#luukku 8 | Explore Tumblr posts and blogs

trevardes · 6 years ago

Text

Joulukalenterific: Sinut vain, ja aikaa (luukku 8)

Tämän luukun sanamäärä: noin 1200

Disclaimer: En omista hahmoja enkä saa tästä rahaa.

AO3 linkki: https://archiveofourown.org/works/16800100/chapters/39716946

Luukun summary: Lehto huokaisee ja vastaa puhelimeen. “Hei. Sori että kesti, Rahikainen häiritsi.”

Kaarna naurahtaa. “Eipä mitään, ei minulla mikään tulipalokiire ole. Mitäs sinulle kuuluu?”

Tämä on sitten pelkkä sosiaalinen puhelu. Onkin kulunut jo aikaa siitä, kun ukko soitti ihan vain turhia höpistäkseen, joten sillä on varmaan kertynyt valtava määrä kuulumisia, jotka se haluaa jakaa.

***

Luukku 8 - Lauantai

Lauantaiaamuna Lehto istuu sohvalla tietokone sylissä ja hoitaa asioita. Huominen ahdistaa.

Ensimmäinen kerta meni kaikkia odotuksia vastaan ihan hyvin, Riitaojan lähellä oleminen oli jopa melkein helppoa silloin, mutta nyt koko ajatus tuntuu taas vaikealta. Lehto jännittää taas kuin hölmö teinityttö, ja on sen takia pohjattoman ärsyyntynyt itseensä.

Hän yrittää pitää itsensä kiireisenä, jottei joutuisi ajattelemaan huomista. Hän maksaa sähkölaskun vaikka eräpäivä vasta kuun loppupuolella. Tilaa netistä proteiinijauhetta ja uudet painavammat käsipainot. Käy samalla sähköpostisotaa pomon kanssa vuoroista, sillä hän ei voi olla jouluaattona töissä. Kaarnat haluavat hänet kuitenkin kylään, ja pakkohan hänen on mennä. Hän ei myöskään halua olla aattoa töissä siksi, että kaikki työkaverit ovat silloin aivan erityisen rasittavia. Lehto ei jaksa niiden valitusta siitä, että voi voi kun pitää olla töissä aattona. Hän ei yleensäkään ymmärrä niitä, sillä jos kerran ottaa sen vuoron ja saa siitä ihan hyvät korvauksetkin, niin miksi pitää vielä marista ja häiritä muitakin. Helvetin nössöt.

Toisaalta tämä pieni puuhastelu on hyödyllistä, sillä se kuluttaa aikaa. Lehto pelkää huomista, mutta toisaalta on noloa, miten innolla hän sitä odottaa. Hän haluaa, että olisi jo sunnuntai, eikä oikein kestä itseään.

Rahikainen keskeyttää Lehdon keskittymisen tullessaan kotiin vähän ennen yhtätoista. Lehto huomaa heti, että sillä ei ole kaikki hyvin. Jos kaikki on normaalisti, se ei koskaan tule Lammion luota kotiin näin aikaisin.

Rahikainen kolisee eteisessä, paiskoo ovia ja ilmestyy olohuoneeseen surkean näköisenä. Se jättää takkinsa ja laukkunsa pitkin lattioita ja lysähtää sohvaan Lehdon viereen. Ilme on kuin maansa myyneellä; alahuuli on mutrulla ja siniset säihkysilmät hyvin suuret ja surulliset.

Lehto kerää itseään hetken ja tuuppaa sitten Rahikaista hellästi kyynärpäällä. “Mikäs?”

Rahikainen huokaisee ja hymyilee vähän itseironisesti. Laskee ihan hetkeksi poskensa nojaamaan Lehdon olkapäähän. Hän nousee pian pois, koska tietää, ettei Lehto oikein kestä tällaista pidempään, mutta Lehdolle jää eleestä kuitenkin outo olo. Hän ei oikein ymmärrä, miten hän on sellainen ihminen, jolta Rahikainen voi hakea lohtua.

“Lammioko?” hän kysyy jäyhästi. Kukaan muu ei vaikuta Rahikaiseen noin paljon, ei saa häntä noin näkyvästi pahalle mielelle. Lehto kokee lievää murhanhimoa. Mitä vittua se kekkuli-heikki on mennyt tekemään?

