,, ja tää ero ei oo niin suuri, mut kontekstista riippuen sillä voi olla paljonki väliä. ainaki mulle.

niinku vaik. jos en oo kuullu jotain laulua ikkään. mie tarkotan et mie kyl tiiän sen, mut siit on tosi kauan ku viimeks kuulin sen. mut joku muu voi ymmärtää että se laulu on ihan uus mulle. nii ne heti saa ihan väärän kuvan siit et minkälainen suhe mulla on siihe lauluun.

mut samal mie vihaan puhua mittään kirjakieltä tai jottai. outo murre gang for life