“Joo, mut ei mittään vakavaa. Sitä sammaa vanhaa. Mie halluun liikoja, kaikenlaist mitä hiän ei voi antaa koska. Koska isä, koska työ, koska ura ja suku ja vittu ihan kaikki.”

Lammio ei siis sentään ihan tarkoituksella ole satuttanut Rahikaista, kai. On vain paskaa tuuria, että Rahikainen, johon kaikki rakastuvat mutta joka itse ennen ei rakastanut ketään, on nyt mennyt retkahtamaan juuri tuollaiseen tyyppiin. Niin kunnolliseen ja ärsyttävän viralliseen.

“Se on paskiainen”, Lehto tarjoaa, ja Rahikainen naurahtaa surumielisesti, pudistaa päätään.

“Se minnuu just vituttaakin, kun ei se oikeesti oo. Sen isä kyl on, mutta ei se suostu myöntämään sitä, kun se on pikkusesta asti ehdollistettu semmoseen ajatusmaailmaan.”

Lehto tuhahtaa. “Se on kolmekymppinen. Sillä on omat aivot, oli lapsuus millanen tahansa.”

Rahikainen huokaisee. “Niin kai. Kyl mie yritin tästä taas puhhuu, mut ei siitä mittään tullu. Päädyttiin sitte vuan sänkyyn, ja kai se kuvittelee, että miun kanssa kaikki selvii sillä.”

Se vaikuttaa oikeasti loukkaantuneelta ja surulliselta, ja Lehdon olo on hyvin vaivaantunut. Ei hän osaa tällaisesta puhua, ei ole mikään romantikko. Hän kuitenkin näkee, että Lammio satuttaa Rahikaista, ihan typeristä syistä. Se on perseestä, ja saa Lehdon pitämään Lammiosta vielä vähemmän kuin ennen. Hänen mielestään koko tyyppi on rasittava ja kummallinen. Kuka vittu jaksaa aina välittää niin helvetin paljon muiden mielipiteistä?

He istuvat hiljaa pitkän hetken. Lehto ei osaa tätä, eikä Rahikainenkaan sano mitään. Se nostaa jalat sohvalle ja halaa polvet rintaansa vasten. Näyttää hetken niin nuorelta ja epävarmalta, että Lehdon tekee mieli lyödä jotain, mieluiten Lammiota.

Hän aikoo juuri päästää suustaan jotain typerää, kun hänen puhelimensa soi. Hän kaivaa sen taskusta ja Rahikainen kuikkii näyttöä kiinnostuneena.

“Kaarna”, Lehto selittää.

Rahikaisen kasvoille syttyy pieni hymy. “Oi. Käske antaa Airalle suukko miun puolesta!”

Lehto pyöräyttää hänelle silmiään ja on jo vastaamassa, kun Rahikainen kysyy vielä missä Määttä on. Näköjään se on nyt sellaisessa mielentilassa, että tarvitsee välttämättä seuraa.

“Se nukkuu vielä”, Lehto kertoo. Rahikainen näyttää heti valmiilta menemään ja käpertymään Määtän kylkeen vällyjen väliin, mutta Lehto pysäyttää hänet vielä.

“Jos menet sinne niin varaudu, että Lahtinen on siellä myös.”

“Mikskäs se minnuu estäis. Yrjöhän on varsin kommee poika”, Rahikainen virnuilee, nousee ylös ja hiipii Määtän huoneeseen. Lehto ei jaksa estellä, Määttä hoitakoon asian. Omapa on vikansa, jos ei ole lukinnut ovea.

Lehto huokaisee ja vastaa puhelimeen. “Hei. Sori että kesti, Rahikainen häiritsi.”

Kaarna naurahtaa. “Eipä mitään, ei minulla mikään tulipalokiire ole. Mitäs sinulle kuuluu?”

“Ei mitään ihmeellistä”, Lehto valehtelee.

Kaarna alkaa selittää jotain vaimonsa uudesta maalausharrastuksesta, ja Lehto menee keittiöön hakemaan mukillisen glögiä. Hän lämmittää sen mikrossa, ja ehtii juuri parahiksi eteiseen nähdäkseen kuinka Rahikainen lentää ulos Määtän huoneesta. Hetken kuluttua sitä seuraavat paidaton, unisen näköinen Määttä ja pörröpäinen Lahtinen, joka kiskoo housuja jalkaansa ja kiroilee Rahikaiselle herätyksestä. Ne suunnistavat kaikki keittiöön, ja Lehto seuraa ovensuusta huvittuneena kuinka Rahikainen alkaa huonolla menestyksellä tehdä puuroa. Lahtisen on lopulta pakko mennä auttamaan, ettei Rahikainen tuhoa koko keittiötä. Määttä istuu pöydän ääreen ja vaikuttaa saman tien vaipuvan takaisin horrokseen.

Lehto palaa glöginsä kanssa olohuoneeseen ja istuu takaisin sohvalle. Kaarna kysyy töistä ja kuuntelee ihmeen kiinnostuneena, kun Lehto kertoo vähäsanaisesti uudesta työkaverista ja loppukuun vuoroista.

“Mitenkä aatto? Minä ajattelin laittaa kinkun niin, että se olisi siinä neljän aikaan valmis, että sen jälkeen sopii tulla syömään. Ja Aira haluaa sitten illalla mennä käymään haudoilla.”

Jaaha, siinä siis koko soiton perimmäinen syy. Aira on varmaan laittanut miehensä asialle, käskenyt varmistamaan, että Lehto ilmestyy paikalle. Kaarna ilmaisee asian ilmoitusluontoisesti, olettaen, että tietenkin Lehto tulee, sillä eihän hänellä voi olla elämässään mitään parempaa sisältöä kuin tuijotella Kaarnojen naamoja.

Ei hänellä olekaan, mutta ei sellaista nyt ääneen sanota.

“Kai minä ehdin”, Lehto lupaa. “Sain sen vapaaksi. Välipäivät on sitten töitä.”

“Niinpä tietysti. Me lähdetään uudeksi vuodeksi Airan kanssa Kanarialle, saat sitten keksiä jotain, mitä haluat sieltä tuliaisiksi. Ajateltiin ensin kysyä sinuakin mukaan, mutta et taida oikein noista lämpimämmistä maista välittää.”

“En niin”, Lehto sanoo painokkaasti. Aatto vielä menee, mutta kokonainen parin viikon loma ulkomailla vanhusten kanssa olisi liikaa. Tuskin heistä kukaan olisi sen jälkeen enää järjissään.

Tärkein asia on hoidettu, ja Kaarna palaa höpöttämään omasta työstään ja siitä kuinka heidän pitää joskus lähteä yhdessä hiihtämään ja pilkille ja tekemään ties mitä muita miehekkäitä, hiukan kiusallisia isä-ja-poika -aktiviteetteja. Lehto siemailee glögiään ja torjuu kaiken tämän. Hänen vaikeutensa saa Kaarnan nauramaan huvittuneesti.

“Joo joo. Aattona sitten nähdään”, se vielä varmistaa.

“Joo. Rahikainen käski pussata Airaa sen puolesta. Ja terveisiäkin saa varmaan kertoa.”

Kaarna nauraa ja lupaa tehdä työtä käskettyä. He lopettavat puhelun, ja Lehto huokaa helpotuksesta. Keittiöstä kuuluu hyväntahtoista kiistelyä, ja ilmassa leijuu puuron ja kahvin tuoksu. Lehto juo glöginsä loppuun ja menee itsekin ruuan toivossa toisten luo keittiöön.

#tuntematon sotilas #ahvenasquad #lehto #rahikainen #kaarna #laatta #määttä #lahtinen #joulukalenterific #sinut vain ja aikaa #my fic #vee writes #fic #tuntematon #luukku 8

31 notes · View notes

autotekniikka-blog · 7 years ago

Text

Auton korimallit

Mikä on auton kori?

Henkilöautoissa nykyaikana korilla tarkoitetaan usein metallista valmistettua koko auton "kuorta", joka on itsekantava, eli erillistä runkoa autoon ei tarvita. Tällainen itsekantava kori siis kannattelee itsessään koko kuorman painoa. Arkikielessä kori on helppo ymmärtää auton kehikoksi, joka lepää pyörien yllä ja jonka sisällä matkustamo sekä moottori ovat.

(1) Auton kori.

Modernit auton korit on suunniteltu siten, että kolaritilanteessa ne menevät kasaan. Tämä lisää huomattavasti matkustajien turvallisuutta, sillä muotoaan muuttava metalli imee itseensä suuren osan auton liike-energiasta, jonka on äkillisessä pysähdyksessä muututtava toiseen energiamuotoon fysiikan lakien mukaisesti. Myös kolareista syntyvä kova ääni johtuu tästä energian muuttumisesta toiseen muotoon. Jos auton kori pysyisi ehjänä, kanavoituisi kaikki tämä energia suoraan matkustajien kehoon aiheuttaen vakavia vammoja ja jopa kuoleman.

Taloudellisesta näkökulmasta katsottuna lyttyyn menevä pelti on tietenkin huonompi asia, sillä pellin oikominen on välillä hankalaa ja kallista. Suuremmissa onnettomuuksissa auto yleensä meneekin lunastukseen, sillä korjaaminen olisi kohtuuttoman kallista. Kolarointi myös heikentää auton turvallisuutta ja siten myös jälleenmyyntiarvoa, sillä jo kerran oiottu metalli ei enää absorboi energiaa yhtä tehokkaasti kuin ennen.

(2) Kolaritesti.

Miten auton ovien lukumäärä määritetään?

Miksi jotkut sanovat autossa olevan neljä ovea, mutta jotkut viisi?

Hyvin usein autojen ovimäärä määritetään siten, että kaikki matkustamon ovet (etu- ja takaovet) luonnollisesti lasketaan mukaan ovimäärään. Jos takakontista on suora yhteys matkustamoon ilman että takapenkkejä kaadetaan, lasketaan takakontin ovi mukaan lukumäärään. Jotta takakontin luukku voidaan laskea oveksi, tulee takalasi olla siinä upotettuna.

Näin ollen esimerkiksi farmarimallisissa autoissa on viisi ovea, sillä takaikkuna on osa luukkua, ja teoriassa matkustamoon pääsee takakontin kautta. Jos auton takakontti on ns. "eristetty", eli sieltä ei ole pääsyä matkustamoon, silloin takakontin luukkua ei lasketa mukaan. Jos kyseessä siis on esimerkiksi sedan-mallinen auto, jonka takakontin luukkuun ei sisälly takaikkunaa, on siinä neljä ovea. Sama logiikka pätee kaksi- ja kolmiovisissa autoissa.

(3) 5-ovinen auto. Huomaa takaikkuna takakontin luukussa.

(4) 4-ovinen auto. Takaikkuna ei aukea luukun mukana.

Miksi erilaisia automalleja valmistetaan?

Henkilöautoja käytetään niin moniin eri tarpeisiin, että olisi järjetöntä valmistaa vain yhtä tiettyä korimallia. Kaupunkiajossa pienikokoinen kompaktiauto on varsin riittävä ja erittäin kätevä, kun taas maalla asuvat lapsiperheet tarvitsevat yleensä farmariauton, jossa on runsaasti tilaa matkatavaroille. Pienemmät autot kuluttavat pääsääntöisesti vähemmän kuin isommat, joten pienet autot ovat sopivia niille, kenelle auton taloudellisuus on ratkaiseva tekijä ostopäätöstä tehdessä. Avoautot ovat parempia lämpimiin kesäkeleihin ja huviajeluun, kun taas maastoautolla pääsee hankalemmassa maastossa ympäri vuoden.

Yleisimmät korityypit

Sedan

Sedan- eli porrasperäautoissa auton konepelti ja takakontin luukku ovat vaakasuorassa suurin piirtein samassa tasossa. Sedaneissa on yleensä melko vähän säilytystilaa, mutta monet ostavat niitä varsinkin esteettisistä syistä. Takakontti on eristetty matkustamosta. Istumapaikkoja on neljä tai viisi.

(5) Sedan eli porrasperä.

Hatchback

Viistoperä eli hatchback on varsin kompakti versio farmarimallisista autoista. Viistoperät ovat yleensä melko lyhyitä ja niissä on paljon säilytystilaa, jos takapenkit kaadetaan. Takakontin luukun saranat ovat lähellä auton kattoa, ja takalasi on upotettu takaluukkuun, jolloin takakontin luukku lasketaan mukaan ovimäärään. Liftback on eräänlainen hatchbackin ja sedanin hybridi. Se on muodoltaan hyvin samanlainen kuin sedan, mutta takakontin luukun saranat ovat katonrajassa, kuten viistoperissäkin. Liftbackin takaluukku siis lasketaan oveksi. Kuvassa (3) liftback-mallinen auto.

(6) Hatchback eli viistoperä.

Farmari

Station wagon eli farmariauto (yleensä arkikielessä perheauto tai farkku) on viisiovinen henkilöauto, jossa on suuri takakontti. Farmarit soveltuvat hyvin perheille ja lemmikkieläinten kuljetukseen.

(7) Farmari eli station wagon.

Coupe

Coupe on urheilullinen, matala ja pieni auto. Siinä on kaksi tai kolme ovea, ja perä muistuttaa sedanin ja hatchbackin välimuotoa. Näitä käytetään lähinnä vain huviajeluun, sillä tavaratilaa on erittäin niukasti.

(8) Coupe.

Crossover

Viime vuosina crossoverit ovat saavuttaneet suurta suosiota kuluttajien keskuudessa. Crossover on nimensä mukaan yhdistelmä kahta eri korimallia, tila-autoa ja katumaasturia. Crossoverin tunnistaa yleensä suuresta maavarasta, värikkäistä yksityiskohdista sekä modernista ja terävästä muotoilusta.

(9) Crossover.

SUV (Sport Utility Vehicle)

SUV eli katumaasturi (myös citymaasturi tai kaupunkimaasturi) on rungon päälle rakennettu auto, eli kori ei ole itsekantava, kuten edellisissä korimalleissa. Katumaasturit ovat nimensä mukaisesti tarkoitettu vain katukäyttöön, eikä niinkään maastoajoon. Katumaasturit ja crossoverit muistuttavat toisiaan melko paljon.

(10) SUV eli katumaasturi.

Tila-auto

Tila-autot (myös minivan) ovat tyypillisesti yli viiden hengen suurikokoisia henkilöautoja. Takaovi saattaa aueta liukumalla, kuten kuvassa.

(11) Tila-auto eli minivan.

Lava-auto

Lava-autot ovat nimensä mukaan tavaran kuljetukseen tarkoitettuja henkilöautoja, joissa on lava, joka voi olla suojattu tai avoin.

(12) Avolava-auto eli pick-up truck.

Avoauto

Avoauto voi olla joko cabriolet-mallinen, jolloin se tarkoittaa mitä tahansa korimallia, jossa on kokoon taittuva katto, tai roadster-mallinen, jolloin siinä on tilaa vain kahdelle matkustajalle. Avoauton katto voi olla muovia, kangasta tai metallia.

(13) Cabriolet.

(14) Roadster.

LÄHTEET:

Autowiki.fi. (2017). Kori – AutoWiki. [online] http://www.autowiki.fi/index.php/Kori [luettu 21.8.2017].

carwow.co.uk. (2014). What is a five-door car?. [online] https://www.carwow.co.uk/guides/glossary/what-is-a-five-door-car [luettu 21.8.2017].

liikenneturva.fi. (n.d.). Auton korimalli, sen ominaisuudet ja käyttötarkoitus. [online] https://www.liikenneturva.fi/sites/default/files/materiaalit/Eri-ikaisena/ikns_ratissa_autonvalintataulukko.pdf [luettu 21.8.2017].

www.drivespark.com. (2017). DriveSpark - Car Body Styles Explained: Making Sense Of The Types Of Cars Available. [online] https://www.drivespark.com/off-beat/car-body-styles-explained-making-sense-of-the-types-of-cars-available-009014.html [luettu 21.8.2017].

KUVAT:

(1) (2) (3) (4) (5) (6) (7) (8) (9) (10) (11) (12) (13) (14)

#/kori #/t1

0 notes